Psykologia 2021

Vierailija kirjoitti:

Psykologia tieteenä kiinnostaa, mutta ei psykologin työ. Onko näillä spekseillä mitään järkeä hakea opiskelemaan koko alaa? Onko kilpailu tutkijapaikoista pääsykokeet potenssiin viisi?

Moikka! Ennen kuin pääsin ite psykalle, oli vähän samat pelot. Oletan, että psykologilla meinaat kliinistä psykologia. Ei huolta, psykologi voi työllistyä vaikka minne ja ei todellakaan ole pakko tehdä kliinistä työtä! Itse en todellakaan haluaisi tehdä mitään kliinistä työtä ikinä. Eräs havaintopsykologi oli esimerkiksi työskennellyt Nokialla!

Tänään 863 uutta tartuntaa, vaikka on sunnuntai ja ns. rajoitukset päällä. On kyllä todella ihme, jos valintakriteerejä ja -tapoja ei muuteta...

Kriteereitä ei toivottavasti muuteta! Kyllä ne tilastonikkarit ymmärtävät, että kaikkien kiintiön todistusvalintapaikat menevät spesifien todistusten aloilla (kuten psyka ja lääkis) ensikertalaisille, koska ilman valmistautumista ei ole oikeita reaaleita kirjoitettuna. Toisaalta johonkin teologiaan, jossa saa uskonnosta yhtä paljon pisteitä kuin psykassa psykasta, pystyi pääsemään jopa ilman uskonnon kirjoittamista, koska pisterajat sinne ovat niin paljon matalammat.

Valintatapoja todennäköisesti muutetaan, koska päätös on sitouduttu kertomaan ylihuomenna, ja tilanne on nyt näin huono. Viime vuonna pidettiin lähikoe ainakin lääkikseen ja DIA-aloille (arkkitehtuuriin tietty pakko pitää lähikoe aina), ja eikö AMK:honkin ollut toinen AMK-koe lähikokeena?

Ainoa oikea tapa tehdä etävalintakokeita on tehdä siihen päälle pienelle joukolle lähikoe, joka on vaativuudeltaan sama kuin tavanomainen lähipääsykoe.

Vierailija kirjoitti:

Tänään 863 uutta tartuntaa, vaikka on sunnuntai ja ns. rajoitukset päällä. On kyllä todella ihme, jos valintakriteerejä ja -tapoja ei muuteta...

Jos yo-kirjoitukset pystytään järjestämään normaalisti tässä tartuntatilanteessa, en näkisi syytä muuttaa pääsykokeitakaan. Toukokuun lopussa on myös lämpimämpi keli, jonka huomattiin viime vuonna vähentävän tartuntoja. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ärsyttää edes jännätä ensi viikkoa, kun tiedän jo jännäämättäkin mikä on tulos. Sama, kuin viime vuonna. Ja kaikki etu nuorille vasta lukiosta päässeille. 

Jos tapahtuu sama kuin viime vuonna, niin saattaahan siitä hyötyä moni toiskertalainenkin.

esim. miten?

Esim.huomioimalla myös toiskertalaiset todistusvalinnassa

Niin eli toiskertalaiset siten, että pitää olla tietyn ajan jälkeen tehty ylioppilaskoe, mikä TAAS suosii nuoria, koska vanhemmilla ei ole sitä reaaliainekokonaisuutta mikä nuorilla on. Vanhalla ylioppilaaskokeella EI voi hakea

Tottakai voi hakea.

  kirjoittaa puuttuvat reaalit mitä tarvitaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ärsyttää edes jännätä ensi viikkoa, kun tiedän jo jännäämättäkin mikä on tulos. Sama, kuin viime vuonna. Ja kaikki etu nuorille vasta lukiosta päässeille. 

Jos tapahtuu sama kuin viime vuonna, niin saattaahan siitä hyötyä moni toiskertalainenkin.

esim. miten?

Esim.huomioimalla myös toiskertalaiset todistusvalinnassa

Niin eli toiskertalaiset siten, että pitää olla tietyn ajan jälkeen tehty ylioppilaskoe, mikä TAAS suosii nuoria, koska vanhemmilla ei ole sitä reaaliainekokonaisuutta mikä nuorilla on. Vanhalla ylioppilaaskokeella EI voi hakea

Tottakai voi hakea.

  kirjoittaa puuttuvat reaalit mitä tarvitaan

    eikä sekään oo simppeli homma saada L ja E. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tänään 863 uutta tartuntaa, vaikka on sunnuntai ja ns. rajoitukset päällä. On kyllä todella ihme, jos valintakriteerejä ja -tapoja ei muuteta...

Jos yo-kirjoitukset pystytään järjestämään normaalisti tässä tartuntatilanteessa, en näkisi syytä muuttaa pääsykokeitakaan. Toukokuun lopussa on myös lämpimämpi keli, jonka huomattiin viime vuonna vähentävän tartuntoja. 

Yo-kirjoitusten etu on se, että paikalla olevat henkilöt tunnetaan (pääsykokeisiin tulee vähän satunnaisempi porukka) ja tulevat sinne suoraan kotoa, ei satojen kilometrien päästä hotelliyön kautta. Osallistujia on myös vain kymmeniä tai korkeintaan muuta sata, pääsykokeissa on hyvin helposti paljon enemmän väkeä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

THL laskelmoinut että huhtikuussa päivässä n 10 000 tartuntaa, vaalit siirtyy kesäkuulle, persut tietenkin vastustaa. 

Toivottavasti vastuu kannetaan myös opiskelijavalintojen suhteen.

Eli mitä ehdotat?

- valvomaton etäkoe vilppimahdolisuuksineen ja mahdollinen videoitu koe netissä

vai

- valintakoe kontaktikokeena esim. Messukeskuksessa

Kumpaa toivot?

Toivon laajennettua, kiintiötöntä todistusvalintaa ja samana päivänä annettavaan materiiaaliin perustuvaa etäkoetta, josta karsitaan lähikokeeseen n. 2 kertaa kokeella sisäänotettavien määrä. Noin 20 % kokeella ja loput todistuksella.

Etäkoe ei valitettavasti ole koskaan ongelmaton lunttauksen suhteen, mutta tässä tilanteessa ei voi tehdä lähikoetta tuhansille ihmisille.

Miksi joku aina alapeukuttaa sitä, jos ehdotetaan kiintiöiden poistoa tai todistusvalinnan laajentamista toiskertalaisiin? Sehän olisi vaan oikeudenmukaista.

Jostain näkökulmasta olisi, jostain ei. Mun mielestä ensikertalaiskiintiö on ihan aiheellinen olla olemassa. Kun koulupaikkoja ei nyt vaan yksinkertaisesti riitä kaikille halukkaille ja jokainen koulutus myös maksaa aika reippaasti yhteiskunnalle, niin on järkevää priorisoida niitä jolla ei mitään koulutusta vielä ole. Jos on jo jokin koulutus, on tuskin niin ikävässä tilanteessa kuin useita välivuosia viettänyt nuori, joka ei oikein pääse järkeviin töihin eikä välttämättä kunnolla kiinni mihinkään muuhunkaan.

Jos todistusvalinta laajennettaisiin toiskertalaisiin, niin se tekisi hyvällä todistuksella koulusta toiseen hyppimisen liian helpoksi. Sekin taas kuluttaa varoja yhteiskunnalta, vähemmän koulupaikkoja niille joilla ei ole vielä ollut ainuttakaan, plus vaarana että hypitään koulusta toiseen kevein perustein mutta ei valmistuta mistään tai valmistuminen ainakin venyy.

Ymmärrän kyllä silti hyvin kaikkien sellaisten tuskan, jotka käyttivät ensikertalaisuutensa johonkin mikä osoittautuikin vääräksi valinnaksi. Joku muu järjestelmä voisikin olla parempi kuin tämä nykyinen, mutta ei silti ensikertalaiskiintiötä pitäisi poistaa.

Ymärrän pointtisi, vaikka olenkin eri mieltä ensikertalaiskiintiöstä. Mielestäni Suomen koulutuspolitiikassa mättää moni asia. Yksi on ajatus siitä, että yli puolella ikäluokasta pitäisi olla korkeakoulututkinto. Suomessa ei riitä niin monille korkeakoulutetuille töitä, eikä kaikkia ole tarkoitettu muutenkaan korkeakouluun.

En usko, että koulutuksesta toiseen hyppimistä tapahtuisi ainakaan paljon, sillä ne joilla on huipputodistus ovat usein sen verran päämäärätietoisia, etteivät aloita tutkintoja joista eivät ole varmoja.

Voi luoja että jaksat pelätä koulusta toiseen hyppimistä ja huolehtia yhteiskunnasta. Tiedän monta yhteiskuntaa missä ei pelätä noin kauheasti ihmisten kouluttautumista. Sitten tiedän myös niitä yhteiskunta joissa pelätään ja niissä yhteiskunnissa agendana on pitää kansa mahdollisimman tyhmänä ja nöyränä (jotta ovat helpommin hallittavissa).

Toisit tajuta viestini ihan väärin. Kouluttautuminen on hyvä, mutta sisään on päästävä ilman hyväntekeväisyyttä, eikä kaikista ole siihen.

mikä järki siinä on, että sisään pääsy on niin vaikeaa, mutta jos olet sisällä on TODELLA helppoa. Puolinukuksissa voit vetää riman ali vaikka joka kurssin. Eikä ole mitään rakettitiedettä tämäkään

Kaipa sen ymmärrät kun hakijoita on moninkertainen määrä sisäänottoon nähden niin jotenkin pitää valita ja kun on hyviä hakijoita on paljon niin hyviäkin hakijoita jää sisäänpääsyn ulkopuolelle.

Mikä malliksi - keskieurooppalainen malli, jossa sisäänpäässeistä karsitaan toisena vuonna suuri osa. Aika rankkaa on pudota vuoden jälkeen, mitäs sitten. Esim. Hollannissa (Wageningen) tenteissä rajattu uusimiskertojen määrä ja sitten loppuu opinnot siihen. Meillä vaikea päästä sisään (tietyille aloille) mutta ulos ei lennä juuri millään. Kumpi parempi?

Keskieuroopan mallissa halukkaan voi opiskella vuoden ja todeta, että ala ei sovi. Vuosi menisi "hukkaan", kun nyt voi mennä useampi vuosi hukkaan.

Tässä olisi se huono puoli, että 1. vuoden opintokursseille pitäisi resurssoida paljon enemmän opetukseen koska siellä olisi niitäkin opiskelijoita jotka putoaisivat toisena vuonna pois. Tämä olisi erinomaisen hankalaa mm. laboratorioharjoitustyökursseilla joissa nytkin on resurssivajetta. Systeemi voisi toimia humanistisilla, kaupallisella alanna, oikiksiessa ym jossa opetus on pääosin muuta kuin laboratorio ym opetusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tänään 863 uutta tartuntaa, vaikka on sunnuntai ja ns. rajoitukset päällä. On kyllä todella ihme, jos valintakriteerejä ja -tapoja ei muuteta...

Jos yo-kirjoitukset pystytään järjestämään normaalisti tässä tartuntatilanteessa, en näkisi syytä muuttaa pääsykokeitakaan. Toukokuun lopussa on myös lämpimämpi keli, jonka huomattiin viime vuonna vähentävän tartuntoja. 

Yo-kirjoitusten etu on se, että paikalla olevat henkilöt tunnetaan (pääsykokeisiin tulee vähän satunnaisempi porukka) ja tulevat sinne suoraan kotoa, ei satojen kilometrien päästä hotelliyön kautta. Osallistujia on myös vain kymmeniä tai korkeintaan muuta sata, pääsykokeissa on hyvin helposti paljon enemmän väkeä.

Mm. tämä koepaikalle matkustaminen aiheuttaa yllämainitun ongelman.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tänään 863 uutta tartuntaa, vaikka on sunnuntai ja ns. rajoitukset päällä. On kyllä todella ihme, jos valintakriteerejä ja -tapoja ei muuteta...

Jos yo-kirjoitukset pystytään järjestämään normaalisti tässä tartuntatilanteessa, en näkisi syytä muuttaa pääsykokeitakaan. Toukokuun lopussa on myös lämpimämpi keli, jonka huomattiin viime vuonna vähentävän tartuntoja. 

Tilanne on tätä vauhtia valitettavasti pahempi toukokuussa - tää on nyt lähtenyt lapasesta.

Nyt kun syksy mennään taas luultavasti etänä voisi hyvin koettaa ottaa enemmän porukkaa sisään esim. kaikille avoimella todistusvalinnalla ja avoimen opinnoilla - sitten voisi pudottaa pois niitä joilla ei suju. Etäopiskelu sallisi kuitenkin isommat kurssit, kun aikaa ei menisi live-luentojen ja harjoitusryhmien pitämiseen.

Vierailija kirjoitti:

Nyt kun syksy mennään taas luultavasti etänä voisi hyvin koettaa ottaa enemmän porukkaa sisään esim. kaikille avoimella todistusvalinnalla ja avoimen opinnoilla - sitten voisi pudottaa pois niitä joilla ei suju. Etäopiskelu sallisi kuitenkin isommat kurssit, kun aikaa ei menisi live-luentojen ja harjoitusryhmien pitämiseen.

Ei voi. Tämä vaatisi lakimuutoksen.

Nyt saatu opiskeluoikeus kestää sen 7 vuotta, eikä sitä voi ottaa pois kuin SORA-syistä (eikä siinäkään helpolla).

Myöskään avoimen väylää tuskin tulee, koska valintaperusteet on kyllä julkaistu jo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt kun syksy mennään taas luultavasti etänä voisi hyvin koettaa ottaa enemmän porukkaa sisään esim. kaikille avoimella todistusvalinnalla ja avoimen opinnoilla - sitten voisi pudottaa pois niitä joilla ei suju. Etäopiskelu sallisi kuitenkin isommat kurssit, kun aikaa ei menisi live-luentojen ja harjoitusryhmien pitämiseen.

Ei voi. Tämä vaatisi lakimuutoksen.

Nyt saatu opiskeluoikeus kestää sen 7 vuotta, eikä sitä voi ottaa pois kuin SORA-syistä (eikä siinäkään helpolla).

Myöskään avoimen väylää tuskin tulee, koska valintaperusteet on kyllä julkaistu jo.

Ne valintaperusteet muutettiin viime vuonnakin, vaikka tilanne ei ollut näin paha kuin nyt (ei ollut supertartuttavia variantteja, ja Suomen tartuntaluvut olivat paljon alhaisemmat).

Olettehan huomanneet, että Jyväskylän avoimen väylä ei tänä vuonna ole yhtä älytön kuin viime vuonna? Silloin opinnot piti olla avoimessa suoritetut, eivätkä saaneet olla sidottuna tutkintoon.

Nyt riittää, että perus- ja aineopinnot on suoritettu vähintään arvosanalla 3 (hyvä) ja että ei ole kirjoilla Jyväskylän yliopistossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Löysin Holopulkista (2014) saman tehtävän ja siellä oikea vastaus oli 0,185. Tän saa laskemalla todennäköisyyden sille, että asiakkaita on enemmän kuin 4 minuutissa (odotusarvo 3) eli

P(kaikki tapaukset) -P(0 asiakasta) -P(1 asiakas) -P(2 asiakasta) -P(3 asiakasta) -P(4 asiakasta)

Toivottavasti Holopulkki olis tällä kertaa oikeassa 😊

No johan, tää oli vaihteeks mukava yllätys kun tällä logiikalla olin alun perinkin laskenut 😂 Kiitos!

tossahan pyydettiin käyttämään Poisonin jakaumaa ja mä sain tulokseksi 0,05

Vierailija kirjoitti:

Nyt kun syksy mennään taas luultavasti etänä voisi hyvin koettaa ottaa enemmän porukkaa sisään esim. kaikille avoimella todistusvalinnalla ja avoimen opinnoilla - sitten voisi pudottaa pois niitä joilla ei suju. Etäopiskelu sallisi kuitenkin isommat kurssit, kun aikaa ei menisi live-luentojen ja harjoitusryhmien pitämiseen.

Miten harjoistustyöt, eihän niihin(kään) voi ottaa koronaturvallisesti kovin suuria ryhmiä

no niin tuleeko tänään tiedot?

Miksi syksy olisi etänä, kun riskiryhmät on rokotettu jo toukokuussa ja muistakin kansalaisista kesän aikana iso osa? Tartuntojen seuraaminen alkaa siinä vaiheessa olla ihan turhaa, jos juuri kukaan ei enää kuole tautiin tai joudu sairaalaan. Tämä mentaliteetti mikä hallituksella yms. tuntuu olevan että korona tulisi täysin tukahduttaa, on ihan järjetön. Ei influenssankaan takia suljeta yhteiskuntaa.

Vierailija kirjoitti:

no niin tuleeko tänään tiedot?

Kyllä.

https://yle.fi/uutiset/3-11837246

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

no niin tuleeko tänään tiedot?

Kyllä.

https://yle.fi/uutiset/3-11837246

Järjetön ja jääräpäinen ratkaisu tässä tilanteessa...