Psykologia 2021
Tervetuloa traditionaaliseen, legendaan jo syntyessään, Vauvan Psykologia 2021 -ketjuun!
Täällä puhutaan hakemisesta opiskelemaan psykologiaa yliopistoon, ei vauvoista eikä kehityspsykologiasta.
Psykologiaa voi opiskella Helsingissä, Turussa, Tampereella, Jyäskylässä ja Joensuussa sekä ruotsiksi Åbo Akademissa.
Helsingissä on lisäksi psykologiksi valmistava maisterihaku, johon on hakukelpoinen alemmalla korkeakoulututkinnolla ja psykologian perus- ja aineopinnoilla.
Jyväskylässä on lisäksi avoimen väylä filosofian maisteriksi pääaineena psykologia. Siitä ei pätevöidy psykologiksi, mutta pääsee tutkijaksi, opettajaksi, HR:ään tai konsultiksi.
Tutustu avoimien yliopistojen tarjontaan! Joensuun avoimesta löytyy työ- ja organisaatiopsykologia sekä oikeuspsykologia.
Psykologia on lääkiksen jälkeen yksi vaikeimmista aloista päästä sisään, vaikeampi kuin oikis tai kauppis. Todistusvalinnassa saa pisteitä 5 aineesta: psykologia, äidinkieli, matematiikka, kieli, muu reaali. Eniten pisteitä reaalissa antaa fysiikka, vähiten terveystieto. Vanhanmallisesta yleisreaalista ei saa yhtään pistettä.
Vuoden 2020 todistusvalinna pisterajat toukokuussa (70 % kiintiö, ei sisällä lisäpaikkoja, ensikertalaiset, max 157,9 p):
Helsinki: 140,9
Turku: 135,6
Tampere: 135,6
Jyväskylä: 131,9
Joensuu: 129,1
130 pistettä saa E-rivillä, jossa pitkä matikka. Helsinkiin tarvittiin 2-3 L.
Pääsykokeessa on tyypillisesti (ei kevät 2020, vaikka tarkoitus oli) vaadittu vahvaa tilastomenetelmien osaamista.
Vanhoja pääsykoekirjoja:
- Nummenmaa, L. Holopainen, M. & Pulkkinen, P., Tilastollisten menetelmien perusteet.
- Nummenmaa, L., Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät
- Karjalainen, L., Tilastotieteen perusteet
Vanhoja valintakokeita (loogista päättelyä myös logopediassa ja tietojenkäsittelytieteessä)
https://www.helsinki.fi/fi/opiskelijaksi/yhteishaku/tietoa-valintakokei…
Tärkeitä / usein esiintyviä linkkejä
Yhteisvalinnan tiedotussivu
https://www.helsinki.fi/fi/verkostot/psykologian-yhteisvalinta/
Lisäpaikkoja vuodelle 2021
https://www.psykologilehti.fi/psykologi/tyo/kymmenia_lisaaloituspaikkoj…
Todistuksen pisteytys
https://opintopolku.fi/wp/opo/korkeakoulujen-haku/mika-korkeakoulujen-o…
VIPUNEN (hakijamäärät ja valitut)
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/H…
Kaikki pisterajat valintatavoittain
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/H…
Hakijoiden ja sisäänpäässeiden ylioppilastutkintomenestys
graafinen
https://app.powerbi.com/view?r=eyJrIjoiYzYwOWYyOWMtNTllZC00MzU1LTk2OWIt…
taulukko
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/K…
valmiiksi analysoituna tekstinä
https://tilastoneuvos.vipunen.fi/2020/01/20/korkeakoulutukseen-paasseid…
Aikaisempien vuosien ketjuja:
2020 koronakevät ja AMK-valintakoe
https://www.vauva.fi/keskustelu/3496665/psykologia-2020
2019 valintakoeyhteistyövuosi
https://www.vauva.fi/keskustelu/3217889/psykologia-2019
2018 erilaiset kokeet HTT ja J ja J
https://www.vauva.fi/keskustelu/3067511/psykologia-2018
2017 ensimmäinen löytynyt ketju
https://www.vauva.fi/keskustelu/2753394/psykologia-2017-muita-hakijoita
Kommentit (8033)
Korottamisesta oli Ylen juttu täällä
https://yle.fi/uutiset/3-11757311
Nyt on vasta eka kunnon korotteluvuosi. Viime vuonna aloiteltiin, mutta koska pisterajoista ei ollut vielä mitään haisua, aika moni M/E-paperillinen uskoi pääsevänsä niillä. Nyt tiedetään mille aloille ne eivät riitä, ja korottaminen painottuu näille aloille.
Aiempia tilastoja korottamisen epäonnistumisista ei kannata kauheasti tuijotella. Yksi korottamissuosikkeja on ollut syksyllä kirjoitettu enkun E, joka ei sitten keväällä olekaan noussut ällään.
Nyt korottamassa on sankoin joukoin aikuisia, joilla saattaa olla jopa kokonainen yliopistotutkinto takana. Sille pohjalle on tosi helppoa lukea muutama lukiokurssi ja saada entiset A/B-paperit E/L-papereiksi. Niitä on tässäkin keskustelussa ollut useita. Korottamisesta seuraa myös parempi palkinto kuin ennen, joten siihen panostetaan enemmän.
Esim. psykan osalta ällien osuus arvosanoista on lisääntynyt: keväällä 2018 ja 2019 osuus oli alle 5 %, mutta kaikilla muilla kirjoituskerroilla yli 6 %. Näissä tilastoissa on korottajat mukana. Samaan aikaan kirjoittajamäärät ovat lisääntyneet. Löytyisiköhän jostain vielä tilasto kuinka monessa yo-tutkinnossa on psyka mukana. Jos se osuus ei ole kauheasti kasvanut, on lisääntyneiden kirjoitusmäärien takana nimenomaan korottaminen.
Arvosanojen osuudet löytyi täältä https://www.ylioppilastutkinto.fi/tietopalvelut/tilastot/tilastotaulukot
Vierailija kirjoitti:
Korottamisesta oli Ylen juttu täällä
https://yle.fi/uutiset/3-11757311Nyt on vasta eka kunnon korotteluvuosi. Viime vuonna aloiteltiin, mutta koska pisterajoista ei ollut vielä mitään haisua, aika moni M/E-paperillinen uskoi pääsevänsä niillä. Nyt tiedetään mille aloille ne eivät riitä, ja korottaminen painottuu näille aloille.
Aiempia tilastoja korottamisen epäonnistumisista ei kannata kauheasti tuijotella. Yksi korottamissuosikkeja on ollut syksyllä kirjoitettu enkun E, joka ei sitten keväällä olekaan noussut ällään.
Nyt korottamassa on sankoin joukoin aikuisia, joilla saattaa olla jopa kokonainen yliopistotutkinto takana. Sille pohjalle on tosi helppoa lukea muutama lukiokurssi ja saada entiset A/B-paperit E/L-papereiksi. Niitä on tässäkin keskustelussa ollut useita. Korottamisesta seuraa myös parempi palkinto kuin ennen, joten siihen panostetaan enemmän.
Esim. psykan osalta ällien osuus arvosanoista on lisääntynyt: keväällä 2018 ja 2019 osuus oli alle 5 %, mutta kaikilla muilla kirjoituskerroilla yli 6 %. Näissä tilastoissa on korottajat mukana. Samaan aikaan kirjoittajamäärät ovat lisääntyneet. Löytyisiköhän jostain vielä tilasto kuinka monessa yo-tutkinnossa on psyka mukana. Jos se osuus ei ole kauheasti kasvanut, on lisääntyneiden kirjoitusmäärien takana nimenomaan korottaminen.
Arvosanojen osuudet löytyi täältä https://www.ylioppilastutkinto.fi/tietopalvelut/tilastot/tilastotaulukot
Niin no, korottamisen lisäksi oma lukunsa ovat aikuiset täydentäjät, jotka tekevät jonkin kokonssn uuden aineen tutkintoon (kuulun itsekin näihin).
Miten nelilaskimella laskettiin esim 100! eli 1*2*3*4...jne? Tai potenssiin 100
tai potenssiin -8
en muista
Vierailija kirjoitti:
Miten nelilaskimella laskettiin esim 100! eli 1*2*3*4...jne? Tai potenssiin 100
tai potenssiin -8
en muista
eikä kö nyt muistanki
Tämä on kyllä todella epäonnistunut uudistus koko ensinertalaisuuskiintiö. Aiheuttaa vaan loputtomat korottelurallit. Ja alanvaihtajat tippuvat välistä. Näkee jo nyt kuinka suuri paine on vaihtaa alaa, tuhannet ja taas tuhannet ovat tyytymättömiä nuoruuden yhden epäonnistuneen valinnan jäljiltä. Sen seurauksena ollaan vuosi toisensa perään jumissa pätkätöissä, työttömänä, sairauksien vuoksi mahdottomilla aloilla jne.
On kohtuutonta, että yksi virhevalinta aikana, jolloin ei ollut tietoa kiintiöistä ja valinnan seurauksista torppaa nyt mahdollisuudet alanvaihtoon ja mielekkääseen työelämään. Miten voidaan rangaista sellaisesta, mihin on itse täysin syytön?
Jonkinlainen kiintiö on ok, idean ymmärrän. Mutta sen tulisi olla väljempi. Esimerkiksi koskea niitä, joilla on jo ollut tieto tulevasta uudistuksesta ja valinneet silti jonkin alan. Tai esimerkiksi valmistumisen jälkeen takana 5 työvuotta, sen jälkeen kukaan tuskin heppoisin perustein romauttaa taloutensa ja lähtee väärältä alalta pois. Kyllä siihen painavat syyt silloin on.
On järjetöntä puhua työurien pidentämisestä jos valtion toimesta silti samaan aikaan järjestelmällisesti vaikeutetaan kaikkea kehittymistä ja työelämään takaisin pyrkimistä. Ei ole valtionkaan etu, että nuoret eivät uskalla korotteluvuosien aikana ottaa mitään paikkaa vastaan etteivät menetä ensikertalaisuutta ja toisaalta alanvaihtajat ajetaan kesken työuran niin ahtaalle, ettei ole ihme jos väki lannistuu ja väsyy.
Toinen asia on myös se, että onko sekään yhteiskunnan etu, että keinotekoisesti lasketaan rajoja, jotta ajan myötä kaikille ensikertalaisille saadaan korkeakoulututkinto. Koko koulutus on yhtä tasapäistämistä ja kannattelua, ehkä ylimmällä tasolla voisi jo ajatella, että kykyjen mukaan jaettaisiin paikat.
Täytyy olla enemmän kun hyvä jos meinaa päästä psykaa lukemaan ei ensikertalainen.
Vierailija kirjoitti:
Muistutus: yhteishaku päättyy tänään klo 15
Jotkut oli jättäneet viime minuuteilla hakemuksen.
Vierailija kirjoitti:
Miten nelilaskimella laskettiin esim 100! eli 1*2*3*4...jne? Tai potenssiin 100
tai potenssiin -8
en muista
Mä en muista, eli voisko joku muistuttaa? :)
Mä en edes tiennyt, että 100! voisi laskea nelilaskimella. Helpottaa aika paljon, jos voi :D
Vierailija kirjoitti:
Hitsi kun Vipusesta ei saa yhtä aikaa suodatettua sekä psykaa että logopediaa, että näkisi kokonaishakijoiden määrän. Ensisijaisia hakijoita jompaan kumpaan on 6700 ja siihen joku hattuvakiollinen niitä, joilla ykkösenä jotain ihan muuta. Kuinkahan lähelle 8000 hakijaa päästään?
Tulee kovat koepisteet, kun 4000-5000 osallistuu pääsykokeeseen. 1 % parhaimmisto saa sen 120 pistettä.
Tiedä vaikka maisterin pisteraja tänä vuonna olisi 120/120.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hitsi kun Vipusesta ei saa yhtä aikaa suodatettua sekä psykaa että logopediaa, että näkisi kokonaishakijoiden määrän. Ensisijaisia hakijoita jompaan kumpaan on 6700 ja siihen joku hattuvakiollinen niitä, joilla ykkösenä jotain ihan muuta. Kuinkahan lähelle 8000 hakijaa päästään?
Tulee kovat koepisteet, kun 4000-5000 osallistuu pääsykokeeseen. 1 % parhaimmisto saa sen 120 pistettä.
Tiedä vaikka maisterin pisteraja tänä vuonna olisi 120/120.
Kun psykalle hakee, ei kannata lähteä leikkiin mukaan jos ei usko siihen parhaimmistoon kuuluvansa. Yli 4500 ihmistä tulee tänäkin vuonna saamaan opintopolkuun ilmoituksen opiskelupaikan peruuntumisesta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hitsi kun Vipusesta ei saa yhtä aikaa suodatettua sekä psykaa että logopediaa, että näkisi kokonaishakijoiden määrän. Ensisijaisia hakijoita jompaan kumpaan on 6700 ja siihen joku hattuvakiollinen niitä, joilla ykkösenä jotain ihan muuta. Kuinkahan lähelle 8000 hakijaa päästään?
Tulee kovat koepisteet, kun 4000-5000 osallistuu pääsykokeeseen. 1 % parhaimmisto saa sen 120 pistettä.
Tiedä vaikka maisterin pisteraja tänä vuonna olisi 120/120.
Kun psykalle hakee, ei kannata lähteä leikkiin mukaan jos ei usko siihen parhaimmistoon kuuluvansa. Yli 4500 ihmistä tulee tänäkin vuonna saamaan opintopolkuun ilmoituksen opiskelupaikan peruuntumisesta
Sillä viitattiin siihen, että kolmasosalla pääsijöistä pisteet tulevat olemaan täydet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hitsi kun Vipusesta ei saa yhtä aikaa suodatettua sekä psykaa että logopediaa, että näkisi kokonaishakijoiden määrän. Ensisijaisia hakijoita jompaan kumpaan on 6700 ja siihen joku hattuvakiollinen niitä, joilla ykkösenä jotain ihan muuta. Kuinkahan lähelle 8000 hakijaa päästään?
Tulee kovat koepisteet, kun 4000-5000 osallistuu pääsykokeeseen. 1 % parhaimmisto saa sen 120 pistettä.
Tiedä vaikka maisterin pisteraja tänä vuonna olisi 120/120.
Kun psykalle hakee, ei kannata lähteä leikkiin mukaan jos ei usko siihen parhaimmistoon kuuluvansa. Yli 4500 ihmistä tulee tänäkin vuonna saamaan opintopolkuun ilmoituksen opiskelupaikan peruuntumisesta
Joensuuhun ja Jyväskylään kyllä pääsee ihan "keskiverto"tyyppikin, siis sellainen joka ei usko opiskelijana olevansa mitään erityistä parhaimmistoa, kunhan jaksaa vaan tehdä ahkerasti töitä. Helsinkiin pääsemiseen vaaditaan jo aika hyvää työ- sekä pitkäkestoista muistia ja nopeutta paineen alaisena, eli erityisiä opiskelijan lahjoja. Toisaalta olisi aika mielenkiintoista kuulla, onko joku esim. peruskoulussa huonosti pärjännyt päässyt joskus Helsingin psykalle. Kaikenlaisia taitoja kun voi kehittää.
Minä pääsin Helsingin psykalle, vaikka peruskoulun päästötodistuksen ka oli 7,3. Sen jälkeen opinnot ovat sujuneet noususuhdanteisesti - sekä lukiossa että yliopistossa.
...ja kyse ei ole pelkästään taitojen kehittämisestä, vaan myös siitä, että eri asteilla vaaditaan eri taitoja. Mielestäni peruskoulussa vaadittiin "nippelitietoa" ja sen jälkeisillä asteilla syvällisempää ja soveltavampaa ajattelua, joka on minulle luontevampaa.
Sähköpostiin tuli infoa maskien käytöstä pääsykokeissa ja eväistä.
Toivottavasti eväiden syönti on jatkossakin kiellettyä.
Vierailija kirjoitti:
Sähköpostiin tuli infoa maskien käytöstä pääsykokeissa ja eväistä.
Mihin hait? Ei mulle ole tullut. Apua, oonko sössinyt jotain?!
Olen työskennellyt usean psykologin kanssa. Ehkä heitä on hyviäkin. Yliarvostettu ala.
Jostain luin, ettei korottaminen kuitenkaan onnistu läheskään sina, eli iso korottajien määrä ei automaattisesti nosta rajoja pilviin.