Psykologia 2021

Jotain sille on tehtävä...

Vierailija kirjoitti:

Jos nyt katsotte ton linkatun artikkelin, niin siinäkin PPV lasketaan suoraan taulukosta, jonka prevalenssi ei ole sama kuin väestön (tämän voi päätellä TP määristä).

Pitää sitä nyt joku harrastus olla kokeen jälkeen=PPV-vääntö :D

Ehkä ei ollut esiintyvyyttä tiedossa? Artikkelin lopussa vielä sanotaan "the correct interpretation of positive and negative predictive value is just made if the prevalence of the disease is known." Kokeen tehtävässähän esiintyvyys oli tiedossa 🤔

Vierailija kirjoitti:

Jos nyt katsotte ton linkatun artikkelin, niin siinäkin PPV lasketaan suoraan taulukosta, jonka prevalenssi ei ole sama kuin väestön (tämän voi päätellä TP määristä).

Pitää sitä nyt joku harrastus olla kokeen jälkeen=PPV-vääntö :D

Artikkeli ei ole yhtäkuin kokeen tehtävä. Katso vuosi 2017 pääsykoetehtävä, jossa sama asetelma ja laskettiin esiintyvyys huomioiden. Voi pyhä Sylvi tätä 😂🙈

Vierailija kirjoitti:

Oon niin järkyttynyt tästä, miten ei-ensikertalaisia sorsitaan!! Siis eikö se riitä, että 60% otetaan yo-todistuksella vain ensikertalaisia....?

Joka tapauksessa ensikertalaiskiintiö olisi 70 % ja kaikkia kaikkien kiintiön paikkoja ei voisi jakaa todistuksella, koska silloin kukaan ei pääsisi pääsykokeella. Eli ihan max. puolet voisi olla todistuksella. Helsingissä se tarkoittaisi 8 paikkaa todistuksella ja 8 paikkaa kokeella. Jälkimmäisestä alkaisi kova ulvonta, maisteriin on 10 koepaikkaa, ja sinne hakijoita vain rapiat 200, ja 10 paikkaa on ihan liian vähän.

Ne hypoteettiset max. 8 paikkaa todistuksella ei todellakaan menisi sillä samalla 140 pisteellä kuin kandi, jonne on 32 paikkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oon niin järkyttynyt tästä, miten ei-ensikertalaisia sorsitaan!! Siis eikö se riitä, että 60% otetaan yo-todistuksella vain ensikertalaisia....?

Joka tapauksessa ensikertalaiskiintiö olisi 70 % ja kaikkia kaikkien kiintiön paikkoja ei voisi jakaa todistuksella, koska silloin kukaan ei pääsisi pääsykokeella. Eli ihan max. puolet voisi olla todistuksella. Helsingissä se tarkoittaisi 8 paikkaa todistuksella ja 8 paikkaa kokeella. Jälkimmäisestä alkaisi kova ulvonta, maisteriin on 10 koepaikkaa, ja sinne hakijoita vain rapiat 200, ja 10 paikkaa on ihan liian vähän.

Ne hypoteettiset max. 8 paikkaa todistuksella ei todellakaan menisi sillä samalla 140 pisteellä kuin kandi, jonne on 32 paikkaa.

*siis ensikertalaiset tuo 32 paikkaa

"Positive predictive value (PPV)

TP/(TP + FP)

(i) Answer the question “what is the chance that a person with a positive test truly has the disease?”

(ii) Clinical applicability for a particular subject with a positive test result

(iii) It is affected by the prevalence of the disease

Ihmiset tulkitsee tän (iii):n nyt jotenkin hassusti. Se on aivan selvää, että prevalenssi vaikuttaa - prevalenssi tutkitussa materiaalissa, josta TP/(TP + FP) lasketaan...Tätä arvoa ei kuitenkaan suoraan voi käyttää muihin aineistoihin, koska mainitaan, että voidaan käyttää vain jos numerot ovat ekvivalentit tutkittavan populaation kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yks hassu pointti ROC-tehtävässä vielä on muuten se, että Youden Index:n laskeminen tehtävänannon perusteella ei ole yksiselitteisesti mahdollista.

 

Tehtävän aineistossa sanotaan, että:

"tutkija luokitteli aineiston käyttäen luokkarajana ROC-analyysin tarjoamaa parasta katkaisupistettä."

ja tehtävänä oli vastata Youden Indexin arvo aineistossa kuvatulle lukitestille.

Mikäli tutkija käytti aineiston luokittelussa jotain muuta menetelmää kuin Youden Index:iä katkaisupisteen määrittämiseksi, niin tällöin testin Youden Index:iä ei voi laskea taulukon yksi arvoista, vaan se voi olla jotain muutakin kuin a)-vastaus + b)-vastaus - 1.

 

Youdenin indeksi saa eri arvot eri kohdissa käyrää, sen voi kyllä laskea vaikka yksittäisestä pisteestä mutta sitä ei voi maksimoida jos ei tiedä useampaa pistettä. Laskeminen onnistuu kyllä, vaikka ei se kovin mielekästä tässä ole. Tehtävä ei kuitenkaan edellyttänyt minkäänlaista tilastollista tulkintaa, vaan testasi sitä, osaatko käyttää oikeaa kaavaa oikein.

"Youden Index maximizes the difference between TPF and FPF." Eli Youden Index saa vain yhden arvon per ROC-käyrä. Tämä siis valintakoemateriaalin perusteella.

Youtubessa hyviä videoita tästäkin. Youdenin indeksille lasketaan arvoja roc-käyrän eri pisteissä (käyrä koostuu kokonaisuudessaan näistä pisteistä), joista suurin antaa tiedon siitä, missä kohtaa käyrä on kauimpana chance leveliltä ts. mikä on optimaalisin cut off.

Tuon perusteella Youden Index saa useita eri arvoja 0:n ja 1:n välillä.

Silloin tehtävänannossa olisi pitänyt pyytää laskemaan Youden Index:n maksimi.

Mutta Youden Indexin maksimiakaan ei voi laskea taulukon 1 aineistosta, ellei ole tarkasti sanottu että tutkija oli käyttänyt Youden Indexiä määrittämään parhaimman katkaisupisteen.

Miksi ois pitänyt? Tehtävänannossa käskettiin määritellä Youdenin indeksin arvo aineiston tiedoilla, ei mitään maksimia yhtään mistään. Ei kannata lisäillä kokeen tehtävänantoihin omin päin mitään, menee vain sekaisin - kuten huomaat. 

Ja juuri tämän takia minä ainaki laskin sen Youdenin siitä ROC käyrästä. Ihan vammanen tehtävä ku ei käsketä tekemään oikein.

Tehtävänannossa sanotaan: "Tulosten perusteella tutkija luokitteli aineiston käyttäen luokkarajat ROC-analyysin tarjoamaan parasta katkaisupistettä." Minä tulkitsin tämän niin, että taulukosta saatavat Sen ja Spe on ne optimaalisimman cut off-pisteen arvot ja laskin Youden indeksin niistä. Eihän sillä käytännön kannalta ole enää mitään merkitystä, tehtävässä vaan testataan, osaatko laskea sen.

Mä laskin optimaalisimmat kynnysarvot kaikista niistä ROC käyristä, jotka oli siihen viereen piirretty. Yhdessäkään ei ollut optimaalisin nuo, jotka oli valittu siihen taulukkoon.

Laskit sitten varmaan väärin. Sekä a- että d-käyrälle saadaan youdenin indeksillä tuo tehtävässä annettu optimaalinen katkaisukohta. Tämä on helppo selvittää myös graafisesti mittaamalla käyrän pystysuora etäisyys diagonaalisesta "sattumalinjasta" laskematta mitään. Samasta syystä nillitys siitä, ettei kerrottu, millä menetelmällå katkaisukohta määritettiin on turhaa: kuvaajista näkee, että annettu katkaisukohta vastaa (ainakin) youdenin indeksin avulla saatavaa.

Mä en tajua, miten ihmiset ei ymmärrä tätä PPV asiaa. PPV voidaan laskea jollekin tietylle tutkimusaineistolle tai jollekin populaatiolle tai koko väestölle tai oikeastaan mille ryhmälle vaan. Tehtävässä sanotaan "laske PPV lukitestille" ja "laske todennäköisyys, että henkilöllä todellisuudessa on lukihäiriö kun se hänelle luokitellaan". Tehtävänanto on EPÄSELVÄ siinä, tarkoitetaanko henkilöllä tutkimukseen osallistunutta henkilöä (jolloin prevalenssi 0,5) vai yleisesti väestön henkilöä (jolloin prevalenssi 0,1). Tehtävänanto on monitulkintainen ja siitä tämä vääntö johtuu. Jos asiaa katsoo täysin objektiivisesti, niin molemmat laskutavat pitäisi hyväksyä.

Voisin sanoa oman mielipiteeni tästä ensikertalaisuudesta. Tosiaan lakin saanut 5v sitten. Silloin lukiossa sanottiin ettei todistuksella ole mitään väliä, eikä myöskään kirjoitettavilla aineilla ja yleisesti pääsykokeella pyrittiin (yhteispistevalinta, eli L kirjoittajat huomioitu). Sitten yhtäkkiä olisikin pitänyt olla pitkä matikka, fysiikka tai uskonto kirjoitettuna ja niistäkin lähemmäs L tai E paperit. En kirjoittanut huonoja papereita LEMMC, mutta niillä ei tee yhtikäs mitään nykyisin ja olen kirjoittanut aivan väärät aineet. Olen pitänyt kiinni ensikertalaisuudestani, ja ainut järkevä vaihtoehto minulle on pääsykokeella hakeminen. Ei-ensikertalaisia sorsitaan, mutta kyllä on muitakin väliinputoajaryhmiä joilla on todella epäoikeudenmukainen asema. Itseäni koskee siis kaikkein pienin sisäänpääsymahdollisuus: ensikertalainen ja pääsykoe. Olen sitä mieltä, että todistusvalinta tulee ottaa kokonaan pois. Ilman mitään korotusrajoituksia Lllät kokee järkyttävän inflaation. Kohta hakupaine aloille pääsee vain LLLLLLLLL papereilla. Alkuperäinen ajatus abien kouluun pääsemisen helpottamiseksi kusee nilkkoihin. Ei abeilla ole tällaisia papereita kovinkaan mahdollista saada... Kouluun pääsee vaan korottamalla, ja valmennuskurssit siirtyvät lukioikäisille! Eli sitäkään ongelmaa ei näillä uudistuksilla päästä karsimaan.

Vierailija kirjoitti:

"Positive predictive value (PPV)

TP/(TP + FP)

(i) Answer the question “what is the chance that a person with a positive test truly has the disease?”

(ii) Clinical applicability for a particular subject with a positive test result

(iii) It is affected by the prevalence of the disease

Ihmiset tulkitsee tän (iii):n nyt jotenkin hassusti. Se on aivan selvää, että prevalenssi vaikuttaa - prevalenssi tutkitussa materiaalissa, josta TP/(TP + FP) lasketaan...Tätä arvoa ei kuitenkaan suoraan voi käyttää muihin aineistoihin, koska mainitaan, että voidaan käyttää vain jos numerot ovat ekvivalentit tutkittavan populaation kanssa.

Olet siinä tapauksessa kaikkien tilastotieteilijöiden kanssa eri mieltä. Saavutus sekin! Ehkä Sinun kannattaa tehdä tästä väitöskirja, jos tosiaan haluat haastaa status quota ja olet tästä löydöksestä näin varma.

Vierailija kirjoitti:

Mä en tajua, miten ihmiset ei ymmärrä tätä PPV asiaa. PPV voidaan laskea jollekin tietylle tutkimusaineistolle tai jollekin populaatiolle tai koko väestölle tai oikeastaan mille ryhmälle vaan. Tehtävässä sanotaan "laske PPV lukitestille" ja "laske todennäköisyys, että henkilöllä todellisuudessa on lukihäiriö kun se hänelle luokitellaan". Tehtävänanto on EPÄSELVÄ siinä, tarkoitetaanko henkilöllä tutkimukseen osallistunutta henkilöä (jolloin prevalenssi 0,5) vai yleisesti väestön henkilöä (jolloin prevalenssi 0,1). Tehtävänanto on monitulkintainen ja siitä tämä vääntö johtuu. Jos asiaa katsoo täysin objektiivisesti, niin molemmat laskutavat pitäisi hyväksyä.

Tehtävänanto on kyllä erittäin selvä, JOS asian ymmärtää.

Ei näin kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en tajua, miten ihmiset ei ymmärrä tätä PPV asiaa. PPV voidaan laskea jollekin tietylle tutkimusaineistolle tai jollekin populaatiolle tai koko väestölle tai oikeastaan mille ryhmälle vaan. Tehtävässä sanotaan "laske PPV lukitestille" ja "laske todennäköisyys, että henkilöllä todellisuudessa on lukihäiriö kun se hänelle luokitellaan". Tehtävänanto on EPÄSELVÄ siinä, tarkoitetaanko henkilöllä tutkimukseen osallistunutta henkilöä (jolloin prevalenssi 0,5) vai yleisesti väestön henkilöä (jolloin prevalenssi 0,1). Tehtävänanto on monitulkintainen ja siitä tämä vääntö johtuu. Jos asiaa katsoo täysin objektiivisesti, niin molemmat laskutavat pitäisi hyväksyä.

Tehtävänanto on kyllä erittäin selvä, JOS asian ymmärtää.

No kumpi susta on oikea laskutapa?

Vierailija kirjoitti:

Voisin sanoa oman mielipiteeni tästä ensikertalaisuudesta. Tosiaan lakin saanut 5v sitten. Silloin lukiossa sanottiin ettei todistuksella ole mitään väliä, eikä myöskään kirjoitettavilla aineilla ja yleisesti pääsykokeella pyrittiin (yhteispistevalinta, eli L kirjoittajat huomioitu). Sitten yhtäkkiä olisikin pitänyt olla pitkä matikka, fysiikka tai uskonto kirjoitettuna ja niistäkin lähemmäs L tai E paperit. En kirjoittanut huonoja papereita LEMMC, mutta niillä ei tee yhtikäs mitään nykyisin ja olen kirjoittanut aivan väärät aineet. Olen pitänyt kiinni ensikertalaisuudestani, ja ainut järkevä vaihtoehto minulle on pääsykokeella hakeminen. Ei-ensikertalaisia sorsitaan, mutta kyllä on muitakin väliinputoajaryhmiä joilla on todella epäoikeudenmukainen asema. Itseäni koskee siis kaikkein pienin sisäänpääsymahdollisuus: ensikertalainen ja pääsykoe. Olen sitä mieltä, että todistusvalinta tulee ottaa kokonaan pois. Ilman mitään korotusrajoituksia Lllät kokee järkyttävän inflaation. Kohta hakupaine aloille pääsee vain LLLLLLLLL papereilla. Alkuperäinen ajatus abien kouluun pääsemisen helpottamiseksi kusee nilkkoihin. Ei abeilla ole tällaisia papereita kovinkaan mahdollista saada... Kouluun pääsee vaan korottamalla, ja valmennuskurssit siirtyvät lukioikäisille! Eli sitäkään ongelmaa ei näillä uudistuksilla päästä karsimaan.

Miten sua koskee kaikkein pienin sisäänpääsymahdollisuus? Kyllä se oikeasti koskee aina toiskertalaisia näin matemaattisesti ajatellen: ei todistusvalintaa, vähiten tavoiteltavia paikkoja eikä mitään kiintiöitynä.

Status quo kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Positive predictive value (PPV)

TP/(TP + FP)

(i) Answer the question “what is the chance that a person with a positive test truly has the disease?”

(ii) Clinical applicability for a particular subject with a positive test result

(iii) It is affected by the prevalence of the disease

Ihmiset tulkitsee tän (iii):n nyt jotenkin hassusti. Se on aivan selvää, että prevalenssi vaikuttaa - prevalenssi tutkitussa materiaalissa, josta TP/(TP + FP) lasketaan...Tätä arvoa ei kuitenkaan suoraan voi käyttää muihin aineistoihin, koska mainitaan, että voidaan käyttää vain jos numerot ovat ekvivalentit tutkittavan populaation kanssa.

Olet siinä tapauksessa kaikkien tilastotieteilijöiden kanssa eri mieltä. Saavutus sekin! Ehkä Sinun kannattaa tehdä tästä väitöskirja, jos tosiaan haluat haastaa status quota ja olet tästä löydöksestä näin varma.

Eli kumpi laskutapa on siis tilastotieteilijöiden mielestä oikea laskutapa?

Voi ei kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nyt katsotte ton linkatun artikkelin, niin siinäkin PPV lasketaan suoraan taulukosta, jonka prevalenssi ei ole sama kuin väestön (tämän voi päätellä TP määristä).

Pitää sitä nyt joku harrastus olla kokeen jälkeen=PPV-vääntö :D

Artikkeli ei ole yhtäkuin kokeen tehtävä. Katso vuosi 2017 pääsykoetehtävä, jossa sama asetelma ja laskettiin esiintyvyys huomioiden. Voi pyhä Sylvi tätä 😂🙈

Mikä siellä mielestäsi on täysin vastaava tehtävä?

Vierailija kirjoitti:

Voisin sanoa oman mielipiteeni tästä ensikertalaisuudesta. Tosiaan lakin saanut 5v sitten. Silloin lukiossa sanottiin ettei todistuksella ole mitään väliä, eikä myöskään kirjoitettavilla aineilla ja yleisesti pääsykokeella pyrittiin (yhteispistevalinta, eli L kirjoittajat huomioitu). Sitten yhtäkkiä olisikin pitänyt olla pitkä matikka, fysiikka tai uskonto kirjoitettuna ja niistäkin lähemmäs L tai E paperit. En kirjoittanut huonoja papereita LEMMC, mutta niillä ei tee yhtikäs mitään nykyisin ja olen kirjoittanut aivan väärät aineet. Olen pitänyt kiinni ensikertalaisuudestani, ja ainut järkevä vaihtoehto minulle on pääsykokeella hakeminen. Ei-ensikertalaisia sorsitaan, mutta kyllä on muitakin väliinputoajaryhmiä joilla on todella epäoikeudenmukainen asema. Itseäni koskee siis kaikkein pienin sisäänpääsymahdollisuus: ensikertalainen ja pääsykoe. Olen sitä mieltä, että todistusvalinta tulee ottaa kokonaan pois. Ilman mitään korotusrajoituksia Lllät kokee järkyttävän inflaation. Kohta hakupaine aloille pääsee vain LLLLLLLLL papereilla. Alkuperäinen ajatus abien kouluun pääsemisen helpottamiseksi kusee nilkkoihin. Ei abeilla ole tällaisia papereita kovinkaan mahdollista saada... Kouluun pääsee vaan korottamalla, ja valmennuskurssit siirtyvät lukioikäisille! Eli sitäkään ongelmaa ei näillä uudistuksilla päästä karsimaan.

Sisäänpääsymahdollisuutesi ei ole kaikkein pienin, sillä voit päästä ensikertalaisten kiintiössä tai kaikkien hakijoiden joukossa. Mahdollisuutesi ovat siis paremmat kuin toiskertalaisten.

Vierailija kirjoitti:

Voisin sanoa oman mielipiteeni tästä ensikertalaisuudesta. Tosiaan lakin saanut 5v sitten. Silloin lukiossa sanottiin ettei todistuksella ole mitään väliä, eikä myöskään kirjoitettavilla aineilla ja yleisesti pääsykokeella pyrittiin (yhteispistevalinta, eli L kirjoittajat huomioitu). Sitten yhtäkkiä olisikin pitänyt olla pitkä matikka, fysiikka tai uskonto kirjoitettuna ja niistäkin lähemmäs L tai E paperit. En kirjoittanut huonoja papereita LEMMC, mutta niillä ei tee yhtikäs mitään nykyisin ja olen kirjoittanut aivan väärät aineet. Olen pitänyt kiinni ensikertalaisuudestani, ja ainut järkevä vaihtoehto minulle on pääsykokeella hakeminen. Ei-ensikertalaisia sorsitaan, mutta kyllä on muitakin väliinputoajaryhmiä joilla on todella epäoikeudenmukainen asema. Itseäni koskee siis kaikkein pienin sisäänpääsymahdollisuus: ensikertalainen ja pääsykoe. Olen sitä mieltä, että todistusvalinta tulee ottaa kokonaan pois. Ilman mitään korotusrajoituksia Lllät kokee järkyttävän inflaation. Kohta hakupaine aloille pääsee vain LLLLLLLLL papereilla. Alkuperäinen ajatus abien kouluun pääsemisen helpottamiseksi kusee nilkkoihin. Ei abeilla ole tällaisia papereita kovinkaan mahdollista saada... Kouluun pääsee vaan korottamalla, ja valmennuskurssit siirtyvät lukioikäisille! Eli sitäkään ongelmaa ei näillä uudistuksilla päästä karsimaan.

Ei tarvitse ollaa pitkää matikkaa eikä fysiikkaa kirjoitettuna, eikä kyllä uskontoakaan, mutta katsomusaine tai historia on fiksuin valinta ei-fysiikkaorientoituneelle psykanhakijalle.

Sulla on todella hyvät pohjat ja saat tuosta korottamalla ja täydentämällä paperit, joilla pääset varmasti sisään. Kannattaa tehdä se nyt heti, koska kyllä vaan, pisterajat nousevat sitä tahtia, että kohta ei enää perusabit pääse tietyille aloille sisään pitämättä välivuotta.

Vierailija kirjoitti:

Ei näin kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en tajua, miten ihmiset ei ymmärrä tätä PPV asiaa. PPV voidaan laskea jollekin tietylle tutkimusaineistolle tai jollekin populaatiolle tai koko väestölle tai oikeastaan mille ryhmälle vaan. Tehtävässä sanotaan "laske PPV lukitestille" ja "laske todennäköisyys, että henkilöllä todellisuudessa on lukihäiriö kun se hänelle luokitellaan". Tehtävänanto on EPÄSELVÄ siinä, tarkoitetaanko henkilöllä tutkimukseen osallistunutta henkilöä (jolloin prevalenssi 0,5) vai yleisesti väestön henkilöä (jolloin prevalenssi 0,1). Tehtävänanto on monitulkintainen ja siitä tämä vääntö johtuu. Jos asiaa katsoo täysin objektiivisesti, niin molemmat laskutavat pitäisi hyväksyä.

Tehtävänanto on kyllä erittäin selvä, JOS asian ymmärtää.

No kumpi susta on oikea laskutapa?

PPV: p*TPF/ p*TPF + (1-p)*FPF

NPV: (1-p)*TNF/ (1-p)*TNF + p*FNF

Vastaus kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei näin kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en tajua, miten ihmiset ei ymmärrä tätä PPV asiaa. PPV voidaan laskea jollekin tietylle tutkimusaineistolle tai jollekin populaatiolle tai koko väestölle tai oikeastaan mille ryhmälle vaan. Tehtävässä sanotaan "laske PPV lukitestille" ja "laske todennäköisyys, että henkilöllä todellisuudessa on lukihäiriö kun se hänelle luokitellaan". Tehtävänanto on EPÄSELVÄ siinä, tarkoitetaanko henkilöllä tutkimukseen osallistunutta henkilöä (jolloin prevalenssi 0,5) vai yleisesti väestön henkilöä (jolloin prevalenssi 0,1). Tehtävänanto on monitulkintainen ja siitä tämä vääntö johtuu. Jos asiaa katsoo täysin objektiivisesti, niin molemmat laskutavat pitäisi hyväksyä.

Tehtävänanto on kyllä erittäin selvä, JOS asian ymmärtää.

No kumpi susta on oikea laskutapa?

PPV: p*TPF/ p*TPF + (1-p)*FPF

NPV: (1-p)*TNF/ (1-p)*TNF + p*FNF

Okei, eli tilastotieteilijöiden mielestä se toinen laskutapa on oikea, niinkö?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisin sanoa oman mielipiteeni tästä ensikertalaisuudesta. Tosiaan lakin saanut 5v sitten. Silloin lukiossa sanottiin ettei todistuksella ole mitään väliä, eikä myöskään kirjoitettavilla aineilla ja yleisesti pääsykokeella pyrittiin (yhteispistevalinta, eli L kirjoittajat huomioitu). Sitten yhtäkkiä olisikin pitänyt olla pitkä matikka, fysiikka tai uskonto kirjoitettuna ja niistäkin lähemmäs L tai E paperit. En kirjoittanut huonoja papereita LEMMC, mutta niillä ei tee yhtikäs mitään nykyisin ja olen kirjoittanut aivan väärät aineet. Olen pitänyt kiinni ensikertalaisuudestani, ja ainut järkevä vaihtoehto minulle on pääsykokeella hakeminen. Ei-ensikertalaisia sorsitaan, mutta kyllä on muitakin väliinputoajaryhmiä joilla on todella epäoikeudenmukainen asema. Itseäni koskee siis kaikkein pienin sisäänpääsymahdollisuus: ensikertalainen ja pääsykoe. Olen sitä mieltä, että todistusvalinta tulee ottaa kokonaan pois. Ilman mitään korotusrajoituksia Lllät kokee järkyttävän inflaation. Kohta hakupaine aloille pääsee vain LLLLLLLLL papereilla. Alkuperäinen ajatus abien kouluun pääsemisen helpottamiseksi kusee nilkkoihin. Ei abeilla ole tällaisia papereita kovinkaan mahdollista saada... Kouluun pääsee vaan korottamalla, ja valmennuskurssit siirtyvät lukioikäisille! Eli sitäkään ongelmaa ei näillä uudistuksilla päästä karsimaan.

Sisäänpääsymahdollisuutesi ei ole kaikkein pienin, sillä voit päästä ensikertalaisten kiintiössä tai kaikkien hakijoiden joukossa. Mahdollisuutesi ovat siis paremmat kuin toiskertalaisten.

Ja lisäksi ensikertalaisena sulla on myös mahollisuus korottaa yo-papereita, jolloin voit päästä myös todistuskiintiössä. Ymmärrän kyllä hyvin harmistuksesi, eikä tarkotus ole missään nimessä vähätellä sitä, mutta sisäänpääsymahdollisuutesi ei kyllä oikein millään mittarilla ole kaikkein pienin.