Psykologia 2021
Tervetuloa traditionaaliseen, legendaan jo syntyessään, Vauvan Psykologia 2021 -ketjuun!
Täällä puhutaan hakemisesta opiskelemaan psykologiaa yliopistoon, ei vauvoista eikä kehityspsykologiasta.
Psykologiaa voi opiskella Helsingissä, Turussa, Tampereella, Jyäskylässä ja Joensuussa sekä ruotsiksi Åbo Akademissa.
Helsingissä on lisäksi psykologiksi valmistava maisterihaku, johon on hakukelpoinen alemmalla korkeakoulututkinnolla ja psykologian perus- ja aineopinnoilla.
Jyväskylässä on lisäksi avoimen väylä filosofian maisteriksi pääaineena psykologia. Siitä ei pätevöidy psykologiksi, mutta pääsee tutkijaksi, opettajaksi, HR:ään tai konsultiksi.
Tutustu avoimien yliopistojen tarjontaan! Joensuun avoimesta löytyy työ- ja organisaatiopsykologia sekä oikeuspsykologia.
Psykologia on lääkiksen jälkeen yksi vaikeimmista aloista päästä sisään, vaikeampi kuin oikis tai kauppis. Todistusvalinnassa saa pisteitä 5 aineesta: psykologia, äidinkieli, matematiikka, kieli, muu reaali. Eniten pisteitä reaalissa antaa fysiikka, vähiten terveystieto. Vanhanmallisesta yleisreaalista ei saa yhtään pistettä.
Vuoden 2020 todistusvalinna pisterajat toukokuussa (70 % kiintiö, ei sisällä lisäpaikkoja, ensikertalaiset, max 157,9 p):
Helsinki: 140,9
Turku: 135,6
Tampere: 135,6
Jyväskylä: 131,9
Joensuu: 129,1
130 pistettä saa E-rivillä, jossa pitkä matikka. Helsinkiin tarvittiin 2-3 L.
Pääsykokeessa on tyypillisesti (ei kevät 2020, vaikka tarkoitus oli) vaadittu vahvaa tilastomenetelmien osaamista.
Vanhoja pääsykoekirjoja:
- Nummenmaa, L. Holopainen, M. & Pulkkinen, P., Tilastollisten menetelmien perusteet.
- Nummenmaa, L., Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät
- Karjalainen, L., Tilastotieteen perusteet
Vanhoja valintakokeita (loogista päättelyä myös logopediassa ja tietojenkäsittelytieteessä)
https://www.helsinki.fi/fi/opiskelijaksi/yhteishaku/tietoa-valintakokei…
Tärkeitä / usein esiintyviä linkkejä
Yhteisvalinnan tiedotussivu
https://www.helsinki.fi/fi/verkostot/psykologian-yhteisvalinta/
Lisäpaikkoja vuodelle 2021
https://www.psykologilehti.fi/psykologi/tyo/kymmenia_lisaaloituspaikkoj…
Todistuksen pisteytys
https://opintopolku.fi/wp/opo/korkeakoulujen-haku/mika-korkeakoulujen-o…
VIPUNEN (hakijamäärät ja valitut)
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/H…
Kaikki pisterajat valintatavoittain
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/H…
Hakijoiden ja sisäänpäässeiden ylioppilastutkintomenestys
graafinen
https://app.powerbi.com/view?r=eyJrIjoiYzYwOWYyOWMtNTllZC00MzU1LTk2OWIt…
taulukko
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/K…
valmiiksi analysoituna tekstinä
https://tilastoneuvos.vipunen.fi/2020/01/20/korkeakoulutukseen-paasseid…
Aikaisempien vuosien ketjuja:
2020 koronakevät ja AMK-valintakoe
https://www.vauva.fi/keskustelu/3496665/psykologia-2020
2019 valintakoeyhteistyövuosi
https://www.vauva.fi/keskustelu/3217889/psykologia-2019
2018 erilaiset kokeet HTT ja J ja J
https://www.vauva.fi/keskustelu/3067511/psykologia-2018
2017 ensimmäinen löytynyt ketju
https://www.vauva.fi/keskustelu/2753394/psykologia-2017-muita-hakijoita
Kommentit (8033)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos jotakuta kiinnostaa, niin alla olevasta linkistä löytyy esimerkkinä (s. 9–11) ennakkomateriaalin BMI-testi sekä taulukkona että ROC-käyränä. Taulukkoon on myös laskettu eri katkaisupisteissä PPV ja NPV ja todettu Youdenin indeksin maksimiin perustuva optimaalinen katkaisukohta.
https://pdfs.semanticscholar.org/5603/b82db47bb3ec2d4028438541494c55338…
Tuollahan kerrotaan myös, että PPV ja NPV käytetään vain, jos esiintyvyys on sama kuin populaatiossa.
"PPV and NPV depend on the prevalence (to be used only if (no. of subjects
with disease)/(no. of patients without disease) is equivalent with the prevalence of the disease in the studied population"Ja tutkittava otos ja tutkittava populaatio ei ole sama asia.
Tossa PPV oli vedetty ainakin suoraan taulukon arvoista. En kyllä lukenut niin hyvin, että olisin katsonut miten otos oli valittu. Eli miten se oli?
Vierailija kirjoitti:
Hei, pääsykokeesta vielä sellainen kysymys, että onko pääsykoekiintiössä vielä erikseen ensikertalaisten ja ei-ensikertalaisten kiintiöt? Ei kai?
On ensikertalaisten kiintiö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei, pääsykokeesta vielä sellainen kysymys, että onko pääsykoekiintiössä vielä erikseen ensikertalaisten ja ei-ensikertalaisten kiintiöt? Ei kai?
On ensikertalaisten kiintiö.
Ei voi olla totta. En ole tiennyt tätä. Eli 60% otetaan yo-todistukella ja 40% kokeella? Kuinka paljon paikoista on varattu ei-ensikertalaisille?
Kun testi tehdään ja sen suorituskyky arvioidaan, niin tunnettu prelevanssi valitaan tietysti tiettynä sairas/terve-suhteena. Mitään populaation prelevanssia jonkin sairauden suhteen ei koskaan tiedetä - hämäriä arvauksia toki tehdään, ja näihin bayesilaisiin prioritodennäköisyyksiin ei edes oteta kantaa. Testiä toki sovelletaan sitten populaatio-otoksiin ja lasketaan sen suorituskykyä ja PPV ym. bayesilaisittain. Mutta on koko ajan muistettava, että bayesin prioritodennäköisyydet ovat sen heikoin lenkki, vaikka matemaattisesti ko. teoria onkin elegantti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei, pääsykokeesta vielä sellainen kysymys, että onko pääsykoekiintiössä vielä erikseen ensikertalaisten ja ei-ensikertalaisten kiintiöt? Ei kai?
On ensikertalaisten kiintiö.
Ei voi olla totta. En ole tiennyt tätä. Eli 60% otetaan yo-todistukella ja 40% kokeella? Kuinka paljon paikoista on varattu ei-ensikertalaisille?
Ei yhtään, mutta kaikkien kiintiö on 20 %.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos jotakuta kiinnostaa, niin alla olevasta linkistä löytyy esimerkkinä (s. 9–11) ennakkomateriaalin BMI-testi sekä taulukkona että ROC-käyränä. Taulukkoon on myös laskettu eri katkaisupisteissä PPV ja NPV ja todettu Youdenin indeksin maksimiin perustuva optimaalinen katkaisukohta.
https://pdfs.semanticscholar.org/5603/b82db47bb3ec2d4028438541494c55338…
Tuollahan kerrotaan myös, että PPV ja NPV käytetään vain, jos esiintyvyys on sama kuin populaatiossa.
"PPV and NPV depend on the prevalence (to be used only if (no. of subjects
with disease)/(no. of patients without disease) is equivalent with the prevalence of the disease in the studied population"Ja tutkittava otos ja tutkittava populaatio ei ole sama asia.
Tossa PPV oli vedetty ainakin suoraan taulukon arvoista. En kyllä lukenut niin hyvin, että olisin katsonut miten otos oli valittu. Eli miten se oli?
Okei...Tossa otoksessa on niin paljon rintasyöpää, että se ei voi vastata taudin esiintymistä väestössä. Silti ppv laskettu suoraan taulukosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei, pääsykokeesta vielä sellainen kysymys, että onko pääsykoekiintiössä vielä erikseen ensikertalaisten ja ei-ensikertalaisten kiintiöt? Ei kai?
On ensikertalaisten kiintiö.
Ei voi olla totta. En ole tiennyt tätä. Eli 60% otetaan yo-todistukella ja 40% kokeella? Kuinka paljon paikoista on varattu ei-ensikertalaisille?
Kyllä vain. Tää on ihan naurettavaa ei-ensikertalaisen näkökulmasta (t. ei-ensikertalainen). Mutta näissä on varmaan pientä heilahtelua yliopistojen kesken, mutta esim. Jyväskylässä valintakokeella valitaan 37 opiskelijaa, joista 9 on ensikertalaisia. Jäljelle jäävissä 28 paikassa huomioidaan kaikki hakijat (kaikista 92 tarjolla olevasta paikasta).
Vierailija kirjoitti:
Kun testi tehdään ja sen suorituskyky arvioidaan, niin tunnettu prelevanssi valitaan tietysti tiettynä sairas/terve-suhteena. Mitään populaation prelevanssia jonkin sairauden suhteen ei koskaan tiedetä - hämäriä arvauksia toki tehdään, ja näihin bayesilaisiin prioritodennäköisyyksiin ei edes oteta kantaa. Testiä toki sovelletaan sitten populaatio-otoksiin ja lasketaan sen suorituskykyä ja PPV ym. bayesilaisittain. Mutta on koko ajan muistettava, että bayesin prioritodennäköisyydet ovat sen heikoin lenkki, vaikka matemaattisesti ko. teoria onkin elegantti.
"Tehtävässä lähdetään oletuksesta, että tiedetään, että tasan 10% väestöstä on lukihäiriö"
"MedCalc: Bayesian analysis modelc:
Input:
Prevalence AND Se AND Sp
OR
TP, FP, TN, FN
Output: PPV, NPV, LPR, NLR, posttest probability"
Ja monessa muussa noista riittää TP, FP, TN, FN laskemiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun testi tehdään ja sen suorituskyky arvioidaan, niin tunnettu prelevanssi valitaan tietysti tiettynä sairas/terve-suhteena. Mitään populaation prelevanssia jonkin sairauden suhteen ei koskaan tiedetä - hämäriä arvauksia toki tehdään, ja näihin bayesilaisiin prioritodennäköisyyksiin ei edes oteta kantaa. Testiä toki sovelletaan sitten populaatio-otoksiin ja lasketaan sen suorituskykyä ja PPV ym. bayesilaisittain. Mutta on koko ajan muistettava, että bayesin prioritodennäköisyydet ovat sen heikoin lenkki, vaikka matemaattisesti ko. teoria onkin elegantti.
"Tehtävässä lähdetään oletuksesta, että tiedetään, että tasan 10% väestöstä on lukihäiriö"
Ihmiset kieltäytyvät ymmärtämästä tämän. I rest my case.
Jatketaan edelleen väittelyä PPV kaavasta 🙂
Ei enää kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun testi tehdään ja sen suorituskyky arvioidaan, niin tunnettu prelevanssi valitaan tietysti tiettynä sairas/terve-suhteena. Mitään populaation prelevanssia jonkin sairauden suhteen ei koskaan tiedetä - hämäriä arvauksia toki tehdään, ja näihin bayesilaisiin prioritodennäköisyyksiin ei edes oteta kantaa. Testiä toki sovelletaan sitten populaatio-otoksiin ja lasketaan sen suorituskykyä ja PPV ym. bayesilaisittain. Mutta on koko ajan muistettava, että bayesin prioritodennäköisyydet ovat sen heikoin lenkki, vaikka matemaattisesti ko. teoria onkin elegantti.
"Tehtävässä lähdetään oletuksesta, että tiedetään, että tasan 10% väestöstä on lukihäiriö"
Ihmiset kieltäytyvät ymmärtämästä tämän. I rest my case.
Jos niillä on lukihäiriö?
Oon niin järkyttynyt tästä, miten ei-ensikertalaisia sorsitaan!! Siis eikö se riitä, että 60% otetaan yo-todistuksella vain ensikertalaisia....?
Vierailija kirjoitti:
Jatketaan edelleen väittelyä PPV kaavasta 🙂
Sunnuntait oli ennen vanhaan pyhäpäiviä, ja silloin levättiin. Maailma on muuttunut, painetaan vaan menemään. :)
Vierailija kirjoitti:
Ei enää kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun testi tehdään ja sen suorituskyky arvioidaan, niin tunnettu prelevanssi valitaan tietysti tiettynä sairas/terve-suhteena. Mitään populaation prelevanssia jonkin sairauden suhteen ei koskaan tiedetä - hämäriä arvauksia toki tehdään, ja näihin bayesilaisiin prioritodennäköisyyksiin ei edes oteta kantaa. Testiä toki sovelletaan sitten populaatio-otoksiin ja lasketaan sen suorituskykyä ja PPV ym. bayesilaisittain. Mutta on koko ajan muistettava, että bayesin prioritodennäköisyydet ovat sen heikoin lenkki, vaikka matemaattisesti ko. teoria onkin elegantti.
"Tehtävässä lähdetään oletuksesta, että tiedetään, että tasan 10% väestöstä on lukihäiriö"
Ihmiset kieltäytyvät ymmärtämästä tämän. I rest my case.
Jos niillä on lukihäiriö?
Ei oo hauskaa heittää läppää lukihäiriöisistä.
Jos nyt katsotte ton linkatun artikkelin, niin siinäkin PPV lasketaan suoraan taulukosta, jonka prevalenssi ei ole sama kuin väestön (tämän voi päätellä TP määristä).
Pitää sitä nyt joku harrastus olla kokeen jälkeen=PPV-vääntö :D
Vierailija kirjoitti:
Jos nyt katsotte ton linkatun artikkelin, niin siinäkin PPV lasketaan suoraan taulukosta, jonka prevalenssi ei ole sama kuin väestön (tämän voi päätellä TP määristä).
Pitää sitä nyt joku harrastus olla kokeen jälkeen=PPV-vääntö :D
Näin se on 🙂 mutta tämä väittely ei auta mitään, kun bayesilaiset eivät aio luopua kannastaan 🙂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei, pääsykokeesta vielä sellainen kysymys, että onko pääsykoekiintiössä vielä erikseen ensikertalaisten ja ei-ensikertalaisten kiintiöt? Ei kai?
On ensikertalaisten kiintiö.
Ei voi olla totta. En ole tiennyt tätä. Eli 60% otetaan yo-todistukella ja 40% kokeella? Kuinka paljon paikoista on varattu ei-ensikertalaisille?
Ei-ensikertalaisille ei ole varattu ollenkaan paikkoja. Kokeella ensikertalaisten kiintiö on sellainen, että ensikertalaisia tulee yhteensä vähintään 70 % (joista 60% on siis todistusvalinnalla). Loput (sekä ensikertalaiset että ei-ensikertalaiset) sitten kilpailevat jäljelle jäävistä paikoista. Korjatkaa joku toki, jos oon väärässä!
Vierailija kirjoitti:
Oon niin järkyttynyt tästä, miten ei-ensikertalaisia sorsitaan!! Siis eikö se riitä, että 60% otetaan yo-todistuksella vain ensikertalaisia....?
Veit sanat suustani, tämä on järkyttävää :( Mitähän asialle alkaisi yrittää tehdä...
Hei, pääsykokeesta vielä sellainen kysymys, että onko pääsykoekiintiössä vielä erikseen ensikertalaisten ja ei-ensikertalaisten kiintiöt? Ei kai?