Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Psykologia 2021

Vierailija
10.07.2020 |

Tervetuloa traditionaaliseen, legendaan jo syntyessään, Vauvan Psykologia 2021 -ketjuun!
Täällä puhutaan hakemisesta opiskelemaan psykologiaa yliopistoon, ei vauvoista eikä kehityspsykologiasta.

Psykologiaa voi opiskella Helsingissä, Turussa, Tampereella, Jyäskylässä ja Joensuussa sekä ruotsiksi Åbo Akademissa.
Helsingissä on lisäksi psykologiksi valmistava maisterihaku, johon on hakukelpoinen alemmalla korkeakoulututkinnolla ja psykologian perus- ja aineopinnoilla.
Jyväskylässä on lisäksi avoimen väylä filosofian maisteriksi pääaineena psykologia. Siitä ei pätevöidy psykologiksi, mutta pääsee tutkijaksi, opettajaksi, HR:ään tai konsultiksi.
Tutustu avoimien yliopistojen tarjontaan! Joensuun avoimesta löytyy työ- ja organisaatiopsykologia sekä oikeuspsykologia.

Psykologia on lääkiksen jälkeen yksi vaikeimmista aloista päästä sisään, vaikeampi kuin oikis tai kauppis. Todistusvalinnassa saa pisteitä 5 aineesta: psykologia, äidinkieli, matematiikka, kieli, muu reaali. Eniten pisteitä reaalissa antaa fysiikka, vähiten terveystieto. Vanhanmallisesta yleisreaalista ei saa yhtään pistettä.

Vuoden 2020 todistusvalinna pisterajat toukokuussa (70 % kiintiö, ei sisällä lisäpaikkoja, ensikertalaiset, max 157,9 p):

Helsinki: 140,9
Turku: 135,6
Tampere: 135,6
Jyväskylä: 131,9
Joensuu: 129,1

130 pistettä saa E-rivillä, jossa pitkä matikka. Helsinkiin tarvittiin 2-3 L.

Pääsykokeessa on tyypillisesti (ei kevät 2020, vaikka tarkoitus oli) vaadittu vahvaa tilastomenetelmien osaamista.

Vanhoja pääsykoekirjoja:
- Nummenmaa, L. Holopainen, M. & Pulkkinen, P., Tilastollisten menetelmien perusteet.
- Nummenmaa, L., Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät
- Karjalainen, L., Tilastotieteen perusteet

Vanhoja valintakokeita (loogista päättelyä myös logopediassa ja tietojenkäsittelytieteessä)
https://www.helsinki.fi/fi/opiskelijaksi/yhteishaku/tietoa-valintakokei…

Tärkeitä / usein esiintyviä linkkejä

Yhteisvalinnan tiedotussivu
https://www.helsinki.fi/fi/verkostot/psykologian-yhteisvalinta/

Lisäpaikkoja vuodelle 2021
https://www.psykologilehti.fi/psykologi/tyo/kymmenia_lisaaloituspaikkoj…

Todistuksen pisteytys
https://opintopolku.fi/wp/opo/korkeakoulujen-haku/mika-korkeakoulujen-o…

VIPUNEN (hakijamäärät ja valitut)
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/H…

Kaikki pisterajat valintatavoittain
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/H…

Hakijoiden ja sisäänpäässeiden ylioppilastutkintomenestys
graafinen
https://app.powerbi.com/view?r=eyJrIjoiYzYwOWYyOWMtNTllZC00MzU1LTk2OWIt…

taulukko
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/K…

valmiiksi analysoituna tekstinä
https://tilastoneuvos.vipunen.fi/2020/01/20/korkeakoulutukseen-paasseid…

Aikaisempien vuosien ketjuja:

2020 koronakevät ja AMK-valintakoe
https://www.vauva.fi/keskustelu/3496665/psykologia-2020

2019 valintakoeyhteistyövuosi
https://www.vauva.fi/keskustelu/3217889/psykologia-2019

2018 erilaiset kokeet HTT ja J ja J
https://www.vauva.fi/keskustelu/3067511/psykologia-2018

2017 ensimmäinen löytynyt ketju
https://www.vauva.fi/keskustelu/2753394/psykologia-2017-muita-hakijoita

Kommentit (8033)

Vierailija
861/8033 |
11.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Minkä takia ruotsin kielisille yliopistoon pääsy on helpompaa? Koska tarkoitus on pitää heidät herraskansana ja pitää suomen kieliset nöyrinä palvelijoina. 

Toivottavasti tää oli provo. Jos ei, niin suosittelen ammattilaisen kanssa juttelemista liittyen harhaluuloihisi.

Vierailija
862/8033 |
11.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

THL laskelmoinut että huhtikuussa päivässä n 10 000 tartuntaa, vaalit siirtyy kesäkuulle, persut tietenkin vastustaa. 

Toivottavasti vastuu kannetaan myös opiskelijavalintojen suhteen.

Eli mitä ehdotat?

- valvomaton etäkoe vilppimahdolisuuksineen ja mahdollinen videoitu koe netissä

vai

- valintakoe kontaktikokeena esim. Messukeskuksessa

Kumpaa toivot?

Toivon laajennettua, kiintiötöntä todistusvalintaa ja samana päivänä annettavaan materiiaaliin perustuvaa etäkoetta, josta karsitaan lähikokeeseen n. 2 kertaa kokeella sisäänotettavien määrä. Noin 20 % kokeella ja loput todistuksella.

Etäkoe ei valitettavasti ole koskaan ongelmaton lunttauksen suhteen, mutta tässä tilanteessa ei voi tehdä lähikoetta tuhansille ihmisille.

Miksi joku aina alapeukuttaa sitä, jos ehdotetaan kiintiöiden poistoa tai todistusvalinnan laajentamista toiskertalaisiin? Sehän olisi vaan oikeudenmukaista.

Jostain näkökulmasta olisi, jostain ei. Mun mielestä ensikertalaiskiintiö on ihan aiheellinen olla olemassa. Kun koulupaikkoja ei nyt vaan yksinkertaisesti riitä kaikille halukkaille ja jokainen koulutus myös maksaa aika reippaasti yhteiskunnalle, niin on järkevää priorisoida niitä jolla ei mitään koulutusta vielä ole. Jos on jo jokin koulutus, on tuskin niin ikävässä tilanteessa kuin useita välivuosia viettänyt nuori, joka ei oikein pääse järkeviin töihin eikä välttämättä kunnolla kiinni mihinkään muuhunkaan.

Jos todistusvalinta laajennettaisiin toiskertalaisiin, niin se tekisi hyvällä todistuksella koulusta toiseen hyppimisen liian helpoksi. Sekin taas kuluttaa varoja yhteiskunnalta, vähemmän koulupaikkoja niille joilla ei ole vielä ollut ainuttakaan, plus vaarana että hypitään koulusta toiseen kevein perustein mutta ei valmistuta mistään tai valmistuminen ainakin venyy.

Ymmärrän kyllä silti hyvin kaikkien sellaisten tuskan, jotka käyttivät ensikertalaisuutensa johonkin mikä osoittautuikin vääräksi valinnaksi. Joku muu järjestelmä voisikin olla parempi kuin tämä nykyinen, mutta ei silti ensikertalaiskiintiötä pitäisi poistaa.

Ymärrän pointtisi, vaikka olenkin eri mieltä ensikertalaiskiintiöstä. Mielestäni Suomen koulutuspolitiikassa mättää moni asia. Yksi on ajatus siitä, että yli puolella ikäluokasta pitäisi olla korkeakoulututkinto. Suomessa ei riitä niin monille korkeakoulutetuille töitä, eikä kaikkia ole tarkoitettu muutenkaan korkeakouluun.

En usko, että koulutuksesta toiseen hyppimistä tapahtuisi ainakaan paljon, sillä ne joilla on huipputodistus ovat usein sen verran päämäärätietoisia, etteivät aloita tutkintoja joista eivät ole varmoja.

Voi luoja että jaksat pelätä koulusta toiseen hyppimistä ja huolehtia yhteiskunnasta. Tiedän monta yhteiskuntaa missä ei pelätä noin kauheasti ihmisten kouluttautumista. Sitten tiedän myös niitä yhteiskunta joissa pelätään ja niissä yhteiskunnissa agendana on pitää kansa mahdollisimman tyhmänä ja nöyränä (jotta ovat helpommin hallittavissa).

Toisit tajuta viestini ihan väärin. Kouluttautuminen on hyvä, mutta sisään on päästävä ilman hyväntekeväisyyttä, eikä kaikista ole siihen.

mikä järki siinä on, että sisään pääsy on niin vaikeaa, mutta jos olet sisällä on TODELLA helppoa. Puolinukuksissa voit vetää riman ali vaikka joka kurssin. Eikä ole mitään rakettitiedettä tämäkään

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
863/8033 |
11.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkä takia ruotsin kielisille yliopistoon pääsy on helpompaa? Koska tarkoitus on pitää heidät herraskansana ja pitää suomen kieliset nöyrinä palvelijoina. 

Toivottavasti tää oli provo. Jos ei, niin suosittelen ammattilaisen kanssa juttelemista liittyen harhaluuloihisi.

Tämähän ei ole harhaluulo vaan totista totta. Taidat olla ruotsin kielinen, koska halua niin puolustaa asemaasi. 

Vierailija
864/8033 |
11.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

ärsyttää edes jännätä ensi viikkoa, kun tiedän jo jännäämättäkin mikä on tulos. Sama, kuin viime vuonna. Ja kaikki etu nuorille vasta lukiosta päässeille. 

Tarkoitatko etäkoettavai AMK-koetta?

Vierailija
865/8033 |
11.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

THL laskelmoinut että huhtikuussa päivässä n 10 000 tartuntaa, vaalit siirtyy kesäkuulle, persut tietenkin vastustaa. 

Toivottavasti vastuu kannetaan myös opiskelijavalintojen suhteen.

Eli mitä ehdotat?

- valvomaton etäkoe vilppimahdolisuuksineen ja mahdollinen videoitu koe netissä

vai

- valintakoe kontaktikokeena esim. Messukeskuksessa

Kumpaa toivot?

Toivon laajennettua, kiintiötöntä todistusvalintaa ja samana päivänä annettavaan materiiaaliin perustuvaa etäkoetta, josta karsitaan lähikokeeseen n. 2 kertaa kokeella sisäänotettavien määrä. Noin 20 % kokeella ja loput todistuksella.

Etäkoe ei valitettavasti ole koskaan ongelmaton lunttauksen suhteen, mutta tässä tilanteessa ei voi tehdä lähikoetta tuhansille ihmisille.

Miksi joku aina alapeukuttaa sitä, jos ehdotetaan kiintiöiden poistoa tai todistusvalinnan laajentamista toiskertalaisiin? Sehän olisi vaan oikeudenmukaista.

Jostain näkökulmasta olisi, jostain ei. Mun mielestä ensikertalaiskiintiö on ihan aiheellinen olla olemassa. Kun koulupaikkoja ei nyt vaan yksinkertaisesti riitä kaikille halukkaille ja jokainen koulutus myös maksaa aika reippaasti yhteiskunnalle, niin on järkevää priorisoida niitä jolla ei mitään koulutusta vielä ole. Jos on jo jokin koulutus, on tuskin niin ikävässä tilanteessa kuin useita välivuosia viettänyt nuori, joka ei oikein pääse järkeviin töihin eikä välttämättä kunnolla kiinni mihinkään muuhunkaan.

Jos todistusvalinta laajennettaisiin toiskertalaisiin, niin se tekisi hyvällä todistuksella koulusta toiseen hyppimisen liian helpoksi. Sekin taas kuluttaa varoja yhteiskunnalta, vähemmän koulupaikkoja niille joilla ei ole vielä ollut ainuttakaan, plus vaarana että hypitään koulusta toiseen kevein perustein mutta ei valmistuta mistään tai valmistuminen ainakin venyy.

Ymmärrän kyllä silti hyvin kaikkien sellaisten tuskan, jotka käyttivät ensikertalaisuutensa johonkin mikä osoittautuikin vääräksi valinnaksi. Joku muu järjestelmä voisikin olla parempi kuin tämä nykyinen, mutta ei silti ensikertalaiskiintiötä pitäisi poistaa.

Ymärrän pointtisi, vaikka olenkin eri mieltä ensikertalaiskiintiöstä. Mielestäni Suomen koulutuspolitiikassa mättää moni asia. Yksi on ajatus siitä, että yli puolella ikäluokasta pitäisi olla korkeakoulututkinto. Suomessa ei riitä niin monille korkeakoulutetuille töitä, eikä kaikkia ole tarkoitettu muutenkaan korkeakouluun.

En usko, että koulutuksesta toiseen hyppimistä tapahtuisi ainakaan paljon, sillä ne joilla on huipputodistus ovat usein sen verran päämäärätietoisia, etteivät aloita tutkintoja joista eivät ole varmoja.

Voi luoja että jaksat pelätä koulusta toiseen hyppimistä ja huolehtia yhteiskunnasta. Tiedän monta yhteiskuntaa missä ei pelätä noin kauheasti ihmisten kouluttautumista. Sitten tiedän myös niitä yhteiskunta joissa pelätään ja niissä yhteiskunnissa agendana on pitää kansa mahdollisimman tyhmänä ja nöyränä (jotta ovat helpommin hallittavissa).

Toisit tajuta viestini ihan väärin. Kouluttautuminen on hyvä, mutta sisään on päästävä ilman hyväntekeväisyyttä, eikä kaikista ole siihen.

mikä järki siinä on, että sisään pääsy on niin vaikeaa, mutta jos olet sisällä on TODELLA helppoa. Puolinukuksissa voit vetää riman ali vaikka joka kurssin. Eikä ole mitään rakettitiedettä tämäkään

Niinpä...

Vierailija
866/8033 |
11.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ärsyttää edes jännätä ensi viikkoa, kun tiedän jo jännäämättäkin mikä on tulos. Sama, kuin viime vuonna. Ja kaikki etu nuorille vasta lukiosta päässeille. 

Tarkoitatko etäkoettavai AMK-koetta?

jep etä AMK-koe pikakelauksella. Laskut tyyliin pääsiäispupu vei sinulta kolme munaa monesko apina tiesi asiasta taivaasta katsottuna oikealla tai vasemmalla. Laske nelilaskimella ja vähennä tuloksesta neljä, jos pääsiäispupu puhui totta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
867/8033 |
12.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ärsyttää edes jännätä ensi viikkoa, kun tiedän jo jännäämättäkin mikä on tulos. Sama, kuin viime vuonna. Ja kaikki etu nuorille vasta lukiosta päässeille. 

Jos tapahtuu sama kuin viime vuonna, niin saattaahan siitä hyötyä moni toiskertalainenkin.

esim. miten?

Esim.huomioimalla myös toiskertalaiset todistusvalinnassa

Vierailija
868/8033 |
12.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ärsyttää edes jännätä ensi viikkoa, kun tiedän jo jännäämättäkin mikä on tulos. Sama, kuin viime vuonna. Ja kaikki etu nuorille vasta lukiosta päässeille. 

Jos tapahtuu sama kuin viime vuonna, niin saattaahan siitä hyötyä moni toiskertalainenkin.

esim. miten?

Esim.huomioimalla myös toiskertalaiset todistusvalinnassa

Niin eli toiskertalaiset siten, että pitää olla tietyn ajan jälkeen tehty ylioppilaskoe, mikä TAAS suosii nuoria, koska vanhemmilla ei ole sitä reaaliainekokonaisuutta mikä nuorilla on. Vanhalla ylioppilaaskokeella EI voi hakea

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
869/8033 |
12.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ärsyttää edes jännätä ensi viikkoa, kun tiedän jo jännäämättäkin mikä on tulos. Sama, kuin viime vuonna. Ja kaikki etu nuorille vasta lukiosta päässeille. 

Jos tapahtuu sama kuin viime vuonna, niin saattaahan siitä hyötyä moni toiskertalainenkin.

esim. miten?

Esim.huomioimalla myös toiskertalaiset todistusvalinnassa

Niin eli toiskertalaiset siten, että pitää olla tietyn ajan jälkeen tehty ylioppilaskoe, mikä TAAS suosii nuoria, koska vanhemmilla ei ole sitä reaaliainekokonaisuutta mikä nuorilla on. Vanhalla ylioppilaaskokeella EI voi hakea

Voihan sillä hakea, mutta sillä ei pääse... Koska siitä huomioidaan vain äikkä, matikka ja kieli, joten älläpaperillakin pisteet jäävät alle sadan.

Katsoin Vipusesta, että viime vuonna oli hyväksytty noin 75 toiskertalaista ja heistä noin 18 oli papereilla. Olihan osa täältäkin lähtenyt korottamaan, vaikka oli toiskertalainen, ja osalla tietty on voinut valmiiksi olla tarpeeksi hyvä todistus ainakin ainereaaliin, mikä tuli ihan yllärinä kaikille.

Paperivalinnan avaaminen yllätyksenä kaikille ei ole järkevää toimintaa, mutta sellaiseen hätäratkaisuna viime vuonna lähdettiin.

Taloustieteeseen taas kaikki ylioppilaat hakevat papereilla, myös toiskertalaiset. Sitten siellä saa pisteet parhaasta reaalista, eli nelikymppisen alanvaihtajan on pakko mennä kirjoittamaan esim. uskonto, että voi päästä yliopistoon.

Vierailija
870/8033 |
12.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ärsyttää edes jännätä ensi viikkoa, kun tiedän jo jännäämättäkin mikä on tulos. Sama, kuin viime vuonna. Ja kaikki etu nuorille vasta lukiosta päässeille. 

Jos tapahtuu sama kuin viime vuonna, niin saattaahan siitä hyötyä moni toiskertalainenkin.

esim. miten?

Esim.huomioimalla myös toiskertalaiset todistusvalinnassa

Niin eli toiskertalaiset siten, että pitää olla tietyn ajan jälkeen tehty ylioppilaskoe, mikä TAAS suosii nuoria, koska vanhemmilla ei ole sitä reaaliainekokonaisuutta mikä nuorilla on. Vanhalla ylioppilaaskokeella EI voi hakea

Voihan sillä hakea, mutta sillä ei pääse... Koska siitä huomioidaan vain äikkä, matikka ja kieli, joten älläpaperillakin pisteet jäävät alle sadan.

Katsoin Vipusesta, että viime vuonna oli hyväksytty noin 75 toiskertalaista ja heistä noin 18 oli papereilla. Olihan osa täältäkin lähtenyt korottamaan, vaikka oli toiskertalainen, ja osalla tietty on voinut valmiiksi olla tarpeeksi hyvä todistus ainakin ainereaaliin, mikä tuli ihan yllärinä kaikille.

Paperivalinnan avaaminen yllätyksenä kaikille ei ole järkevää toimintaa, mutta sellaiseen hätäratkaisuna viime vuonna lähdettiin.

Taloustieteeseen taas kaikki ylioppilaat hakevat papereilla, myös toiskertalaiset. Sitten siellä saa pisteet parhaasta reaalista, eli nelikymppisen alanvaihtajan on pakko mennä kirjoittamaan esim. uskonto, että voi päästä yliopistoon.

Itse kävin syksyllä kirjottamassa sen psykan L:n ettei käy ainakaan kuten viime keväänä...

Y:Maisteri

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
871/8033 |
12.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ärsyttää edes jännätä ensi viikkoa, kun tiedän jo jännäämättäkin mikä on tulos. Sama, kuin viime vuonna. Ja kaikki etu nuorille vasta lukiosta päässeille. 

Jos tapahtuu sama kuin viime vuonna, niin saattaahan siitä hyötyä moni toiskertalainenkin.

esim. miten?

Esim.huomioimalla myös toiskertalaiset todistusvalinnassa

Niin eli toiskertalaiset siten, että pitää olla tietyn ajan jälkeen tehty ylioppilaskoe, mikä TAAS suosii nuoria, koska vanhemmilla ei ole sitä reaaliainekokonaisuutta mikä nuorilla on. Vanhalla ylioppilaaskokeella EI voi hakea

Tottakai voi hakea.

Vierailija
872/8033 |
12.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ärsyttää edes jännätä ensi viikkoa, kun tiedän jo jännäämättäkin mikä on tulos. Sama, kuin viime vuonna. Ja kaikki etu nuorille vasta lukiosta päässeille. 

Jos tapahtuu sama kuin viime vuonna, niin saattaahan siitä hyötyä moni toiskertalainenkin.

esim. miten?

Esim.huomioimalla myös toiskertalaiset todistusvalinnassa

Niin eli toiskertalaiset siten, että pitää olla tietyn ajan jälkeen tehty ylioppilaskoe, mikä TAAS suosii nuoria, koska vanhemmilla ei ole sitä reaaliainekokonaisuutta mikä nuorilla on. Vanhalla ylioppilaaskokeella EI voi hakea

Tottakai voi hakea.

Voi hakea, mutta ei ole mahdollista päästä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
873/8033 |
12.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ärsyttää edes jännätä ensi viikkoa, kun tiedän jo jännäämättäkin mikä on tulos. Sama, kuin viime vuonna. Ja kaikki etu nuorille vasta lukiosta päässeille. 

Jos tapahtuu sama kuin viime vuonna, niin saattaahan siitä hyötyä moni toiskertalainenkin.

esim. miten?

Esim.huomioimalla myös toiskertalaiset todistusvalinnassa

Niin eli toiskertalaiset siten, että pitää olla tietyn ajan jälkeen tehty ylioppilaskoe, mikä TAAS suosii nuoria, koska vanhemmilla ei ole sitä reaaliainekokonaisuutta mikä nuorilla on. Vanhalla ylioppilaaskokeella EI voi hakea

Tottakai voi hakea.

Voi hakea, mutta ei ole mahdollista päästä.

Totta kai on, jos todistusvalinta avataan kaikille ja paperit ovat tarpeeksi hyvät.

Vierailija
874/8033 |
12.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ärsyttää edes jännätä ensi viikkoa, kun tiedän jo jännäämättäkin mikä on tulos. Sama, kuin viime vuonna. Ja kaikki etu nuorille vasta lukiosta päässeille. 

Jos tapahtuu sama kuin viime vuonna, niin saattaahan siitä hyötyä moni toiskertalainenkin.

esim. miten?

Esim.huomioimalla myös toiskertalaiset todistusvalinnassa

Niin eli toiskertalaiset siten, että pitää olla tietyn ajan jälkeen tehty ylioppilaskoe, mikä TAAS suosii nuoria, koska vanhemmilla ei ole sitä reaaliainekokonaisuutta mikä nuorilla on. Vanhalla ylioppilaaskokeella EI voi hakea

Tottakai voi hakea.

Voi hakea, mutta ei ole mahdollista päästä.

Totta kai on, jos todistusvalinta avataan kaikille ja paperit ovat tarpeeksi hyvät.

Ei ole, koska vanhalla todistuksella, jossa yleisreaali, maksimipisteet on 97,4 pistettä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
875/8033 |
12.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ärsyttää edes jännätä ensi viikkoa, kun tiedän jo jännäämättäkin mikä on tulos. Sama, kuin viime vuonna. Ja kaikki etu nuorille vasta lukiosta päässeille. 

Jos tapahtuu sama kuin viime vuonna, niin saattaahan siitä hyötyä moni toiskertalainenkin.

esim. miten?

Esim.huomioimalla myös toiskertalaiset todistusvalinnassa

Niin eli toiskertalaiset siten, että pitää olla tietyn ajan jälkeen tehty ylioppilaskoe, mikä TAAS suosii nuoria, koska vanhemmilla ei ole sitä reaaliainekokonaisuutta mikä nuorilla on. Vanhalla ylioppilaaskokeella EI voi hakea

Tottakai voi hakea.

Voi hakea, mutta ei ole mahdollista päästä.

Totta kai on, jos todistusvalinta avataan kaikille ja paperit ovat tarpeeksi hyvät.

Ei ole, koska vanhalla todistuksella, jossa yleisreaali, maksimipisteet on 97,4 pistettä.

Missään ei sanota, että sitä ei saisi täydentää.

Vierailija
876/8033 |
12.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ärsyttää edes jännätä ensi viikkoa, kun tiedän jo jännäämättäkin mikä on tulos. Sama, kuin viime vuonna. Ja kaikki etu nuorille vasta lukiosta päässeille. 

Jos tapahtuu sama kuin viime vuonna, niin saattaahan siitä hyötyä moni toiskertalainenkin.

esim. miten?

Esim.huomioimalla myös toiskertalaiset todistusvalinnassa

Niin eli toiskertalaiset siten, että pitää olla tietyn ajan jälkeen tehty ylioppilaskoe, mikä TAAS suosii nuoria, koska vanhemmilla ei ole sitä reaaliainekokonaisuutta mikä nuorilla on. Vanhalla ylioppilaaskokeella EI voi hakea

Tottakai voi hakea.

Voi hakea, mutta ei ole mahdollista päästä.

Totta kai on, jos todistusvalinta avataan kaikille ja paperit ovat tarpeeksi hyvät.

Ei ole, koska vanhalla todistuksella, jossa yleisreaali, maksimipisteet on 97,4 pistettä.

Missään ei sanota, että sitä ei saisi täydentää.

Siis eihän vanhaa reaalia saa käyttää. Ei siitä saa pisteen pistettä, vaan on käytävä kirjoittamassa uudelleen, jos mielii sisään.

Vierailija
877/8033 |
12.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ärsyttää edes jännätä ensi viikkoa, kun tiedän jo jännäämättäkin mikä on tulos. Sama, kuin viime vuonna. Ja kaikki etu nuorille vasta lukiosta päässeille. 

Jos tapahtuu sama kuin viime vuonna, niin saattaahan siitä hyötyä moni toiskertalainenkin.

esim. miten?

Esim.huomioimalla myös toiskertalaiset todistusvalinnassa

Niin eli toiskertalaiset siten, että pitää olla tietyn ajan jälkeen tehty ylioppilaskoe, mikä TAAS suosii nuoria, koska vanhemmilla ei ole sitä reaaliainekokonaisuutta mikä nuorilla on. Vanhalla ylioppilaaskokeella EI voi hakea

Tottakai voi hakea.

Voi hakea, mutta ei ole mahdollista päästä.

Totta kai on, jos todistusvalinta avataan kaikille ja paperit ovat tarpeeksi hyvät.

Ei ole, koska vanhalla todistuksella, jossa yleisreaali, maksimipisteet on 97,4 pistettä.

Missään ei sanota, että sitä ei saisi täydentää.

Siis eihän vanhaa reaalia saa käyttää. Ei siitä saa pisteen pistettä, vaan on käytävä kirjoittamassa uudelleen, jos mielii sisään.

Aivan. My point exactly.

Vierailija
878/8033 |
12.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aa...sori. Luin sun sanan "täydentää" sanana "käyttää". :D

Vierailija
879/8033 |
12.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Psykologia tieteenä kiinnostaa, mutta ei psykologin työ. Onko näillä spekseillä mitään järkeä hakea opiskelemaan koko alaa? Onko kilpailu tutkijapaikoista pääsykokeet potenssiin viisi?

Vierailija
880/8033 |
12.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Psykologia tieteenä kiinnostaa, mutta ei psykologin työ. Onko näillä spekseillä mitään järkeä hakea opiskelemaan koko alaa? Onko kilpailu tutkijapaikoista pääsykokeet potenssiin viisi?

Psykasta voi valmistua myös filosofian maisteriksi pääaineena psykologia, jolloin ei ole psykologin pätevyyttä. Siihen on oma linja Jyväskylän yliopistossa, johon haetaan avoimen yliopiston opintojen perusteella. Se käy tohtorintutkinnon pohjakoulutukseksi myös.

Mikä sinua erityisesti psykassa kiinnostaa? Sitä samaa ehkä opetetaan jossain helpomman sisäänpääsyn koulutuksessa, jos se siitä on kiinni. Maisteriohjelmia on myös vähän joka lähtöön, esim. neurotieteet, joihin ei ole kandikoulutusta.

Summa summarum: kannattaa hakea psykaan, jos se kiinnostaa, mutta se ei ole suinkaan ainoa reitti. Kartoita ne muut vaihtoehdot myös!

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kuusi yksi kahdeksan