Psykologia 2021

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

https://opintopolku.fi/app/#!/korkeakoulu/1.2.246.562.17.61700675533

Turkuun ilmestynyt yhdeksän lisäpaikkaa tälle vuodelle! Eli 31 sijaan yhteensä 40.

Näistähän oli ilmeisesti puhetta jo viime vuodelle, mutta jostain syystä ei saatu vielä silloin.

Jee! Laskeekohan Turun pisteraja viime vuodesta? Ainakin pysynee suht koht samana.

Tuskin mitenkään merkittävästi, alle 1 p? Ja nouseeko todistuspaikkojen määrä absoluuttisesti, kun viime vuonna oli isompi todistuskiintiö?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

https://opintopolku.fi/app/#!/korkeakoulu/1.2.246.562.17.61700675533

Turkuun ilmestynyt yhdeksän lisäpaikkaa tälle vuodelle! Eli 31 sijaan yhteensä 40.

Näistähän oli ilmeisesti puhetta jo viime vuodelle, mutta jostain syystä ei saatu vielä silloin.

Jee! Laskeekohan Turun pisteraja viime vuodesta? Ainakin pysynee suht koht samana.

Tuskin mitenkään merkittävästi, alle 1 p? Ja nouseeko todistuspaikkojen määrä absoluuttisesti, kun viime vuonna oli isompi todistuskiintiö?

Todistuspaikkojen määrä nousee hieman:

2020 paikat yht. 260 * 0,7 = 182 todistuspaikkaa

2021 paikat yht. 310 * 0,6 = 186 todistuspaikkaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

https://opintopolku.fi/app/#!/korkeakoulu/1.2.246.562.17.61700675533

Turkuun ilmestynyt yhdeksän lisäpaikkaa tälle vuodelle! Eli 31 sijaan yhteensä 40.

Näistähän oli ilmeisesti puhetta jo viime vuodelle, mutta jostain syystä ei saatu vielä silloin.

Jee! Laskeekohan Turun pisteraja viime vuodesta? Ainakin pysynee suht koht samana.

Tuskin mitenkään merkittävästi, alle 1 p? Ja nouseeko todistuspaikkojen määrä absoluuttisesti, kun viime vuonna oli isompi todistuskiintiö?

Todistuspaikkojen määrä nousee hieman:

2020 paikat yht. 260 * 0,7 = 182 todistuspaikkaa

2021 paikat yht. 310 * 0,6 = 186 todistuspaikkaa

Nyt kun siitä saataisiin vielä ensikertalaiskiintiöt pois...

Eli ilman Oulua (todistus)paikkoja olisi vähemmän kuin viime vuonna.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ah nyt kun luin hieman vanhempia viestejä ja keskustelua, ihmettelin, miksi välillä täällä aina vilahtelee väitteitä siitä, että psykologin/psykalle hakevan tulee olla henkisesti/psyykkisesti vahva yms..

Tällä varmaan tarkoitetaan sitä, että mielenterveysalalla olisi suotavaa olla ns. pakka kasassa, ettei aiheuta potilaille vain lisää vahikoa omalla käytöksellään.  Itse ainakin toivoisin voivani asioida sellaisen normaalin, rauhallisen ja empaattisen psykologin kanssa, jolla ei oma pata ole koko ajan kuplimassa yli tai palamassa pohjaan.

Psykologejahan työllistyy paljon muuallekin kuin kliiniseen työhön (ja tähän itse asiassa yliopistot kannustaakin!). Jossain havaintopsykassa harvemmin tarvitaan täydellisen kasassa olevaa päätä.

Tietääkö joku - hoitaako psykologi asiakkaita, vai onko enemmän eteenpäin ohjaava? Esim. jos on vain psykologi (ilman psykoterapeutti koulutusta).

Vierailija kirjoitti:

Eli ilman Oulua (todistus)paikkoja olisi vähemmän kuin viime vuonna.

Mitä merkitystä tällä on? Kyllä sinnekin hakijoita löytyy.

Itse luulen että psykaankin on viime vuoden hakijoissa ollut monen vuoden yrittäjiä ja se jono olisi nyt vähän purkaantunut. Eli pisterajat laskisi.

Veikkaan samaa lääkikseenkin.

Vierailija kirjoitti:

Tietääkö joku - hoitaako psykologi asiakkaita, vai onko enemmän eteenpäin ohjaava? Esim. jos on vain psykologi (ilman psykoterapeutti koulutusta).

Kyllä hoitaa. Vaikka ihan työterveyspsykologi ym.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli ilman Oulua (todistus)paikkoja olisi vähemmän kuin viime vuonna.

Mitä merkitystä tällä on? Kyllä sinnekin hakijoita löytyy.

Itse luulen että psykaankin on viime vuoden hakijoissa ollut monen vuoden yrittäjiä ja se jono olisi nyt vähän purkaantunut. Eli pisterajat laskisi.

Veikkaan samaa lääkikseenkin.

Ei laske. Syitä on useita.

1. Ainakin psykaan päässeeistä valtaosa viime vuonna oli 19- ja 20-vuotiaita. (Voi tarkistaa Vipusesta.) Eli jemmatodistuksia ei juurikaan ollut - hyvät oppilaat pääsivät ennenkin parilla hakukerralla pääsykokeilla, koska hyvät opiskelutaidot auttavat myös pääsykokeisiin lukemisessa.

2. Korotusrumba on onnistuneesti käynnissä. Esim. psykan laudaturien määrät per kirjoituskerta ovat kovassa nousussa. (Voi tarkistaa YTL:n tilastoista.)

3. Abit osaavat jo kirjoittaa oikeat aineet suoraan. Jätetään terveystieto kirjoittamatta ja tilalla kirjoitetaan paljon enemmän pisteitä antava uskonto, vaikka ei aineena kiinnostaisi juurikaan. Pääsykoepreppaus on siirtynyt valmennuskursseilta lukioon ja lääkisaineista kirjoitetaan kymmeniä täysien pisteiden rivejä joka kevät. (Voi tarkistaa YTL:n tilastoista.)

4. Psykassa vapaavalintainen on vain yksi reaali, esim. oikiksessa äikän ja matikan jälkeen katsotaan kolme eniten pisteitä antavaa ainetta. Eniten saa pitkästä kielestä, eli täydet pisteet tulisi kolmella A-kielellä. Psykassa oli viime vuonna vain Helsinkiin täysien pisteiden rivi, lääkiksessä oli kaikkiin kaupunkeihin, oikiksessa ei mihinkään (voi tarkistaa pistevipusesta).

5 Viime keväänä oli koronan vuoksi korotetut todistuskiintiöt. Se korottaa pisterajoja/pitää ne suunnilleen samana kuin tänä vuonna.

Todella korkeita pisterajoja vastaan suojaavia tekijöitä psykalla on lyhyen matikan suuri osuus hakijoiden joukossa, se poistaa heti melkein 8 pistettä pisteistä. Fysiikan harvinaisuus poistaa vielä 2 pistettä.

Jyväskylän pisterajasta pitää huolen suuri paikkamäärä, Joensuun ja oletettavasti myös Oulun kohdalla taas sijainti.

Itse veikkaan, että Oulu on hieman matalampi kuin Joensuu ja loput kaupungit pysyvät viime vuoden tasolla.

Vierailija kirjoitti:

Tietääkö joku - hoitaako psykologi asiakkaita, vai onko enemmän eteenpäin ohjaava? Esim. jos on vain psykologi (ilman psykoterapeutti koulutusta).

Kaikki Suomen yliopistoista psykologian maisteriksi valmistuneet saavat automaattisesti laillistetun psykologin pätevyyden, mikä oikeuttaa tehdä hoitavaa/kliinistä työtä. Vain ne, joilla FM tutkinto pääaineena psykologia (ei kliinisiä opintoja, ei harjoittelua), eivät voi tehdä laillistetun psykologin töitä.  Esim. itse olen erikoissairaanhoidossa kliinisenä psykologina, eikä mulla ole muuta koulutusta kuin psykologian maisteri. Teen psykologintutkimuksia ja hoidollista työtä. Työ on ihan kivaa ja monipuolista, palkka ok (työskentelen pk-seudun ulkopuolella, jossa paremmat palkat), työkuorma varsin maltillinen etenkin kun itse pidän huolen siitä, etten tee palkatonta töitä (= ylitöitä, töitä lounastunnilla, liian monta tapaamista päivässä).  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietääkö joku - hoitaako psykologi asiakkaita, vai onko enemmän eteenpäin ohjaava? Esim. jos on vain psykologi (ilman psykoterapeutti koulutusta).

Kyllä hoitaa. Vaikka ihan työterveyspsykologi ym.

Olet ihan oikeassa mutta pienenä tarkennuksena, että etenkin isojen kaupunkien/lääkärikeskuksien vakituisiin työterveyspsykologin paikkoihin voi olla vaikea päästä, jos ei ole työterveyspsykologin ammatillista erikoistumiskoulutusta tehtynä tai koulutus juuri menossa. 

Mitkä ovat psykologin alalla (hyvin yleisesti) ne ”suosikki” työpaikat, joista on eniteen kilpailua ja mitkä ns ”vähemmän halutut” jonne on vähemmän halukkaita?

Myös kohtasitko työelämässä psykologina pettymyksiä tai oliko jostakin väärät odotukset?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietääkö joku - hoitaako psykologi asiakkaita, vai onko enemmän eteenpäin ohjaava? Esim. jos on vain psykologi (ilman psykoterapeutti koulutusta).

Kyllä hoitaa. Vaikka ihan työterveyspsykologi ym.

Olet ihan oikeassa mutta pienenä tarkennuksena, että etenkin isojen kaupunkien/lääkärikeskuksien vakituisiin työterveyspsykologin paikkoihin voi olla vaikea päästä, jos ei ole työterveyspsykologin ammatillista erikoistumiskoulutusta tehtynä tai koulutus juuri menossa. 

Se koulutus on aika suppea 15 opintopistettä. Tietääkseni siihen ei pääse, ellei työskentele työterveyspsykologina. Eli tehtäneen yleensä työn ohessa.

Vierailija kirjoitti:

Mitkä ovat psykologin alalla (hyvin yleisesti) ne ”suosikki” työpaikat, joista on eniteen kilpailua ja mitkä ns ”vähemmän halutut” jonne on vähemmän halukkaita?

Neuro on kilpailtu. Koulupsykologiksi pääsee helposti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietääkö joku - hoitaako psykologi asiakkaita, vai onko enemmän eteenpäin ohjaava? Esim. jos on vain psykologi (ilman psykoterapeutti koulutusta).

Kaikki Suomen yliopistoista psykologian maisteriksi valmistuneet saavat automaattisesti laillistetun psykologin pätevyyden, mikä oikeuttaa tehdä hoitavaa/kliinistä työtä. Vain ne, joilla FM tutkinto pääaineena psykologia (ei kliinisiä opintoja, ei harjoittelua), eivät voi tehdä laillistetun psykologin töitä.  

Voi opiskella myös ihan pelkästään psykologiaa muiden ohella, mutta jättää harkan tekemättä. Silloin tutkinto on tuo FM ja ei saa laillistusta toimia psykologina. Laillistuksen antavan reitin lyhenne on PSM ja se on myös harkan verran pidempi tutkinto eli 330 op. En kyllä ymmärrä kuka haluaisi tehdä niin. Ehkä jos pelkää mennä harkkaan? En ihan osta sitä, että "jos tietää haluavansa tutkijaksi". Tukimusmaailmassa on paljon kilpailua ja totta kai PSM on valttikortti verrattuna FM. Myös kansainvälisesti katsottuna.

Vierailija kirjoitti:

Mitkä ovat psykologin alalla (hyvin yleisesti) ne ”suosikki” työpaikat, joista on eniteen kilpailua ja mitkä ns ”vähemmän halutut” jonne on vähemmän halukkaita?

Tää kiinnostais itteekin jos jollain tietoa. Kun aina kuulee sanottavan "psykologia on alana tosi monipuolinen ja laaja, ei kaikista tarvi tulla kliinikoita tai koulupsykologeja" ja mietin aina kuinka realistista sitten todellisuudessa olisi tähdätä johonkin muuhun jos edellä mainitut eivät kiinnostaisi. Onko yhtä epätoivoista kuin esim. luokanopettaja joka tajuaa ettei haluakaan olla luokanopettaja ja yrittää päästä joihinkin hallinnon hommiin.

Täällä oli vähän aikaa sitten keskustelua siitä, että psykologin pitää olla henkisesti vakaa ynnä muuta. Haluaisin nuorille jotka pohtii onko tämä oma ala sanoa, että älkää antako liikaa painoarvoa näille puheenvuoroille. Ainakaan siiheen suuntaan, että jätätte hakematta. Nuoruusiälle on tyypillistä itsekriittisyys ja tavallaan kapeutunut tapa katsoa asioita mustavalkoisesti. Itse olin melko epävarma ja herkkä vielä jonkun matkaa aikuisuuteen. Mietin silloin tosissani olisiko minusta tällaiseen ammattiin vai olenko liian herkkä. Myöskään koulukiusaamistausta ja hankala suhde muutamaan sukulaiseen (jotka myös äänekkäästi sanoivat, että ei sinusta ole siihen) vaikuttivat asiaan. En aluksi hakenut psykalle. Muutaman vuoden päästä olin itsenäisempi enkä välittänyt näistä "soraäänistä" ja onneksi sitten meninkin psykalle. Vuosien varrella epävarmuus hälveni ja herkkyys pysyy sopivasti säädeltynä. En usko, että kovin moni pitää itseään 0-22 vuotiaana henkisesti ihana samana kuin esim. 28 vuotiaana. Yleensä itsevarmuus, perspektiivinotto ja henkinen tasaisuus lisääntyy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitkä ovat psykologin alalla (hyvin yleisesti) ne ”suosikki” työpaikat, joista on eniteen kilpailua ja mitkä ns ”vähemmän halutut” jonne on vähemmän halukkaita?

Tää kiinnostais itteekin jos jollain tietoa. Kun aina kuulee sanottavan "psykologia on alana tosi monipuolinen ja laaja, ei kaikista tarvi tulla kliinikoita tai koulupsykologeja" ja mietin aina kuinka realistista sitten todellisuudessa olisi tähdätä johonkin muuhun jos edellä mainitut eivät kiinnostaisi. Onko yhtä epätoivoista kuin esim. luokanopettaja joka tajuaa ettei haluakaan olla luokanopettaja ja yrittää päästä joihinkin hallinnon hommiin.

Mulla on vielä opiskelut kesken ja itseänikin kiinnostaa tämä. Meillä on ollut jotain työelämäpäiviä ja niistä olen saanut sen kuvan, että on ihan realistista päästä muihin hommiin. En ole koskaan oikeataan ajatellut, että kliiniseen työhön olisi jotenkin helppo päästä. Olen kuullut keisseistä jotka oli ikionnellisia kun pääsivät kliiniseen työhön kiinni tosi monen työpaikkahakemuksen jälkeen, vaikka olivat valmistuneen Helsingistä. Myös se minua yllätti, että kuulin samanlaisia kertomuksia neuvolapsykologiksi pääsystä, vaikka kyseisellä henkilöllä oli jo todella osuvaa psykan työkokemusta taustalla lasten ja perheiden parissa. Neurolle pääsyn vaikeus ei yllättänyt. Mutta yleiskuvana mulle jäi, että on aika helppo päästä muihinkin hommiin kuin kliiniseen tai kouluun. Voi myös perustaa oman yrityksen ja psykologit tekee sitä ahkerasti, monet jo opiskeluaikoina. Jos lähtee yliopistopaikkakuntien ulkopuolelle, niin siellä saa kuulemma valita rusinta pullasta, kun on niin kova pula psykologeista. Minkälainen työ sinua kiinnostaisi? Minua on opintojen myötä kiinnostanut yhä enemmän kliininen puoli. Siihenhän voi toki törmätä missä työssä tahansa esim. työterveydessä.

Vierailija kirjoitti:

Mitkä ovat psykologin alalla (hyvin yleisesti) ne ”suosikki” työpaikat, joista on eniteen kilpailua ja mitkä ns ”vähemmän halutut” jonne on vähemmän halukkaita?

Mikä tahansa vakkaripaikka pk-seudulla on kilpailtu. Koulupsykologin paikoista kilpailevat lähinnä vastavalmistuneet, kokeneemmat eivät niitä paikkoja halaja.