Lue keskustelun säännöt.
Olen raskaana, mies ei halua lasta, mitä teen?
26.04.2013 |
Olen tehnyt 3 raskaustestiä eli olen todennäköisesti raskaana. Ehkäisy oli käytössä, mutta ei toiminut. Mies sanoi, että jos pakotan hänet isäksi, en näe häntä enää koskaan. Olen tiennyt ja itkenyt 3 päivää, kerroin asiasta heti myös miehelle.
Hedelmöittyminen tapahtunut 3 viikkoa sitten (ei muita mahdollisuuksia). Kävin viime ja sitä edellis viikonloppuina viihteellä joka on voinut vaikuttaa raskauteen?
En tiedä mitä tehdä. Nyt on niin tyhjä olo. Lasta en tähän väliin suunnitellut vaikka niitä tulevaisuudessa haluaisinkin mieheni kanssa. Tai halusin. Nuo sanat ja oletus siitä että tämä keskeytetään loukkasi todella ja tuntuu etten halua enää olla hänen kanssaan.
Nyt en tiedä erotaanko ja pidän lapsen vai erotaanko myöhemmin jos teen nyt abortin (en tiedä kestänkö asiaa). En halua yksinhuoltajaksikaan. Parisuhteemme on ollut aika riitaisa viimeisen puoli vuotta. Yhdessä olemme olleet 3 vuotta. Yhteistä aikaa ei ole ollut vaikka olemme asuneetkin yhdessä.
Sain juuri ylennyksenkin töissä - vastuu isosta tiimistä. Gradukin on vielä kesken. Ikää 30+.
Kenelle asiasta voi jutella? Olen ihan rikki.. :( Mitä teen jos raskaus ei mene kesken?
Kommentit (127)
Ehdottomasti pidät lapsen. Mieheltä on todella törkeää esittää, että olet häntä pakottamassa isäksi tms.
Ikäsi ja elämäntilanteesi ovat molemmat sellaisia, että toista mahdollisuutta lapseen sinulle ei välttämättä enää koskaan tule. Abortti jättää elinikäiset jäljet joka tapauksessa.
Mies on nyt osoittanut, ettei ole aikuinen, mutta ei sinun kannata omaa elämääsi sen takia pilata. Lapsella on kyllä oikeus molempiin vanhempiin, mutta jos mies liukenee, moka on hänen eikä sinun.
Kyllä miestenkin pitäisi muistaa, että ehkäisy voi oikeasti pettää myös omalla kohdalla. Ehkäisy on käytännössä raskauden todennäköisyyden pienentämistä, aina, ja aivan samalla tavalla niin nykyisin kuin ennen muinoinkin se ei ole mies eikä mikään, joka siinä tilanteessa liukenee.
Abortti on tarkoitettu sitä varten, että kun epätoivoiset äidit tekevät niitä joka tapauksessa, on parempi, että niitä tehdään steriileissä olosuhteissa ammattilaisten toimesta, eikä sitä varten, että jotakuta miesasiamiestä ei huvitakaan tulla isäksi.
Ap:n elämäntilanne ei ole epätoivoinen, vaan kysymyksessä on jo vanha ensisynnyttäjä, jolla on vakaa taloudellinen tilanne ja korkea koulutus. (Tee se gradu tässä alta pois; tosin jos hoidat lasta pitkään kotona, jonkin verran ehdit myös tehdä hoitovapaalla.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No periaatteessa olisi ihanteellista saada lapsi silloin, kun molemmat sitä aidosti haluavat ja kokevat elämäntilanteensa sopivaksi siihen. Mutta näin 30+ ikäisenä, joka on "tehnyt" toista lasta 2.5 vuotta ja on täysin romuna tilanteeseen, en pitäisi noin tiukasti kiinni tuosta periaatteesta. Tarkoitan, että ihan puhtaasti siltä kannalta, että jos kuitenkin tiedät haluavasi lapsia niin en sinuna "uskaltaisi" abortoida.
Toinen ajatus mikä nousi mieleen on, että en ehkä haluaisi suhdetta tuon miehen kanssa sen perusteella mitä kerrot hänen reaktiostaan. Siis jos tuo ei ole pelkkä poikkeuksellinen tiuskahdus. Uhkavaatimuksien asettaminen kertoo itsekkyydestä ja huonosta tunteiden hallinnasta.
Mietipä osaltasi jos joku päättäisi sinun puolestasi, että sinusta on tultava äiti. Kyllä vanhemmuuteen tarvitaan kaksi sitä haluavaa osapuolta. Yksikin "ei" estää lapsen syntymisen. Miehesi ei tätä lasta halua. Hän ei halua tulla isäksi. Voitko todellakin toimia toisen tahdonvastaisesti kun kyseessä on ihmiselämä ja vastuu siitä on 100 prosenttinen koko elämän ajan?
Vapaaehtoisesti lapsettomana naisena näen asian ilman muuta kahden aikuisen välisenä kysymyksenä vanhemmuudesta.
Tee sellainen päätös mikä itsestä tuntuu parhaalta. Älä yritä miellyttää ketään, edes yleistä mielipidettä. Mutta perusta se päätös tosiseikkoihin, ei toiveajatteluun. Et voi tietää kääntyykö miehesi mieli tämän lapsen suhteen tai vaikka tekisit abortin, miehesi saattaa sittenkin jättää sinut. Joten unohda se mies nyt kokonaan ulos kuvioista. Et voi tietää saatko lastenhoitoapua joten älä laske sen varaan. Kaikkea voi sattua. Turvaverkko voi kadota yhdessä auto-onnettomuudessa. Et voi tietää kuinka raskasta on olla yh, saatko gradusi tehtyä tai onko sinulle edes työpaikkaa vuoden päästä. Voit tavata elämäsi miehen vaikka synnytysosastolla tai voittaa lotossa. Lapsi voi olla vammainen tai voit itse sairastua. Tai jos teet abortin, et voi tietää jos tämä olisikin ollut se terve lapsi. Tulevaisuutta et voi tietää joten älä yritä laskelmoida. Tee päätös johon olisit tyytyväinen huolimatta siitä miten asiat tulevat kehittymään.
Onko lapsen etu syntyä tähän maailmaan ei-toivottuna?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies sanonut, että ei halua nyt isäksi ja se on täysin oikeutettua! Jos kerran ehkäisy on pettänyt, on naisenkin tajuttava asioita.
Tosiaan, jos on leikkiin lähtenyt, se leikin kestäköön eli sen, että ehkäisyn pettäessä on oltava valmis aborttiin eikä saa pakottaa toista vanhemmaksi.
[quote author="Vierailija" time="26.04.2013 klo 16:35"]
[quote author="Vierailija" time="26.04.2013 klo 16:31"]
Ketään ei saa pakottaa vanhemmaksi!
[/quote]ap pakottaa miehen isäksi ja mies joutuu maksamaan elareita lapsesta, jota ei ole maailmaan tahtonut. Suuri vääryys. Eikö ap tahdo lapselleen oikeata isää?
[/quote]
No ei sen miehen ollut pakko paneskella, luulisi täysjärkisen ihmisen tajuavan että panemisesta voi tulla raskaaksi ja ehkäisy voi pettää. Taitaa olla aika yksinkertainen jos ei sitä tajunnut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.04.2013 klo 17:05"]
Onko lapsen etu syntyä tähän maailmaan ei-toivottuna?
[/quote]
Miten niin ei-toivottuna? Eikös ap kuitenkin ole toivonut lasta? Ei sillä ole mitään merkitystä mitä se luuserimies toivoo.
Mulla oli joskus samanlainen tilanne, lapsen isä vaati aborttia. Meninkin lääkäriin ja hain aborttipaperit valmiiksi. Sitten soitin isälleni ja kysyin mitä teen, hän sanoi että tule kotiin ja synnytät lapsen täällä, tulet aina katumaan jos teet abortin. Olin silloin 25v, joten en enää nuorikaan. Sen jälkeen sain rauhani ja keskityin odottamiseen. Mies ei antanut lupaa kertoa raskaudestani kelleen. Kerran murruin hänen parhaan kaverinsa edessä kun satuimme olemaan kahden ja kerroin hänelle, mies kuuli tästä ja oli vihainen. Ennen lapsen syntymää miehellä alkoi armeija johon hän meni, itse menin kotipaikkakunalle ja synnytin siellä lapseni, ihanan tytön. Paria viikkoa ennen synnytystä kerroin tulevan lapseni isän vanhemmile tulevasta lapsenlapsesta, he olivat tosi iloisia. Tapailimme aina silloin tällöin ja hän alkoi kiintyä lapseen. Kun lapsi oli 2,5v, muutimme yhteen. Asuimme yhdessä kaksi ja puoli vuotta, sitten lopullisesti erosimme.
Päivääkään en ole katunut että synnytin lapseni, ja sen jälkeen tajusin etten voisi enää ikinä edes harkita aborttia. Se oli minulle oikea ratkaisu silloin.
Tänä päivänä tyttö on 26v ja en voisi kuvitella elämääni ilman häntä, hän on elämäni aurinko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.04.2013 klo 17:06"]
Mies sanonut, että ei halua nyt isäksi ja se on täysin oikeutettua! Jos kerran ehkäisy on pettänyt, on naisenkin tajuttava asioita.
Tosiaan, jos on leikkiin lähtenyt, se leikin kestäköön eli sen, että ehkäisyn pettäessä on oltava valmis aborttiin eikä saa pakottaa toista vanhemmaksi.
[/quote]
Tosiaan, jos on leikkiin lähtenyt, se leikin kestäköön eli sen, että ehkäisyn pettäessä on oltava valmis isäksi eikä saa pakottaa toista tekemään aborttia.
Periaatteessa näin, mutta käytännössä asia on paljon monimutkaisempi. Ensinnäkin, vaatimalla aborttia mies saattaa puolestaan aiheuttaa sen, että ap ei koskaan saa lapsia. Ja toisaalta abortti on niin invasiivinen toimenpide, että sen tekeminen ihmiselle vastoin hänen tahtoaan on aika iso itsemääräämisoikeuden loukkaus. Ap ja mies ovat käyttäneet ehkäisyä, eli raskaus on tahaton vahinko. Jokainen aikuinen tietää, että kaikki ehkäisymenetelmät voivat pettää.
Ja myöskin vastentahtoinen vanhemmuus on täysin eri asia miehelle ja naiselle. Mies selviää halutessaan pelkillä elareilla, nainen on raskaana, kokee hormonimuutokset, synnyttää, imettää, todennäköisesti kiintyy lapseen vastoin tahtoaankin, jne. Mies voi häipyä raskausaikana niin ettei vahingossakaan kiinny lapseen, tämä on myös paljon hyväksytympää sosiaalisesti kuin äidin häipyminen synnytyslaitokselta tms.
[quote author="Vierailija" time="26.04.2013 klo 17:04"]
Mietipä osaltasi jos joku päättäisi sinun puolestasi, että sinusta on tultava äiti. Kyllä vanhemmuuteen tarvitaan kaksi sitä haluavaa osapuolta. Yksikin "ei" estää lapsen syntymisen. Miehesi ei tätä lasta halua. Hän ei halua tulla isäksi. Voitko todellakin toimia toisen tahdonvastaisesti kun kyseessä on ihmiselämä ja vastuu siitä on 100 prosenttinen koko elämän ajan?
Vapaaehtoisesti lapsettomana naisena näen asian ilman muuta kahden aikuisen välisenä kysymyksenä vanhemmuudesta.
[/quote]
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.04.2013 klo 17:06"]
Mies sanonut, että ei halua nyt isäksi ja se on täysin oikeutettua! Jos kerran ehkäisy on pettänyt, on naisenkin tajuttava asioita.
Tosiaan, jos on leikkiin lähtenyt, se leikin kestäköön eli sen, että ehkäisyn pettäessä on oltava valmis aborttiin eikä saa pakottaa toista vanhemmaksi.
[/quote]
Miksi miehen oikeus lompakkonsa koskemattomuuteen on suurempi kuin naisen oikeus leikkelemättömään kehoon? Abortti ei ole pikkujuttu niin kuin ei raskauskaan. Kaikki seksiä harrastavat tajuavat, että riski raskauteen on aina olemassa. Naisen on tajuttava, että jos ei kykene aborttiin, on se raskaus ja synnytys läpikäytävä. Tämäkään vielä ei tee naisesta äitiä. Lapsenhan voi antaa adoptioon. Miehen on tajuttava, että joutuu maksumieheksi, jos ehkäisy pettää. Isäksi se ei häntä kuitenkaan tee.
Kumpi pääsee helpommalla ehkäisyn pettäessä? Se, jonka on joko alistuttava lääketieteelliseen toimenpiteeseen tai käytävä raskaus ja synnytys läpi vai se, joka rahalla (ja aika kohtuusummalla) selviää koko jupakasta?
Kun miehet nyt joka tapauksessa selviävät jupakasta niin henkisesti kuin fyysisestikin todella helpolla, on noloa ruikuttaa miesten oikeuksista. Jos ei halua maksaa, pitää vetoketjun kiinni. Mutta miehet ruikuttavat aina. Jos eivät saa tarpeeksi seksiä, on syy naisen. Jos ehkäisy pettää, on syy naisen. Jos joutuu maksamaan, on syy naisen. Aina vain miehen pitäisi saada ihan ilmaiseksi ilman mitään vastuuta mistään uittaa sitä elintään ihan tasan jokaikisen haluamansa naisen värkissä, niin sitten vasta tämä maailma kai olisi miesten mielestä oikeudenmukainen.
"Ei sillä ole mitään merkitystä mitä se luuserimies toivoo"
Idiootti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä on joku kummallinen isäksi pakotettu mies laukomassa noita kommentteja. Isyys on hienoin asia mitä maailmassa on, jos miehesi ei sitä tajua, laita kiertoon.
Omalle kohdalle kävi muutama vuosi sitten vahinko, joka nyt viettää joka toisen viikon minun luonani. Me emme lapsen äidin kanssa koskaan varsinaisesti seurusteltukaan, mutta ensi järkytyksestä toivuttuani halusin osallistua lapsen elämään muutenkin kuin elatusvelvollisena. Hetkeäkään en kadu
M34
[quote author="Vierailija" time="26.04.2013 klo 17:06"]
Tosiaan, jos on leikkiin lähtenyt, se leikin kestäköön eli sen, että ehkäisyn pettäessä on oltava valmis aborttiin eikä saa pakottaa toista vanhemmaksi.
[/quote]
Minusta abortti on ratkaisu vain äärimmäisen epätoivoisissa tilanteissa, jossa lapsen elämälle ei ole mitään edellytyksiä: vakava vamma, äidin kuolemanvaara, mahdoton sosiaalinen tilanne. Se ei ole ehkäisykeino, tai ehkäisyn varmistamiskeino.
Ihannetilanne tietysti olisi, jos jokainen pari olisi keskustellut kantansa abortista ja ehkäisyn käytöstä ennen seksin aloittamista. Jos silloin on sovittu, että ehkäisyn pettäessä tehdään abortti, niin silloin tehdään -vaikka se minun henkilökohtaisen mielipiteeni mukaan onkin väärin. Jos taas tällaista sopimusta ei nimenomaisesti ole tehty, niin silloin ollaan tilanteessa, jossa ap:lla ei ole velvoitetta aborttiin, eikä miehellä isyyteen. Ap:n vaihtoehdot siis ero tai abortti.
Minun nähdäkseni ap:lla ei ole mikään huono lähtötilanne lapsen saamiseen yksinkään: on työ, viimeistelyä vaille oleva koulutus, ja halu tulla äidiksi.
Tälläistä vanhaa täti oikein suututtaa tuollainen leikki. Mitäpä jos molemmat kasvasitte aikuisten oikeesti aikuisiksi ja kantaisitte vastuunne paneskeluistanne. Ymmärrän abortin jos kyse on oikeasti elämän tilanteesta jossa ei lasta voi hankkia, teillä sitä ei ole, molemmat vaan ovat tottunneet suunnittelemaan minä-minä-minä elämäänsä ja kun ensimmäinen hups tulee niin sitten ei ollakaan vastuuta kantamassa.
[quote author="Vierailija" time="26.04.2013 klo 16:31"]
Tässä se nähdään, miehellä ei mitään sananvaltaa asiaan. Ehkäisy on ollut käytössä, joten hänelle lapsi on ei-toivottu, mutta nainen saa päättää. Tasa-arvoista?
[/quote]
Jos mies ei halua lapsia niin teettäköön vasektomian. Muuten on yhdynnässä ehkäisystä huolimatta aina raskauden mahdollisuus olemassa, vaikkakin pieni. Tai sitten miehen on hoidettava seksitarpeensa muualla kuin normaalissa suhteessa.
Vanhemmuus on aivan yhtä syvällinen ja maailmaa muuttava asia niin miehelle kuin naisellekin. Se on elämää mullistava asia.
Mies ei voi olla vastuussa naisen tulevaisuuden raskauksista, vaan hän vastaa ainoastaan tästä raskaudesta; hänen omista geeneistään, omasta sukulinjastaan, omasta juridisesta asemastaan.
Olemme tasa-arvoisia ihmisinä. Miksi naisella olisi biologiansa perusteella erityinen valta päättää isän puolesta?
Juuri tällaisten tapausten vuoksi olisi erittäin suotavaa käydä suhteen alkuvaiheessa keskustellen läpi elämän suurimmat valintatilanteet.
[quote author="Vierailija" time="26.04.2013 klo 17:16"
Periaatteessa näin, mutta käytännössä asia on paljon monimutkaisempi. Ensinnäkin, vaatimalla aborttia mies saattaa puolestaan aiheuttaa sen, että ap ei koskaan saa lapsia. Ja toisaalta abortti on niin invasiivinen toimenpide, että sen tekeminen ihmiselle vastoin hänen tahtoaan on aika iso itsemääräämisoikeuden loukkaus. Ap ja mies ovat käyttäneet ehkäisyä, eli raskaus on tahaton vahinko. Jokainen aikuinen tietää, että kaikki ehkäisymenetelmät voivat pettää.
Ja myöskin vastentahtoinen vanhemmuus on täysin eri asia miehelle ja naiselle. Mies selviää halutessaan pelkillä elareilla, nainen on raskaana, kokee hormonimuutokset, synnyttää, imettää, todennäköisesti kiintyy lapseen vastoin tahtoaankin, jne. Mies voi häipyä raskausaikana niin ettei vahingossakaan kiinny lapseen, tämä on myös paljon hyväksytympää sosiaalisesti kuin äidin häipyminen synnytyslaitokselta tms.
[quote author="Vierailija" time="26.04.2013 klo 17:04"]
Mietipä osaltasi jos joku päättäisi sinun puolestasi, että sinusta on tultava äiti. Kyllä vanhemmuuteen tarvitaan kaksi sitä haluavaa osapuolta. Yksikin "ei" estää lapsen syntymisen. Miehesi ei tätä lasta halua. Hän ei halua tulla isäksi. Voitko todellakin toimia toisen tahdonvastaisesti kun kyseessä on ihmiselämä ja vastuu siitä on 100 prosenttinen koko elämän ajan?
Vapaaehtoisesti lapsettomana naisena näen asian ilman muuta kahden aikuisen välisenä kysymyksenä vanhemmuudesta.
[/quote]
[/quote]
[quote author="Vierailija" time="26.04.2013 klo 17:18"]
"Ei sillä ole mitään merkitystä mitä se luuserimies toivoo"
Idiootti.
[/quote]
Tottakai sillä on merkitystä yleensä mitä lapsen isä toivoo mutta tuossa tapauksessa ei koska se mies on mennyt kiristämään abortilla. Ja sellaisten luuseri mitättömyyksien mielipiteillä ja toiveilla ei ole mitään väliä.
Ap, kuulostaa kyllä näiden tietojen valossa siltä, että teidän parisuhteella ei ole tulevaisuutta teit sitten abortin tai et.
Kannattaisi siis miettiä, haluatko saada lapsen yksin. Toisaalta, se ei ole ihannetilanne. Toisaalta, voi olla että uutta tilaisuutta ei enää tule: ero edessä suurella todennäköisyydellä joka tapauksessa, siitä ja abortista toipuminen, uuden miehen etsintä ja parisuhteen vakiinnuttaminen -> voi olla että tämä on ainoa mahdollisuutesi tulla äidiksi.