Psykologia 2021

Mitä vastasitte tehtävään 2.13?

 

Artikkelin Puolanka-aho, Kiuru & Lappalainen (2019) mukaan kouluikäisillä nuorilla esiintyy sekä psyykkistä pahoinvointia että oppimisvaikeuksia. Näiden yhteydestä tiedetään, että...

a) ...psyykkinen pahoinvointi ja oppimisvaikeudet päällekkäistyvät 13%:laa nuorista

b) ...oppimiseen liittyvät vaikeudet heikkentävät oppimismotivaatiota, lisäävät kielteisiä oppimiseen liittyviä tunteita ja ovat yhteydessä lisääntyneeseen psyykkiseen oireiluun

c)...koulunkäyntiin liittyvät vaikeudet ja psyykkinen oireilu johtavat usein myös välttämiskäyttäytymiseen, mikä lisää koettuja pulmia, kuten koulutyön laiminlyötiä ja korvaaviin toimintoihin suuntautumista

d)...yleisimpiä psyykkisiä oireita nuorilla ovat ahdistus- ja masennusoireet, tarkkaavaisuuspulmat, lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet ja matemaattiset vaikeudet

Valitsin tässä ehkä C:n, mutta ehkä myös B:n. Koin nämä loogisimmiksi vastauksiksi

A vaihtoehtoa en käsittänyt mitä tuo päällekkäistyminen oli ja liittykö toi 13% johonkin muuhun?

D:ssä mietin, että oliko noi kirjoittaminen ja matemaattiset vaikeudet psyykkisiä oireita edes?

Vierailija kirjoitti:

Hyviä perusteluja ja ajatuksia!

Artikkelissa sanottiin, että oikeiden esineiden käyttäminen voi onnistua, mutta toisaalta sanottiin, että myös oikeiden esineiden käytössä voi olla virheitä (tuon pantomiimin lisäksi). Eli ajattelisin artikkelin perusteella, että väärä tarttumisote on myös ideomotorista apraksiaa kuvaava. Luulen, että tulkinta tässä väittämässä piilee tuossa "viittaa ideomotoriseen häiriöön" -kohdassa. Jos väärä tarttumisote viittaa sekä ideomotoriseen että ideationaaliseen, niin onko silloin oikein mainita vain toinen?

Minä en ruksinut tuota vaihtoehtoa, mutta nyt minusta ruksiminen/ei ruksiminen tuntuu eri näkökulmista järkeviltä vaihtoehdoilta.

Muistelen, että ideomotoriseen saattoi liittyä esim että ottaa kynän väärällä otteella?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysymys 2.10

Mitä mieltä olette vaihtoehdosta D - pitikö tämä ruksia vai ei?

Väittämä: Apraksiamuodoista pitää paikkansa, että ideationaalinen ja ideomotorinen apraksia ovat erotettavissa halvausperäisestä toimintahäiriöstä siinä, että näissä toimintavaikeuksia ilmee vaurion puoleisessa raajassa, toisin kuin kineettisessä apraksiassa.

Itse en ruksinut vaihtoehtoa, koska väittämän sanamuodon mukaan ideationaalisessa ja ideomotorisessa apraksiassa toimintavaikeuksia ILMENEE vaurion puoleisessa raajassa. Artikkelissa käytetään sanamuotoa "ilmenee tyypillisesti myös". Eli tämän perusteella ajattelin, että väittämän sanamuoto on liian jyrkkä eikä sitä pitäisi siksi valita. Onko teillä ajatuksia tästä?

Tähän vastasin mielestäni C

Mun mielestä D ei ole oikein, koska se lause on käsittämätön:

"ideationaalinen ja ideomotorinen apraksia ovat erotettavissa HALVAUSPERÄISESTÄ toimintahäiriöstä siinä, että näissä toimintavaikeuksia ilmenee vaurion puoleisessa raajassa, toisin kuin kineettisessä (tässä pitäisi lukea HALVAUKSESSA, että olisi järkevä lause?) apraksiassa"

Minä laitoin tämän oikeaksi. Mietin kyllä tuota ilmaisua "ilmenee vaurion puoleisessa raajassa", että on aika yksioikoinen ja siitä puuttuu se "myös"-sana, mutta päädyin kuitenkin raksimaan sen oikeaksi, kun siinä ei kuitenkaan ole "vain", "pelkästään", "aina" tms. sanaa.

Mulle tämä lause muuten on ihan ok, puhutaan halvausperäisestä toimintahäiriöstä ja kineettisestä apraksiasta, joka taas on etenevään aivosairauteen liittyvä toimintahäiriö. Kummallekin oli tyypillistä, että toimintahäiriö on ensisijaisesti vastakkaisella puolella, ideomotorisessa ja ideationaalisessa apraksiassa voi olla molemmilla puolilla ja monesti vaurioon nähden vain saman puolen raajassa. Tämä on nyt ihan muistiin perustuvaa, mulla ei ole edessä artikkelia, josta tarkistaa yksityiskohtia.

Mitä vastasitte 2.8

Hyvösen ja kollegoiden artikkelissa hyödynnettiin tilastollisena analyysimenetelmänä latenttia profiilianalyysia (LPA) LPA:n käyttötarkoitus artikkelissa oli...

a) ...luonnossa olemisen useuden ja ulkoiluaktiviteettien välisen korrelaation tutkiminen latenteissa eli piilevissä ryhmissä

b)...latenttien eli piilevien ryhmien tunnistaminen luonnossa olemisen useuden ja ulkouluaktiviteettien perusteella

c)...luontoaltistuksen ja ulkoiluaktiviteettien välisten keskiarvojen testaaminen muodostettujen latenttien eli piilevin ryhmien välillä

d)...latenttien eli piilevien ryhmien tunnistaminen luonnossa olemisen useuden ja ulkoiluaktiviteettien sisäkorrelaation perusteella

Tämä oli vaikea. Saatoin ehkä vastata B, joka on todennäköisesti väärin ja oikea vastaus on a, d tai c

Muistin, että etsittiin niitä piileviä ryhmiä, mutta en yhtään muistanut, että mikä oli se keino esim. korrelaatiot ryhmien välillä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysymys 2.10

Mitä mieltä olette vaihtoehdosta D - pitikö tämä ruksia vai ei?

Väittämä: Apraksiamuodoista pitää paikkansa, että ideationaalinen ja ideomotorinen apraksia ovat erotettavissa halvausperäisestä toimintahäiriöstä siinä, että näissä toimintavaikeuksia ilmee vaurion puoleisessa raajassa, toisin kuin kineettisessä apraksiassa.

Itse en ruksinut vaihtoehtoa, koska väittämän sanamuodon mukaan ideationaalisessa ja ideomotorisessa apraksiassa toimintavaikeuksia ILMENEE vaurion puoleisessa raajassa. Artikkelissa käytetään sanamuotoa "ilmenee tyypillisesti myös". Eli tämän perusteella ajattelin, että väittämän sanamuoto on liian jyrkkä eikä sitä pitäisi siksi valita. Onko teillä ajatuksia tästä?

Tähän vastasin mielestäni C

Mun mielestä D ei ole oikein, koska se lause on käsittämätön:

"ideationaalinen ja ideomotorinen apraksia ovat erotettavissa HALVAUSPERÄISESTÄ toimintahäiriöstä siinä, että näissä toimintavaikeuksia ilmenee vaurion puoleisessa raajassa, toisin kuin kineettisessä (tässä pitäisi lukea HALVAUKSESSA, että olisi järkevä lause?) apraksiassa"

Minä laitoin tämän oikeaksi. Mietin kyllä tuota ilmaisua "ilmenee vaurion puoleisessa raajassa", että on aika yksioikoinen ja siitä puuttuu se "myös"-sana, mutta päädyin kuitenkin raksimaan sen oikeaksi, kun siinä ei kuitenkaan ole "vain", "pelkästään", "aina" tms. sanaa.

Mulle tämä lause muuten on ihan ok, puhutaan halvausperäisestä toimintahäiriöstä ja kineettisestä apraksiasta, joka taas on etenevään aivosairauteen liittyvä toimintahäiriö. Kummallekin oli tyypillistä, että toimintahäiriö on ensisijaisesti vastakkaisella puolella, ideomotorisessa ja ideationaalisessa apraksiassa voi olla molemmilla puolilla ja monesti vaurioon nähden vain saman puolen raajassa. Tämä on nyt ihan muistiin perustuvaa, mulla ei ole edessä artikkelia, josta tarkistaa yksityiskohtia.

Mutta halvausperäinen? Eikös halvaus ollut ihan eri asia, kuin apraksia? Halvausoireet esim. aivoverenvuodon johdosta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysymys 2.12

Mitä mieltä olette vaihtoehdosta B - pitikö ruksia vai ei?

Väittämä: Tahdonalaisten liikkeiden neuroanatomiasta pitää paikkansa, että aivojen prefrontaaliset alueet vastaavat tahdonalaisista monimutkaisista liikkeistä, jotka eivät ole automatisoituneita tai yliopittuja vaan vaativat tarkkaavuutta ja työmuistiä.

Minä ruksin tämän vaihtoehdon, koska artikkelin mukaan prefrontaaliset alueet vastasivat (muutaman muun aivoalueen ohella) juurikin monimutkaisten liikesarjojen toteuttamisesta. Mutta onko väittämä kuitenkin väärin, koska monimutkaisten liikesarjojen toteuttamisesta vastasi myös muutama muu aivoalue?

Toisaalta pitää paikkansa, että prefrontaaliset alueet vastasivat niistä, mutta toisaalta väittämä ei pidä paikkansa, koska ne eivät vastanneet liikkeiden toteuttamisesta yksinään. Lause ei sisältänyt ehdottomia sanoja kuten "vain" tai "ainoastaan" prefrontaaliset alueet, joten siksi tulkitsin väittämän oikeaksi. Mutta mitä mieltä olette sanamuodosta?

Minä ajattelin, että ne osallistuu (muiden kanssa), mutta ei yksin vastaa ja tulkitsin vääräksi. Minusta jos sanotaan, että joku vastaa jostain, niin se tarkoittaa että on tavallaan tärkeimmässä roolissa, mutta tässä oli muitakin tekijöitä eikä ne ollut missään tärkeysjärjestyksessä. Miten tuon nyt taas tulkitsee :D

Minä taas laitoin sen oikeaksi. Ajattelin, että tuo ilmaisu ei sulje pois sitä, että voisi olla myös muita alueita. Mutta yhtä hyvin tämän voisi nähdä myös toisin. Tosi paljon oli tosiaan kysymyksiä, joissa mietti sanamuotoja ja yritti tulkita onko ilmaus riittävän vahva ollakseen oikea. Varmaan ne erottelee, mutta ei se asioiden ymmärtämistä testaa. Todella mielenkiintoista nähdä oikeat vastaukset, kun ne lopulta tulevat!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysymys 2.10

Mitä mieltä olette vaihtoehdosta D - pitikö tämä ruksia vai ei?

Väittämä: Apraksiamuodoista pitää paikkansa, että ideationaalinen ja ideomotorinen apraksia ovat erotettavissa halvausperäisestä toimintahäiriöstä siinä, että näissä toimintavaikeuksia ilmee vaurion puoleisessa raajassa, toisin kuin kineettisessä apraksiassa.

Itse en ruksinut vaihtoehtoa, koska väittämän sanamuodon mukaan ideationaalisessa ja ideomotorisessa apraksiassa toimintavaikeuksia ILMENEE vaurion puoleisessa raajassa. Artikkelissa käytetään sanamuotoa "ilmenee tyypillisesti myös". Eli tämän perusteella ajattelin, että väittämän sanamuoto on liian jyrkkä eikä sitä pitäisi siksi valita. Onko teillä ajatuksia tästä?

Tähän vastasin mielestäni C

Mun mielestä D ei ole oikein, koska se lause on käsittämätön:

"ideationaalinen ja ideomotorinen apraksia ovat erotettavissa HALVAUSPERÄISESTÄ toimintahäiriöstä siinä, että näissä toimintavaikeuksia ilmenee vaurion puoleisessa raajassa, toisin kuin kineettisessä (tässä pitäisi lukea HALVAUKSESSA, että olisi järkevä lause?) apraksiassa"

Minä laitoin tämän oikeaksi. Mietin kyllä tuota ilmaisua "ilmenee vaurion puoleisessa raajassa", että on aika yksioikoinen ja siitä puuttuu se "myös"-sana, mutta päädyin kuitenkin raksimaan sen oikeaksi, kun siinä ei kuitenkaan ole "vain", "pelkästään", "aina" tms. sanaa.

Mulle tämä lause muuten on ihan ok, puhutaan halvausperäisestä toimintahäiriöstä ja kineettisestä apraksiasta, joka taas on etenevään aivosairauteen liittyvä toimintahäiriö. Kummallekin oli tyypillistä, että toimintahäiriö on ensisijaisesti vastakkaisella puolella, ideomotorisessa ja ideationaalisessa apraksiassa voi olla molemmilla puolilla ja monesti vaurioon nähden vain saman puolen raajassa. Tämä on nyt ihan muistiin perustuvaa, mulla ei ole edessä artikkelia, josta tarkistaa yksityiskohtia.

Mutta halvausperäinen? Eikös halvaus ollut ihan eri asia, kuin apraksia? Halvausoireet esim. aivoverenvuodon johdosta?

Se oli kuitenkin asiana mainittu artikkelissa, verrattiin apraksiaan. Ongelma voi näyttää samalta ja oireiden perusteella ne voi olla joskus vaikea erottaa toisistaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysymys 2.10

Mitä mieltä olette vaihtoehdosta D - pitikö tämä ruksia vai ei?

Väittämä: Apraksiamuodoista pitää paikkansa, että ideationaalinen ja ideomotorinen apraksia ovat erotettavissa halvausperäisestä toimintahäiriöstä siinä, että näissä toimintavaikeuksia ilmee vaurion puoleisessa raajassa, toisin kuin kineettisessä apraksiassa.

Itse en ruksinut vaihtoehtoa, koska väittämän sanamuodon mukaan ideationaalisessa ja ideomotorisessa apraksiassa toimintavaikeuksia ILMENEE vaurion puoleisessa raajassa. Artikkelissa käytetään sanamuotoa "ilmenee tyypillisesti myös". Eli tämän perusteella ajattelin, että väittämän sanamuoto on liian jyrkkä eikä sitä pitäisi siksi valita. Onko teillä ajatuksia tästä?

Tähän vastasin mielestäni C

Mun mielestä D ei ole oikein, koska se lause on käsittämätön:

"ideationaalinen ja ideomotorinen apraksia ovat erotettavissa HALVAUSPERÄISESTÄ toimintahäiriöstä siinä, että näissä toimintavaikeuksia ilmenee vaurion puoleisessa raajassa, toisin kuin kineettisessä (tässä pitäisi lukea HALVAUKSESSA, että olisi järkevä lause?) apraksiassa"

Minä laitoin tämän oikeaksi. Mietin kyllä tuota ilmaisua "ilmenee vaurion puoleisessa raajassa", että on aika yksioikoinen ja siitä puuttuu se "myös"-sana, mutta päädyin kuitenkin raksimaan sen oikeaksi, kun siinä ei kuitenkaan ole "vain", "pelkästään", "aina" tms. sanaa.

Mulle tämä lause muuten on ihan ok, puhutaan halvausperäisestä toimintahäiriöstä ja kineettisestä apraksiasta, joka taas on etenevään aivosairauteen liittyvä toimintahäiriö. Kummallekin oli tyypillistä, että toimintahäiriö on ensisijaisesti vastakkaisella puolella, ideomotorisessa ja ideationaalisessa apraksiassa voi olla molemmilla puolilla ja monesti vaurioon nähden vain saman puolen raajassa. Tämä on nyt ihan muistiin perustuvaa, mulla ei ole edessä artikkelia, josta tarkistaa yksityiskohtia.

Mutta halvausperäinen? Eikös halvaus ollut ihan eri asia, kuin apraksia? Halvausoireet esim. aivoverenvuodon johdosta?

No on, mutta miten se täjän liittyy?

Eikös apraksia liity jotenkin ruoanlaittoon?

Vierailija kirjoitti:

Mitä vastasitte 2.8

Hyvösen ja kollegoiden artikkelissa hyödynnettiin tilastollisena analyysimenetelmänä latenttia profiilianalyysia (LPA) LPA:n käyttötarkoitus artikkelissa oli...

a) ...luonnossa olemisen useuden ja ulkoiluaktiviteettien välisen korrelaation tutkiminen latenteissa eli piilevissä ryhmissä

b)...latenttien eli piilevien ryhmien tunnistaminen luonnossa olemisen useuden ja ulkouluaktiviteettien perusteella

c)...luontoaltistuksen ja ulkoiluaktiviteettien välisten keskiarvojen testaaminen muodostettujen latenttien eli piilevin ryhmien välillä

d)...latenttien eli piilevien ryhmien tunnistaminen luonnossa olemisen useuden ja ulkoiluaktiviteettien sisäkorrelaation perusteella

Tämä oli vaikea. Saatoin ehkä vastata B, joka on todennäköisesti väärin ja oikea vastaus on a, d tai c

Muistin, että etsittiin niitä piileviä ryhmiä, mutta en yhtään muistanut, että mikä oli se keino esim. korrelaatiot ryhmien välillä. 

Vastasin tähän B. En ymmärtänyt d:tä, mikä ihmeen sisäkorrelaatio?! A:sta ajattelin, ettei siinä tutkittu "useuden" (arrgh, mikä sana! Minä tulkitsin kaikki nämä huonoiksi käännöksiksi. En ajatellut kompina.) ja ulkoiluaktiviteettien välistä korrelaatiota.

ideationaalinen ja ideomotorinen apraksia ovat erotettavissa halvausperäisestä toimintahäiriöstä siinä, että näissä toimintavaikeuksia ilmenee vaurion puoleisessa raajassa (halvausperäisessä  toimintavaikeus voi ilmetä kummassa vaan tai vaikka molemmissa raajassa)

Aivohalvauksessa aivojen verenkiertohäiriö vahingoittaa tavallisesti aivojen toista puoliskoa, jolloin halvausoireet hermoratojen risteämisen vuoksi ilmenevät yleensä vastakkaisella puolella kehoa. Kaikkein yleisin halvaustyyppi vaikuttaa toiseen yläraajaan ja samanpuoliseen kasvojen alaosan lihaksistoon.

Duodecim:

Halvauksia voi syntyä myös ääreishermojen häiriöiden. Tällöin halvaus on paikallinen ja koskee vain sitä aluetta, jonka toiminnasta kyseinen hermo huolehtii. Esimerkkejä ovat kasvohermon halvaus, jossa toisen puolen kasvolihakset halvaantuvat, ja nikamavälilevyn pullistuman aiheuttama iskiashermojuuren tavallista vaikeampi puristus (ks. Iskias, välilevytyrä, välilevyn pullistuma), jolloin jokin alaraajan toiminto voi halvaantua. Joskus ääreishermoston toiminta voi häiriintyä jonkin yleissairauden seurauksena niin, että halvauksia esiintyy laajasti eri puolilla kehoa.

Joskus halvauksen syynä on aivokasvain tai MS-tauti, jolloin halvauksen paikka ja laatu riippuu kokonaan siitä, millä aivojen alueella muutoksia on. Täydellisessä selkäydinvammassa tai -sairaudessa, jolloin koko selkäytimen ala tietyllä tasolla on vaurioitunut, hermoyhteys vaurion kohdasta alaspäin katkeaa kokonaan. Tällöin syntyy molempien alaraajojen halvaus

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä vastasitte 2.8

Hyvösen ja kollegoiden artikkelissa hyödynnettiin tilastollisena analyysimenetelmänä latenttia profiilianalyysia (LPA) LPA:n käyttötarkoitus artikkelissa oli...

a) ...luonnossa olemisen useuden ja ulkoiluaktiviteettien välisen korrelaation tutkiminen latenteissa eli piilevissä ryhmissä

b)...latenttien eli piilevien ryhmien tunnistaminen luonnossa olemisen useuden ja ulkouluaktiviteettien perusteella

c)...luontoaltistuksen ja ulkoiluaktiviteettien välisten keskiarvojen testaaminen muodostettujen latenttien eli piilevin ryhmien välillä

d)...latenttien eli piilevien ryhmien tunnistaminen luonnossa olemisen useuden ja ulkoiluaktiviteettien sisäkorrelaation perusteella

Tämä oli vaikea. Saatoin ehkä vastata B, joka on todennäköisesti väärin ja oikea vastaus on a, d tai c

Muistin, että etsittiin niitä piileviä ryhmiä, mutta en yhtään muistanut, että mikä oli se keino esim. korrelaatiot ryhmien välillä. 

Vastasin tähän B. En ymmärtänyt d:tä, mikä ihmeen sisäkorrelaatio?! A:sta ajattelin, ettei siinä tutkittu "useuden" (arrgh, mikä sana! Minä tulkitsin kaikki nämä huonoiksi käännöksiksi. En ajatellut kompina.) ja ulkoiluaktiviteettien välistä korrelaatiota.

JOo opin kan vihaamaan tuota useuden :D

Vierailija kirjoitti:

Eikös apraksia liity jotenkin ruoanlaittoon?

liittyy>>apraksia bon apetito

Tehtävä 3.10!!!!! mikä helkkari tässä oli oikein?

Ärsyttää, kun ajattelin, että se etiikka olisi helppo, koska olen sitä ennenkin tenttinyt, mutta voi luoja ei mitään hyviä kysymyksiä. vaan:

Arvioi Levyn ym. (2020) tutkimuksen tutkimuseettisiä periaatteita Tutkimuseettisen neuvoston aineiston perusteella. 

a)...artikkelissa mainitaan, että tutkimuksesta aiheutuu Kuntoutukseen osallistuville ihmisille vain vähäisiä riskejä ja haittoja

b)...tutkimukseen osallistuneilta henkilöiltä on pyydetty tietoon perustuva suostumus

c)...tutkimuksen kuntoutukseen osallistuneista osa keskeytti tutkimuksen, eikä siitä ollut haittaa heidän hoidolleen

d)...tutkimuksessa on informoitu kuntoutukseen osallistuvia siitä, mihin ryhmään he kuuluvat ja minkälaisia tuloksia tältä ryhmältä odotetaan

e)...tutkimuksessa mainitaan, että kaikki kolmeen tutkimusryhmään kuuluneet osallistujat saivat kuntoutusta

En kyllä nyt yhtään osannut tässäkään sanoa mikä on oikea vastaus. Ruksasin ehkä tuon b, mutta ehkä moni muu oisikin ollut oikein. D ehkä ei ollut oikein, e:tä en nyt muista, mutta oliko niin, että osa ei saanut kuntoutusta? C ehkä muuten, mutta oliko tää se tutkimus, missä havaittiiin, että jos ei saanut kuntoutusta ollenkaan niin se oli huono?

Sisäkorrelaatio = internal correlation (IC)

a measure of dependency in a set of variables that encompasses the product moment correlations, multiple correlations, and canonical correlations that can be defined in a set of variables.

Näitä viimeisiä sivuja lukiessa tulee sellainen fiilis, että kaikilla on ihan samanlaiset lottokupongit vetämässä. Jännä nähdä miten käy :D

Vierailija kirjoitti:

Näitä viimeisiä sivuja lukiessa tulee sellainen fiilis, että kaikilla on ihan samanlaiset lottokupongit vetämässä. Jännä nähdä miten käy :D

En nyt sanoisi, että lottosin kokeessa, koska vastasin silloisen tiedon perusteella. Näin jälkikäteen olen jo autuaasti unohtanut jopa monet asiat niistä artikkeleista, jotka kokeessa koin muistaneeni. Jälkikäteen tuntuu, että ei hajuakaan mitä silloin vastasin

otin koepaperin mukaan ja en vilkaissutkaan siihen koepaperiin, kuin vasta nyt. Ei vaan ole kyennyt. Nollasin aivot ja keskityin muihin juttuihin. Työhön ja kivoihin asioihin. Nyt täällä olevan keskustelun myötä olen kaivanut koepaperin esiin ja lähtenyt miettimään kysymyksiä. Mutta ihan on musta aukko niiden artikkeleidenkin osalta vaikka edellisenä päivänä ennen koetta vielä pänttäsin.

Vierailija kirjoitti:

Tehtävä 3.10!!!!! mikä helkkari tässä oli oikein?

Ärsyttää, kun ajattelin, että se etiikka olisi helppo, koska olen sitä ennenkin tenttinyt, mutta voi luoja ei mitään hyviä kysymyksiä. vaan:

Arvioi Levyn ym. (2020) tutkimuksen tutkimuseettisiä periaatteita Tutkimuseettisen neuvoston aineiston perusteella. 

a)...artikkelissa mainitaan, että tutkimuksesta aiheutuu Kuntoutukseen osallistuville ihmisille vain vähäisiä riskejä ja haittoja

b)...tutkimukseen osallistuneilta henkilöiltä on pyydetty tietoon perustuva suostumus

c)...tutkimuksen kuntoutukseen osallistuneista osa keskeytti tutkimuksen, eikä siitä ollut haittaa heidän hoidolleen

d)...tutkimuksessa on informoitu kuntoutukseen osallistuvia siitä, mihin ryhmään he kuuluvat ja minkälaisia tuloksia tältä ryhmältä odotetaan

e)...tutkimuksessa mainitaan, että kaikki kolmeen tutkimusryhmään kuuluneet osallistujat saivat kuntoutusta

En kyllä nyt yhtään osannut tässäkään sanoa mikä on oikea vastaus. Ruksasin ehkä tuon b, mutta ehkä moni muu oisikin ollut oikein. D ehkä ei ollut oikein, e:tä en nyt muista, mutta oliko niin, että osa ei saanut kuntoutusta? C ehkä muuten, mutta oliko tää se tutkimus, missä havaittiiin, että jos ei saanut kuntoutusta ollenkaan niin se oli huono?

B

Mielestäni yksikään vaihtoehto ei ole tässä oikein. Minäkin valitsin vaihtoehdon b, koska se oli ”vähiten väärin”.