Miten muissa kolmikielisissä perheissä lapse ovat oppineet puhumaan?
Meillä siis lapset 4kk, 3v ja 5v, minä puhun suomea, mies hollantia ja perheen yhteinen kieli on englanti.
Vanhin puhuu suomea ja englantia sujuvasti, mutta ei ole oikein oppinut hollantia. Asutaan Suomessa, mikä varmasti vaikuttaa mutta mies on aina lapsen kanssa ollessaan koittanut käyttää ensisijaisesti hollantia. Myös lapsen ainoat isovanhemmat ovat miehen puolelta, mutta he antavat kovin helposti periksi ja puhuvat tytölle ainoastaan englantia.
Tyttö kyllä ymmärtää hollantia ja tiedän että osaa muodostaa lauseitakin, mutta jostain syystä vaihtaa aina joko suomeen tai englantiin. :(
Poika (3v) taas puhuisi kaikista mieluiten hollantia eikä osaa suomea vielä ollenkaan. Nuorimmaisesta ei tietenkään osaa vielä sanoa.
Onko muilla tälläistä vai ollaanko me täysin epäonnistuttu vanhempina? Onko fiksummilla mitään vinkkejä miten saan tytön innostumaan hollannista ja pojan suomesta? Ollaan kokeiltu kaikenmaailman sarjakuvia, pelejä tms. Ollaan kokeiltu myös "kierrättää" kieliä lastenohjelmien kanssa, eli välillä katsovat ohjelmia hollanniksi, välillä suomeksi (yleensä toki englanniksi)
Kommentit (278)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuota ei todellakaan suositella.
Jompikumpi opettelee toisen kielen ja se on sitten perheen yhteinen kieli! Ei huono englanti.
Mieluummin englanti kuin se että toinen vanhemmista alkaa väkisin sönköttämään toisen äidinkielellä. Tässä tilanteessa sanoisin että heivatkaa hollanti, sillä ei tee yhtään mitään jos ette sitten halua väkisin olla erikoisia.
Ammattilaisten suositus on että kumpikin puhuu äidinkieltään ja niistä toinen on se perheen yhteinen kieli.
Mielelläni näkisin lähteen tälle, on katsos täysin päinvastainen tulkinta tältä ammattilaiselta kuin mitä itse olen kuullut. Kolmikielisyys on ihan normaalia enkä ymmärrä tätä hinkua kitkeä sitä pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä siinä on, että suomimuijat käyvät niin kiimaisina hollantilaisia kohtaan? Tosi moni seurustelee/pariutuu hollantilaisen kanssa.
Pitkiä ja komeita. Ja tietenkin vähän parempi kuin suomalaistollot
Ai, saakeli. :D Siskoni on napannut sitten varmaan Alankomaiden pienimmän ja pulleimman miehen. Mä olen 162 cm ja se hollantilainen on mua lyhyempi. Kaljamasuakin löytyy. Huonot hampaat ja vielä huonommat silmät. Melkoinen peikko, kun parvelta kesämökkeillessä kömpii.
Huikee tyyppi kuitenkin. Taitava käsistään ja huikee huumorintaju. Ihana, että sisko löysi onnensa.
Vierailija kirjoitti:
Miksi kaikki olettavat että AP ja mies puhuvat huonoa englantia? Varmaan ihan hyvin kummiskin sujuu kun luultavasti ovat aina käyttäneet sitä yhdessä. En minä menisi naimisiin ihmisen kanssa jonka kanssa kommunikointi ei onnistu luonnollisesti.
Koska eihän suomalaiset nyt voi mitenkään osata enkkua!
ohis
Älkää uskoko näitä, jotka käskevät puhumaan ainoastaan yhtä kieltä lapselle. Kolmikielisyys on rikkaus ja siitä tulee todennäköisesti olemaan todella paljon hyötyä lapselle tulevaisuudessa vaikkapa työmaailmassa. Monikielisillä lapsilla on todettu myös olevan muutenkin paremmammat kognitiiviset taidot kuin vain yhtä kieltä puhuvilla ikätovereillaan. Sen vaan muistatte, että isä puhuu aina lapselle hollantia ja sinä suomea. Muuten lapsi menee helposti kielten kanssa sekaisin.
Ehkä olen vähän toistaitoinen, mutta minun aikani ei tahdo riittää edes siihen, että lapseni oppisivat rikkaan sanavaraston ja hyvän ilmaisukyvyn suomeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla särähti korvaan tuo, että mies pyrkii ensisijaisesti käyttämään lapsen kanssa hollantia. Jos mies haluaa, että lapsi oppii ja puhuu hollantia, niin hänen pitää aina puhua lapselle ainoastaan hollantia, ei vain pyrkiä ensisijaisesti käyttämään sitä.
Sisareni asuu USAssa ja hänen tuttavapiiriinsä kuuluu paljon suomalais-amerikkalaisia pariskuntia. Suomea näiden pariskuntien lapsista kouluikäisinä puhuvat vain ne, joiden suomalainen vanhempi on johdonmukaisesti puhunut lapselle aina vain suomea.
Mies antaa etenkin tytölle herkemmin periksi ja vaihtaa englantiin jos tyttö niin haluaa. :/ Olen koittanut sanoa että puhuisi vain sinnikkäästi omaa äidinkieltään.
AP
Mä oon huomannu myös ton, että isät lannistuu. Mun mies ei puhu lapsille enkkua, mutta suomea... :/ On asunut niin pitkään suomessa että kielitaito on C1.
Lapset ovar vielä pieniä. Usean kielen opettelu voi hidastaa oppimista, mutta kyllä ne sieltä tulevat aikanaan. Kielet ovat rikkaus! Jatkakaa samaan malliin!!
Vierailija kirjoitti:
Älkää uskoko näitä, jotka käskevät puhumaan ainoastaan yhtä kieltä lapselle. Kolmikielisyys on rikkaus ja siitä tulee todennäköisesti olemaan todella paljon hyötyä lapselle tulevaisuudessa vaikkapa työmaailmassa. Monikielisillä lapsilla on todettu myös olevan muutenkin paremmammat kognitiiviset taidot kuin vain yhtä kieltä puhuvilla ikätovereillaan. Sen vaan muistatte, että isä puhuu aina lapselle hollantia ja sinä suomea. Muuten lapsi menee helposti kielten kanssa sekaisin.
Nyt kyllä kaivattaisiin tutkimuslinkkiä. Käsittääkseni tutkimuksien mukaan monikielisen lasten kognitiiviset taidot eivät poikkea yksikielisistä.
Vierailija kirjoitti:
Onpas omituisia vastauksia. Jatkatte samaan malliin, kyllä se sieltä tulee. Enemmän vaikuttaisi siltä että teidän vanhin kyllä osaa, mutta ei halua kun on huomannut että voi tanssittaa isäänsä ja isovanhempiaan oman pillinsä mukaan. Eli nyt mies ja isovanhemmat puhumaan äidinkieltään vaikka tuntuisi kuinka hölmöltä, ei se lapsi siitä rikki mene.
Tätä olin myös tulossa sanomaan! Poika on vielä niin pieni, että helposti voi olla joku "isi on paras" -vaihe menossa joten luonnollisesti haluaa puhua isän kieltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuota ei todellakaan suositella.
Jompikumpi opettelee toisen kielen ja se on sitten perheen yhteinen kieli! Ei huono englanti.
Mieluummin englanti kuin se että toinen vanhemmista alkaa väkisin sönköttämään toisen äidinkielellä. Tässä tilanteessa sanoisin että heivatkaa hollanti, sillä ei tee yhtään mitään jos ette sitten halua väkisin olla erikoisia.
Ammattilaisten suositus on että kumpikin puhuu äidinkieltään ja niistä toinen on se perheen yhteinen kieli.
Mielelläni näkisin lähteen tälle, on katsos täysin päinvastainen tulkinta tältä ammattilaiselta kuin mitä itse olen kuullut. Kolmikielisyys on ihan normaalia enkä ymmärrä tätä hinkua kitkeä sitä pois.
Siinä on taustalla ajatus, että lapselle pitäisi puhua vain kieliä, joita oikeasti osaa natiivitasoisesti.
-eri.
Eikö 3w ole jo päiväkodissa? Miten pärjää siellä jos ei puhu suomea? Muutenkin jos kotikielenne on englanti niin oletko miettinyt miten lapset pärjäävät suomalaisessa koulussa?
Meillä kielet, espanja, suomi ja englanti. Lapset pienenä puhuivat kaikkia sujuvasti sekaisin. Eli yksi lause saattoi muodostua kolmesta eri kielestä. Ei ollut vaikea ymmärtää.
Mä opin siinä samalla espanjaa ja mieheni oppi suomea, kun lapsille puhuttiin aina kotona sitä omaa äidinkieltä. Kun asuttiin englannin kielisessä maassa, niin kielikylpyä tuli koulusta ja kaikkialta muualta.
Nyt ovat 19 ja 17vuotiaat ja hyvin pärjäävät kolmella kielellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älkää uskoko näitä, jotka käskevät puhumaan ainoastaan yhtä kieltä lapselle. Kolmikielisyys on rikkaus ja siitä tulee todennäköisesti olemaan todella paljon hyötyä lapselle tulevaisuudessa vaikkapa työmaailmassa. Monikielisillä lapsilla on todettu myös olevan muutenkin paremmammat kognitiiviset taidot kuin vain yhtä kieltä puhuvilla ikätovereillaan. Sen vaan muistatte, että isä puhuu aina lapselle hollantia ja sinä suomea. Muuten lapsi menee helposti kielten kanssa sekaisin.
Nyt kyllä kaivattaisiin tutkimuslinkkiä. Käsittääkseni tutkimuksien mukaan monikielisen lasten kognitiiviset taidot eivät poikkea yksikielisistä.
Aloita vaikka tästä😊
https://www.dana.org/article/the-cognitive-benefits-of-being-bilingual/
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuota ei todellakaan suositella.
Jompikumpi opettelee toisen kielen ja se on sitten perheen yhteinen kieli! Ei huono englanti.
Mieluummin englanti kuin se että toinen vanhemmista alkaa väkisin sönköttämään toisen äidinkielellä. Tässä tilanteessa sanoisin että heivatkaa hollanti, sillä ei tee yhtään mitään jos ette sitten halua väkisin olla erikoisia.
Ammattilaisten suositus on että kumpikin puhuu äidinkieltään ja niistä toinen on se perheen yhteinen kieli.
Mielelläni näkisin lähteen tälle, on katsos täysin päinvastainen tulkinta tältä ammattilaiselta kuin mitä itse olen kuullut. Kolmikielisyys on ihan normaalia enkä ymmärrä tätä hinkua kitkeä sitä pois.
Siinä on taustalla ajatus, että lapselle pitäisi puhua vain kieliä, joita oikeasti osaa natiivitasoisesti.
-eri.
Mutta tuo väitehän kuomaa suoraan ensimmäisen kommentin. Jos molemmat vanhemmat puhuvat äisinkieltään lapselle, mutta joutuvat käyttämään jomman kumman äidinkieltä yhteisenä kielenä, niin silloinhan automaattisesti jompi kumpi vanhemmista joutuu käyttämään "huonoa" kieltä lapsen edessä. Silloinhan olisi paljon fiksumpaa käyttää yhteisenä kielenä juuri esim englantia vanhempien välillä, jos molemmat osaavat englantia paremmin kuin toistensa äidinkieltä.
Natiivitaso on myös aika häilyvä käsite, jos kaksi aikuista ovat käyttäneet yhtä kieltä keskenään kotikielenä koko suhteen ajan, eikö se nyt jo näytä että kyseessä on hyvä kielitaito? Harva suhde kestäisi jos pari ei pysty kommunikoimaan kunnolla.
Mitä ajattelitte tehdä ruotsin kanssa? Lasten on kuitenkin sekin opittava kouluun mennessä. Miksi et opeta lapsille ruotsia englannin sijaan?
Vierailija kirjoitti:
Mitä ajattelitte tehdä ruotsin kanssa? Lasten on kuitenkin sekin opittava kouluun mennessä. Miksi et opeta lapsille ruotsia englannin sijaan?
Ne lapset jotka puhuvat äidinkielenään suomen lisäksi jotain muuta kieltä saavat vapautuksen ruotsin opiskelusta. Koulu voi ruotsin tilalla tarjota lapsen toisen äidinkielen tunteja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ajattelitte tehdä ruotsin kanssa? Lasten on kuitenkin sekin opittava kouluun mennessä. Miksi et opeta lapsille ruotsia englannin sijaan?
Ne lapset jotka puhuvat äidinkielenään suomen lisäksi jotain muuta kieltä saavat vapautuksen ruotsin opiskelusta. Koulu voi ruotsin tilalla tarjota lapsen toisen äidinkielen tunteja.
Väärin, jos yksikään lapsen äidinkielistä on suomi on hänen opiskeltava myös ruotsia koska se on hänen toinen äidinkielensä.
Vierailija kirjoitti:
Eikö 3w ole jo päiväkodissa? Miten pärjää siellä jos ei puhu suomea? Muutenkin jos kotikielenne on englanti niin oletko miettinyt miten lapset pärjäävät suomalaisessa koulussa?
Hyvin he tulevat pärjäämään, oppivat kieltä vielä nopeammin koulussa.
Tähän perustuu myös esim. lukioikäisten vaihto-oppilasohjelmat. Oma tyttö lähti Japaniin hyvin suppeilla kielitaidoilla japanilaiseen perheeseen ja kouluun. Oppi nopeasti kieltä kun oli pakko (ja ei, ei itkenyt että olisi rankkaa ja lasten kaltoinkohtelua oppia "pakolla" uusi kieli) ja puhuu nyt vuoden jälkeen sujuvaa japania. Ja hommahan on vielä helpompaa mitä nuorempi lapsi on kyseessä.
Meillä ollut myös esim saksalainen vaihtari asumassa Suomessa. Oppi puhumaan vuodessa tosi hyvin suomea ihan sillä, että kävi suomalaista koulua ja puhuttiin suomea kotona. Se sanoo paljon jos seitsemän kuukauden vaihdon jälkeen pystyy suorittamaan suomeksi lukion biologiankursseja samalla aineistolla kuin suomalaiset oppilaat.
Lapset ja nuoret ovat ihmeellisiä sieniä kun kielistä puhutaan!
No voi hyvänen aika. Kyseessä on kuitenkin yksi lapsen äidinkielistä.