Psykologia 2021
Tervetuloa traditionaaliseen, legendaan jo syntyessään, Vauvan Psykologia 2021 -ketjuun!
Täällä puhutaan hakemisesta opiskelemaan psykologiaa yliopistoon, ei vauvoista eikä kehityspsykologiasta.
Psykologiaa voi opiskella Helsingissä, Turussa, Tampereella, Jyäskylässä ja Joensuussa sekä ruotsiksi Åbo Akademissa.
Helsingissä on lisäksi psykologiksi valmistava maisterihaku, johon on hakukelpoinen alemmalla korkeakoulututkinnolla ja psykologian perus- ja aineopinnoilla.
Jyväskylässä on lisäksi avoimen väylä filosofian maisteriksi pääaineena psykologia. Siitä ei pätevöidy psykologiksi, mutta pääsee tutkijaksi, opettajaksi, HR:ään tai konsultiksi.
Tutustu avoimien yliopistojen tarjontaan! Joensuun avoimesta löytyy työ- ja organisaatiopsykologia sekä oikeuspsykologia.
Psykologia on lääkiksen jälkeen yksi vaikeimmista aloista päästä sisään, vaikeampi kuin oikis tai kauppis. Todistusvalinnassa saa pisteitä 5 aineesta: psykologia, äidinkieli, matematiikka, kieli, muu reaali. Eniten pisteitä reaalissa antaa fysiikka, vähiten terveystieto. Vanhanmallisesta yleisreaalista ei saa yhtään pistettä.
Vuoden 2020 todistusvalinna pisterajat toukokuussa (70 % kiintiö, ei sisällä lisäpaikkoja, ensikertalaiset, max 157,9 p):
Helsinki: 140,9
Turku: 135,6
Tampere: 135,6
Jyväskylä: 131,9
Joensuu: 129,1
130 pistettä saa E-rivillä, jossa pitkä matikka. Helsinkiin tarvittiin 2-3 L.
Pääsykokeessa on tyypillisesti (ei kevät 2020, vaikka tarkoitus oli) vaadittu vahvaa tilastomenetelmien osaamista.
Vanhoja pääsykoekirjoja:
- Nummenmaa, L. Holopainen, M. & Pulkkinen, P., Tilastollisten menetelmien perusteet.
- Nummenmaa, L., Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät
- Karjalainen, L., Tilastotieteen perusteet
Vanhoja valintakokeita (loogista päättelyä myös logopediassa ja tietojenkäsittelytieteessä)
https://www.helsinki.fi/fi/opiskelijaksi/yhteishaku/tietoa-valintakokei…
Tärkeitä / usein esiintyviä linkkejä
Yhteisvalinnan tiedotussivu
https://www.helsinki.fi/fi/verkostot/psykologian-yhteisvalinta/
Lisäpaikkoja vuodelle 2021
https://www.psykologilehti.fi/psykologi/tyo/kymmenia_lisaaloituspaikkoj…
Todistuksen pisteytys
https://opintopolku.fi/wp/opo/korkeakoulujen-haku/mika-korkeakoulujen-o…
VIPUNEN (hakijamäärät ja valitut)
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/H…
Kaikki pisterajat valintatavoittain
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/H…
Hakijoiden ja sisäänpäässeiden ylioppilastutkintomenestys
graafinen
https://app.powerbi.com/view?r=eyJrIjoiYzYwOWYyOWMtNTllZC00MzU1LTk2OWIt…
taulukko
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/K…
valmiiksi analysoituna tekstinä
https://tilastoneuvos.vipunen.fi/2020/01/20/korkeakoulutukseen-paasseid…
Aikaisempien vuosien ketjuja:
2020 koronakevät ja AMK-valintakoe
https://www.vauva.fi/keskustelu/3496665/psykologia-2020
2019 valintakoeyhteistyövuosi
https://www.vauva.fi/keskustelu/3217889/psykologia-2019
2018 erilaiset kokeet HTT ja J ja J
https://www.vauva.fi/keskustelu/3067511/psykologia-2018
2017 ensimmäinen löytynyt ketju
https://www.vauva.fi/keskustelu/2753394/psykologia-2017-muita-hakijoita
Kommentit (8033)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
miten nelilaskimella saa miinus potenssit?
En tiedä, onko tähän jotain järkevämpää tapaa, mutta itse laskisin vaiheissa näin esim. laskun e^(-3):
1. 2,718*2,718*2,718=20,08
2. 1/20,08=0,05
Tämän saa potenssien määritelmistä, koska e^3=2,718*2,718*2,718 ja e^(-3)=1/e^3. Nelilaskimessa ei taida olla sulkuja (ainakaan omassani), joten siksi laskin ensin nimittäjän (koska jos laskisin 1/2,718*2,718*2,718 laskisi laskin ensin jakolaskun 1/2,718 ja sitten kaksi kertolaskua). Aika työläs on tuo täällä pohdittu todennäköisyystehtävä laskea nelilaskimella!
Minun nelilaskimessa ei saa tuota -3 potenssia eli miinusmerkkistä potenssia. Saako teidän? Mietin, että vaihdanko laskinat
Joo. Laske tuollaiset laskut oikealla laskukoneella.
Älä osta uutta nelilaskinta.
mikä on oikea laskukone? Onko siis mahdollista ettei pääsykokeeseen tule ainakaan tuollaista kysymystä, jos kerran kokeessa annetaan vain nelilaskin
Vierailija kirjoitti:
Ja tunnen esim. oikeustieteen maisterin, joka opiskellut myös psykologiksi, myös tiedän lääkärin, joka opiskellut psykologiksi. Pitäisikö noilta kieltää psykologiksi pyrkiminen?
Vai eikö se ole vain hyvä, että on monialainen asiantuntemus. Esim. oikeustieteilijälle psykologiasta voi olla monenlaista hyötyä esim. tuomarin ammatissa.
Maisteri osaa kyllä lukea muidenkin alojen tekstejä tutkinnontasoisesti ilman, että saa siitä tutkintoa. Elinikäinen oppiminen jne.
Vierailija kirjoitti:
Ja tunnen esim. oikeustieteen maisterin, joka opiskellut myös psykologiksi, myös tiedän lääkärin, joka opiskellut psykologiksi. Pitäisikö noilta kieltää psykologiksi pyrkiminen?
Vai eikö se ole vain hyvä, että on monialainen asiantuntemus. Esim. oikeustieteilijälle psykologiasta voi olla monenlaista hyötyä esim. tuomarin ammatissa.
Tämä. Fiksuille ihnisille ei saisi rakentaa turhia esteitä kouluttautumiseen - ellei sitten pyritä pelkkään keskinkertaisuuteen.
Kannatan lämpimästi mahdollisuutta tuplamaisteroitumiseen - mutta maisterihaun kautta.
Se väylä psykassa on vain aika mahdoton. Maisterihaun paikkamääriä pitäisi lisätä.
Tuplamaisterille, etenkin jos eka maisteri on työllistävältä alalta, psykan FM voisi olla riittävä koulutus. Se väylä on sentään muuttunut helpommaksi hakea. Niitä voisi olla vaikka joka yliopistossa, koska maisteriopinnoissa isoin pullonkaula on harjoittelu.
Vierailija kirjoitti:
Ja tunnen esim. oikeustieteen maisterin, joka opiskellut myös psykologiksi, myös tiedän lääkärin, joka opiskellut psykologiksi. Pitäisikö noilta kieltää psykologiksi pyrkiminen?
Vai eikö se ole vain hyvä, että on monialainen asiantuntemus. Esim. oikeustieteilijälle psykologiasta voi olla monenlaista hyötyä esim. tuomarin ammatissa.
Tunnen henkilön joka hammaslääketieteen tutkinnon jälkeen valmistui geologiksi. Tarina, joka on tosi ei kerro erikoistuiko hän hammaskiveen.
Vierailija kirjoitti:
Kannatan lämpimästi mahdollisuutta tuplamaisteroitumiseen - mutta maisterihaun kautta.
Se väylä psykassa on vain aika mahdoton. Maisterihaun paikkamääriä pitäisi lisätä.
Tuplamaisterille, etenkin jos eka maisteri on työllistävältä alalta, psykan FM voisi olla riittävä koulutus. Se väylä on sentään muuttunut helpommaksi hakea. Niitä voisi olla vaikka joka yliopistossa, koska maisteriopinnoissa isoin pullonkaula on harjoittelu.
Totta. Olen itse maisteri ns. ei-työllistävältä alalta, ja pidän ihan kohtuuttomana ajatusta, että joutuisin loppuikäni tekemään koulutusta vastaamattomia matalapalkkatöitä, kun työelämän kannalta turha tutkintoni vaikeuttaa uuden koulutuksen hankkimista huomattavasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
miten nelilaskimella saa miinus potenssit?
En tiedä, onko tähän jotain järkevämpää tapaa, mutta itse laskisin vaiheissa näin esim. laskun e^(-3):
1. 2,718*2,718*2,718=20,08
2. 1/20,08=0,05
Tämän saa potenssien määritelmistä, koska e^3=2,718*2,718*2,718 ja e^(-3)=1/e^3. Nelilaskimessa ei taida olla sulkuja (ainakaan omassani), joten siksi laskin ensin nimittäjän (koska jos laskisin 1/2,718*2,718*2,718 laskisi laskin ensin jakolaskun 1/2,718 ja sitten kaksi kertolaskua). Aika työläs on tuo täällä pohdittu todennäköisyystehtävä laskea nelilaskimella!
Minun nelilaskimessa ei saa tuota -3 potenssia eli miinusmerkkistä potenssia. Saako teidän? Mietin, että vaihdanko laskinat
Ei saa minunkaan, minkäänlaisia potensseja. Siksi laskin tuolla esittämälläni tavalla eli positiivisen potenssin kautta, koska negatiiviset potenssit voidaan ilmaista käänteisluvun avulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannatan lämpimästi mahdollisuutta tuplamaisteroitumiseen - mutta maisterihaun kautta.
Se väylä psykassa on vain aika mahdoton. Maisterihaun paikkamääriä pitäisi lisätä.
Tuplamaisterille, etenkin jos eka maisteri on työllistävältä alalta, psykan FM voisi olla riittävä koulutus. Se väylä on sentään muuttunut helpommaksi hakea. Niitä voisi olla vaikka joka yliopistossa, koska maisteriopinnoissa isoin pullonkaula on harjoittelu.
Totta. Olen itse maisteri ns. ei-työllistävältä alalta, ja pidän ihan kohtuuttomana ajatusta, että joutuisin loppuikäni tekemään koulutusta vastaamattomia matalapalkkatöitä, kun työelämän kannalta turha tutkintoni vaikeuttaa uuden koulutuksen hankkimista huomattavasti.
Sulle olisi sopinut se Joensuun maisterihaku, koska siihen vaadittiin maisteri pohjalle. Sinne oli sinä ainoana valintakoeyhteisvuonna matalampi pisteraja kuin mihinkään kandiin ja sitä ennen ei vaadittu tilastoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannatan lämpimästi mahdollisuutta tuplamaisteroitumiseen - mutta maisterihaun kautta.
Se väylä psykassa on vain aika mahdoton. Maisterihaun paikkamääriä pitäisi lisätä.
Tuplamaisterille, etenkin jos eka maisteri on työllistävältä alalta, psykan FM voisi olla riittävä koulutus. Se väylä on sentään muuttunut helpommaksi hakea. Niitä voisi olla vaikka joka yliopistossa, koska maisteriopinnoissa isoin pullonkaula on harjoittelu.
Totta. Olen itse maisteri ns. ei-työllistävältä alalta, ja pidän ihan kohtuuttomana ajatusta, että joutuisin loppuikäni tekemään koulutusta vastaamattomia matalapalkkatöitä, kun työelämän kannalta turha tutkintoni vaikeuttaa uuden koulutuksen hankkimista huomattavasti.
Sulle olisi sopinut se Joensuun maisterihaku, koska siihen vaadittiin maisteri pohjalle. Sinne oli sinä ainoana valintakoeyhteisvuonna matalampi pisteraja kuin mihinkään kandiin ja sitä ennen ei vaadittu tilastoa.
Todella sääli, että se lopetettiin.
Miksi muuten ma paikkoja lopetettiin tai miksi niitä ei lisätä?
Joensuussa todennäköisesti siksi, että paikat eivät kohdistuneet oikein, ne eivät olleet Itä-Suomea hyödyttäviä.
Helsinkiin niitä ei siirretty todennäköisesti siksi, että harjoittelupaikkoja on niin vaikea löytää jo nyt - kysyntää on enemmän kuin tarjontaa.
Sama ongelma on myös sairaanhoitajilla, ja heille harjoittelu on palkatonta. On vähän hankala lähteä 100 km päähän harjoitteluun pelkällä opintotuella.
Vierailija kirjoitti:
Joensuussa todennäköisesti siksi, että paikat eivät kohdistuneet oikein, ne eivät olleet Itä-Suomea hyödyttäviä.
Helsinkiin niitä ei siirretty todennäköisesti siksi, että harjoittelupaikkoja on niin vaikea löytää jo nyt - kysyntää on enemmän kuin tarjontaa.
Sama ongelma on myös sairaanhoitajilla, ja heille harjoittelu on palkatonta. On vähän hankala lähteä 100 km päähän harjoitteluun pelkällä opintotuella.
No ei ole kuule. Hätä keinot keksii. Terveisin sairaanhoitajaharjoittelun tehnyt ja osan ajasta teltassa nukkunut.
Vierailija kirjoitti:
Ja tunnen esim. oikeustieteen maisterin, joka opiskellut myös psykologiksi, myös tiedän lääkärin, joka opiskellut psykologiksi. Pitäisikö noilta kieltää psykologiksi pyrkiminen?
Vai eikö se ole vain hyvä, että on monialainen asiantuntemus. Esim. oikeustieteilijälle psykologiasta voi olla monenlaista hyötyä esim. tuomarin ammatissa.
Lääkäri joka opiskelee psykologiksi, mutta ei kuitenkaan halunnut erikoistua psykiatriksi?
Ei hirveän kovin uskottavaa, varsinkin kun psykiatreista on kova pula ja psykiatri, jos haluaa pääsee käytännössä samoihin hommiin kuin psykologikin. Lisäksi psykiatrien keskipalkka on yli 6000€, kun taas psykologien alle 4000€.
Missäs kaikkialla näitä maisterihakuja vielä on?
Vierailija kirjoitti:
Missäs kaikkialla näitä maisterihakuja vielä on?
Ja olisi kiva kuulla jonkun omista kokemuksista, jos on tuota kautta opiskellut... Hausta ja opiskelusta
Vain Helsingissä on maisterihaku. 10 paikkaa tarjolla. Pääsykoe on täsmälleen sama kuin kandissa. Paikkoja hakee noin 250 henkilöä, hakijamäärät ovat nousussa.
Kelpoisuusvaatimus on suomalainen tai ulkomainen korkeakoulututkinto (vähintään alempi) ja psykan perus- ja aineopinnot vähintään arvosanalla 3/5. Maisterintutkinnon 150 op:n päälle määrätään noin 50 op siltaopintoja tilastotieteestä ja psykologisista menetelmistä. Opinnot suoritetaan niiden samojen pääaineopiskelijoiden kanssa, jotka tulivat sisään jo kandiin.
https://www2.helsinki.fi/fi/verkostot/psykologian-ja-logopedian-valinta…
Nyt on varmaa, että koe pidetään lähikokeena ja tavallisesti paperilla (mainittu Opintopolussa). Miksiköhän psykalle ei tehty sähköistä lähikoetta kuten monilla muilla aloilla? Olisiko ollut mahdotonta tehdä kysymystyypit sähköiseen muotoon?
AMK-järjestelmä (sitä varmaan Vakava käyttää nytkin?) ei oikein taida tukea psykan kilometrin mittaisia tehtävänantoja, joissa voi olla joku kiva kaavakin mukana.
Missä oli siitä, että ei saa yksilöllisiä järjestelyjä?
Tuolla ainakin lukee, että : Hakemuksen yksilöllisistä järjestelyistä on oltava yliopistossa viimeistään 7.4.2021 klo 15.00 mennessä.
Ja tunnen esim. oikeustieteen maisterin, joka opiskellut myös psykologiksi, myös tiedän lääkärin, joka opiskellut psykologiksi. Pitäisikö noilta kieltää psykologiksi pyrkiminen?
Vai eikö se ole vain hyvä, että on monialainen asiantuntemus. Esim. oikeustieteilijälle psykologiasta voi olla monenlaista hyötyä esim. tuomarin ammatissa.