Psykologia 2021

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei siitä tohtorintutkinnosta varmaan tässä kohtaa kauheasti ole hyötyä, ellei sitten satu olemaan tilastotieteen tohtori :D voihan se tohtorintutkinto olla vaikka historiasta, jolloin siitä ei kauheasti ole tässä tehtävässä hyötyä. Btw kiinnostaisi kyllä tietää, mitä tilastotieteen tohtori vastaisi tähän tehtävään!

Noh kyllä mä olettaisin minkä tahansa alan tohtorilla olevan enemmän kokemusta kuin meillä tilastollisista analyyseistä. Toki se ei edes ollut varmasti hänen tarkoituksensa väittää ”tietävänsä enemmän”.

Ei välttämättä. Monilla aloilla käytetään pääasiassa laadullisia tutkimusmenetelmiä. Riippuu alasta. Psykologiassa toki käytetään tilastollisia menetelmiä. Tuosta hänen viestistä ei heti saanut selvää, minkä alan tohtori kyseessä.

Enkä mä sitä tarkoittanutkaan. Rauhoitu :D Lähinnä mua huvitti tuo kysymys "mitä tohtori vastaisi tehtävään"

Rauhoitu? Ketähän sä rauhoittelet?

Menepä vaikka pihalle hetkeksi haukkaamaan happea ja nauttimaan kauniista kesäillasta :) mukavaa iltaa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei siitä tohtorintutkinnosta varmaan tässä kohtaa kauheasti ole hyötyä, ellei sitten satu olemaan tilastotieteen tohtori :D voihan se tohtorintutkinto olla vaikka historiasta, jolloin siitä ei kauheasti ole tässä tehtävässä hyötyä. Btw kiinnostaisi kyllä tietää, mitä tilastotieteen tohtori vastaisi tähän tehtävään!

Noh kyllä mä olettaisin minkä tahansa alan tohtorilla olevan enemmän kokemusta kuin meillä tilastollisista analyyseistä. Toki se ei edes ollut varmasti hänen tarkoituksensa väittää ”tietävänsä enemmän”.

Ei välttämättä. Monilla aloilla käytetään pääasiassa laadullisia tutkimusmenetelmiä. Riippuu alasta. Psykologiassa toki käytetään tilastollisia menetelmiä. Tuosta hänen viestistä ei heti saanut selvää, minkä alan tohtori kyseessä.

Enkä mä sitä tarkoittanutkaan. Rauhoitu :D Lähinnä mua huvitti tuo kysymys "mitä tohtori vastaisi tehtävään"

Rauhoitu? Ketähän sä rauhoittelet?

Menepä vaikka pihalle hetkeksi haukkaamaan happea ja nauttimaan kauniista kesäillasta :) mukavaa iltaa!

Kyllä munkin mielestä se olet nyt sinä, joka käy kierroksilla, ei hän. Muutenkin asenteesi on alentuva, eikä vain muille kommentoijille vaan myös yleisesti tohtoreille. Jospa jokainen juolehtisi omasta jaksamisestaan eikä lähtisi keulimaan. Mukavaa päivää!

Jokohan ensi viikolla tulisi tulokset.

Tästä väittelyn sivusta. Voitasko nyt keskittyä noihin kokeen kysymyksiin?

Kysymys 2.10

Mitä mieltä olette vaihtoehdosta D - pitikö tämä ruksia vai ei?

Väittämä: Apraksiamuodoista pitää paikkansa, että ideationaalinen ja ideomotorinen apraksia ovat erotettavissa halvausperäisestä toimintahäiriöstä siinä, että näissä toimintavaikeuksia ilmee vaurion puoleisessa raajassa, toisin kuin kineettisessä apraksiassa.

Itse en ruksinut vaihtoehtoa, koska väittämän sanamuodon mukaan ideationaalisessa ja ideomotorisessa apraksiassa toimintavaikeuksia ILMENEE vaurion puoleisessa raajassa. Artikkelissa käytetään sanamuotoa "ilmenee tyypillisesti myös". Eli tämän perusteella ajattelin, että väittämän sanamuoto on liian jyrkkä eikä sitä pitäisi siksi valita. Onko teillä ajatuksia tästä?

Vierailija kirjoitti:

Kysymys 2.10

Mitä mieltä olette vaihtoehdosta D - pitikö tämä ruksia vai ei?

Väittämä: Apraksiamuodoista pitää paikkansa, että ideationaalinen ja ideomotorinen apraksia ovat erotettavissa halvausperäisestä toimintahäiriöstä siinä, että näissä toimintavaikeuksia ilmee vaurion puoleisessa raajassa, toisin kuin kineettisessä apraksiassa.

Itse en ruksinut vaihtoehtoa, koska väittämän sanamuodon mukaan ideationaalisessa ja ideomotorisessa apraksiassa toimintavaikeuksia ILMENEE vaurion puoleisessa raajassa. Artikkelissa käytetään sanamuotoa "ilmenee tyypillisesti myös". Eli tämän perusteella ajattelin, että väittämän sanamuoto on liian jyrkkä eikä sitä pitäisi siksi valita. Onko teillä ajatuksia tästä?

Minusta tuo toisaalta voi olla oikein :D "Halvausperäinen toimintahäiriö koskaa aivovaurion vastakkaista kehon tai kasvon puolta, mutta ideationaalinen ja ideomotorinen apraksia ilmenevät tyypillisesti myös vaurion puoleisessa raajassa. Kineettinen muoto rajoittuu vaurion vastakkaiselle puolelle, eikä se välttämättä ole erotettavissa halvausoireistosta."

Mikä teidän tilanne on jotka pääsi ÅA:n soveltuvuuskokeeseen?

Muistan miettineeni asiaa kokeessa, mutta taisin lopulta laittaa oikeaksi. Tulkitsin väitteen todeksi, koska idetionaalinen ja ideomotorinen apraksiaa voidaan erottaa  kineettisestä apraksiasta/halvausperäisestä häiriöstä siinä, että niissä liikehäiriötä on myös vaurion puoleisessa raajassa.

Jos siellä olisi ollut jokin voimakas sana "aina" tms. olisin jättänyt valitsematta. Mutta jotenkin nää on kauheen tulkinnallisia ja kimurantteja enkä ole yhtään varma, onko päätelmäni oikein :(

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysymys 2.10

Mitä mieltä olette vaihtoehdosta D - pitikö tämä ruksia vai ei?

Väittämä: Apraksiamuodoista pitää paikkansa, että ideationaalinen ja ideomotorinen apraksia ovat erotettavissa halvausperäisestä toimintahäiriöstä siinä, että näissä toimintavaikeuksia ilmee vaurion puoleisessa raajassa, toisin kuin kineettisessä apraksiassa.

Itse en ruksinut vaihtoehtoa, koska väittämän sanamuodon mukaan ideationaalisessa ja ideomotorisessa apraksiassa toimintavaikeuksia ILMENEE vaurion puoleisessa raajassa. Artikkelissa käytetään sanamuotoa "ilmenee tyypillisesti myös". Eli tämän perusteella ajattelin, että väittämän sanamuoto on liian jyrkkä eikä sitä pitäisi siksi valita. Onko teillä ajatuksia tästä?

Minusta tuo toisaalta voi olla oikein :D "Halvausperäinen toimintahäiriö koskaa aivovaurion vastakkaista kehon tai kasvon puolta, mutta ideationaalinen ja ideomotorinen apraksia ilmenevät tyypillisesti myös vaurion puoleisessa raajassa. Kineettinen muoto rajoittuu vaurion vastakkaiselle puolelle, eikä se välttämättä ole erotettavissa halvausoireistosta."

En siis valinnut tuota kokeessa. Itsekin mietin, että voiko sanoa, että on erotettavissa tuon perusteella, kun oireet ei kuitenkaan välttämättä aina ole vaurion puolella. Ehkä se, että kineettisestä sanotaan erikseen, ettei välttämättä ole erotettavissa voisi viitata siihen, että ideationaalinen ja ideomotorinen olisi? Ei tuossa kyllä toisaalta suoraan sanota, että sen perusteella olisi erotettavissa niin en sitten tiedä :D niin kuin sanoit niin liian jyrkkä väite minusta artikkelissa sanottuun verrattuna. Sekavaa :D

On kyllä todella tulkinnanvarainen väite ja hyvät perustelut löytyy sekä valitsemiseen ja valitsematta jättämiseen. Näitä tämän tyyppisiä tulkinnallisia väittämiä oli monia :D

Vierailija kirjoitti:

Muistan miettineeni asiaa kokeessa, mutta taisin lopulta laittaa oikeaksi. Tulkitsin väitteen todeksi, koska idetionaalinen ja ideomotorinen apraksiaa voidaan erottaa  kineettisestä apraksiasta/halvausperäisestä häiriöstä siinä, että niissä liikehäiriötä on myös vaurion puoleisessa raajassa.

Jos siellä olisi ollut jokin voimakas sana "aina" tms. olisin jättänyt valitsematta. Mutta jotenkin nää on kauheen tulkinnallisia ja kimurantteja enkä ole yhtään varma, onko päätelmäni oikein :(

Minuakin ärsyttää tehtävien tulkinnanvaraisuus. Varsinkin tuollaiset artikkelissa "voi olla", kokeessa "on" -tyyppiset. Minusta "voi olla" tarkoittaa, että ei ole aina ja siksi "on" ei sopisi, mutta toisaalta, jos voi olla niin joskus myös on :D

Kysymys 2.11

Mitä mieltä olette väittämästä C - pitikö ruksia vai ei?

Väittämä: Apraksioiden neuropsykologisessa arvioinnissa, jos potilasta on pyydetty sanallisesti tarttumaan vasaraan ja hän tekee sen väärällä otteella, se viittaa ideomotoriseen häiriöön.

Artikkelin perusteella voisi mielestäni ehkä ajatella, että tuo väittämä sopii sekä ideomotoriseen että ideationaaliseen apraksiaan. Näin ollen väittämä olisi ehkä väärin? 

Minä kuitenkin ruksin tämän kokeessa, koska jotenkin minusta ideomotorisen ongelmiin sopivampi siinä mielessä, että ideationaalisessa kokoajan painotettiin esineiden valintaan ja käyttötarkoitukseen liittyviä virheitä ja sarjoittamisen virheitä, kun taas ideomotorisessa nimenomaan motorisessa toteutuksessa ongelmia (liikkeiden karkeus, ajoitusvirheet jne). Mutta tarkkoja kun ollaan niin artikkelissa mainitaan väärä tarttumisote myös ideationaalisen kohdalla ja "mahdoton pito-ote" ideomotorisen kohdalla.

Huoh... ajatuksia?

Tulee kyllä toivoton olo tästä hakemisesta. Tuntuu, että vaikka kuinka hyvin valmistautuisi ja osaisi asiat, niin koe voi kuitenkin mennä ihan arpomiseksi kun ei saa selvää, mitä kysymyksissä haetaan

Vierailija kirjoitti:

Kysymys 2.11

Mitä mieltä olette väittämästä C - pitikö ruksia vai ei?

Väittämä: Apraksioiden neuropsykologisessa arvioinnissa, jos potilasta on pyydetty sanallisesti tarttumaan vasaraan ja hän tekee sen väärällä otteella, se viittaa ideomotoriseen häiriöön.

Artikkelin perusteella voisi mielestäni ehkä ajatella, että tuo väittämä sopii sekä ideomotoriseen että ideationaaliseen apraksiaan. Näin ollen väittämä olisi ehkä väärin? 

Minä kuitenkin ruksin tämän kokeessa, koska jotenkin minusta ideomotorisen ongelmiin sopivampi siinä mielessä, että ideationaalisessa kokoajan painotettiin esineiden valintaan ja käyttötarkoitukseen liittyviä virheitä ja sarjoittamisen virheitä, kun taas ideomotorisessa nimenomaan motorisessa toteutuksessa ongelmia (liikkeiden karkeus, ajoitusvirheet jne). Mutta tarkkoja kun ollaan niin artikkelissa mainitaan väärä tarttumisote myös ideationaalisen kohdalla ja "mahdoton pito-ote" ideomotorisen kohdalla.

Huoh... ajatuksia?

Laitoin saman kuin sinä ja samoilla perusteluilla!

Pohdin kokeessa, että tuo "viittaa" ei ole kuitenkaan sama kuin että pakolla olisi ideomotorinen apraksia. 

Oliko näihin kokeisiin tapana julkaista automaattisesti perustelut oikeille vastauksille, vai pelkkä vastausrivi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysymys 2.11

Mitä mieltä olette väittämästä C - pitikö ruksia vai ei?

Väittämä: Apraksioiden neuropsykologisessa arvioinnissa, jos potilasta on pyydetty sanallisesti tarttumaan vasaraan ja hän tekee sen väärällä otteella, se viittaa ideomotoriseen häiriöön.

Artikkelin perusteella voisi mielestäni ehkä ajatella, että tuo väittämä sopii sekä ideomotoriseen että ideationaaliseen apraksiaan. Näin ollen väittämä olisi ehkä väärin? 

Minä kuitenkin ruksin tämän kokeessa, koska jotenkin minusta ideomotorisen ongelmiin sopivampi siinä mielessä, että ideationaalisessa kokoajan painotettiin esineiden valintaan ja käyttötarkoitukseen liittyviä virheitä ja sarjoittamisen virheitä, kun taas ideomotorisessa nimenomaan motorisessa toteutuksessa ongelmia (liikkeiden karkeus, ajoitusvirheet jne). Mutta tarkkoja kun ollaan niin artikkelissa mainitaan väärä tarttumisote myös ideationaalisen kohdalla ja "mahdoton pito-ote" ideomotorisen kohdalla.

Huoh... ajatuksia?

Laitoin saman kuin sinä ja samoilla perusteluilla!

Pohdin kokeessa, että tuo "viittaa" ei ole kuitenkaan sama kuin että pakolla olisi ideomotorinen apraksia. 

Minä järkeilin tämän itselleni kokeeseen valmistautuessa niin, että ideomotorisessa häiriössä se "mahdoton tarttumisote", vai miten se olikaan ilmaistu, liittyi nimenomaan siihen muistinvaraisesti toteutettuun toimintoon eli kun pitää pantomiimina esittää joku toiminto. Silloin siinä pantomiimissä esiintyy käden asento, joka on mahdoton, jos tilanne olisi oikea. Oikeassa tilanteessa taas tarttumisote voisi olla aivan oikea. Ideationaalisessa apraksiassa se ilmenisi taas tilanteissa, joissa on ne oikeat välineet edessä ja pitää oikeasti tarttua. En tiedä, meneekö se noin. Olin epävarma siitä jo valmistautuessa, mutta tällä periaatteella vastasin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysymys 2.11

Mitä mieltä olette väittämästä C - pitikö ruksia vai ei?

Väittämä: Apraksioiden neuropsykologisessa arvioinnissa, jos potilasta on pyydetty sanallisesti tarttumaan vasaraan ja hän tekee sen väärällä otteella, se viittaa ideomotoriseen häiriöön.

Artikkelin perusteella voisi mielestäni ehkä ajatella, että tuo väittämä sopii sekä ideomotoriseen että ideationaaliseen apraksiaan. Näin ollen väittämä olisi ehkä väärin? 

Minä kuitenkin ruksin tämän kokeessa, koska jotenkin minusta ideomotorisen ongelmiin sopivampi siinä mielessä, että ideationaalisessa kokoajan painotettiin esineiden valintaan ja käyttötarkoitukseen liittyviä virheitä ja sarjoittamisen virheitä, kun taas ideomotorisessa nimenomaan motorisessa toteutuksessa ongelmia (liikkeiden karkeus, ajoitusvirheet jne). Mutta tarkkoja kun ollaan niin artikkelissa mainitaan väärä tarttumisote myös ideationaalisen kohdalla ja "mahdoton pito-ote" ideomotorisen kohdalla.

Huoh... ajatuksia?

Laitoin saman kuin sinä ja samoilla perusteluilla!

Pohdin kokeessa, että tuo "viittaa" ei ole kuitenkaan sama kuin että pakolla olisi ideomotorinen apraksia. 

Minä järkeilin tämän itselleni kokeeseen valmistautuessa niin, että ideomotorisessa häiriössä se "mahdoton tarttumisote", vai miten se olikaan ilmaistu, liittyi nimenomaan siihen muistinvaraisesti toteutettuun toimintoon eli kun pitää pantomiimina esittää joku toiminto. Silloin siinä pantomiimissä esiintyy käden asento, joka on mahdoton, jos tilanne olisi oikea. Oikeassa tilanteessa taas tarttumisote voisi olla aivan oikea. Ideationaalisessa apraksiassa se ilmenisi taas tilanteissa, joissa on ne oikeat välineet edessä ja pitää oikeasti tarttua. En tiedä, meneekö se noin. Olin epävarma siitä jo valmistautuessa, mutta tällä periaatteella vastasin.

Hyviä perusteluja sinullakin! 

Ehkä liikaa jäin kiinnit tuohon "viittaa" sanaan. Ajattelin, et se on joku kompa, jolla haettiin sitä, että voi viitata ideomotoriseen tai voi viitata ideationaaliseen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysymys 2.11

Mitä mieltä olette väittämästä C - pitikö ruksia vai ei?

Väittämä: Apraksioiden neuropsykologisessa arvioinnissa, jos potilasta on pyydetty sanallisesti tarttumaan vasaraan ja hän tekee sen väärällä otteella, se viittaa ideomotoriseen häiriöön.

Artikkelin perusteella voisi mielestäni ehkä ajatella, että tuo väittämä sopii sekä ideomotoriseen että ideationaaliseen apraksiaan. Näin ollen väittämä olisi ehkä väärin? 

Minä kuitenkin ruksin tämän kokeessa, koska jotenkin minusta ideomotorisen ongelmiin sopivampi siinä mielessä, että ideationaalisessa kokoajan painotettiin esineiden valintaan ja käyttötarkoitukseen liittyviä virheitä ja sarjoittamisen virheitä, kun taas ideomotorisessa nimenomaan motorisessa toteutuksessa ongelmia (liikkeiden karkeus, ajoitusvirheet jne). Mutta tarkkoja kun ollaan niin artikkelissa mainitaan väärä tarttumisote myös ideationaalisen kohdalla ja "mahdoton pito-ote" ideomotorisen kohdalla.

Huoh... ajatuksia?

Laitoin saman kuin sinä ja samoilla perusteluilla!

Pohdin kokeessa, että tuo "viittaa" ei ole kuitenkaan sama kuin että pakolla olisi ideomotorinen apraksia. 

Minä järkeilin tämän itselleni kokeeseen valmistautuessa niin, että ideomotorisessa häiriössä se "mahdoton tarttumisote", vai miten se olikaan ilmaistu, liittyi nimenomaan siihen muistinvaraisesti toteutettuun toimintoon eli kun pitää pantomiimina esittää joku toiminto. Silloin siinä pantomiimissä esiintyy käden asento, joka on mahdoton, jos tilanne olisi oikea. Oikeassa tilanteessa taas tarttumisote voisi olla aivan oikea. Ideationaalisessa apraksiassa se ilmenisi taas tilanteissa, joissa on ne oikeat välineet edessä ja pitää oikeasti tarttua. En tiedä, meneekö se noin. Olin epävarma siitä jo valmistautuessa, mutta tällä periaatteella vastasin.

Nyt kun mietin, niin ideomotorisessa apraksiassahan taisi olla niin, että "oikeassa tilanteessa" liikkeet voi toimia, mutta muistinvaraisesi ei välttämättä. Eli periaatteessa esineeseen tarttuminen voi onnistua, mutta jos pitää näyttää ilman esinettä, niin voisi tulla virheitä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysymys 2.11

Mitä mieltä olette väittämästä C - pitikö ruksia vai ei?

Väittämä: Apraksioiden neuropsykologisessa arvioinnissa, jos potilasta on pyydetty sanallisesti tarttumaan vasaraan ja hän tekee sen väärällä otteella, se viittaa ideomotoriseen häiriöön.

Artikkelin perusteella voisi mielestäni ehkä ajatella, että tuo väittämä sopii sekä ideomotoriseen että ideationaaliseen apraksiaan. Näin ollen väittämä olisi ehkä väärin? 

Minä kuitenkin ruksin tämän kokeessa, koska jotenkin minusta ideomotorisen ongelmiin sopivampi siinä mielessä, että ideationaalisessa kokoajan painotettiin esineiden valintaan ja käyttötarkoitukseen liittyviä virheitä ja sarjoittamisen virheitä, kun taas ideomotorisessa nimenomaan motorisessa toteutuksessa ongelmia (liikkeiden karkeus, ajoitusvirheet jne). Mutta tarkkoja kun ollaan niin artikkelissa mainitaan väärä tarttumisote myös ideationaalisen kohdalla ja "mahdoton pito-ote" ideomotorisen kohdalla.

Huoh... ajatuksia?

Laitoin saman kuin sinä ja samoilla perusteluilla!

Pohdin kokeessa, että tuo "viittaa" ei ole kuitenkaan sama kuin että pakolla olisi ideomotorinen apraksia. 

Minä järkeilin tämän itselleni kokeeseen valmistautuessa niin, että ideomotorisessa häiriössä se "mahdoton tarttumisote", vai miten se olikaan ilmaistu, liittyi nimenomaan siihen muistinvaraisesti toteutettuun toimintoon eli kun pitää pantomiimina esittää joku toiminto. Silloin siinä pantomiimissä esiintyy käden asento, joka on mahdoton, jos tilanne olisi oikea. Oikeassa tilanteessa taas tarttumisote voisi olla aivan oikea. Ideationaalisessa apraksiassa se ilmenisi taas tilanteissa, joissa on ne oikeat välineet edessä ja pitää oikeasti tarttua. En tiedä, meneekö se noin. Olin epävarma siitä jo valmistautuessa, mutta tällä periaatteella vastasin.

Nyt kun mietin, niin ideomotorisessa apraksiassahan taisi olla niin, että "oikeassa tilanteessa" liikkeet voi toimia, mutta muistinvaraisesi ei välttämättä. Eli periaatteessa esineeseen tarttuminen voi onnistua, mutta jos pitää näyttää ilman esinettä, niin voisi tulla virheitä?

Just tämä! Näin ymmärsin sen.

Mitä enemmän näitä miettii, sitä mahdottomalta alkaa sisäänpääsy tuntua :D toisaalta varmaan samanlaisia virheitä on tullut muillakin, kun kokeessa ei ehtinyt liikaa miettimään