Psykologia 2021

"millaista persoonaa tarkoitin", lol!

Vierailija kirjoitti:

Ah nyt kun luin hieman vanhempia viestejä ja keskustelua, ihmettelin, miksi välillä täällä aina vilahtelee väitteitä siitä, että psykologin/psykalle hakevan tulee olla henkisesti/psyykkisesti vahva yms..

Tällä varmaan tarkoitetaan sitä, että mielenterveysalalla olisi suotavaa olla ns. pakka kasassa, ettei aiheuta potilaille vain lisää vahikoa omalla käytöksellään.  Itse ainakin toivoisin voivani asioida sellaisen normaalin, rauhallisen ja empaattisen psykologin kanssa, jolla ei oma pata ole koko ajan kuplimassa yli tai palamassa pohjaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ah nyt kun luin hieman vanhempia viestejä ja keskustelua, ihmettelin, miksi välillä täällä aina vilahtelee väitteitä siitä, että psykologin/psykalle hakevan tulee olla henkisesti/psyykkisesti vahva yms..

Tällä varmaan tarkoitetaan sitä, että mielenterveysalalla olisi suotavaa olla ns. pakka kasassa, ettei aiheuta potilaille vain lisää vahikoa omalla käytöksellään.  Itse ainakin toivoisin voivani asioida sellaisen normaalin, rauhallisen ja empaattisen psykologin kanssa, jolla ei oma pata ole koko ajan kuplimassa yli tai palamassa pohjaan.

Varmaan kaikki millä tahansa alalla asioi mieluiten tuollaisen henkilön kanssa, mutta tosiaan kaikista psykologian opiskelijoista ei tule ns terapeutteja joten ei haittaa vaikkei olisi äititeresa

Mikähän tämä otsikko yhteisvalinnan sivulla on olevinaan?

Va­lin­ta­ko­keen mal­li­vas­tauk­set / hy­vän vas­tauk­sen piir­teet

Oikean lottorivin kutsuminen "hyvän vastauksen piirteiksi" on vähän erikoista. Vai onkohan tuo teksti kaikkialla, joihinkin aineisiin on muutakin kuin optista lomaketta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ah nyt kun luin hieman vanhempia viestejä ja keskustelua, ihmettelin, miksi välillä täällä aina vilahtelee väitteitä siitä, että psykologin/psykalle hakevan tulee olla henkisesti/psyykkisesti vahva yms..

Tällä varmaan tarkoitetaan sitä, että mielenterveysalalla olisi suotavaa olla ns. pakka kasassa, ettei aiheuta potilaille vain lisää vahikoa omalla käytöksellään.  Itse ainakin toivoisin voivani asioida sellaisen normaalin, rauhallisen ja empaattisen psykologin kanssa, jolla ei oma pata ole koko ajan kuplimassa yli tai palamassa pohjaan.

Varmaan kaikki millä tahansa alalla asioi mieluiten tuollaisen henkilön kanssa, mutta tosiaan kaikista psykologian opiskelijoista ei tule ns terapeutteja joten ei haittaa vaikkei olisi äititeresa

Omien tunteiden kanssa sekoittuva yliempaattisuus on myös huono piirre kliinikossa.

https://opintopolku.fi/app/#!/korkeakoulu/1.2.246.562.17.61700675533

Turkuun ilmestynyt yhdeksän lisäpaikkaa tälle vuodelle! Eli 31 sijaan yhteensä 40.

Näistähän oli ilmeisesti puhetta jo viime vuodelle, mutta jostain syystä ei saatu vielä silloin.

Työelämässä törmäsin yhden tapauksen (asiakas) joka oli todella ikävä oloinen (alisti ja kohteli narsistisesti henkilökunta erityisesti nuoria). Myöhemmin sain tietää että hän toimii terapeuttina. Järkyttävä tapaus kyl oli. Onneksi nuo on poikkeukset.

Onko täällä logopedian hakijoita? Joko ykköstoiveena tai psykan varavaihtoehtona?

Vierailija kirjoitti:

Työelämässä törmäsin yhden tapauksen (asiakas) joka oli todella ikävä oloinen (alisti ja kohteli narsistisesti henkilökunta erityisesti nuoria). Myöhemmin sain tietää että hän toimii terapeuttina. Järkyttävä tapaus kyl oli. Onneksi nuo on poikkeukset.

No, mut eihän terapeutin tarvitse siviilissä olla kiva ihminen ollakseen loistava työssään. Suurin osa tuntemistani pdykologeista on outoja/nuivia tyyppejä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työelämässä törmäsin yhden tapauksen (asiakas) joka oli todella ikävä oloinen (alisti ja kohteli narsistisesti henkilökunta erityisesti nuoria). Myöhemmin sain tietää että hän toimii terapeuttina. Järkyttävä tapaus kyl oli. Onneksi nuo on poikkeukset.

No, mut eihän terapeutin tarvitse siviilissä olla kiva ihminen ollakseen loistava työssään. Suurin osa tuntemistani pdykologeista on outoja/nuivia tyyppejä.

Siis psykologeista :D

Vierailija kirjoitti:

https://opintopolku.fi/app/#!/korkeakoulu/1.2.246.562.17.61700675533

Turkuun ilmestynyt yhdeksän lisäpaikkaa tälle vuodelle! Eli 31 sijaan yhteensä 40.

Näistähän oli ilmeisesti puhetta jo viime vuodelle, mutta jostain syystä ei saatu vielä silloin.

Tämä on hyvä uutinen! Onko nyt siis jokaiseen kaupunkiin saatu lisäpaikkoja? Eikös Turku ollut ainoa kaupunki, jonne ei lisäpaikkoja ensi syksylle alun perin tullut?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

https://opintopolku.fi/app/#!/korkeakoulu/1.2.246.562.17.61700675533

Turkuun ilmestynyt yhdeksän lisäpaikkaa tälle vuodelle! Eli 31 sijaan yhteensä 40.

Näistähän oli ilmeisesti puhetta jo viime vuodelle, mutta jostain syystä ei saatu vielä silloin.

Tämä on hyvä uutinen! Onko nyt siis jokaiseen kaupunkiin saatu lisäpaikkoja? Eikös Turku ollut ainoa kaupunki, jonne ei lisäpaikkoja ensi syksylle alun perin tullut?

Kaikissa kaupungeissa on nyt Helsinkiä lukuunottamatta yhtä paljon tai enemmän paikkoja kuin viime vuonna. Helsingissä on tosiaan tänä vuonna vain 53 paikkaa, kun viime vuonna oli 62. Sen takia veikkaankin, että Helsingin sisäänpääsyrajat nousevat kyllä entistä korkeammiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

https://opintopolku.fi/app/#!/korkeakoulu/1.2.246.562.17.61700675533

Turkuun ilmestynyt yhdeksän lisäpaikkaa tälle vuodelle! Eli 31 sijaan yhteensä 40.

Näistähän oli ilmeisesti puhetta jo viime vuodelle, mutta jostain syystä ei saatu vielä silloin.

Tämä on hyvä uutinen! Onko nyt siis jokaiseen kaupunkiin saatu lisäpaikkoja? Eikös Turku ollut ainoa kaupunki, jonne ei lisäpaikkoja ensi syksylle alun perin tullut?

Kaikissa kaupungeissa on nyt Helsinkiä lukuunottamatta yhtä paljon tai enemmän paikkoja kuin viime vuonna. Helsingissä on tosiaan tänä vuonna vain 53 paikkaa, kun viime vuonna oli 62. Sen takia veikkaankin, että Helsingin sisäänpääsyrajat nousevat kyllä entistä korkeammiksi.

Ja muutenkin. Helsingillä ei ole luonnollista kilpailijaa, korotusrumba on kovassa käynnissä ja eiköhän saada pari sellaistakin, joille lääkis jää haaveeksi.

Vierailija kirjoitti:

https://opintopolku.fi/app/#!/korkeakoulu/1.2.246.562.17.61700675533

Turkuun ilmestynyt yhdeksän lisäpaikkaa tälle vuodelle! Eli 31 sijaan yhteensä 40.

Näistähän oli ilmeisesti puhetta jo viime vuodelle, mutta jostain syystä ei saatu vielä silloin.

Jee! Laskeekohan Turun pisteraja viime vuodesta? Ainakin pysynee suht koht samana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ah nyt kun luin hieman vanhempia viestejä ja keskustelua, ihmettelin, miksi välillä täällä aina vilahtelee väitteitä siitä, että psykologin/psykalle hakevan tulee olla henkisesti/psyykkisesti vahva yms..

Tällä varmaan tarkoitetaan sitä, että mielenterveysalalla olisi suotavaa olla ns. pakka kasassa, ettei aiheuta potilaille vain lisää vahikoa omalla käytöksellään.  Itse ainakin toivoisin voivani asioida sellaisen normaalin, rauhallisen ja empaattisen psykologin kanssa, jolla ei oma pata ole koko ajan kuplimassa yli tai palamassa pohjaan.

Varmaan kaikki millä tahansa alalla asioi mieluiten tuollaisen henkilön kanssa, mutta tosiaan kaikista psykologian opiskelijoista ei tule ns terapeutteja joten ei haittaa vaikkei olisi äititeresa

Omien tunteiden kanssa sekoittuva yliempaattisuus on myös huono piirre kliinikossa.

  en oo ikinä tavannut yliempaattista ihmistä, onko edes olemassa

ammattitaitoa on olla asiallinen, 

Vierailija kirjoitti:

Yks kirjoitti:

Jos hakis opiskeleen ulkomaille Hollannis ei ois käsittääkseni pääsykokeitakaan , onko kellään tietoa kokemusta enempi

Hollanti tulee usein esille tässä keskustelussa. Jostain vanhasta löytää enemmän tietoa.

Ulkomaille lähtiessä pitää huolehtia siitä, että koulutuksella saa kliinisen pätevyyden siinä maassa. Muuten sitä ei tunnusteta Suomessa. Ts. jos ko. maassa täytyy olla tohtori, että voi tehdä asiakastyötä, ei pelkillä maisterinpapereilla tee Suomessa mitään. Tarvitaan suomalainen maisteri päälle.

Kiira Korpi suoritti Nykissä jonku psykologia opsikelun oliko positiivnen psykologia vai mitä lie? Tuskin Suomessa sillä tutkinnolla mitään tekee. Eikä oo hommissakaan Nykissä sillä alalla. 

Nyt on maskeja FFP3 ja 2, välit ja käsidesit niin kai kokeet pidetään . 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ah nyt kun luin hieman vanhempia viestejä ja keskustelua, ihmettelin, miksi välillä täällä aina vilahtelee väitteitä siitä, että psykologin/psykalle hakevan tulee olla henkisesti/psyykkisesti vahva yms..

Tällä varmaan tarkoitetaan sitä, että mielenterveysalalla olisi suotavaa olla ns. pakka kasassa, ettei aiheuta potilaille vain lisää vahikoa omalla käytöksellään.  Itse ainakin toivoisin voivani asioida sellaisen normaalin, rauhallisen ja empaattisen psykologin kanssa, jolla ei oma pata ole koko ajan kuplimassa yli tai palamassa pohjaan.

Varmaan kaikki millä tahansa alalla asioi mieluiten tuollaisen henkilön kanssa, mutta tosiaan kaikista psykologian opiskelijoista ei tule ns terapeutteja joten ei haittaa vaikkei olisi äititeresa

Omien tunteiden kanssa sekoittuva yliempaattisuus on myös huono piirre kliinikossa.

Nimenomaan. Liiallinen empaattisuus on saatanasta. Olen kliinistä työtä tekevä psykologi/psykoterapeutti ja työskentelen vaikeasti traumatisoituneiden ihmisten kanssa. Yksi pahimmista mitä voisin potilastyössä tehdä, olisi alkaa voivotella, itkeä, kauhistella jne. vaikka kuinka olisi aitoa empatiaa taustalla. Minun roolini ammattilaisena on olla niin vahva, että potilas uskaltaa kertoa minulle kaikkein kamalimmatkin tapahtumat ja ajatukset. 

Kun kävin terapiakoulutustani varten omassa terapiassa, yksi psykoterapeuteistani, oli muuten psykiatri pohjakoulutukseltaan, alkoi itkeä kerran kun kerroin tiettyjä juttuja lapsuudestani. Hän kommentoi, että "kamalia asioita tapahtunut sulle, en kyllä kestäisi jos olisin sun sijaan ollut tuossa tilanteessa". Mä olin vaan että noooh, ei se ollut niin kamalaa. Eli minä asiakkaana lohdutin terapeuttia, enkä sitten enää uskaltanut hänelle kertoa aiemmista ikävistä tapahtumista kun arvelin, ettei hän kestä kuulla niistä. Hän oli hyvin empaattinen, siitä ei ollut apua. Sittemmin vaihdoin terapeuttia sellaiseen, joka oli ystävällinen mutta kuitenkin pysyi asiallisen ammattilaisena, eli turvallisena ja vakaana. 

Joku edellinen kommentoi aiemmin, että kliinisen työn psykologeja pitäisi saada lisää ja laittaa vaikka oma koulutusohjelma. Olen vähän eri mieltä. Psykologia ei ensisijaisesti ole tiede ihmismielen häiriöistä. Psykologia on tiede ihmisen käyttäytymisestä. Se sisältää monta eri osa-aluetta ja siten on hyvä ja luonnollista, että psykologit työskentelevät monilla eri sektoreilla, ei vain kliinisellä. 

Väitän muuten, että aika harva hakija (tai ainakin psykalle pääsijä) hakeutuu alalle itseään "hoidattaakseen". Perustan siihen väitteeni, että psykan opiskelu yliopistossa (ja pääsykokeisiin valmistautuminen) on tylsää ja aikaavievää puurtamista. Siinä prosessissa ne itsensä hoidattajat putoavat ennemmin tai myöhemmin pois ja päätyvät jonnekin enneagrammi-kursseille työväenopistoon. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yks kirjoitti:

Jos hakis opiskeleen ulkomaille Hollannis ei ois käsittääkseni pääsykokeitakaan , onko kellään tietoa kokemusta enempi

Hollanti tulee usein esille tässä keskustelussa. Jostain vanhasta löytää enemmän tietoa.

Ulkomaille lähtiessä pitää huolehtia siitä, että koulutuksella saa kliinisen pätevyyden siinä maassa. Muuten sitä ei tunnusteta Suomessa. Ts. jos ko. maassa täytyy olla tohtori, että voi tehdä asiakastyötä, ei pelkillä maisterinpapereilla tee Suomessa mitään. Tarvitaan suomalainen maisteri päälle.

Kiira Korpi suoritti Nykissä jonku psykologia opsikelun oliko positiivnen psykologia vai mitä lie? Tuskin Suomessa sillä tutkinnolla mitään tekee. Eikä oo hommissakaan Nykissä sillä alalla. 

Maailmallahan siis ihan yleisesti luetaan psykaa "muuten vaan", koska se on varsin hyödyllistä generalistialan tietoa. Kliinikoksi saattaa päästä vasta tohtorin tutkinnolla tai kokonaan eri linjalta.

Suomessa tällaista vaihtoehtoa ei käytännössä ole. Halutessaan voi lukea psykan maisterin sijasta filosofian maisteriksi, mutta Jyväskylän avoimen väylää lukuun ottamatta pääsykoeprosessi on ihan sama. Sosiaalipsyka ja yleinen ja aikuiskasvatustiede ovat helpompi väylä, jos eniten kiinnostaa HR tai vastaava.