Lue keskustelun säännöt.
Olen raskaana, mies ei halua lasta, mitä teen?
26.04.2013 |
Olen tehnyt 3 raskaustestiä eli olen todennäköisesti raskaana. Ehkäisy oli käytössä, mutta ei toiminut. Mies sanoi, että jos pakotan hänet isäksi, en näe häntä enää koskaan. Olen tiennyt ja itkenyt 3 päivää, kerroin asiasta heti myös miehelle.
Hedelmöittyminen tapahtunut 3 viikkoa sitten (ei muita mahdollisuuksia). Kävin viime ja sitä edellis viikonloppuina viihteellä joka on voinut vaikuttaa raskauteen?
En tiedä mitä tehdä. Nyt on niin tyhjä olo. Lasta en tähän väliin suunnitellut vaikka niitä tulevaisuudessa haluaisinkin mieheni kanssa. Tai halusin. Nuo sanat ja oletus siitä että tämä keskeytetään loukkasi todella ja tuntuu etten halua enää olla hänen kanssaan.
Nyt en tiedä erotaanko ja pidän lapsen vai erotaanko myöhemmin jos teen nyt abortin (en tiedä kestänkö asiaa). En halua yksinhuoltajaksikaan. Parisuhteemme on ollut aika riitaisa viimeisen puoli vuotta. Yhdessä olemme olleet 3 vuotta. Yhteistä aikaa ei ole ollut vaikka olemme asuneetkin yhdessä.
Sain juuri ylennyksenkin töissä - vastuu isosta tiimistä. Gradukin on vielä kesken. Ikää 30+.
Kenelle asiasta voi jutella? Olen ihan rikki.. :( Mitä teen jos raskaus ei mene kesken?
Kommentit (127)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.04.2013 klo 17:53"]Kun ei (välttämättä) ole. Mies pystyy kävelemään tiehensä ja olemaan koskaan tapaamatta lasta. Siittiöiden luovutus ei ole "vanhemmuutta".
Naisella on biologian perusteella suurempi päätäntävalta joihinkin asioihin. Lasta ei voi abortoida puoliksi tai synnyttää puoliksi, joten jos ollaan eri mieltä niin on mentävä joko isän tai äidin mielipiteen mukaan. Ainoa inhimillinen ja yhteiskunnallisestikin toimiva ratkaisu on se, että äiti saa päättää asian.
Olisi todella erittäin suotavaa keskustella suhteen alussa läpi elämän suuret valinnat, mutta ongelmana on, että ihmisten arvot ja tavoitteet voivat muuttua iän ja kokemusten myötä. Esim. pariskunta on sopinut yrittävänsä saada 3 lasta, mutta yhden lapsen jälkeen toinen toteaa, ettei jaksa kuin yhden. Tämä ei mielestäni ole mikään sopimus- tai moraalinen rikkomus, vaan elämää.
[quote author="Vierailija" time="26.04.2013 klo 17:25"]
Vanhemmuus on aivan yhtä syvällinen ja maailmaa muuttava asia niin miehelle kuin naisellekin. Se on elämää mullistava asia.
Mies ei voi olla vastuussa naisen tulevaisuuden raskauksista, vaan hän vastaa ainoastaan tästä raskaudesta; hänen omista geeneistään, omasta sukulinjastaan, omasta juridisesta asemastaan.
Olemme tasa-arvoisia ihmisinä. Miksi naisella olisi biologiansa perusteella erityinen valta päättää isän puolesta?
Juuri tällaisten tapausten vuoksi olisi erittäin suotavaa käydä suhteen alkuvaiheessa keskustellen läpi elämän suurimmat valintatilanteet.
[/quote]
[/quote] Hyvin sanottu, mutta tällaisesa tapauksessa kun vahinko on jo sattunut eikä asiasta olla kunnolla keskusteltu, kummallakin on mielestäni oikeus tehdä miten tykkää. Tuli siitä sitten ero tai ei. Nainen tahtoo lapsen eikä hänellä ole enää paljon mahdollisuuksia siihen. Hänellä on mielestäni oikeus pitää jo alkanut elämä. Mies ei tahdo, joten hänelle ei pitäisi laittaa mitään vastuuta tilanteesta. Hänen ei tarvitse olla naisen kanssa eikä maksaa mitään. Kummankin mieli voi muuttua. Olisi mielenkiintoista kuulla, miten tämä tarina päättyi. Keskustelun aloituksesta on nyt reilu vuosi aikaa :) Voi kun saisimme tietää, miten teillä kaikilla kolmella menee :D
Pidä lapsi ja ota ero. Etsi joku kiva lapseton mies vauvalle isän korvikkeeksi. Ilman parisuhdetta. Joku joka vaan tykkää puuhailla lapsen kanssa, mutta on hedelmätön.
[quote author="Vierailija" time="26.04.2013 klo 16:32"]
Sinulla on kaksi vaihtoehtoa:
-Raskaus kesken (voi siis tapahtua spontaanisti, tai aborttina)
-Sinusta tulee äiti
Tottakai jos parisuhteenne on ollut epävakaa ja mies käyttää isompien asioiden edessä kiristystä (joka nyt vasta ilmennyt), niin en suosittele jatkamaan parisuhdetta. Parisuhde ei lähde positiivisempaan suuntaan missään tapauksessa, ei siinä että hankitte lapsen jota mies ei halua, eikä siinäkään että teet abortin pakotettuna, eikä siinä että alat yksinhuoltajaksi ja mies tekee katoamistempun.
Ehkä sinun tapauksessasi olisi hyväksi sekä sinulle, miehelle että mahdolliselle tulevalle lapselle, että eroatte, sinä toivot keskenmenoa ja jos ei sellaista tule, niin abortti. Opiskelu ja työtilanne on sinulla nyt niin hyvällä mallilla, että vauvan tulo sotkisi niitä väistämättä ja sinä selvästi kaipaat lapsia vasta sitten kunnolliseen parisuhteeseen.
Asioilla on tapana järjestyä. Tsemppiä sinulle!
[/quote]
Tämä on hyvä neuvo!
olin itse samassa tilanteessa ..ja halusin pitää,lapsen mutta mieheni pisti kovasti vastaan ..en tiennyt mitä oisin tehnyt ..näin pienestä kuvatkin ja,niin myös miehenikin mutta se ei auttanut yritin,puhua mutta ei,yhtäkkia aika,kului nopeasti että,olin jo viikolla 11.. tein sitten abortin mitä kadun syvästi näin jopa lapseni ..menin shokkiin.syytän itseäni koska olin tyhmä . sen jälkeen alkoi alamäki näin pahaa unta joka yö heräsin aina unesta siihen kun itkin kuin pieni lapsi .tätä jatkuu vielläkin mutya ei enään nii paljon kuin silloin..tunsin syyllisyyttä koko asiasta ..mutta,ei asiolle voi mitään joskus ne menee miten menee.. nyt minulla olisi kohta vähä yli kolmi viikkoinen vauva jos olisin pitänyt hänet ... kaiken sen jälkeen minulle on tullut hirveä tarve saada lapsi ja haluan sitä todeöla kovasti,mutta,en uskalla sano miehelleni mitään koska pelkään hänen reaktiota ...joten ei,kannata tehdä,aborttia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kannattaa jättää tommoset kusipää jätkät lapsi on aina etu sijalla .tommoset miehet ei oo urhauksien arvoisia jos ne haluaa tappaa oman lapsen joka on samaa lihaa ja verta ku itekki..lapset ovat taivaanlahja .
Mä en haluaisi synnyttää lasta miehelle joka ei lasta mun kanssa ole halunnut. Musta se olisi lasta kohtaan paskasti tehty. Lapsi kasvaa ja miettii että mikä mussa on vikana kun isä ei halunnut mua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
JÄTÄ SE MIES! Miehiä saat aina uusia!
Tämän on puolitoista vuotta vanha ketju. Jos vauva syntyi, niin on jo kohta vuoden ikäinen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sen jälkeen kun lapsi on maailmmassa, hänellä on samat ihmisoikeudet kuin kaikilla muillakin. Mies, joka vetelee tilanteen tullen esille "teit sitten itsekkäästi sen lapsen" -korttia ei ole kypsä isäksi saati ihmiseksi. Hänellä ei ole mitään oikeutta spekuloida toisen elävän ihmisen olemassaololla, oli tämän ihmisen isä tai ei. Viisas vanhempi ymmärtää ilman, että tarvitsee sanoakaan, että "sinun lapsesi eivät ole sinun lapsiasi. Vaikka he tulevat sinun kauttasi, he eivät tule sinusta ...".
Semmoinen "isä" kannattaa lähettää maailmalle kasvamaan, hänen ei tule sallia vahingoittaa kehittyvän lapsen herkkää mieltä, elämän iloa ja itsetuntoa tuhoavalla läheisyydellään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No et todellakaan tee aborttia, jos et itse halua. Katuisit sitä loppuelämäs. Ja mitä jostain gradusta. Itse olen kolmen lapsen äiti ja tein sen just pois. Ja onhan sulla nyt ikääkin, että kannattaa pistää jo hösseliksi, jos lapsia haluaa. Ja hyvähän jos sulla on hyvä duuni, niin saat kunnon äitiyspäivärahan.
Ikäväähän se on, että sulla on noin dorka mies, mutta kyllä tässä yhteiskunnassa yksinkin pärjää. Eli heitä jurvelo helvettiin elämästäsi ja ala nauttia raskaudestasi ja tulevasta pienokaisesta.
Olet jo sen ikäinen, että missä välissä sitten olit ajatellut sitä lasta jos ei nyt? Oletko miettinyt, ettet ehkä enää muutaman vuoden päästä tule raskaaksi?
Nyt on aika kolmekymppisen ihmisen saada elämänsä järjestykseen. Teet sen gradusi loppuun, päätät, mitä parisuhteelle teet, oletko siinä onnellinen ja asetatko sen raskautesi edelle vai asetatko sinun sisälläsi elävän ihmisen taimen kaiken edelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Abortti, jos haluat yrittää pelastaa suhteenne. Yksinhuoltajuus, jos lapsi tärkeämpi kuin mies. Abortti lienee viisain päätös.
Soita vaikka äidillesi. Tai siskollesi. Minusta sinun olisi hyvä jutella jonkun sinut hyvin tuntevan läheisen kanssa.
"Hedelmöittyminen tapahtunut 3 viikkoa sitten "
kannattasko käydä lääkärillä toteamassa koska hedelmoitys on 'tuore'. Jatketaan sitten tätä? mutta varmista nyt 100% ensin.
Kumminkin jos ole jo yli 30v.. niitä tilaisuuksia lapsen tekoon on rajoitetusti, valitan. Varsinkin jos miestä vaihdat (ja kuulostaa siltä että kannattaisi, varsinkin jos ET ole raskaana)
No eikö se ole ihan selvää: synnytät lapsen, rupeat äidiksi ja teet sen gradun loppuun sitten, kun taas ehdit.
Töitä tulee ja menee. Lapsen saaminen on epävarmempi asia. Eli jos haluat ylipäätään olla äiti, tässä on mahdollisuutesi.
Pärjäät kyllä yksinkin syntyvän lapsen kanssa ja uskon jopa, että miehesi kuitenkin hyväksyy lapsen hänen synnyttyään. Olen itse ollut samassa tilanteessa, enkä suosittele kenellekään sitä vaihtoehtoa, jonka itse valitsin.
Mikä tilanne?