Psykologia 2021

Vierailija kirjoitti:

Osaisko joku täällä sanoa millaset mahollisuudet Tampereella, Turussa tai Jyväskylässä on opiskellla oikeuspsykaa / suuntautua oikeuspsykaan liittyviin työtehtäviin? Joensuussahan on toi oikeuspsykan sivuaine kokonaisuus 60op, mut  muuten en haluis sitä ykkös vaihtoehdoks, mut sit oikeuspsyka kuitenki kiinnostaa. 

Sen itä-Suomen oikeuspsykan voi tehdä mistä vaan yliopistosta käsin. Se on muutenkin etäopintoina.

Vierailija kirjoitti:

Osaisko joku täällä sanoa millaset mahollisuudet Tampereella, Turussa tai Jyväskylässä on opiskellla oikeuspsykaa / suuntautua oikeuspsykaan liittyviin työtehtäviin? Joensuussahan on toi oikeuspsykan sivuaine kokonaisuus 60op, mut  muuten en haluis sitä ykkös vaihtoehdoks, mut sit oikeuspsyka kuitenki kiinnostaa. 

Ei sitä opeteta muualla kuin Joensuussa, joten JOO-opintoina Joensuuhun. Voi vaatia pari tenttikertaa paikan päällä, mutta Joensuu on oikein viehättävä kaupunki käydä, keskusta on hieno ruutukaava-alue ja vieressä virtaa kaupungille nimen antava joki.

Ei ole enää JOO:n kautta, vaan avoimen kautta.

Uhhuh

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luulen, että hyvät oppilaat saavat edelleen hyviä arvosanoja.

Huonot oppilaat saavat edelleen huonoja, ei niiden eteen ole ennenkään opiskeltu.

Eniten tilanne vaikuttanee keskiverto-oppilaisiin, joille numerot eivät lankea ilman ponnistelua. Nyt ei ehkä osata opetella asioita itsenäisesti.

Hyvä huomio, että ääripäissä tuskin suuria muutoksia tapahtuu. Toki yksittäisten opiskelijoiden kohdalla tilanne voi vaikuttaa, mutta pisterajoissa se tuskin näkyy. Ytl ottaa myös mukaan pisterajoja määrittäessään edellisen tutkintokerran kokelaat. Tämän kevään pisterajoihin vaikuttaa siis viime syksyn kokelaiden suoriutuminen.

Millä perusteella viime syksyn suoriutuminen vaikuttaa kevääseen?

Hyvä, että kysyit tarkennusta, niin jouduin tämän vielä kerran varmistamaan. Hieman joutuu tavaamaan tuota YTL:n arvosanojen muodostamista.

YTL määrittää kokeiden pisterajat jonosta, johon on otettu mukaan viime syksyn kokelaita; "Nyt voidaan SYK-arvojen perusteella laittaa kokelaat järjestykseen. Joukkoon liitetään myös ne kokelaat, jotka olivat mukana edellisellä tutkintokerralla, mutta eivät käsillä olevalla kerralla." YTL vielä erikseen sivuillaan mainitsee, ettei ainoastaan kyseisen tutkintokerran kokelaiden suoritus määritä rajoja: "Koska edeltävän tutkintokerran kokelaiden koesuoritukset huomioidaan SYK-menetelmässä, vähentää se eri tutkintokertojen kokelaspopulaatioiden vaikutusta arvosanajakumiin." (https://www.ylioppilastutkinto.fi/ylioppilastutkinto/pisterajat)

Tulkitsen tämän niin, että vaikka koronan vaikutukset näkyisivät tämän kevään kirjoittajien suoriutumisessa, se ei vaikuta (ainakaan suuresti) pisterajoihin, koska niiden määräytymisessä otetaan huomioon viime syksyn koesuoritukset.

Mulle on jäänyt vähän epäselväksi mikä tässä on vaikeampaa kuin esim oikis, oma tytär pääsi ensimmäisellä haulla sisään ( nyt jo valmistunut)?

Psykologia on siitä hyvä opiskelualue että siitä voi erikoistua mihin vaan, esim kansainväliseen johtamiseen ja yrityspsykologiaan. 

Vierailija kirjoitti:

Mulle on jäänyt vähän epäselväksi mikä tässä on vaikeampaa kuin esim oikis, oma tytär pääsi ensimmäisellä haulla sisään ( nyt jo valmistunut)?

Psykologia on siitä hyvä opiskelualue että siitä voi erikoistua mihin vaan, esim kansainväliseen johtamiseen ja yrityspsykologiaan. 

Viimeisenä kolmena vuonna psykologian pääsykoe ja valintatavat ovat muuttuneet joka vuosi erilaisiksi. On ollut hieman vaikeaa ennustaa, mitä asioita pääsykokeeseen on kannattanut lukea, joten niitä oikeita asioita sattumalta lukeneet ovat olleet onnekkaampia kuin toiset.

2018 ja aikaisemmin pääsykoemateriaalit julkaistiin aina jo edellisen vuoden puolella, joten suoraan lukiosta pääseminen oli lähes mahdotonta.

Lisäksi valmennuskursseilla käyneet ovat yleensä saaneet etulyöntiaseman, sillä mm. Valmennuskeskuksella oli inside-tietoa viime vuoden AMK-pääsykokeen mahdollisesta sisällöstä etukäteen, vaikka sen sisältö on salaista.

Todistusvalinta on hyödyttänyt eniten niitä, jotka ovat tienneet jo lukion alussa haluavansa psykologiksi ja osanneet kirjoittaa tarvittavat aineet. Myöhemmin kypsyneitä tai jo muutama vuosi sitten ja aikaisemmin valmistuneita se on lähinnä ärsyttänyt, varsinkin jos ei ole ensikertalainen.

Itse olen valmistunut lukiosta 2017 ja käynyt armeijan 2018, joten sen jälkeen psykalle hakeminen on tuntunut melko vaivalloiselta ja epäonniselta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulle on jäänyt vähän epäselväksi mikä tässä on vaikeampaa kuin esim oikis, oma tytär pääsi ensimmäisellä haulla sisään ( nyt jo valmistunut)?

Psykologia on siitä hyvä opiskelualue että siitä voi erikoistua mihin vaan, esim kansainväliseen johtamiseen ja yrityspsykologiaan. 

Viimeisenä kolmena vuonna psykologian pääsykoe ja valintatavat ovat muuttuneet joka vuosi erilaisiksi. On ollut hieman vaikeaa ennustaa, mitä asioita pääsykokeeseen on kannattanut lukea, joten niitä oikeita asioita sattumalta lukeneet ovat olleet onnekkaampia kuin toiset.

2018 ja aikaisemmin pääsykoemateriaalit julkaistiin aina jo edellisen vuoden puolella, joten suoraan lukiosta pääseminen oli lähes mahdotonta.

Lisäksi valmennuskursseilla käyneet ovat yleensä saaneet etulyöntiaseman, sillä mm. Valmennuskeskuksella oli inside-tietoa viime vuoden AMK-pääsykokeen mahdollisesta sisällöstä etukäteen, vaikka sen sisältö on salaista.

Todistusvalinta on hyödyttänyt eniten niitä, jotka ovat tienneet jo lukion alussa haluavansa psykologiksi ja osanneet kirjoittaa tarvittavat aineet. Myöhemmin kypsyneitä tai jo muutama vuosi sitten ja aikaisemmin valmistuneita se on lähinnä ärsyttänyt, varsinkin jos ei ole ensikertalainen.

Itse olen valmistunut lukiosta 2017 ja käynyt armeijan 2018, joten sen jälkeen psykalle hakeminen on tuntunut melko vaivalloiselta ja epäonniselta.

Jos olet ensikertalainen niin sittenhän sinun ehkä kannattaisi korottaa yo-arvosanoja? lukiostasi on kuitenkin melko lyhyt aika vaikka nuorena yksi vuosikin tuntuu pitkältä, mutta näin vanhempana pidän esim suurinpiirtein samanikäisinä 18-24 vuotiaita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulle on jäänyt vähän epäselväksi mikä tässä on vaikeampaa kuin esim oikis, oma tytär pääsi ensimmäisellä haulla sisään ( nyt jo valmistunut)?

Psykologia on siitä hyvä opiskelualue että siitä voi erikoistua mihin vaan, esim kansainväliseen johtamiseen ja yrityspsykologiaan. 

Viimeisenä kolmena vuonna psykologian pääsykoe ja valintatavat ovat muuttuneet joka vuosi erilaisiksi. On ollut hieman vaikeaa ennustaa, mitä asioita pääsykokeeseen on kannattanut lukea, joten niitä oikeita asioita sattumalta lukeneet ovat olleet onnekkaampia kuin toiset.

2018 ja aikaisemmin pääsykoemateriaalit julkaistiin aina jo edellisen vuoden puolella, joten suoraan lukiosta pääseminen oli lähes mahdotonta.

Lisäksi valmennuskursseilla käyneet ovat yleensä saaneet etulyöntiaseman, sillä mm. Valmennuskeskuksella oli inside-tietoa viime vuoden AMK-pääsykokeen mahdollisesta sisällöstä etukäteen, vaikka sen sisältö on salaista.

Todistusvalinta on hyödyttänyt eniten niitä, jotka ovat tienneet jo lukion alussa haluavansa psykologiksi ja osanneet kirjoittaa tarvittavat aineet. Myöhemmin kypsyneitä tai jo muutama vuosi sitten ja aikaisemmin valmistuneita se on lähinnä ärsyttänyt, varsinkin jos ei ole ensikertalainen.

Itse olen valmistunut lukiosta 2017 ja käynyt armeijan 2018, joten sen jälkeen psykalle hakeminen on tuntunut melko vaivalloiselta ja epäonniselta.

Jos olet ensikertalainen niin sittenhän sinun ehkä kannattaisi korottaa yo-arvosanoja? lukiostasi on kuitenkin melko lyhyt aika vaikka nuorena yksi vuosikin tuntuu pitkältä, mutta näin vanhempana pidän esim suurinpiirtein samanikäisinä 18-24 vuotiaita.

Juuri niin olen tehnytkin, ja jos hyvin käy, pääsen tänä vuonna vihdoin todistuksella sisään. 

Pidän sitä vain jokseenkin tehottomana, että joutuu kirjoittamaan viisi ainetta uudestaan, joista osa sellaisia, joita ei edes lukiossa tullut opiskeltua. Samalla on kuitenkin mahdollisuus päästä sisään myös pääsykokeella, ja jos niin käy, niin koko yo-korotusrumba on ollut turhaa. 

Minusta olisi ollut järkevämpää opiskella vaikka avoimessa perusopintoja, niin olisi voinut nopeuttaa valmistumista. Sen sijaan on tullut luettua mm. tilastomatematiikkaa, fysiikkaa ja lukion kursseja, joista ainoastaan lukion kurssit edesauttavat sisäänpääsyä enää tässä vaiheessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulle on jäänyt vähän epäselväksi mikä tässä on vaikeampaa kuin esim oikis, oma tytär pääsi ensimmäisellä haulla sisään ( nyt jo valmistunut)?

Psykologia on siitä hyvä opiskelualue että siitä voi erikoistua mihin vaan, esim kansainväliseen johtamiseen ja yrityspsykologiaan. 

Viimeisenä kolmena vuonna psykologian pääsykoe ja valintatavat ovat muuttuneet joka vuosi erilaisiksi. On ollut hieman vaikeaa ennustaa, mitä asioita pääsykokeeseen on kannattanut lukea, joten niitä oikeita asioita sattumalta lukeneet ovat olleet onnekkaampia kuin toiset.

2018 ja aikaisemmin pääsykoemateriaalit julkaistiin aina jo edellisen vuoden puolella, joten suoraan lukiosta pääseminen oli lähes mahdotonta.

Lisäksi valmennuskursseilla käyneet ovat yleensä saaneet etulyöntiaseman, sillä mm. Valmennuskeskuksella oli inside-tietoa viime vuoden AMK-pääsykokeen mahdollisesta sisällöstä etukäteen, vaikka sen sisältö on salaista.

Todistusvalinta on hyödyttänyt eniten niitä, jotka ovat tienneet jo lukion alussa haluavansa psykologiksi ja osanneet kirjoittaa tarvittavat aineet. Myöhemmin kypsyneitä tai jo muutama vuosi sitten ja aikaisemmin valmistuneita se on lähinnä ärsyttänyt, varsinkin jos ei ole ensikertalainen.

Itse olen valmistunut lukiosta 2017 ja käynyt armeijan 2018, joten sen jälkeen psykalle hakeminen on tuntunut melko vaivalloiselta ja epäonniselta.

Jos olet ensikertalainen niin sittenhän sinun ehkä kannattaisi korottaa yo-arvosanoja? lukiostasi on kuitenkin melko lyhyt aika vaikka nuorena yksi vuosikin tuntuu pitkältä, mutta näin vanhempana pidän esim suurinpiirtein samanikäisinä 18-24 vuotiaita.

Juuri niin olen tehnytkin, ja jos hyvin käy, pääsen tänä vuonna vihdoin todistuksella sisään. 

Pidän sitä vain jokseenkin tehottomana, että joutuu kirjoittamaan viisi ainetta uudestaan, joista osa sellaisia, joita ei edes lukiossa tullut opiskeltua. Samalla on kuitenkin mahdollisuus päästä sisään myös pääsykokeella, ja jos niin käy, niin koko yo-korotusrumba on ollut turhaa. 

Minusta olisi ollut järkevämpää opiskella vaikka avoimessa perusopintoja, niin olisi voinut nopeuttaa valmistumista. Sen sijaan on tullut luettua mm. tilastomatematiikkaa, fysiikkaa ja lukion kursseja, joista ainoastaan lukion kurssit edesauttavat sisäänpääsyä enää tässä vaiheessa.

Niin tämä on totta. Kun "pelin" sääntöjä muutetaan kesken pelin niin onhan se epäreilua.

Vierailija kirjoitti:

Mulle on jäänyt vähän epäselväksi mikä tässä on vaikeampaa kuin esim oikis, oma tytär pääsi ensimmäisellä haulla sisään ( nyt jo valmistunut)?

Psykologia on siitä hyvä opiskelualue että siitä voi erikoistua mihin vaan, esim kansainväliseen johtamiseen ja yrityspsykologiaan. 

Hieman kärjistäen oikis vaatii vain perslihaksia, psykassa on pitänyt osata käyttää myös päätä. :) Molemmissa on ollut pikkutarkasti ulkoa opeteltava materiaali, mutta psykan kysymykset ovat olleet soveltavampia, ja siihen päälle piti opetella tilastomatikkaa kaavoja myöten ulkoa.

Oikikseen on myös todella paljon enemmän aloituspaikkoja.

Molemmat ovat kuitenkin suosittuja aloja, joille on vaikea päästä. Toisaalta suurimmalla osalla hakijoita ei ole realistisia mahiksia päästä sisään (ainakaan sinä vuonna). Loppujen kanssa on veristä kilpailua ja yksikin näpyttelyvirhe laskussa saattoi viedä paikan.

Ja onhan oikiksen sisäänpääsyprosentitkin ihan eri luokkaa kuin psykan, ainakin jos katsoo Itä-Suomen ja Lapin yliopistoja. 

Onko helpompi siirtyä neurolta kliiniselle vai kliiniseltä neurolle? Jos siis ensin saa työkokemusta yhdestä, mutta haluaakin siirtyä toiseen.

Mitä koulupsykologit tekee kesäisin, kun koulu on kiinni? Siirretäänkö heidät muihin töihin, kun eihän heillä ole yhtä pitkiä lomia kuin opettajilla?

Tämä ei nyt liity tämän kevään psykan hakuun (ainakaan toivottavasti!!!) mutta AMK-valintakokeeseen on näyttänyt tulleen uusi osio, tunneälytaidot. Se olisi ollut kiva lisä viime kevään kokeeseen!

Sormet jo syyhyävät päästä käsiksi tämän kevään materiaaleihin! Vielä pitää odottaa...

Onnistuisikohan opiskelu töiden ohessa? Esim 80 % työajalla.

Oliko tuossa psykologiassa viime vuonna noita ensikertalaisten kiintiöitä?

Vierailija kirjoitti:

Oliko tuossa psykologiassa viime vuonna noita ensikertalaisten kiintiöitä?

Totta kai. Se on ollut kaikissa korkeakouluhauissa vuodesta 2015 lähtien.

Vierailija kirjoitti:

Mitä koulupsykologit tekee kesäisin, kun koulu on kiinni? Siirretäänkö heidät muihin töihin, kun eihän heillä ole yhtä pitkiä lomia kuin opettajilla?

Esimerkiksi tutkimuksia (lukivaikeus ym.) tehdään paljon kesäaikaan.

Korkeakoulupsykologina yksilöasiakastyötä kyllä riitti vuoden ympäri.

Vierailija kirjoitti:

Onko helpompi siirtyä neurolta kliiniselle vai kliiniseltä neurolle? Jos siis ensin saa työkokemusta yhdestä, mutta haluaakin siirtyä toiseen.

En usko että sillä on niin kovin suurta merkitystä. Kummastakin voi olla toisessa hyötyä ja omaa osaamista voi aina täydentää valmistumisen jälkeenkin. Itse tein harjoittelun kliiniselle puolelle mutta gradun neuropsykologiasta. En vielä opiskeluaikana todellakaan tiennyt, mitä haluausin työkseni tehdä. :-)