Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Muita, jotka tekevät yksin perheelle kaikki ruuat?
06.07.2020 |
Tilanne se, että 10 aviovuotta takana ja kaksi lasta tehtynä. Jotenkin se vain alkuseurustelusta lähtien meni siihen että minä otin ruuanlaittajanroolin ja se pysyy tiukasti siinä.
Mies vetoaa että hänen ruokansa on pahaa, ja sitähän se tietysti onkin jos joskus pakotusti laittaa jotain. Tuntuu että draamailee ja epäonnistuu tahallaan kaikessa.
Kyse siis ihan fiksusta miehestä, joka näkee vain oikeudekseen olla tekemättä ruokaa. Muut kotityöt jaetaan kyllä puoleksi.
Mies ehdotti että mikäli haluan jakaa ruuanlaittovuorot, hän hakee noutoruokaa omalla vuorollaan. Siihen en suostu, enkä kyllä einekseenkään koska lapset pieniä ja tarvitsevat kotoa mallia ja terveellistä ruokaa.
Onko muilla tällaista tilannetta? 8 ekaa vuotta olen jaksanut tätä ainaista ruuanlaittoa hyvin, mutta nyt väsyttää ja ideat lopussa. Tuntuu että toistan 10 ruuan listaa vuodesta toiseen. Töiden jälkeen olen aina väsynyt ja ei vain jaksaisi olla AINA se joka häärää keittiössä. Välillä tein sunnuntaisin 3 eri ruokaa ja pakastin annoksia mutta alkoi sekin puuduttamaan. Muut lähti ulkoilemaan yhdessä ja äiti aina häärää keittiössä yksin. Plääh ....
Kommentit (83)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä.
M53
Ja minä
M62
Unohdin sanoa. Kohta 32 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muutenkaan en ymmärrä ihmisiä, joille on vaikeaa lukea ohje vaikka johonkin kinkkukiusaukseen, tehdä ohjeen mukaan ja lykätä se uuniin. [/quote]
Meidän perheessä kukaan ei söisi kinkkukiusausta, ne on tottunut parempaan kotiruokaan. Joten simppeli resepti on turha neuvo.
AP, sinua nyt kyllä viedään kun lammasta. Kokeileppas vaan antaa ukkosi hakea noutoruokaan kokkausvuorollaan. Loppuis lyhyeen kun tajuais mitä tulee maksamaan. Noi vielä, mäenosaa vitsit. Voi hyvä Sylvi, hakusana tietsikkaan ja johan löytyy yksinkeraisemmallekkin miehelle/naiselle, teinille ruuanlaittoneuvot. Täällä joku kysykin että entäpä jos joudut olemaan kotoonta, sairastut, kuolet luuletko todellakin että ukkosi kuolee nälkään sillon?
Minä en ymmärrä niitä, jotka käyttää aikaansa pesemällä, kuorimalla ja pilkkomalla perunoita, pilkkomalla kinkkua palasiksi ja tekemällä munamaidon, kun tämän kaiken saa kaupasta valmiina eineslaatikkona. Vaihtoehtona ostaa valmiiksipilkotut perunat ja kinkkusuikaleet on sama kuin ostaa eines!
Meillä on jo 3 vuotta syöty ns. valmisruokaa ja koronan aikana valikoima on laajentunut. On turha käyttää aikaansa keittiössä seisomiseen ja kattilan tuijottamiseen, kun hyvää ruokaa voi ostaa valmiina.
Jos nauttii ruuanlaitosta, niin asia OK, mutta on väärin vaatia puolisolta samaa.[/quote]
Ööö, entä ne miljoonat säilytysaineet ym. Mielummin teen ihan perusteista alkaen, muut saa niiden valmiiden aineiden haittavaikutukset, kun helpolla saa. Var så god.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä teen yleensä vähintään kahden päivän ruuan kerralla, ettei tarvitse joka päivä ruokaa laittaa. Ennen jättivuoka lassea kesti kolmekin päivää, kun lapset oli vielä lapsia. Nyt kun ovat jo täysi-ikäisiä, niin lassekin kestää vain kaksi päivää, mutta kuitenkin enemmän kuin yhden päivän.
Keittoa varten mulla on iso kattila, jotta saan tehtyä vähintään 2 päivän keiton kerralla. Iltaisin yleensä paistan ranskalaisia, kalapuikkoja, makkaraa, nugetteja, lihapullia tms. nopeasti uunissa, pannulla tai airfryerissa valmistuvaa. Itse en niitä syö, mutta kasvava poika varsinkin tarvitsee sen kaksi ruokaa päivässä.
Aikuiset lapset syövät teillä joka päivä?
Yleensä se 18 v. on aikuinen, vai? Asuvat vielä kotona, opiskelijat. Ei mitään tarvetta heittää pihalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
24 vuotta takana yhteiseloa ja edelleen olen se ainoa, joka tekee ruokaa. Tyttö tekee, jos on itekseen tai veljen kanssa kahdestaan kotona, kun me ollaan vaikka reissussa, mutta muuten ei muka osaa.
Mies ei osaa, koska sitä ei kiinnosta eikä sitä ole koskaan opetettu tekemään ruokaa. Kerran yritin, mutta luovutin, kun ohjeet olisi pitänyt kirjoittaa minuuttiaikataululla, milloin levy pienennetään mihinkin asteeseen jauhelihaa paistaessa, ettei se pala. Eli makaronilaatikkoakaan ei onnistu tekemään.
Voi herramunjee. Maailman vanhin temppu laittaa toinen asialle on sanoa ettei osaa - tai tekee tosi huonosti jottei pyydetä toiste. Mitä jos kuolet tai teille tulee ero? Tokkopa ukkosi nälkiintyy. Aika vanhanaikaisen esimerkin näytät myös lapsillesi..no jokainen taaplaa tyylillään.
Ps. Meillä kaikki (mies, 2 lasta ja minä) laittaa ruokaa omalla kokkausvuorollaan, helppoa ja mukavaa :)
En voi tehdä mitään, kun toinen ei tee ruokaa niin ei tee. En mä mitään vanhanaikaista meininkiä lapsille ole opettanut, ennemminkin mies on siirtänyt vanhemmiltaan perityn miesten palvomisen lapsiin. Mä olen kyllä mielipiteeni ilmaissut.
Ovatko lapsesi poikia? Kyllä säkin saat sitten oman ketjun vauvalla kun sun pojat rupee seurustelemaan. Tyyliin anoppi helveti. stä, ei ole opettanut laiskalle pojalleen mitään taitoa kodin suhteen.
Vaimoa ei voi lähettää edes kauppaan kun puolet hedelmistä, vihanneksista, lihoista ja kaloista jää ostamatta kun ei tunne ja löydä tavaroita. Retiisejä oli etsinyt pähkinöiden ja rusinoiden yhteydestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
24 vuotta takana yhteiseloa ja edelleen olen se ainoa, joka tekee ruokaa. Tyttö tekee, jos on itekseen tai veljen kanssa kahdestaan kotona, kun me ollaan vaikka reissussa, mutta muuten ei muka osaa.
Mies ei osaa, koska sitä ei kiinnosta eikä sitä ole koskaan opetettu tekemään ruokaa. Kerran yritin, mutta luovutin, kun ohjeet olisi pitänyt kirjoittaa minuuttiaikataululla, milloin levy pienennetään mihinkin asteeseen jauhelihaa paistaessa, ettei se pala. Eli makaronilaatikkoakaan ei onnistu tekemään.
Voi herramunjee. Maailman vanhin temppu laittaa toinen asialle on sanoa ettei osaa - tai tekee tosi huonosti jottei pyydetä toiste. Mitä jos kuolet tai teille tulee ero? Tokkopa ukkosi nälkiintyy. Aika vanhanaikaisen esimerkin näytät myös lapsillesi..no jokainen taaplaa tyylillään.
Ps. Meillä kaikki (mies, 2 lasta ja minä) laittaa ruokaa omalla kokkausvuorollaan, helppoa ja mukavaa :)
Samaa mieltä viimisen kanssa, passat paskaa tikun nokkaan.
Vierailija kirjoitti:
Muutenkaan en ymmärrä ihmisiä, joille on vaikeaa lukea ohje vaikka johonkin kinkkukiusaukseen, tehdä ohjeen mukaan ja lykätä se uuniin.
Meidän perheessä kukaan ei söisi kinkkukiusausta, ne on tottunut parempaan kotiruokaan. Joten simppeli resepti on turha neuvo.
No luulisi sitten heillä rahkeet riittävän sen "paremman" kotiruuan valmistamiseenkin, jos normaali kotiruoka ei kelpaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaimoa ei voi lähettää edes kauppaan kun puolet hedelmistä, vihanneksista, lihoista ja kaloista jää ostamatta kun ei tunne ja löydä tavaroita. Retiisejä oli etsinyt pähkinöiden ja rusinoiden yhteydestä.
Toinen lammas, apn lisäksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
24 vuotta takana yhteiseloa ja edelleen olen se ainoa, joka tekee ruokaa. Tyttö tekee, jos on itekseen tai veljen kanssa kahdestaan kotona, kun me ollaan vaikka reissussa, mutta muuten ei muka osaa.
Mies ei osaa, koska sitä ei kiinnosta eikä sitä ole koskaan opetettu tekemään ruokaa. Kerran yritin, mutta luovutin, kun ohjeet olisi pitänyt kirjoittaa minuuttiaikataululla, milloin levy pienennetään mihinkin asteeseen jauhelihaa paistaessa, ettei se pala. Eli makaronilaatikkoakaan ei onnistu tekemään.
Voi herramunjee. Maailman vanhin temppu laittaa toinen asialle on sanoa ettei osaa - tai tekee tosi huonosti jottei pyydetä toiste. Mitä jos kuolet tai teille tulee ero? Tokkopa ukkosi nälkiintyy. Aika vanhanaikaisen esimerkin näytät myös lapsillesi..no jokainen taaplaa tyylillään.
Ps. Meillä kaikki (mies, 2 lasta ja minä) laittaa ruokaa omalla kokkausvuorollaan, helppoa ja mukavaa :)
Samaa mieltä viimisen kanssa, passat paskaa tikun nokkaan.
AP siis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
24 vuotta takana yhteiseloa ja edelleen olen se ainoa, joka tekee ruokaa. Tyttö tekee, jos on itekseen tai veljen kanssa kahdestaan kotona, kun me ollaan vaikka reissussa, mutta muuten ei muka osaa.
Mies ei osaa, koska sitä ei kiinnosta eikä sitä ole koskaan opetettu tekemään ruokaa. Kerran yritin, mutta luovutin, kun ohjeet olisi pitänyt kirjoittaa minuuttiaikataululla, milloin levy pienennetään mihinkin asteeseen jauhelihaa paistaessa, ettei se pala. Eli makaronilaatikkoakaan ei onnistu tekemään.
Voi herramunjee. Maailman vanhin temppu laittaa toinen asialle on sanoa ettei osaa - tai tekee tosi huonosti jottei pyydetä toiste. Mitä jos kuolet tai teille tulee ero? Tokkopa ukkosi nälkiintyy. Aika vanhanaikaisen esimerkin näytät myös lapsillesi..no jokainen taaplaa tyylillään.
Ps. Meillä kaikki (mies, 2 lasta ja minä) laittaa ruokaa omalla kokkausvuorollaan, helppoa ja mukavaa :)
En voi tehdä mitään, kun toinen ei tee ruokaa niin ei tee. En mä mitään vanhanaikaista meininkiä lapsille ole opettanut, ennemminkin mies on siirtänyt vanhemmiltaan perityn miesten palvomisen lapsiin. Mä olen kyllä mielipiteeni ilmaissut.
Ovatko lapsesi poikia? Kyllä säkin saat sitten oman ketjun vauvalla kun sun pojat rupee seurustelemaan. Tyyliin anoppi helveti. stä, ei ole opettanut laiskalle pojalleen mitään taitoa kodin suhteen.
Ei ole molemmat poikia, mutta tuohon väittämään, että minä siirrän jotain vanhanaikaista totesin vaan, että meillä ennemminkin mies siirtää vanhanaikaisia oppeja lapsiin, en minä. Enkös mä tuossa todennut, että ilmaisen kyllä mielipiteeni. Turha sen on sun alkaa laittaa sanoja minun suuhuni. Fakta nyt vaan on se, että maailmassa on todellakin ihmisiä, joita et saa väkipakollakaan tekemään asioita, joita he eivät halua tehdä. Ja minun mieheni vaan on nyt sellainen. Kotoonta tulee se, että poikien ei tarvitse tehdä mitään, minä en voi sitä muuttaa mieheni osalta.
Ruoanlaittaja päättää, mitä ruokaa tarjoaa, siten myös noutoruoka on ok.
Jos haluaa puolison osallistuvan kotitöihin ja lastenhoitoon, hyväksyy myös hänen tapansa tehdä työ - pätee kaikkiin kotihommiin.
Normaaliterveet lapset kasvavat kyllä mainiosti silläkin, että välillä syövät valmisruokia ja ranskalaisia.
t. Normaalipainoinen (pitää varmuuden vuoksi lisätä, av.llä kun ollaan)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
24 vuotta takana yhteiseloa ja edelleen olen se ainoa, joka tekee ruokaa. Tyttö tekee, jos on itekseen tai veljen kanssa kahdestaan kotona, kun me ollaan vaikka reissussa, mutta muuten ei muka osaa.
Mies ei osaa, koska sitä ei kiinnosta eikä sitä ole koskaan opetettu tekemään ruokaa. Kerran yritin, mutta luovutin, kun ohjeet olisi pitänyt kirjoittaa minuuttiaikataululla, milloin levy pienennetään mihinkin asteeseen jauhelihaa paistaessa, ettei se pala. Eli makaronilaatikkoakaan ei onnistu tekemään.
Voi herramunjee. Maailman vanhin temppu laittaa toinen asialle on sanoa ettei osaa - tai tekee tosi huonosti jottei pyydetä toiste. Mitä jos kuolet tai teille tulee ero? Tokkopa ukkosi nälkiintyy. Aika vanhanaikaisen esimerkin näytät myös lapsillesi..no jokainen taaplaa tyylillään.
Ps. Meillä kaikki (mies, 2 lasta ja minä) laittaa ruokaa omalla kokkausvuorollaan, helppoa ja mukavaa :)
En voi tehdä mitään, kun toinen ei tee ruokaa niin ei tee. En mä mitään vanhanaikaista meininkiä lapsille ole opettanut, ennemminkin mies on siirtänyt vanhemmiltaan perityn miesten palvomisen lapsiin. Mä olen kyllä mielipiteeni ilmaissut.
Ovatko lapsesi poikia? Kyllä säkin saat sitten oman ketjun vauvalla kun sun pojat rupee seurustelemaan. Tyyliin anoppi helveti. stä, ei ole opettanut laiskalle pojalleen mitään taitoa kodin suhteen.
Hänellä näkyy olevan tyttö ja poika.
Ruoanlaiton opettamisen tärkeydestä lapsille olen samaa mieltä. Siitä en, että pelkästään äidin vastuulla olisi sekä osata laittaa ruokaa, että opettaa se taito lapsille.
On ristiriitaista valittaa miksei anoppi opettanut poikaansa laittamaan ruokaa. Miksi olisi opettanut, jos kerran äidin vastuulla on osata ruoanlaitto, näyttää mallia kuinka oma sukupuoli kokkaa, ja opettaa se lapsille. Jos mennään tuolle linjalle, ettei apen eikä miehen itsensä vastuulla ole opettaa tai opetella, äitien voi olal turha opettaa pojilleen. Koska voihan se olla että vaikka kuinka opettaisi, poika kätevästi unohtaa taidon kun muuttaa naisen kanssa asumaan. Isältään mallia ottaen.
Minun mielestäni on apen, anopin, ja miehen itsensä vika, jos edellisen kommentoijan mies ei osaa kokata.
Minuakaan ei opettanut äiti, eikä isä kokkaamaan, opettelin itse. Montako ketjua palstalla on, joissa mies syyttää appiukkoaan siitä, ettei appiukko opettanut tytärtään kokkaamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
24 vuotta takana yhteiseloa ja edelleen olen se ainoa, joka tekee ruokaa. Tyttö tekee, jos on itekseen tai veljen kanssa kahdestaan kotona, kun me ollaan vaikka reissussa, mutta muuten ei muka osaa.
Mies ei osaa, koska sitä ei kiinnosta eikä sitä ole koskaan opetettu tekemään ruokaa. Kerran yritin, mutta luovutin, kun ohjeet olisi pitänyt kirjoittaa minuuttiaikataululla, milloin levy pienennetään mihinkin asteeseen jauhelihaa paistaessa, ettei se pala. Eli makaronilaatikkoakaan ei onnistu tekemään.
Voi herramunjee. Maailman vanhin temppu laittaa toinen asialle on sanoa ettei osaa - tai tekee tosi huonosti jottei pyydetä toiste. Mitä jos kuolet tai teille tulee ero? Tokkopa ukkosi nälkiintyy. Aika vanhanaikaisen esimerkin näytät myös lapsillesi..no jokainen taaplaa tyylillään.
Ps. Meillä kaikki (mies, 2 lasta ja minä) laittaa ruokaa omalla kokkausvuorollaan, helppoa ja mukavaa :)
En voi tehdä mitään, kun toinen ei tee ruokaa niin ei tee. En mä mitään vanhanaikaista meininkiä lapsille ole opettanut, ennemminkin mies on siirtänyt vanhemmiltaan perityn miesten palvomisen lapsiin. Mä olen kyllä mielipiteeni ilmaissut.
Ovatko lapsesi poikia? Kyllä säkin saat sitten oman ketjun vauvalla kun sun pojat rupee seurustelemaan. Tyyliin anoppi helveti. stä, ei ole opettanut laiskalle pojalleen mitään taitoa kodin suhteen.
Ei ole molemmat poikia, mutta tuohon väittämään, että minä siirrän jotain vanhanaikaista totesin vaan, että meillä ennemminkin mies siirtää vanhanaikaisia oppeja lapsiin, en minä. Enkös mä tuossa todennut, että ilmaisen kyllä mielipiteeni. Turha sen on sun alkaa laittaa sanoja minun suuhuni. Fakta nyt vaan on se, että maailmassa on todellakin ihmisiä, joita et saa väkipakollakaan tekemään asioita, joita he eivät halua tehdä. Ja minun mieheni vaan on nyt sellainen. Kotoonta tulee se, että poikien ei tarvitse tehdä mitään, minä en voi sitä muuttaa mieheni osalta.
Teillä molemmilla on vastuu opettaa lapsille käytännön taidot, mutta mies on teillä enemmän syypää. Miehen vaihtoehdot: opetella kokkaamaan, näyttää lapsille mallia että on normaalia että mies kokkaa, ja opettaa lapsia kokkaamaan. Tai kieltäytyä kokkaamasta.
Sun vaihtoehdot: sanoa, keskustelle, pyytää, jankuttaa... kehitellä jotain muuta, ottaa avioero?
Sun vaihtoehdot työläämpiä ja raskaampia, kuin miehen vaihtoehdot. Lisäksi, miehenä miehesi näyttää miehen mallia pojalleen.
Vierailija kirjoitti:
Vaimoa ei voi lähettää edes kauppaan kun puolet hedelmistä, vihanneksista, lihoista ja kaloista jää ostamatta kun ei tunne ja löydä tavaroita. Retiisejä oli etsinyt pähkinöiden ja rusinoiden yhteydestä.
Appiukon syytä, ettei opettanut.
nuuttinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
nuuttinen kirjoitti:
No onhan se nyt aika pelleilyä aikuiselta mieheltä ettei suostu tällaista pientä asiaa tekemään puolison puolesta. Ihmissuhteet perustuvat kommunikaatioon ja kompromissiin sekä toisen tunteiden huomiointiin. Kokkaaminen, aterioiden suunnittelu ja jälkeenpäin siivoaminen sekä tiskaaminen ovat sekä henkisesti että fyysisesti rasittavaa hommaa varsinkin jos lapset eivät suostu ihan kaikkea syömään.
Jos omalle puolisolleni kotona tehty ruoka olisi näin tärkeää niin taipuisin kyllä sen verran että keittäisin joko itse ne perunat ja paistaisin jauhelihat viereen tai vaihtoehtoisesti ottaisin jonkun päivittäisen kotityön kokonaan itselleni. Silloinkin, jos kotiruoka ei olisi minulle tärkeä tai prioriteetti, koska ymmärtäisin että puolisolleni se on enkä alkaisi asiasta enempää vänkkäämään.
Sano miehellesi että hän joko auttaa kokkaamaan tai tekee jonkun muun kotityön kokonaan, esim tiskaa kaikki tiskit joka päivä ja pyyhkii pöydät ja muut tasot.
Entä jos sille puolisolle oma harrastus on ehdottoman tärkeä, yhtä tärkeä kuin vaimon vaatimus kotiruuasta? Olisiko silloin vaimon tehtävänä tukea miestä harrastuksessa, koska se on tälle tärkeä? Vastavuoroisuus unohtuu niin kovin monelta!
Tietenkin jos miehellä on harrastus, joka on hänelle tärkeä ja merkittävä, vaimon tulisi tukea harrastusta ja varmistaa että harrastukseen jää tarpeeksi aikaa esimerkiksi tekemällä aikatalutut joustavasti ja viemällä lapset puistoon kun toinen puolisko harrastaa., jos vain mahdollista Mies voi sitten vastapalvelukseksi viedä ne lapset pihalle kun vaimo haluaa touhuta omien harrastustensa parissa.
En tiedä ajattelitko tuon viestisi olevan jotenkin ovela, aika ilmiselvä juttuhan se on että molempien harrastuksian ja omaa aikaa kunnioitetaan ja tuetaan niin paljon kuin on tarve.
Kyllä, tai sitten niin että miehen tulisi tukea vaimon harrastusta varmistamalla, että harrastukseen jää tarpeeksi aikaa, esimerkiksi tekemällä aikataulut joustaviksi ja viemällä lapset puistoon kun vaimo harrastaa. Vaimo voi sitten viedä lapset puistoon kun mies halusaa harrastaa.
Kunhan huomautan, niin helposti pidetään itsestäänselvyytenä, että vaimojen vastuulla on organisoida perheiden aikataulut.
Hep, täällä myös. Tähän kun yhdistää sen, että suurin osa vuosista on ollut rahallisesti niin tiukkaa, että valmisruoka ei ole ollut mahdollista niin aika :(. Lisäksi olen tehnyt raskasta täyttä työpäivää pienellä palkalla miehen opiskellessa yms, tukia ei olla saatu. Usein kaikki muutkin kotityöt on jääneet mun kontolle, mutta ruoanlaitto aina.
Alue: Aihe vapaa
Ja minä
M62