Psykologia 2021

Hyviä perusteluja ja ajatuksia!

Artikkelissa sanottiin, että oikeiden esineiden käyttäminen voi onnistua, mutta toisaalta sanottiin, että myös oikeiden esineiden käytössä voi olla virheitä (tuon pantomiimin lisäksi). Eli ajattelisin artikkelin perusteella, että väärä tarttumisote on myös ideomotorista apraksiaa kuvaava. Luulen, että tulkinta tässä väittämässä piilee tuossa "viittaa ideomotoriseen häiriöön" -kohdassa. Jos väärä tarttumisote viittaa sekä ideomotoriseen että ideationaaliseen, niin onko silloin oikein mainita vain toinen?

Minä en ruksinut tuota vaihtoehtoa, mutta nyt minusta ruksiminen/ei ruksiminen tuntuu eri näkökulmista järkeviltä vaihtoehdoilta.

Kysymys 2.12

Mitä mieltä olette vaihtoehdosta B - pitikö ruksia vai ei?

Väittämä: Tahdonalaisten liikkeiden neuroanatomiasta pitää paikkansa, että aivojen prefrontaaliset alueet vastaavat tahdonalaisista monimutkaisista liikkeistä, jotka eivät ole automatisoituneita tai yliopittuja vaan vaativat tarkkaavuutta ja työmuistiä.

Minä ruksin tämän vaihtoehdon, koska artikkelin mukaan prefrontaaliset alueet vastasivat (muutaman muun aivoalueen ohella) juurikin monimutkaisten liikesarjojen toteuttamisesta. Mutta onko väittämä kuitenkin väärin, koska monimutkaisten liikesarjojen toteuttamisesta vastasi myös muutama muu aivoalue?

Toisaalta pitää paikkansa, että prefrontaaliset alueet vastasivat niistä, mutta toisaalta väittämä ei pidä paikkansa, koska ne eivät vastanneet liikkeiden toteuttamisesta yksinään. Lause ei sisältänyt ehdottomia sanoja kuten "vain" tai "ainoastaan" prefrontaaliset alueet, joten siksi tulkitsin väittämän oikeaksi. Mutta mitä mieltä olette sanamuodosta?

Samaa mieltä, mahdottomalta kyllä välillä tuntuu! Enkä tiedä onko näiden kysymysten pyörittelemisestä mitään hyötyä, mutta jotenkin lievittää odottelun tuskaa, kun pui näitä :D

Minusta on hieman erikoista, että koe sisältää useampia tulkinnanvaraisia väittämiä, joiden ei voida definitiivisesti sanoa olevan ainoastaan oikein tai väärin. Kun kyseessä on pääsykoe, pitäisi vastauksissa mielestäni olla mahdollisimman vähän tulkinnanvaraisuutta. Vaikeita, soveltavia ja harhaanjohtaviakin kysymyksiä voi (ja pitkääkin) mielestäni laittaa kokeeseen, mutta mikäli artikkelit kädessä on pidemmän pohdinnankin jälkeen epäselvää, mitä kokeentekijät ovat ajatelleet kysymystä laatiessaan, on mielestäni kysymys epäonnistunut. Psykologiassa tieteenalana on lähes mahdoton löytää oikeita ja vääriä vastauksia asioihin, mutta pääsykoekirjallisuuden perusteella kokeentekijöiden on mahdollista laatia vaikeita, mutta kuitenkin selkeitä, kysymyksiä.

Mielestäni kokeessa oli paljon hyviä asioita, mutta tulkinnanvaraisten kysymysten määrä suorastaan ihmetyttää. Pääsi sisään tai ei, mielestäni hakijoiden olisi hyvä laittaa asiallista palautetta tästä. Epäilen nimittäin, että kokeen tekijät hyväksyisivät yli 5 kysymyksen kohdalla erilaisia vastauksia oikeiksi. Mutta nähtäväksi jää.

Vierailija kirjoitti:

Hyviä perusteluja ja ajatuksia!

Artikkelissa sanottiin, että oikeiden esineiden käyttäminen voi onnistua, mutta toisaalta sanottiin, että myös oikeiden esineiden käytössä voi olla virheitä (tuon pantomiimin lisäksi). Eli ajattelisin artikkelin perusteella, että väärä tarttumisote on myös ideomotorista apraksiaa kuvaava. Luulen, että tulkinta tässä väittämässä piilee tuossa "viittaa ideomotoriseen häiriöön" -kohdassa. Jos väärä tarttumisote viittaa sekä ideomotoriseen että ideationaaliseen, niin onko silloin oikein mainita vain toinen?

Minä en ruksinut tuota vaihtoehtoa, mutta nyt minusta ruksiminen/ei ruksiminen tuntuu eri näkökulmista järkeviltä vaihtoehdoilta.

Minä mietin myös tuota sanallista pyyntöä ja että olikohan tehtävässä tarkoitus sekoittaa aivokurkiaisapraksiaan, jossa on ongelmia liikkeiden toteuttamisessa sanallisesta pyynnöstä. Jos mietti tuosta näkökulmasta ja ajatteli väärin että ongelmat sanallisten pyyntöjen toteuttamisessa on ideomotorisen apraksian piirre, valitsi väitteen oikeaksi ja jos ajatteli, että ideomotorisen tilalta pitäisi olla aivokurkiaisapraksia, jätti väitteen valitsematta :D ehkä näin ajateltuna väitteen pitäisi olla väärin, koska muuten oikeaan ratkaisuun olisi voinut päästä väärällä tulkinnalla

Vierailija kirjoitti:

Kysymys 2.12

Mitä mieltä olette vaihtoehdosta B - pitikö ruksia vai ei?

Väittämä: Tahdonalaisten liikkeiden neuroanatomiasta pitää paikkansa, että aivojen prefrontaaliset alueet vastaavat tahdonalaisista monimutkaisista liikkeistä, jotka eivät ole automatisoituneita tai yliopittuja vaan vaativat tarkkaavuutta ja työmuistiä.

Minä ruksin tämän vaihtoehdon, koska artikkelin mukaan prefrontaaliset alueet vastasivat (muutaman muun aivoalueen ohella) juurikin monimutkaisten liikesarjojen toteuttamisesta. Mutta onko väittämä kuitenkin väärin, koska monimutkaisten liikesarjojen toteuttamisesta vastasi myös muutama muu aivoalue?

Toisaalta pitää paikkansa, että prefrontaaliset alueet vastasivat niistä, mutta toisaalta väittämä ei pidä paikkansa, koska ne eivät vastanneet liikkeiden toteuttamisesta yksinään. Lause ei sisältänyt ehdottomia sanoja kuten "vain" tai "ainoastaan" prefrontaaliset alueet, joten siksi tulkitsin väittämän oikeaksi. Mutta mitä mieltä olette sanamuodosta?

Minä ajattelin, että ne osallistuu (muiden kanssa), mutta ei yksin vastaa ja tulkitsin vääräksi. Minusta jos sanotaan, että joku vastaa jostain, niin se tarkoittaa että on tavallaan tärkeimmässä roolissa, mutta tässä oli muitakin tekijöitä eikä ne ollut missään tärkeysjärjestyksessä. Miten tuon nyt taas tulkitsee :D

Olisi hyvä, kun laitatte noita kysymyksiä, että laittaisitte koko kysymyksen ja vastausvaihtoehdot a-d. Olisi silloin helpompi arvioida mitä vastasikaan silloin itse. 

Oma taktiikkani oli, että etsin vastausten seasta sellaista, josta voisin olla melkein täysin varma, että on oikein. Jätin huomiotta muut, jotka oli vähän vähemmän selviä tapauksia. 

Kiinnostaa kyllä nuiden tulkinnanvaraisten tehtävien näkökulmasta minkälaiset pisterajat on tulossa. Jos tosi monet on saanut lähelle täysiä pisteitä niin voisi ajatella, että oikeat vastaukset on ollut jotenkin loogisesti pääteltävissä, mutta jos rajat on matalalla niin tuntuu, että arpaonnella on enemmän vaikutusta siihen, miten on tehtävät tulkinnut

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei siitä tohtorintutkinnosta varmaan tässä kohtaa kauheasti ole hyötyä, ellei sitten satu olemaan tilastotieteen tohtori :D voihan se tohtorintutkinto olla vaikka historiasta, jolloin siitä ei kauheasti ole tässä tehtävässä hyötyä. Btw kiinnostaisi kyllä tietää, mitä tilastotieteen tohtori vastaisi tähän tehtävään!

Noh kyllä mä olettaisin minkä tahansa alan tohtorilla olevan enemmän kokemusta kuin meillä tilastollisista analyyseistä. Toki se ei edes ollut varmasti hänen tarkoituksensa väittää ”tietävänsä enemmän”.

Ei välttämättä. Monilla aloilla käytetään pääasiassa laadullisia tutkimusmenetelmiä. Riippuu alasta. Psykologiassa toki käytetään tilastollisia menetelmiä. Tuosta hänen viestistä ei heti saanut selvää, minkä alan tohtori kyseessä.

Enkä mä sitä tarkoittanutkaan. Rauhoitu :D Lähinnä mua huvitti tuo kysymys "mitä tohtori vastaisi tehtävään"

Rauhoitu? Ketähän sä rauhoittelet?

Menepä vaikka pihalle hetkeksi haukkaamaan happea ja nauttimaan kauniista kesäillasta :) mukavaa iltaa!

Kyllä munkin mielestä se olet nyt sinä, joka käy kierroksilla, ei hän. Muutenkin asenteesi on alentuva, eikä vain muille kommentoijille vaan myös yleisesti tohtoreille. Jospa jokainen juolehtisi omasta jaksamisestaan eikä lähtisi keulimaan. Mukavaa päivää!

No siinä tapauksessa olet tulkinnut mun viestejä väärin. Tällainen perätön syyttely on aika ikävää. Monilla aloilla käytetään pääasiassa laadullisia menetelmiä. Se, että on jonkun alan tohtori, ei automaattisesti tarkoita sitä, että osaa erinomaisesti tilastotiedettä. Tämä nyt on vaan puhdasta faktaa, eikä mitään keulimista. Olen opiskellut yliopistossa kahta eri alaa, joissa molemmissa käytettiin laadullisia menetelmiä. Monet tohtorit tekee laadullista tutkimusta.

Vierailija kirjoitti:

Kiinnostaa kyllä nuiden tulkinnanvaraisten tehtävien näkökulmasta minkälaiset pisterajat on tulossa. Jos tosi monet on saanut lähelle täysiä pisteitä niin voisi ajatella, että oikeat vastaukset on ollut jotenkin loogisesti pääteltävissä, mutta jos rajat on matalalla niin tuntuu, että arpaonnella on enemmän vaikutusta siihen, miten on tehtävät tulkinnut

Ei kukaan saa raakapisteissä lähellekään täysiä pisteitä. Koe on ihan tarkoituksella tosi vaikea ja soveltava.

Vierailija kirjoitti:

Mikä teidän tilanne on jotka pääsi ÅA:n soveltuvuuskokeeseen?

Tänään luvattiin lähettää tarkemmat ohjeet sähköpostitse, mutta vielä ei ole tullut.

Vierailija kirjoitti:

Kysymys 2.12

Mitä mieltä olette vaihtoehdosta B - pitikö ruksia vai ei?

Väittämä: Tahdonalaisten liikkeiden neuroanatomiasta pitää paikkansa, että aivojen prefrontaaliset alueet vastaavat tahdonalaisista monimutkaisista liikkeistä, jotka eivät ole automatisoituneita tai yliopittuja vaan vaativat tarkkaavuutta ja työmuistiä.

Minä ruksin tämän vaihtoehdon, koska artikkelin mukaan prefrontaaliset alueet vastasivat (muutaman muun aivoalueen ohella) juurikin monimutkaisten liikesarjojen toteuttamisesta. Mutta onko väittämä kuitenkin väärin, koska monimutkaisten liikesarjojen toteuttamisesta vastasi myös muutama muu aivoalue?

Toisaalta pitää paikkansa, että prefrontaaliset alueet vastasivat niistä, mutta toisaalta väittämä ei pidä paikkansa, koska ne eivät vastanneet liikkeiden toteuttamisesta yksinään. Lause ei sisältänyt ehdottomia sanoja kuten "vain" tai "ainoastaan" prefrontaaliset alueet, joten siksi tulkitsin väittämän oikeaksi. Mutta mitä mieltä olette sanamuodosta?

Mä jäin tässä puolestani jumiin tuohon tarkkaavuuteen ja työmuistiin. Nämähän siis liittyvät joo prefrontaalisiin alueisiin, mutta sanottiinko näin artikkelissa?

Joo, mainittiin ja todettiin, että liittyvät juuri monimutkaisten liikesarjojen toteuttamiseen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei siitä tohtorintutkinnosta varmaan tässä kohtaa kauheasti ole hyötyä, ellei sitten satu olemaan tilastotieteen tohtori :D voihan se tohtorintutkinto olla vaikka historiasta, jolloin siitä ei kauheasti ole tässä tehtävässä hyötyä. Btw kiinnostaisi kyllä tietää, mitä tilastotieteen tohtori vastaisi tähän tehtävään!

Noh kyllä mä olettaisin minkä tahansa alan tohtorilla olevan enemmän kokemusta kuin meillä tilastollisista analyyseistä. Toki se ei edes ollut varmasti hänen tarkoituksensa väittää ”tietävänsä enemmän”.

Ei välttämättä. Monilla aloilla käytetään pääasiassa laadullisia tutkimusmenetelmiä. Riippuu alasta. Psykologiassa toki käytetään tilastollisia menetelmiä. Tuosta hänen viestistä ei heti saanut selvää, minkä alan tohtori kyseessä.

Enkä mä sitä tarkoittanutkaan. Rauhoitu :D Lähinnä mua huvitti tuo kysymys "mitä tohtori vastaisi tehtävään"

Rauhoitu? Ketähän sä rauhoittelet?

Menepä vaikka pihalle hetkeksi haukkaamaan happea ja nauttimaan kauniista kesäillasta :) mukavaa iltaa!

Kyllä munkin mielestä se olet nyt sinä, joka käy kierroksilla, ei hän. Muutenkin asenteesi on alentuva, eikä vain muille kommentoijille vaan myös yleisesti tohtoreille. Jospa jokainen juolehtisi omasta jaksamisestaan eikä lähtisi keulimaan. Mukavaa päivää!

No siinä tapauksessa olet tulkinnut mun viestejä väärin. Tällainen perätön syyttely on aika ikävää. Monilla aloilla käytetään pääasiassa laadullisia menetelmiä. Se, että on jonkun alan tohtori, ei automaattisesti tarkoita sitä, että osaa erinomaisesti tilastotiedettä. Tämä nyt on vaan puhdasta faktaa, eikä mitään keulimista. Olen opiskellut yliopistossa kahta eri alaa, joissa molemmissa käytettiin laadullisia menetelmiä. Monet tohtorit tekee laadullista tutkimusta.

Tämäpäs on nyt lähtenyt elämään mielnkiintoiseen suuntaan. Kommentoin tuon tohtori-asian vastakommenttina matematiikan numeroiden vertailuun, en muuhun. Ei teidän tarvitse mun puolesta riidellä siitä osaako tohtori enemmän tilastotiedettä kuin ei-tohtori. Eikä siitäkään onko kvalitatiivisia menetelmiä käyttävällä vähemmän tilasto-osaamista kuin kvantitiivisia menetelmiä käyttävällä. Se on epärelevanttia, koska nyt ei ole puhe tilasto-osaamisesta vaan kysymyksen tulkinnasta.

On hyvä kunnioittaa kaikkia muita ihmisiä, opinnoista huolimatta. Ihan suotta vertailette itseänne tai loukkaannutte toisen mielipiteistä, varsinkin kun minäkään en niin tehnyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei siitä tohtorintutkinnosta varmaan tässä kohtaa kauheasti ole hyötyä, ellei sitten satu olemaan tilastotieteen tohtori :D voihan se tohtorintutkinto olla vaikka historiasta, jolloin siitä ei kauheasti ole tässä tehtävässä hyötyä. Btw kiinnostaisi kyllä tietää, mitä tilastotieteen tohtori vastaisi tähän tehtävään!

Noh kyllä mä olettaisin minkä tahansa alan tohtorilla olevan enemmän kokemusta kuin meillä tilastollisista analyyseistä. Toki se ei edes ollut varmasti hänen tarkoituksensa väittää ”tietävänsä enemmän”.

Ei välttämättä. Monilla aloilla käytetään pääasiassa laadullisia tutkimusmenetelmiä. Riippuu alasta. Psykologiassa toki käytetään tilastollisia menetelmiä. Tuosta hänen viestistä ei heti saanut selvää, minkä alan tohtori kyseessä.

Enkä mä sitä tarkoittanutkaan. Rauhoitu :D Lähinnä mua huvitti tuo kysymys "mitä tohtori vastaisi tehtävään"

Rauhoitu? Ketähän sä rauhoittelet?

Menepä vaikka pihalle hetkeksi haukkaamaan happea ja nauttimaan kauniista kesäillasta :) mukavaa iltaa!

Kyllä munkin mielestä se olet nyt sinä, joka käy kierroksilla, ei hän. Muutenkin asenteesi on alentuva, eikä vain muille kommentoijille vaan myös yleisesti tohtoreille. Jospa jokainen juolehtisi omasta jaksamisestaan eikä lähtisi keulimaan. Mukavaa päivää!

No siinä tapauksessa olet tulkinnut mun viestejä väärin. Tällainen perätön syyttely on aika ikävää. Monilla aloilla käytetään pääasiassa laadullisia menetelmiä. Se, että on jonkun alan tohtori, ei automaattisesti tarkoita sitä, että osaa erinomaisesti tilastotiedettä. Tämä nyt on vaan puhdasta faktaa, eikä mitään keulimista. Olen opiskellut yliopistossa kahta eri alaa, joissa molemmissa käytettiin laadullisia menetelmiä. Monet tohtorit tekee laadullista tutkimusta.

Itse asiassa hyvin harva laadullista tutkimusta tekevä ei tee lainkaan tilastoanalyysejä lisensiaatti tai tohtoritutkinnossaan. Ja tämä siksi, että määrällinen tutkimus on voimakkaasti korostunut kansainvälisissä julkaisuissa. Mutta ei se ollut missään vaiheessa asian pihvi. Vaan se mitä sanoin, eli eiköhän tohtori oli opiskellut kauemmin myös sitä tilastotiedettä ja tehnyt useamman julkaisun kuin me. En missään vaiheessa väittänyt sua huonommaksi tai muutakaan, kunhan totesin, että itse ainakin kunnioitan tohtoreita, oli he sit miltä alalta vaan. Jos se nyt on sun mielestä sit loukkaus sua kohtaan, niin ei voi mitään. Enkä edes syytellyt sua mistään perättömästä, vain alentuvasta kommentoinnistasi. Mutta eipä tässä mitään muuta kuin illan jatkoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei siitä tohtorintutkinnosta varmaan tässä kohtaa kauheasti ole hyötyä, ellei sitten satu olemaan tilastotieteen tohtori :D voihan se tohtorintutkinto olla vaikka historiasta, jolloin siitä ei kauheasti ole tässä tehtävässä hyötyä. Btw kiinnostaisi kyllä tietää, mitä tilastotieteen tohtori vastaisi tähän tehtävään!

Noh kyllä mä olettaisin minkä tahansa alan tohtorilla olevan enemmän kokemusta kuin meillä tilastollisista analyyseistä. Toki se ei edes ollut varmasti hänen tarkoituksensa väittää ”tietävänsä enemmän”.

Ei välttämättä. Monilla aloilla käytetään pääasiassa laadullisia tutkimusmenetelmiä. Riippuu alasta. Psykologiassa toki käytetään tilastollisia menetelmiä. Tuosta hänen viestistä ei heti saanut selvää, minkä alan tohtori kyseessä.

Enkä mä sitä tarkoittanutkaan. Rauhoitu :D Lähinnä mua huvitti tuo kysymys "mitä tohtori vastaisi tehtävään"

Rauhoitu? Ketähän sä rauhoittelet?

Menepä vaikka pihalle hetkeksi haukkaamaan happea ja nauttimaan kauniista kesäillasta :) mukavaa iltaa!

Kyllä munkin mielestä se olet nyt sinä, joka käy kierroksilla, ei hän. Muutenkin asenteesi on alentuva, eikä vain muille kommentoijille vaan myös yleisesti tohtoreille. Jospa jokainen juolehtisi omasta jaksamisestaan eikä lähtisi keulimaan. Mukavaa päivää!

No siinä tapauksessa olet tulkinnut mun viestejä väärin. Tällainen perätön syyttely on aika ikävää. Monilla aloilla käytetään pääasiassa laadullisia menetelmiä. Se, että on jonkun alan tohtori, ei automaattisesti tarkoita sitä, että osaa erinomaisesti tilastotiedettä. Tämä nyt on vaan puhdasta faktaa, eikä mitään keulimista. Olen opiskellut yliopistossa kahta eri alaa, joissa molemmissa käytettiin laadullisia menetelmiä. Monet tohtorit tekee laadullista tutkimusta.

Itse asiassa hyvin harva laadullista tutkimusta tekevä ei tee lainkaan tilastoanalyysejä lisensiaatti tai tohtoritutkinnossaan. Ja tämä siksi, että määrällinen tutkimus on voimakkaasti korostunut kansainvälisissä julkaisuissa. Mutta ei se ollut missään vaiheessa asian pihvi. Vaan se mitä sanoin, eli eiköhän tohtori oli opiskellut kauemmin myös sitä tilastotiedettä ja tehnyt useamman julkaisun kuin me. En missään vaiheessa väittänyt sua huonommaksi tai muutakaan, kunhan totesin, että itse ainakin kunnioitan tohtoreita, oli he sit miltä alalta vaan. Jos se nyt on sun mielestä sit loukkaus sua kohtaan, niin ei voi mitään. Enkä edes syytellyt sua mistään perättömästä, vain alentuvasta kommentoinnistasi. Mutta eipä tässä mitään muuta kuin illan jatkoja.

Niin, syyttelet mua "alentuvasta kommentoinnista". Tämä on se sun perätön syytös. En ole missään vaiheessa kommentoinut "alentuvasti". Kommentoin vain, että tohtorintutkinnosta ei tässä tehtävässä ole hyötyä, ellei satu olemaan tilastotieteen tohtori. Tämä ei tarkoita sitä, ettenkö kunnioittaisi tohtoreita. Tottakai kunnioitan. Nyt puhuttiin tästä tehtävästä. Tähän ketjuun kommentoinut psykologian tohtori itsekin totesi, että tohtorintutkinnosta ei ole hyötyä tässä tehtävässä.

kumpi ja kampi tappeli, kumpi voitti

no nii jos jatkettais

Vierailija kirjoitti:

Kysymys 2.12

Mitä mieltä olette vaihtoehdosta B - pitikö ruksia vai ei?

Väittämä: Tahdonalaisten liikkeiden neuroanatomiasta pitää paikkansa, että aivojen prefrontaaliset alueet vastaavat tahdonalaisista monimutkaisista liikkeistä, jotka eivät ole automatisoituneita tai yliopittuja vaan vaativat tarkkaavuutta ja työmuistiä.

Minä ruksin tämän vaihtoehdon, koska artikkelin mukaan prefrontaaliset alueet vastasivat (muutaman muun aivoalueen ohella) juurikin monimutkaisten liikesarjojen toteuttamisesta. Mutta onko väittämä kuitenkin väärin, koska monimutkaisten liikesarjojen toteuttamisesta vastasi myös muutama muu aivoalue?

Toisaalta pitää paikkansa, että prefrontaaliset alueet vastasivat niistä, mutta toisaalta väittämä ei pidä paikkansa, koska ne eivät vastanneet liikkeiden toteuttamisesta yksinään. Lause ei sisältänyt ehdottomia sanoja kuten "vain" tai "ainoastaan" prefrontaaliset alueet, joten siksi tulkitsin väittämän oikeaksi. Mutta mitä mieltä olette sanamuodosta?

Laitoin muistaakseni A... Putamenin takaosa vastasi muistini mukaan automaattisista liikesarjoista? Ja etuosa niistä moinimutkaisista liikesarjoista.  Mutta olennäköjään miettinyt myös B:tä ja laittanu siihen oikein merkin, mutta en tiedä mitä olen ajatellut

Vierailija kirjoitti:

Kysymys 2.10

Mitä mieltä olette vaihtoehdosta D - pitikö tämä ruksia vai ei?

Väittämä: Apraksiamuodoista pitää paikkansa, että ideationaalinen ja ideomotorinen apraksia ovat erotettavissa halvausperäisestä toimintahäiriöstä siinä, että näissä toimintavaikeuksia ilmee vaurion puoleisessa raajassa, toisin kuin kineettisessä apraksiassa.

Itse en ruksinut vaihtoehtoa, koska väittämän sanamuodon mukaan ideationaalisessa ja ideomotorisessa apraksiassa toimintavaikeuksia ILMENEE vaurion puoleisessa raajassa. Artikkelissa käytetään sanamuotoa "ilmenee tyypillisesti myös". Eli tämän perusteella ajattelin, että väittämän sanamuoto on liian jyrkkä eikä sitä pitäisi siksi valita. Onko teillä ajatuksia tästä?

Tähän vastasin mielestäni C

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysymys 2.10

Mitä mieltä olette vaihtoehdosta D - pitikö tämä ruksia vai ei?

Väittämä: Apraksiamuodoista pitää paikkansa, että ideationaalinen ja ideomotorinen apraksia ovat erotettavissa halvausperäisestä toimintahäiriöstä siinä, että näissä toimintavaikeuksia ilmee vaurion puoleisessa raajassa, toisin kuin kineettisessä apraksiassa.

Itse en ruksinut vaihtoehtoa, koska väittämän sanamuodon mukaan ideationaalisessa ja ideomotorisessa apraksiassa toimintavaikeuksia ILMENEE vaurion puoleisessa raajassa. Artikkelissa käytetään sanamuotoa "ilmenee tyypillisesti myös". Eli tämän perusteella ajattelin, että väittämän sanamuoto on liian jyrkkä eikä sitä pitäisi siksi valita. Onko teillä ajatuksia tästä?

Tähän vastasin mielestäni C

Mun mielestä D ei ole oikein, koska se lause on käsittämätön:

"ideationaalinen ja ideomotorinen apraksia ovat erotettavissa HALVAUSPERÄISESTÄ toimintahäiriöstä siinä, että näissä toimintavaikeuksia ilmenee vaurion puoleisessa raajassa, toisin kuin kineettisessä (tässä pitäisi lukea HALVAUKSESSA, että olisi järkevä lause?) apraksiassa"

Vierailija kirjoitti:

Kysymys 2.11

Mitä mieltä olette väittämästä C - pitikö ruksia vai ei?

Väittämä: Apraksioiden neuropsykologisessa arvioinnissa, jos potilasta on pyydetty sanallisesti tarttumaan vasaraan ja hän tekee sen väärällä otteella, se viittaa ideomotoriseen häiriöön.

Artikkelin perusteella voisi mielestäni ehkä ajatella, että tuo väittämä sopii sekä ideomotoriseen että ideationaaliseen apraksiaan. Näin ollen väittämä olisi ehkä väärin? 

Minä kuitenkin ruksin tämän kokeessa, koska jotenkin minusta ideomotorisen ongelmiin sopivampi siinä mielessä, että ideationaalisessa kokoajan painotettiin esineiden valintaan ja käyttötarkoitukseen liittyviä virheitä ja sarjoittamisen virheitä, kun taas ideomotorisessa nimenomaan motorisessa toteutuksessa ongelmia (liikkeiden karkeus, ajoitusvirheet jne). Mutta tarkkoja kun ollaan niin artikkelissa mainitaan väärä tarttumisote myös ideationaalisen kohdalla ja "mahdoton pito-ote" ideomotorisen kohdalla.

Huoh... ajatuksia?

Musta tuntuu, että saatoin vastata tässä B. Mutta ehkä A ja C:kin kelpaisi?