hauskimmat murresanat?

Köttelö = hölmö, yksinkertainen tms..

Pohjois-Karjala

Muissa hämmennystä/huvittuneisuutta herättäneitä murresanoja:

joppari = pyörän tarakka

kökkä = talkoot

rasa = lapanen

ripa = (oven) kahva

lientoonen = (nesteestä) juokseva, ohut

etelä-pohjanmaalta alunperin

[quote author="Vierailija" time="27.04.2013 klo 12:41"]

[quote author="Vierailija" time="27.04.2013 klo 10:02"]

[quote author="Vierailija" time="27.04.2013 klo 09:49"]

[quote author="Vierailija" time="27.04.2013 klo 09:32"]

Kun olin nuorempana kahvilassa töissä (Helsingissä) muuan rouva sanoi haluavansa knaftin kupillisen kahvia. Hän kertoi olevansa Turun seudulta ja halusi vain vajaan kupillisen. Silloin tajusin: knafti = knapp (niukka).

[/quote]

Meillä se on nafti. Turun seudulta kotoisin minäkin, ja vanhempani siis molemmat sanovat nafti, kun tarkoittavat esim. että jokin vaate on liian pieni. 

[/quote]

Saattoi hän sanoa naftikin, tuo alku-K on vain muistikuva. Sen jälkeen olen kä'yttänyt tuota sanaa ja K:lla. :)

Kun mainitsit liian pienen vaatteen, niin tietääkö kukaan mistäpäin Suomea on kotoisin sana kittana? Tai kinkkaaminen, kun vaate ei oikein istu tai on liian pieni?

Ruotsiksi inisevää, riidanhaluista, hankalaa ihmistä voidaan kuvata sanalla kinkig, joten ehkä kinkata on länsirannikolta kotoisin?

[/quote]

Meillä se on ollut knafti ihan koon kanssa

Kakara juokseva knafteis ryysyis kuraprunnis. Se jälkke ne täytty virutta punkas.

Ketä mens huutama ne kot.

-Myös Turun seudulta-

[/quote]

Tulee niin mieleen Tuntemattoman sotilaan Hietanen! Hauska murre.

Turun murteesta muuten, puhutaanko 3. persoonansta "hän"? Jopa eläimistä? Itselle tulee luonnollisemmin "se". Eräs tuntemani alunperin turkulainen käytti kuitenkin melkein kaikesta hän-muotoa. En tiedä johtuuko turkulaisuudesta, yksittäistapauksesta vai siitä, että on lääkäri.

Oon kuullu, että nää sanat on porilaisille ominaisia, mutta vieraita muille:

viruttaa (huuhtoa)

natti (hippa)

korsteeni (savupiippu tai tupakoitsija)

Lisäksi porilaisten puheesta puuttuu glottaaliklusiili ja sen aiheuttama rajakahdennus. Eli kun muut sanoo sadet-takki eli t kahdentuu, sanoo porilainen sade-takki. Sama mm. sanoissa hernekeitto (hernek-keitto) ja valelääkäri (valel-lääkäri).

Turkulaiset käyttää konditionaalimuotoa verbeissä. Eli kun pitäis sanoa "opiskelin 3 vuotta" niin ne sanoo "opiskelisin 3 vuotta". Tai "akku loppui" niin ne sanoo "akku loppus". Todella hämäävää! Tästä tunnistaa myös Turun seudulla varttuneen maahanmuuttajan, he nimittäin käyttävät tätä turkulaista murteenpiirrettä suvereenisti asiateksteissään :)

Meehän tilalles= menehän sänkyysi

äihöttää= oleskella

aste= astia

[quote author="Vierailija" time="27.04.2013 klo 22:31"]

Turkulaiset käyttää konditionaalimuotoa verbeissä. Eli kun pitäis sanoa "opiskelin 3 vuotta" niin ne sanoo "opiskelisin 3 vuotta". Tai "akku loppui" niin ne sanoo "akku loppus". Todella hämäävää! [/quote]

Akku loppus on oikein, mutta ehkä vain ne mamut sanovat opiskelisin... Imperfekteissä on tarkka sääntö, joka menee kai niin, että sen on oltava selvästi erilainen kuin preesens. Esim.  TPS tippu jatkost on preesens (tai futuuri) imperfektissä se on TPS tippus jatkost. Konditionaali turuksi on tietysti "olis se surkkia jos TPS tippusis jatkost".

Monessa verbissä preesens ja imperfekti eroavat, jolloin ässä ei tule loppuun. 

[quote author="Vierailija" time="27.04.2013 klo 17:08"]

Kurraos

Koppeotua tai kopehtua

Völjätä

Kainuulaisia sanoja. Tietääkö joku merkityksen?

[/quote]

Koppeotua tai kopehtua = pystyä, voida

Völjätä = seurata

Kurraos on ihan tuntematon sana.

Kittanaa en ole koskaan kuullut, mutta kippanaa käytetään täälläpäin :)

Tikkuri = kudottu villapaita

Oletan, että peesata (olla samaa mieltä) on käytössä laajalti?

Lounaismurteiden alueelta nämäkin:

solko = soma, sievä

pinni = pippeli

kaste = kastike

myteri = äkillinen rajuilma

sukkela = 'sukkela suustaan' eli kertoo hauskoja juttuja

prunni = katuoja, viemäri, ränni

puntti = lahje

punkka = amme

Hellu on ihana. Tarkoittaa siis tyttö- tai poikaystävää ja käytetään paikoittain Lapissa ja Oulussa.

Mieheni tulee kainuusta ja itse olen pohjanmaalta, ensimmäisiä lauseita kun puhuttiin oli vähän vaikea ymmärtää..

Sana kehtaa tarkoittaa siis, että ei viitsi. Mutta pohjanmaalla ja muuallakin suomessa varmasti kehtaa tarkoittaa sitä ettei tee jotain, koska se on noloa/ häpeällistä
( esim. En kehdannut mennä tän näkösenä/ en kehtaa kysyä yms..)

Mieheni kun sanoi että pyykkiä pitäisi pestä ja käydä kaupassa, mutta ei kehtaisi.

siinä oli vähän hämmenystä!

Tuhari = pappa
Tummu = mummo
Pollokärpänen = iso kärpänen.

Olen Keski-Pohjanmaalta.

[quote author="Vierailija" time="26.04.2013 klo 22:40"][quote author="Vierailija" time="26.04.2013 klo 22:30"]

Oulun murre on hauskaa kokonaisuudessaan.

"Pennut kartanolle!" (mikä ihmeen kartano se piha muka on?)

puntit = lahkeet (mulle puntit on esim. käsipainot)

kouransilimä = kämmen

pölijä = hölmö

[/quote]

Oululaisia kohteliaisuuksia:

"Ookkonää aivan pölijä?",

"Ekkö nää näe" tai "Ekkö nää näje" (joka ei välttämättä liity näkemiseen, vaan ymmärtämiseen)

"Tosa" (ole hyvää ei tarvita)

Olen samaa mieltä Oulun murteesta. Lisäksi tykkään muutenkin pohjois-pohjanmaalaisesta puheesta ja kuinka hienoisesti muuttuu Keskipohjanmaalta Oulua lähestyttäessä. 

 
[/quote]

ensimmäinen Oulu-kohteliaisuus menee nappiin mutta seuraava on kylläkin "ekkö nää nää?". Ei ainakkaa palijasjalakaset Oululaiset sano näe tai näje, ehä se kieli nyt mitenkää sellasee taivu. Pölijät. ;)

Lapsuudessani pyykki pestiin punkassa tai lahankassa ja vauva kylvetettiin vannassa. Lahankka on vanha sana ja tarkoitti puista jalallista pesupunkkaa. Ei käynyt pyykinpesu niin pahasti selän päälle.

Isotäti oli nuorena piikana ns. paremmassa perheessä ja sieltä sitten rantautuivat mm. seksi ja sinkku. Niin, joko olette maistaneet tänä jouluna sinkkua? Oliko suola sopiva, ettei vaan olisi jäänyt tuimaksi.

Onkos kahvipöydässä let´vehnästä eli pullaelttaa?  Entä ruokapöydässä otrasta rieskaa?

Joulusaunassa heitetään löylyä kauhalla, kuupalla, koussikalla, napolla ... ja kylvetään tietysti vastalla.

Joko on kuusi koristettu vai onko koristeet taas kerran häviksissä?

Yhtä tuttuani huvitti suunnattomasti sana "silpata", tarkoittaa kiipeämistä esim. köyttä pitkin. Käytössä Turun seudulla.

Vaasan "murresanoja" on joppari, hellunen ja yli (esim. yli kiva, yli pitkä)

Vaarivainaa ruukasi talvisin hakata jylivyntyneitä rappusia petkeleellä, eli siis poisti sitä jylittynyttä lunta. Tämä tapahtui Patasjojella. Kesäisin sitten istuskeli kalveessa jos oli liian kuuma päivä. Padan alle pantiin valkee.

Muuan persmäkeläinen vosu taasen loihe lausumaan notta kynttilä tiuruaa mikäli se ei palanut ihan täydellä liekillä. Tukkaa laittaessa joku hius saattoi piuata mikä ei ollut hyvä.

Savon murre on kyllä ihQua kun jokainen voi luoda minkä tahansa uuden sanan tarpeen ja tilanteen mukaan