Psykologia 2021

Ei siitä tohtorintutkinnosta varmaan tässä kohtaa kauheasti ole hyötyä, ellei sitten satu olemaan tilastotieteen tohtori :D voihan se tohtorintutkinto olla vaikka historiasta, jolloin siitä ei kauheasti ole tässä tehtävässä hyötyä. Btw kiinnostaisi kyllä tietää, mitä tilastotieteen tohtori vastaisi tähän tehtävään!

Harrisin ym. (2019) tutkimukseen osallistui...

a) ...nfvPPA, lvPPA ja SD-potilaita, sillä yhtenä tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa ne kielelliset arviointitehtävät, joiden avulla voidaan erottaa potilasryhmät toisistaan

b) ...AD potilaita, vaikka lvPPA ja AD-oirekuvien välisestä erosta ei ole mitään tietoa

c)...nfvPPA potilaita, joilla oli taustalla myös muu päävamma

d) henkilöitä, joiden diagnoosin ei katsottu riittävällä tarkkuudella täyttävän svPPA-ryhmän kriteerejä, minkä vuoksi yhtä tutkimusryhmää kutsuttiin SD-ryhmäksi

Vastasin ehkä d

Tehtävä 2.3

Harrisin ym. (2019) tutkimuksen tuloksista todettiin, että...

a) lvPPA ja nfvPPA-potilaat suoriutuivat useissa työmusitin, puheen ja kielen tehtävissä heikommin kuin terveet kontrollit, mutta SD-potilailla eroja terveisiin oli vähemmän kuin muilla ryhmillä

b) ...kaikilla potilasryhmillä oli vaikeuksia nimeämistehtävissä, mutta nimeämistehtävän pisteet eivät yksinään riittäneet erottamaan potilasryhmiä toisistaan

c) ...nfvPP-potilaat suoriutuivat muita potilasryhmiä heikommin kertovan puheen tuoton tehtävässä

d) ...käyttäytymisen muutoksia on havaittavissa eniten SD_ryhmässä, joka poikkesi muista ryhmistä esimerkiksi toistavan käyttäytymisen ja rutiinien osalta

Vastasin ehkä d, ja/tai b mutta en musita artikkelissa miten oli toi toistava käyttäytyminen ja rutiini.

Tehtävä 2.4

Harrisin ym. tutkimusartikkelin pohdinnan mukaan.....

a) ...yksi tutkimuksen päälöydöksistä on, että kielellisten osa-alueiden perusteella pystytään erottelemaan etenevän afasian eri variantit toisistaan

b) ...nfvPPA-potilaat saattavat suoriutua kielioppitehtävästä, jossa tulee järjestää viisi sanaa kieliopillisesti oikeaan järjestykseen, muita ryhmiä heikommin, vaikka tehtävää helpotettaisiin siten, että kohdelause sanotaan ääneen

c) ...atrofian sijainti oikeassa tai vasemassa temporaalilohkossa määrittää SD-potilaiden käyttäytymisprofiilit toisistaan eroaviksi

d) ...yksittäisen testin käytön mahdollisina rajoitteina ovat heikko sensitiivisyys ja spesifisyys johtuen esimerkiksi testin helppoudesta tai siitä, että testissä suoriutumiseen vaikuttavat muutkin syyt kuin mitä testi varsinaisesti mittaa

Tässä ehkä vastasin a

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Te, jotka kiven kovaan puolustatte bayesia, niin kiinnostaisi tietää, ootteko lukenu lukiossa lyhyen vai pitkän matikan ja millä menestyksellä?

Oon tp/tp+fp kaavan kannalla ja oon kirjoittanut lukiosta pitkän matikan. Tilastot ja todennäköisyys kurssista sain aikoinaan 9. Koen aika syvällisesti ymmärtäneeni asian. Myönnän et meni vähän tunteisiin syyttelyt siitä, että me tällä kaavalla laskeneet emme olisi "ymmärtäneet asiaa syvällisesti".

Minusta tässä ei ole kyse siitä onko ymmärtänyt syvällisesti vai ei. Tämän tehtävän voi tulkita kahdella tavalla. Laskin tehtävän Bayesilla, mutta ymmärrän, että sen olisi voinut laskea myös suoraan taulukosta. Mulla on ollut joku tieto pohjalla siinä, miksi valitsin Bayesin, mutta se tieto voi hyvin olla puutteellinen tai jopa väärä. Mielestäni tämä ei liity mitenkään siihen, minkä matikan on lukenut ja mitä arvosanoja saanut. Mutta kun kysyt, niin luin pitkän matikan ja kirjoitin siitä L:n. Päästötodistuksessa on pitkästä matikasta 10. Mutta: en ymmärrä kaikkea ja joitakin asioita hyvinkin pintapuolisesti. Mitä vanhemmaksi tulee, sitä enemmän huomaa, että oikeastaan ymmärtää ja tietää todella vähän yhtään mistään. Joku voi olla lyhyen matikan lukija ja arvosanat mitä tahansa, mutta silti hänellä voi olla juuri tästä asiasta tarkkaa ja oikeaan osuvaa tietoa ja ymmärrystä.

Totta. Se juuri kertoo viisaudesta ja älykkyydestä, että tietää, ettei voi tietää asiaa varmuudella. Tässä vaiheessa kukaan meistä ei oikeasti voi tietää varmaa vastausta tehtävään. Olen samaa mieltä, että tehtävän voi tulkita kummallakin tavalla, vaikka itse laskinkin tp/tp+fp kaavalla. Mutta kritisoin tässä lähinnä sitä, että joku puolustaa bayesia niin kiven kovaan, että katsoo oikeudekseen arvioida, ettei toinen osapuoli ole ymmärtänyt asiaa "syvällisesti". Kyllä se lukion matikan arvosana jotain kertoo siitä, miten pätevä on arvioimaan tätä tehtävää. On eri asia päteä asiassa lyhyen matikan B:llä kuin pitkän matikan L:llä.

Ei kai kukaan ole pätenyt. Tässä ei ole mistään muusta kyse kuin siitä onko tulkinnut tuon kysymyksen erillisenä kysymyksenä vai selityksenä. Jos erillisenä kysymyksenä, on laskenut sen satunnaiselle henkilölle. Ihan suotta nyt kukaan pahoittaa mieltään. Varainkin, kun tuo ”syvällisesti ajattelu” oli yhdessä kommentissa ja asianosainen on jo pyytänyt anteeksi.

Minä valmistuin jo vuosia sitten, olen tehnyt tohtoritutkinnon, silti jokainen meistä voi olla ”väärässä”. Ei tämä mikään kilpailu ole. Jokainen, joka nyt tai vaikka kolmen vuoden päästä pääsee sisään, on paikkansa ansainnut, oli sit lukion matikka ollut mikä.

miten tohtori vastasit tuohon tehtävään? Kysyn, koska kiinnostaa. Itse lyhyen matikan arvosanasta B ja epäilen omia matematiikan taitoja aina. Laskin ilman 10% 

En siis ollut kokeessa, olen valmistunut kauan sitten. Olisin laskenut tuon 10% tiedolla, mutta tosiaan olen nähnyt vain keskustelun täällä, ei itse koetta. Tsemiä, toivottavasti pääset sisään.

tehtävä 2.5

Hyvösen ja kollegoiden tutkimuksen keskeistä tutkimusongelmaa kuvaa:

a) Henkilöiden erot tarkkaavuuden elpymisen teorian (ART) ja stressistä elpymisen teorian (SRT) kuvaamissa prosesseissa luovat yhteyden luonnossa olemisen useuden ja luontoulkoilutoimintojen moninaisuuden (heterogeenisuuden) välille

b) Tarkkaavuuden elpymisen teorian (ART) ja stressistä elpymisen teorian (SRT) kuvaamat prosessit voivat olla välittäviä mekanismeja, joiden kautta luontoaltistuksesta syntyy yhteys työhyvinvointiin

c) Työhyvinvointi voi vaikuttaa luonnossa olemisen useuden kautta luontoulkoilutoimintojen profiiliien moninaisuuteen (heterogeenisuuteen)

d) Luonnossa olemisen useuden yhteys luontoulkolutoimintojen moninaisuuden (heterogeenisuuden) profiileihin voi syntyä matalan tai korkean itseraportoidun työhyvinvoinnin kautta

Tässä A jäi pois sen takia, että on ihan käsittämätön lause ja C sen takia, koska työhyvinvointi ei vaikuta 

jäljelle jäi pohdittavaksi D ja B taiisn valita B:n (?)

D vaikuttaa kans ihan käsittämättömältä lauseelta

Vierailija kirjoitti:

Ei siitä tohtorintutkinnosta varmaan tässä kohtaa kauheasti ole hyötyä, ellei sitten satu olemaan tilastotieteen tohtori :D voihan se tohtorintutkinto olla vaikka historiasta, jolloin siitä ei kauheasti ole tässä tehtävässä hyötyä. Btw kiinnostaisi kyllä tietää, mitä tilastotieteen tohtori vastaisi tähän tehtävään!

Se olisikin mielenkiintoista. Ja sitähän sanoin, että matikan arvosanalla eikä tohtoritutkinnolla ole tässä nyt mitään tekemistä. Olen ihan psykologian tohtori, enkä siis ollut kokeessa, mielenkiinnolla minäkin seuraan miten teitin käy 😀

Nämä Hyvösen artikkeliin liittyvät kysymykset oli perkeleestä, huoh

tehtävä 2.6

Hyvösen ja kollegoiden tutkimuksen tulosten mukaan..

a) .....suurempi tarmokkuus työssä ja omistautuminen työlle olivat yhteydessä suureen määrään luonnossa oleilua työssä ja keskimäärää suurempaan määrään vapaa-ajan luontoulkoilua vain muutamissa aktiviteeteissa sekä keskimäärää suurempaan määrään vapaa-ajan luontoulkoilua useissa aktiviteeteissa yhdistyen keskimäärää vähäisempään luonnossa oleiluun työssä. Ensin mainitussa luontoulkoiuluprofiilissa oli paljon epäsäännöllistä päivätyötä tekeviä ja jälkimmäisessä säännöllisessä päivätyössä olevia. 

b) ...Vähäinen kyynistyneisyys työssä oli yhteydessä ainoastaan suureen määrään luonnossa oleilua työssä ja keskimäärää suurempaan määrään vapaa-ajan luontoulkoilua vain uutamissa aktiviteeteissa. .Edellä mainittu luontoulkoiluprofiili erosi käynnistyneisyydessä merkitsevästi niistä, joilla oli muita vähäisempi luonnossa oleilun määrä talvisin ja kesäisin. Vähäisen luontoulkolun ryhmään kuului paljon miehiä ja niitä, joilla oli pisin etäisyys kotoa luontoalueelle

c)...vähäinen kyynistyneisyys työssä oli yhteydessä keskimäärää suurempaan määrään vapaa-ajan luontoulkoilua useissa aktiviteeteissa yhdistyen keskimäärää vähäisempään luonnossa oleiluun työssä niin, että em. luontoulkoiluprofiiliin kuului pyöräilyä, puutarhanhoitoa ja hiihtoa

d)...suurempi tarmokkuus ja omistautuminen olivat yhteydessä suureen määrään luonnossa oleilua työssä ja keskimäärää suurempaan määrään vapaa-aan luontoulkoilua vain muutamissa aktiviteeteissa. Tähän ryhmään kuului säännöllisessä päivätyössä olevia ns. valkokaulustyöntekijöisä. Luontoaktiviteeteista keskeisiä olivat kävely ja hölkkä sekä lemmikin ulkoiluttaminen Tulos päti silloin, kun sukupuoli, ikä koulutus ja lasten lukumäärä oli kontrolloitu

Tästä en muista mitä vastasin. Ehkä D tai C, koska noi a ja b oli ihan käsittämättömiä. Nyt kun mietin, niin c ehkä oli oikein mutta taisin mennä valitsemaan d.... tai ehkä toi A:kin olisi ok. apua nyt en tiedä

Alkaa olla artikkeleiden lukemisesta jo niin aikaa etten muista enää mitään

Vierailija kirjoitti:

Ei siitä tohtorintutkinnosta varmaan tässä kohtaa kauheasti ole hyötyä, ellei sitten satu olemaan tilastotieteen tohtori :D voihan se tohtorintutkinto olla vaikka historiasta, jolloin siitä ei kauheasti ole tässä tehtävässä hyötyä. Btw kiinnostaisi kyllä tietää, mitä tilastotieteen tohtori vastaisi tähän tehtävään!

Noh kyllä mä olettaisin minkä tahansa alan tohtorilla olevan enemmän kokemusta kuin meillä tilastollisista analyyseistä. Toki se ei edes ollut varmasti hänen tarkoituksensa väittää ”tietävänsä enemmän”.

Vierailija kirjoitti:

Nämä Hyvösen artikkeliin liittyvät kysymykset oli perkeleestä, huoh

tehtävä 2.6

Hyvösen ja kollegoiden tutkimuksen tulosten mukaan..

a) .....suurempi tarmokkuus työssä ja omistautuminen työlle olivat yhteydessä suureen määrään luonnossa oleilua työssä ja keskimäärää suurempaan määrään vapaa-ajan luontoulkoilua vain muutamissa aktiviteeteissa sekä keskimäärää suurempaan määrään vapaa-ajan luontoulkoilua useissa aktiviteeteissa yhdistyen keskimäärää vähäisempään luonnossa oleiluun työssä. Ensin mainitussa luontoulkoiuluprofiilissa oli paljon epäsäännöllistä päivätyötä tekeviä ja jälkimmäisessä säännöllisessä päivätyössä olevia. 

b) ...Vähäinen kyynistyneisyys työssä oli yhteydessä ainoastaan suureen määrään luonnossa oleilua työssä ja keskimäärää suurempaan määrään vapaa-ajan luontoulkoilua vain uutamissa aktiviteeteissa. .Edellä mainittu luontoulkoiluprofiili erosi käynnistyneisyydessä merkitsevästi niistä, joilla oli muita vähäisempi luonnossa oleilun määrä talvisin ja kesäisin. Vähäisen luontoulkolun ryhmään kuului paljon miehiä ja niitä, joilla oli pisin etäisyys kotoa luontoalueelle

c)...vähäinen kyynistyneisyys työssä oli yhteydessä keskimäärää suurempaan määrään vapaa-ajan luontoulkoilua useissa aktiviteeteissa yhdistyen keskimäärää vähäisempään luonnossa oleiluun työssä niin, että em. luontoulkoiluprofiiliin kuului pyöräilyä, puutarhanhoitoa ja hiihtoa

d)...suurempi tarmokkuus ja omistautuminen olivat yhteydessä suureen määrään luonnossa oleilua työssä ja keskimäärää suurempaan määrään vapaa-aan luontoulkoilua vain muutamissa aktiviteeteissa. Tähän ryhmään kuului säännöllisessä päivätyössä olevia ns. valkokaulustyöntekijöisä. Luontoaktiviteeteista keskeisiä olivat kävely ja hölkkä sekä lemmikin ulkoiluttaminen Tulos päti silloin, kun sukupuoli, ikä koulutus ja lasten lukumäärä oli kontrolloitu

Tästä en muista mitä vastasin. Ehkä D tai C, koska noi a ja b oli ihan käsittämättömiä. Nyt kun mietin, niin c ehkä oli oikein mutta taisin mennä valitsemaan d.... tai ehkä toi A:kin olisi ok. apua nyt en tiedä

Alkaa olla artikkeleiden lukemisesta jo niin aikaa etten muista enää mitään

eiku nyt kun mietin, niin a ei voinut olla oikein

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei siitä tohtorintutkinnosta varmaan tässä kohtaa kauheasti ole hyötyä, ellei sitten satu olemaan tilastotieteen tohtori :D voihan se tohtorintutkinto olla vaikka historiasta, jolloin siitä ei kauheasti ole tässä tehtävässä hyötyä. Btw kiinnostaisi kyllä tietää, mitä tilastotieteen tohtori vastaisi tähän tehtävään!

Noh kyllä mä olettaisin minkä tahansa alan tohtorilla olevan enemmän kokemusta kuin meillä tilastollisista analyyseistä. Toki se ei edes ollut varmasti hänen tarkoituksensa väittää ”tietävänsä enemmän”.

Ei välttämättä. Monilla aloilla käytetään pääasiassa laadullisia tutkimusmenetelmiä. Riippuu alasta. Psykologiassa toki käytetään tilastollisia menetelmiä. Tuosta hänen viestistä ei heti saanut selvää, minkä alan tohtori kyseessä.

Enkä mä sitä tarkoittanutkaan. Rauhoitu :D Lähinnä mua huvitti tuo kysymys "mitä tohtori vastaisi tehtävään"

Mietin kokeessa, että onko tässä yritetty sanoa käynnistyneisyydessä = käynneissään ?

"Vähäinen kyynistyneisyys työssä oli yhteydessä ainoastaan suureen määrään luonnossa oleilua työssä ja keskimäärää suurempaan määrään vapaa-ajan luontoulkoilua vain uutamissa aktiviteeteissa. .Edellä mainittu luontoulkoiluprofiili erosi _käynneissään_ merkitsevästi niistä, joilla oli muita vähäisempi luonnossa oleilun määrä talvisin ja kesäisin. Vähäisen luontoulkolun ryhmään kuului paljon miehiä ja niitä, joilla oli pisin etäisyys kotoa luontoalueelle"

En muista enää mitä vastasin. Tuo olisi oikein, jos tuo käynnistyneisyys on typo.

A on muuten oikein, mut unohtuu se vähäisten aktiviteettien suuri luontoaltistuksen ryhmä.

Ootteko jo heittäneet muistiinpanot roskiin?

Joko odotatte että tulokset tulis jo ens viikolla?

Vierailija kirjoitti:

Ootteko jo heittäneet muistiinpanot roskiin?

Joko odotatte että tulokset tulis jo ens viikolla?

Eivät tule. Lukiotulokset tulevat torstaina.

Sillen hölmöä, että toinen aste tulee ensin. Se ei kuitenkaan aiheuta niin usein työ- ja asuinkuvioiden järjestelyä kuin korkea-aste.

Vierailija kirjoitti:

Sillen hölmöä, että toinen aste tulee ensin. Se ei kuitenkaan aiheuta niin usein työ- ja asuinkuvioiden järjestelyä kuin korkea-aste.

Tämä on varmaankin jäänne niiltä ajoilta, kun yliopistotulokset tulivat vasta joskus heinäkuussa. Oikiksen pääsykokeet olivat joskus ennen vasta juhannuksena...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei siitä tohtorintutkinnosta varmaan tässä kohtaa kauheasti ole hyötyä, ellei sitten satu olemaan tilastotieteen tohtori :D voihan se tohtorintutkinto olla vaikka historiasta, jolloin siitä ei kauheasti ole tässä tehtävässä hyötyä. Btw kiinnostaisi kyllä tietää, mitä tilastotieteen tohtori vastaisi tähän tehtävään!

Noh kyllä mä olettaisin minkä tahansa alan tohtorilla olevan enemmän kokemusta kuin meillä tilastollisista analyyseistä. Toki se ei edes ollut varmasti hänen tarkoituksensa väittää ”tietävänsä enemmän”.

Ei välttämättä. Monilla aloilla käytetään pääasiassa laadullisia tutkimusmenetelmiä. Riippuu alasta. Psykologiassa toki käytetään tilastollisia menetelmiä. Tuosta hänen viestistä ei heti saanut selvää, minkä alan tohtori kyseessä.

Enkä mä sitä tarkoittanutkaan. Rauhoitu :D Lähinnä mua huvitti tuo kysymys "mitä tohtori vastaisi tehtävään"

Tottakai osasin arvata, että todennäköisesti on psykologian tohtori, koska ei kukaan muu tohtori viitsisi panostaa tähän keskusteluun edes ton vertaa. Tiä vaikka on ollut kokeen tekijä. Sen takia utelin.

Vierailija kirjoitti:

Mietin kokeessa, että onko tässä yritetty sanoa käynnistyneisyydessä = käynneissään ?

"Vähäinen kyynistyneisyys työssä oli yhteydessä ainoastaan suureen määrään luonnossa oleilua työssä ja keskimäärää suurempaan määrään vapaa-ajan luontoulkoilua vain uutamissa aktiviteeteissa. .Edellä mainittu luontoulkoiluprofiili erosi _käynneissään_ merkitsevästi niistä, joilla oli muita vähäisempi luonnossa oleilun määrä talvisin ja kesäisin. Vähäisen luontoulkolun ryhmään kuului paljon miehiä ja niitä, joilla oli pisin etäisyys kotoa luontoalueelle"

En muista enää mitä vastasin. Tuo olisi oikein, jos tuo käynnistyneisyys on typo.

A on muuten oikein, mut unohtuu se vähäisten aktiviteettien suuri luontoaltistuksen ryhmä.

Aattelin, et A ei voi olla oikein koska:

"Ensin mainitussa luontoulkoiuluprofiilissa oli paljon epäsäännöllistä päivätyötä tekeviä ja jälkimmäisessä säännöllisessä päivätyössä olevia. "

Siinä korkean altistuksen ryhmässä, jossa ne oli paljon töissä ulkona, niin nehän teki säännöllistä työtä eikä epäsäännöllistä päivätyötä?

a) .....suurempi tarmokkuus työssä ja omistautuminen työlle olivat yhteydessä suureen määrään luonnossa oleilua työssä ja keskimäärää suurempaan määrään vapaa-ajan luontoulkoilua vain muutamissa aktiviteeteissa sekä keskimäärää suurempaan määrään vapaa-ajan luontoulkoilua useissa aktiviteeteissa yhdistyen keskimäärää vähäisempään luonnossa oleiluun työssä. Ensin mainitussa luontoulkoiuluprofiilissa oli paljon epäsäännöllistä päivätyötä tekeviä ja jälkimmäisessä säännöllisessä päivätyössä olevia. 

ja C ei ole oikein koska:

Koska ainoastaan se suuren ulkoiluaktiviteetin ryhmä raportoi sitä vähempää kyynistyneisyyttä, eikä se ryhmä joka oli useissa aktiviteeteissa

c)...vähäinen kyynistyneisyys työssä oli yhteydessä keskimäärää suurempaan määrään vapaa-ajan luontoulkoilua useissa aktiviteeteissa yhdistyen keskimäärää vähäisempään luonnossa oleiluun työssä niin, että em. luontoulkoiluprofiiliin kuului pyöräilyä, puutarhanhoitoa ja hiihtoa

Sitten jää jäljelle vain d, mutta en ymmärrä viimestä lausetta  

"Tulos päti silloin, kun sukupuoli, ikä koulutus ja lasten lukumäärä oli kontrolloitu" Kaikiltahan tutkimukseen osallistuneilta katottiin sukupuoli, ikä, koulutus ja lasten lukumäärä? Siis mitä tuo tarkottaa, että päti silloin, kok ajanhan se päti?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei siitä tohtorintutkinnosta varmaan tässä kohtaa kauheasti ole hyötyä, ellei sitten satu olemaan tilastotieteen tohtori :D voihan se tohtorintutkinto olla vaikka historiasta, jolloin siitä ei kauheasti ole tässä tehtävässä hyötyä. Btw kiinnostaisi kyllä tietää, mitä tilastotieteen tohtori vastaisi tähän tehtävään!

Noh kyllä mä olettaisin minkä tahansa alan tohtorilla olevan enemmän kokemusta kuin meillä tilastollisista analyyseistä. Toki se ei edes ollut varmasti hänen tarkoituksensa väittää ”tietävänsä enemmän”.

Ei välttämättä. Monilla aloilla käytetään pääasiassa laadullisia tutkimusmenetelmiä. Riippuu alasta. Psykologiassa toki käytetään tilastollisia menetelmiä. Tuosta hänen viestistä ei heti saanut selvää, minkä alan tohtori kyseessä.

Enkä mä sitä tarkoittanutkaan. Rauhoitu :D Lähinnä mua huvitti tuo kysymys "mitä tohtori vastaisi tehtävään"

Rauhoitu? Ketähän sä rauhoittelet?