Olen raskaana, mies ei halua lasta, mitä teen?
Olen tehnyt 3 raskaustestiä eli olen todennäköisesti raskaana. Ehkäisy oli käytössä, mutta ei toiminut. Mies sanoi, että jos pakotan hänet isäksi, en näe häntä enää koskaan. Olen tiennyt ja itkenyt 3 päivää, kerroin asiasta heti myös miehelle.
Hedelmöittyminen tapahtunut 3 viikkoa sitten (ei muita mahdollisuuksia). Kävin viime ja sitä edellis viikonloppuina viihteellä joka on voinut vaikuttaa raskauteen?
En tiedä mitä tehdä. Nyt on niin tyhjä olo. Lasta en tähän väliin suunnitellut vaikka niitä tulevaisuudessa haluaisinkin mieheni kanssa. Tai halusin. Nuo sanat ja oletus siitä että tämä keskeytetään loukkasi todella ja tuntuu etten halua enää olla hänen kanssaan.
Nyt en tiedä erotaanko ja pidän lapsen vai erotaanko myöhemmin jos teen nyt abortin (en tiedä kestänkö asiaa). En halua yksinhuoltajaksikaan. Parisuhteemme on ollut aika riitaisa viimeisen puoli vuotta. Yhdessä olemme olleet 3 vuotta. Yhteistä aikaa ei ole ollut vaikka olemme asuneetkin yhdessä.
Sain juuri ylennyksenkin töissä - vastuu isosta tiimistä. Gradukin on vielä kesken. Ikää 30+.
Kenelle asiasta voi jutella? Olen ihan rikki.. :( Mitä teen jos raskaus ei mene kesken?
Kommentit (127)
[quote author="Vierailija" time="29.04.2013 klo 15:04"]
[quote author="Vierailija" time="29.04.2013 klo 14:00"]
Ja sillä välin mies viettää normaalia arkista työpäiväänsä tietämättömänä millaisen henkisen taistelun nainen on käynyt.
[/quote]
Lisäksi se abortti tulee kulkemaan naisen mukana koko loppuelämän, aina jos tulee uudelleen raskaaksi, jos tulee jotain gynekologisia ongelmia. Siellä se toimenpide on ja pysyy, muistuttaa olemassaolostaan papereissa ja kaavakkeissa. Ei se miehen papereissa koskaan näy.
[/quote]
Se muuten olisikin hauska lisä: miehen papereihin myös merkintä kuinka monta naista on saattanut raskaaksi, ja kuinka moni raskaus on päättynyt aborttiin. Ja tätä sitten kytättäisiin aina kun mies käy lääkärissä, kyseltäisiin mieheltä miksi olet epäonnistunut miehenä ja isänä, kun kumppanisi on päätynyt aborttiin? Että et kai vaan painostanut, sinä miessika?
Siinä voisi moni machomies alkaa oikeasti nieleskellä, kun pitäisi itse kantaa tekojensa seurauksia, eikä vaan uhkailla naisia hylkäämisellä tai jopa pahemmalla, jos pitää sen yhdessä alulle saatetun lapsen.
Muutenkin nämä miesten lässytykset on sellaista paskaa että huh huh. JOs on niin huolissaan siitä vahinkoraskaudesta, sitten varmaan käyttää sitä kortsua aina, eikä jätä ehkäisyäkin naisen vastuulle.
[quote author="Vierailija" time="29.04.2013 klo 15:09"]
[quote author="Vierailija" time="29.04.2013 klo 14:43"]
[quote author="Vierailija" time="26.04.2013 klo 16:21"]
Abortti, jos haluat yrittää pelastaa suhteenne. Yksinhuoltajuus, jos lapsi tärkeämpi kuin mies. Abortti lienee viisain päätös.
[/quote]
Aloittajana pitäisin lapsen ja heivaisin tuollaisen keskenkasvuisen ukon pihalle. Ei se siitä ikinä tule aikuistumaan jos lapsen saanti on noin kamala asia.
[/quote]
Miksi lapsensaanti liitetään aina aikuistumiseen? Eikö voi olla aikuinen ilman lasta?
[/quote]
Koitas Einstein keksiä. Ettei vain liittyisi se aikuistuminen jotenkin siihen vastuun kantamiseen vaikealla hetkellä?
[quote author="Vierailija" time="26.04.2013 klo 18:06"]
ap, mitä luulet et ihmiset sanoo kun tuut VAUVA-palstalta kysymään?? siis onhan täällä monenlaisia ihmisiä, itsekin olen lapseton, mutta yleisesti ottaen täältä saat vauva-sympatiat pro-vauvaisilta puolellesi. ehkä se onkin se mitä tarvitset, tukea ruveta yksäriksi (vaikka sanoit ettet halua, mutta eihän sitä monikaan toki haluaisi alunperin) ja/tai yrittää pakottaa mies perustamaan perhe, "kyllä se siitä sit kun vauva syntyy"...
mitäs jos et olisi raskaana ja miehesi päättäisi käydä sterilisaatiossa, välittämättä siitä mitä sinä ajattelet, olisko reilua? ja samalla ostais koiran ja papukaijan koska haluaa niitä kovasti, ja kertoisi että nyt muutatte ulkomaille Zambiaan koska hän sai sieltä hyvän duunin ja ura on hänelle kaikki kaikessa. joo, ei voi verrata lapsen hankintaan, kaikki sanoo. no, itse päätät mikä on nyt tärkeintä - suhde vai lapsi. voimaa päätöksentekoon.
[/quote]
EI ole yllätys, että lapseton kirjoittaa jonkun noinkin idioottimaisen tekstin.
Mä en tahdo, että juhannuksena sataisi. Mä en tahdo, että mun omainen sairastui syöpään. Mä en tahdo, että mun selkäsärky estää muo kävelemästä. Mä en tahdo, että naapuri tunkee pahvia tavalliseen sekajäte roskikseen...
On paljon asioita mitä me ei tahdota, mutta mitä me silti saadaan. Ei elämää useinkaan voi etukäteen käsikirjoittaa ja sehän se elämässä juuri onkin niin mielenkiintoista ja ihanaa. Koskaan ei tiedä mitä sieltä kulman takaa tulee.
Edesvastuutonta on kuitenkin kiristää toista ihmistä elämällä, tarkoitan juuri sitä että " Mä en halua lasta ja lähden jos se tulee." No yhy-yy, anna mennä ja todellakin anna vähän vauhtia siihen menemiseen...Ihan kuin jokin 3- vuotias!
Maailman sivu ovat naiset lapsia saaneet. Sillälailla se maailma etenee. Itse en lapsiani mihinkään mieheen vaihtaisi, varsinkaan noin lapselliseen.
[quote author="Vierailija" time="03.05.2013 klo 08:12"]
[quote author="Vierailija" time="29.04.2013 klo 15:09"]
[quote author="Vierailija" time="29.04.2013 klo 14:43"]
[quote author="Vierailija" time="26.04.2013 klo 16:21"]
Abortti, jos haluat yrittää pelastaa suhteenne. Yksinhuoltajuus, jos lapsi tärkeämpi kuin mies. Abortti lienee viisain päätös.
[/quote]
Aloittajana pitäisin lapsen ja heivaisin tuollaisen keskenkasvuisen ukon pihalle. Ei se siitä ikinä tule aikuistumaan jos lapsen saanti on noin kamala asia.
[/quote]
Miksi lapsensaanti liitetään aina aikuistumiseen? Eikö voi olla aikuinen ilman lasta?
[/quote]
Koitas Einstein keksiä. Ettei vain liittyisi se aikuistuminen jotenkin siihen vastuun kantamiseen vaikealla hetkellä?
[/quote]
Vastaan,, vaikka et tuolla nenäkkäällä asenteella ansaitsisi kuin jälki-istuntoa. Niin aikuinen sinä olet. Vastuunkanto voi katsos liittyä myös siihen, että tekee valinnan, joka on järkevä eikä vauvakuumeen sumentama. Se on todellista vastuunkantoa..
[quote author="Vierailija" time="03.05.2013 klo 08:26"]
[quote author="Vierailija" time="03.05.2013 klo 08:12"]
[quote author="Vierailija" time="29.04.2013 klo 15:09"]
[quote author="Vierailija" time="29.04.2013 klo 14:43"]
[quote author="Vierailija" time="26.04.2013 klo 16:21"]
Abortti, jos haluat yrittää pelastaa suhteenne. Yksinhuoltajuus, jos lapsi tärkeämpi kuin mies. Abortti lienee viisain päätös.
[/quote]
Aloittajana pitäisin lapsen ja heivaisin tuollaisen keskenkasvuisen ukon pihalle. Ei se siitä ikinä tule aikuistumaan jos lapsen saanti on noin kamala asia.
[/quote]
Miksi lapsensaanti liitetään aina aikuistumiseen? Eikö voi olla aikuinen ilman lasta?
[/quote]
Koitas Einstein keksiä. Ettei vain liittyisi se aikuistuminen jotenkin siihen vastuun kantamiseen vaikealla hetkellä?
[/quote]
Vastaan,, vaikka et tuolla nenäkkäällä asenteella ansaitsisi kuin jälki-istuntoa. Niin aikuinen sinä olet. Vastuunkanto voi katsos liittyä myös siihen, että tekee valinnan, joka on järkevä eikä vauvakuumeen sumentama. Se on todellista vastuunkantoa..
[/quote]
Teillä on erilaiset arvot. Toinen henkilö arvostaa elämää yleensä, sinä et näe sillä arvoa. Ratkaisun järkevyys riippuu arvomaailmasta. Jos arvottaa elämää yleensä korkealle, silloin järkevää on tehdä lapsi, jos mitään järkevää syytä tehdä abortti ei ole. Tässä tapauksessa järkeväksi syyksi ei siis käy "minä haluun/ en haluu". Jos taas ei näe lapsen elämällä sinänsä mitään arvoa, voidaan järkevä ratkaisu tehdä myös muilla perusteilla.
eikai sulla sit muuta vaihtoehtoo oo ku aportti
[quote author="Vierailija" time="03.05.2013 klo 08:09"]
En ymmärrä teitä, naiset. Ja olen itsekin nainen. En ikinä tekisi lasta vastentahtoiselle miehelle.
[/quote]
niin no kertoo jotain sinusta, kun puhut miehelle lapsen tekemisestä. minä en tee lasta miehelle ollenkaan, ihan itselleni teen. pidän huolta, rakastan, elätän. jonkun ejakulaation nillitykset i paljoa paina, jos ei ole kyllin kypsä vastuun kantamiseen teoistaan, ei ole kyllin kypsä yhdyntäänkään.
[quote author="Vierailija" time="03.05.2013 klo 08:09"]
En ymmärrä teitä, naiset. Ja olen itsekin nainen. En ikinä tekisi lasta vastentahtoiselle miehelle.
[/quote]
Miehellekö se lapsi tehdään?
Loistavia kommentteja joillakin juurikin näistä "miehistä" ja niiden kypsyystasosta :D Just näin!
Olen parhaillaan samassa tilanteessa. Yksi lapsi on jo menneestä avioliitosta, mutta myös yksi lääkkeellinen abortti ennen tätä suhdetta. Silloin en nähnyt itse muita vaihtoehtoja. Surin todella, mutta pääsin yli, enkä sinänsä sure sitä enää enkä kanna syyllisyyttä. Isänä olisi ollut täysnarsisti, joka olisi voinut hetkenä minä hyvänsä keksiä vaatia oikeuksiaan isänä siitä huolimatta, millainen oli ja millaiset mielipiteet raskaudesta oli. Suhde oli jo päättynyt ja elämäntilanteeni oli huonompi muuten.
Tänä keväänä tein sitten positiivisen raskaustestin. Kolmisen vuotta pitkä vaihtelevamenestyksekäs suhde mieheen, jolla on myös jo ennestään lapsi. On tälle hyvä isä. Ehkäisy petti ja jälkiehkäisy ei toiminut. Mies ei missään nimessä halua lasta. Haluaa pitää vapautensa ja mitä näitä nyt on. Pelkoja lähinnä. Ja näitä kommentteja lukiessani sekä muitakin vastaavia ketjuja, on järkyttävää huomata miten kylmiä ja tunteettomia miehet todella ovat. Ei ainakaan kunnioitusta nostata.
Hankin keskeytyspaperit, koska kuuntelin miehen puheita. Lupauksia matkoista ja kivasta tulevasta. Kokoajan kuitenkin olo tuntui tyhjältä. Tiesin, että en voi kunnioittaa tuollaista miestä ja abortti olisi välissä koko ajan. Mulla on terveydellisiäkin asioita tässä otettavana huomioon aikalailla ja tämä on riskiraskaus. Mutta, kun aika polille oli ja lääkäri kysyi, olenko varma, vastaus oli että en itseasiassa ole ollenkaan. Päätin pitää lapsen. Koska kuuntelin omaa sydäntäni. Toimin omien arvojeni mukaan. Miten edes pystyin miettimään keskeytystä?!! Arvostan elämää ja lähestyn sitä rakkaudesta. Että olisin tuhonnut alkaneen elämänihmeen sen takia, että ukko haluaa lipittää sitä punkkua seuraavat 20 vuottakin rauhassa. Käpertyä itseensä ja paeta elämää.
Kun tulin lääkäriltä ja kerroin miehelle uutisen, hän lakkasi olemasta. Omasta tahdostaan. Ei pystytä keskustelemaankaan tms. Sulatelkoot rauhassa. Mutta jos hänen kantansa on se, että ei edes kysele vointia raskauden aikana, eikä auta missään, niin turha tulla itkemään myöhemmin. Kun ikää on 35 sekä naisella että miehellä, niin voisi kasvaa aikuiseksi se mieskin jo.
Nyt odottelen np-ultraa ja huomenna on eka neuvola. Kun tein tämän päätöksen, olen ollut onnellinen ja rauhallinen. Ajatus ja tunne keskeytyksestä sai aikaan vain ison mustan aukon. Helppoa ei varmasti tule olemaan, toipuminen leikkauksesta ja vaikka mitä. Mutta luotan elämään. Se kantaa, jos sille antaa mahdollisuuden. Mutta jos elämää katsoo vain pelon kautta, ei palkaksi saakaan muuta kuin lisää pelkoa.
[quote author="Vierailija" time="26.04.2013 klo 16:35"]
[quote author="Vierailija" time="26.04.2013 klo 16:31"]
Ketään ei saa pakottaa vanhemmaksi!
[/quote]ap pakottaa miehen isäksi ja mies joutuu maksamaan elareita lapsesta, jota ei ole maailmaan tahtonut. Suuri vääryys. Eikö ap tahdo lapselleen oikeata isää?
[/quote]
Missäpän tynnyrissä miehen on pitänyt elää, mikäli ei ole tiennyt, että seksistä voi tulla raskaaksi. Mikäli aivan tuhatvarmasti haluaa estää ei-toivotun raskauden, niin käyttää sitten kondomia pillereiden lisäksi ja käy pätkimässä piuhat heti kun ikä sallii.
Ääliö joka tapauksessa, mikäli kylmästi uhkaa ap:n jättää, vaikka ap:lla on jo muutenkin tilanteesta paha mieli ja ahdistus päällä. Kengän kuva ahteriin, tuli umpi päätös tahansa.
Tässä nyt selkeesti on 2 vaihtoehtoa joista valitset sen kumpaa enemmän haluat: miehesi vai raskauden
elämä on mahdollisuutta. vauvasi osa sinusta. voitko elää onnellisena sen jälkeen, jos abortoit vauvasi? jokainen meistä on ainutlaatuinen. toista samaa ei ole. muettisitkö minkä väriset silmät vauvallasi on? ja ehkä hän näyttää sinulta ja on samanväriset hiukset, tykkää sun lempikirjasta. vauvasi on osa sinua. mies vaan antaa sen mahdollisuuden raskaudelle, mutta nainen hoitaa isomman osan. vauvasi on nyt sinun, sinun geenejä, sun verta ja hän on sydämesi alla. hän on sinun, ja sinun täytyy suojella vauvaasi. et ikinä saa vauvaasi takaisin, jos abortoit hänet. toista samanlaista ei synny. olemme melkein KAIKKI olleet suunnittelemattomia raskauksia. mitä jos äitimme olisivat päättäneet että olemme virhe ja abortoineet? uusi elämä ei ikinä ole virhe. ja kun sait vauvasi ehkäisystä huolimatta, sait siunatun lahjan. et tiedä kuinka monet naiset eivät saa lapsia käyvät läpi kivuliaita hoitoja, ja itkevät kun ne ei tehoa, ja tietävät jäävänsä lapsettomiksi. monet teinit alle 16v.synnyttävät ja antavat adoptioon. koska se on uusi elämä, oma vauva. abortoiminen ei ikinä poista sitä. se jää mieleen ja on kanssasi joka yö. pidä ihana vauvasi. uhraa ei niin merkittävillä asioilla nyt ja se palautuu sinulle elämänarvoisina asioina takaisin. älä pelkää. sinulla on oma vauvasi, ja pärjäätte ihan varmasti. miestä ette tarvi, joskus tulevaisuudessa vanhana ukkona tajuaa virheensä. hän ei ole kukaan päättämään vauvasi elämästä. se on sinun kroppa, ja vauvasi on sinun sydämen alla.
vauvasi on osa sinusta, pidä ihana vauvasi, miehet tulee ja menee, oma vauvasi ei ikinä petä sinua, ei ikinä jätä, miehet on kuin ratikoita toinen lähtee ja uusi tulee, tärkeintä on lapsesi nyt ja tulevaisuudessakin kun ihan varmasti teet omalle vauvallesi tytölle tai pojalle sisaruksia. onnea ja nyt tämä on elämää oikeata elämää ja iloa ehdotonta rakkautta mitä saat lahjan kokea, ja se tärkein asia mitä jokainen nainen voi ikinä tehdä. onneksi olkoon:)
vauvasi on osa sinusta. elämä on elämistä varten. virheitä voi saada anteeksi valitsemalla elämän ja uuden elämän antamista. onnea ja tsemppiä, kaikki tulee olemaan hyvin
Sinuna pitäisin lapsen ja jättäisin miehen jos ei ole valmis isäksi. Mielipide hänellä saattaa vielä muuttua. Mies tukee sitten taloudellisesti maksamalla elarit (tämä on lapsen oikeus) ja saatat saada häneltä tukea vanhemmuuteen lapsen kasvaessa hänen tutustuessa lapseen (pitää ehkä iltoja tms.luonaan).
Olet yli 30-v, sinulla on vakityö. Nämä ovat jo paljon. Gradun voit tehdä hyvin hoitovapaalla (itse viimeistelin lomilla väikkärini). Noin varhaisessa vaiheessa alkoholi on tuskin vaurioittanut lasta mitenkään.
Ihmeellistä uskonnollissävytteistä lässytystä tässä ketjussa.
On selvää, että jos lasta ei halua, kannattaa turvautua aborttiin. Se kun on paras keino varmistaa, että lasta ei todellakaan tule. Kyseessä ei ole mikään moraalinen tai filosofinen ongelma vaan ihan käytännöllinen ratkaisu käytännölliseen ongelmaan. Tämän oikeuden puolesta on tehty paljon töitä, ja ilman muuta sitä kannattaa käyttää, jos todella tarvetta. Huvikseen ei kukaan aborttia tee, se on selvä asia, joten moralisointi vähän ihmetyttää.
:'( Taas yksi turha abortti. Itken.
En ymmärrä teitä, naiset. Ja olen itsekin nainen. En ikinä tekisi lasta vastentahtoiselle miehelle.