Kertooko hyvä kirjoitustaito ihmisen älykkyydestä?
Kommentit (406)
Vain typerät humanistit miettii tollasia.
Vierailija kirjoitti:
Älykkään ja sivistyneen miehen tunnistaa paksusta lompakosta ja elegantista rannekellosta kädessä: https://www.vuodenmies.com/paras-miesten-kello.html
Naisista tätä tunnusmerkkiä on turha etsiä, koska se ainoastaan periytyy isältä tyttärelle ja katoaa sukupolvessa.
Vierailija kirjoitti:
Kertoo tietysti. Nykyajan suomalainen ei osaa edes yhdyssanoja ja teksti kuulostaakin kuin änkytyksestä kärsivän kirjoitukselta.
Oppilaitoksella ja Kotuksella suuri rooli, kun eivät tee mitään. Kotus on aivan turha rahareikä.
Esim. tsekin kielestä aikanaan lainattuja slaavilaisia lainakirjaimia ei kukaan osaa lausua; esim sana Tšekki jonka kaikki lausuvat zekki eli z-kirjaimena vaikka kysessä on nk. suhuässä.
Tšekin voi kirjoittaa tsekki ja lausua kuin tsekki. Kuten Shampanja kirjoitetaan suomeksi samppanja ja lausutaan sampanja0
Vierailija kirjoitti:
Ei. Hyvä kirjoitustaito kertoo yksilön suhteesta yhteiskuntaan ja orjallisesta päähän pänttäämisestä.
Miten esim. hyvä kaunokirjallinen teos kertoo mielestäsi päähän pänttäämisestä?
Aloitus kertoo pelkästään ap n narsismista.
Mitän on älykkyys? Älykkyys on sitä mitä älykkyystestit mittaavat.
Mitä ovat älykkyystestit? Ne ovat testejä jotka mittavat älykkyyttä.
No, mitä on älykkyys? Älykkyys on sitä...
Vierailija kirjoitti:
Varmaa on ainoastaan se, että puolet Suomen kansasta on keskimääräistä tyhmempiä.
Ei pidä paikkaansa. Käyttäytymistieteelliset ilmiöt eivät jakaudu normaalisti Gaussin käyrän mukaan, vaan log-normaalisti. Luovuuden kohdalla tämä ilmiö on jo hyväksytty tosiasia, mutta älykkyystutkijat ovat jääneet väärän jakauman uhriksi eli normaalijakauman uhriksi. Toki sekä luovuus että älykkyys jakautuvat log-normaalisti, mikä tarkoittaa sitä, että lähes kaikki ihmiset ovat keskimääräistä tyhmempiä, koska älykkyyden todellinen jakauma on oikealle voimakkaasti vino, sillä pieni joukko valioyksilöitä on superälykkäitä, ja muut ovat sitten tuhat kertaa tyhmempiä.
Jos sanoisimme, että 95% ihmisistä on keskimääräistä tyhmempiä, olisimme varmaan aika lähellä todellista kuvaa, mikä reaalimaailmassa vallitsee.
Älykkäät eivät kirjoittele vauva -palstalle.
Kyllä se kertoo jotain ihmisen kielellisesti ja muustakin älykkyydestä. Tiedän muutaman todella yksinkertaisen tyypin ja heidän kirjoitustaito on todella onneton, yhtään lausetta eivät osaa kirjoittaa ilman suuria kielioppi virheitä. Näiden suullinen ulosanti on kyllä selvempää, mutta yksinkertaiset jutut. Mutta omalle älylleenhän ei paljoa mitään mahda, joten ihmisarvon ei ole älystä kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Ei matikkapääkään älyä tarkoita, koneaivoja vain.
Juurikin näin! Kyllä kirjoitustaito on suurempaa älykkyyttä, sehän on selvä. Matikkapää näkyy lähinnä palkkanauhassa, eikä siinäkään mitään pahaa. :)
Vierailija kirjoitti:
No ainakin minusta on ärsyttävä lukea aina välillä tekstiä jonka kirjoittaja on selvästikin älykäs ja hyvä alallaan mutta ei vain yksinkertaisesti osaa jakaa sitä tietoaa kirjallisessa muodossa muille. Menee älykkyys monella tavalla hukkaan jos tietoaan ei osaa jakaa ymmärrettävästi.
Jos on hyvä omalla alallaan, se ei tee hyväksi opettajaksi. Olin opiskelemassa kaupallista alaa ja saatiin sijaiseksi vanhempi mies joka oli kymmeniä vuosia ollut työssään. Varmasti ihan pätevä työntekijä mutta ei osannut selittää helppojakaan laskuja meille aloittelijoille. Ei opittu mitään.
Vierailija kirjoitti:
Ei. Luokallani oli yläasteella tyttö, jonka äidinkieli oli aina 10 ja hän sai myös stipendin ja opettajan mielestä hän oli erityislahjakas, mutta matematiikassa hän oli erityisopetuksessa jo ensimmäiseltä luokalta lähtien.
Etpä taida tietää, että matemaattinen lahjakkuus ja kielellinen lahjakkuus edustavat eri osa-alueita ajattelussa ja älykkyydessä. Se, ettei toiseen ole taipumuksia niin vahvasti kuin toiseen, kertoo lähinnä kuvaamassasi tapauksessa mielestäni siitä, että tytön älylliset lahjat ja kiinnostuksen kohteet ovat olleet todella muualle, kuin matemaattis-loogiseen ajatteluun suuntautuneita.
Ymmärrän kuvatun tilanteen, koska itselläni oli samoin: äidinkieli aina kymppi ja aineitani luettiin vuosien ajan opettajien huoneessa ääneen koko peruskoulun ajan-myös muut kielet olivat aina kiitettäviä ja vähintäänkin hyviä arvosanoiltaan, mutta matematiikassa olin tukiopetuksessa enkä tänäkään päivänä ymmärrä matemaattisia yhtälöitä ja tehtäviä. Olemme erilaisia oppijoita: en ole edelleenkään kiinnostunut siitä, kuinka monta marjaa Matille jää kolmestakymmenestä, jos Maija syö niistä viisi. Opetusmetodit ja opettajien asennoituminen ovat myös oleellisessa osassa matematiikan opiskelussa, eipä unohdeta sitä.
Vierailija kirjoitti:
Ei. Luokallani oli yläasteella tyttö, jonka äidinkieli oli aina 10 ja hän sai myös stipendin ja opettajan mielestä hän oli erityislahjakas, mutta matematiikassa hän oli erityisopetuksessa jo ensimmäiseltä luokalta lähtien.
Tuollaisia naisia on nykypäivän korkeakoulutetuista naisista suurin osa. Puhua ja kirjoittaa osataan, muuta ei.
Vierailija kirjoitti:
Älykkyyden lajeja on monia. Kielellinen lahjakkuus on yksi niistä.
Ei ole. Älykkyys on älykkyyttä, aivojen suorituskykyä. Moni kielellisesti lahjakas on toki myös älykäs, mutta ei välttämättä. Matemaattisesti lahjakas on aina myös älykäs.
Vierailija kirjoitti:
Kielestä näkee enemmän yhteiskuntaluokkaa, koulutustasoa kuin älyä.
Vähän yksinkertaisemmat ihmiset kyllä lahjakkaasti sekottavat perhetaustan ja koulutuksen älyyn.
Kieli on opittua pintaa eikä niin monimutkaista että vaatisi poikkeuksellista älyä.
Somen vaikutukset kirjoitettuun tekstiin ja sen epätarkkuuteen ovat yksi uusi ulottuvuus nykyisin. Somealustalla nopeatempoisessa keskustelussa esim. piste lauseen perässä on tönkön keskustelijan merkki. Some siis luo uudenlaisia tyyliseikkoja.
Kielellisessä ulosannilla ei ole mitään tekemistä yhteiskuntaluokan kanssa. Tämän yksisilmäisen ja leimaavan yleistyksen tekijä ei ainakaan ole selkeästikään kovin älykäs. Ehkäpä hän ei ole vielä kuullut, ettei hyviä ja uskottavia tarinoita juurikaan synny, ellei ihmisellä ole takana elettyä ja koettua elämää tai kosketuspintaa todellisuuteen sen eri muodoissa mahdollisimman laajasti. Akateemisuudella pääsee tiettyyn pisteeseen, mutta me ihmiset olemme aina istuneet leiritulilla kertomassa ja kuulemassa Jännittäviä Opettavaisia Tarinoita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni porskuttaa pitkälle pelkällä röyhkeydellä... Mutta voi kai sekin olla yksi älykkyyden muoto, koska se kannattaa...
Tämä on narsismia. Sillä pärjäilee nyky-yhteiskunnan pyrkyriliike-elämässä. Tiedän tällaisia ihmisiä, alla on amis ja joku opistoinssitutkinto, mutta ollaan kuin tohtorit konsanaan johtoryhmissä pörhentelemässä.
Ne tyypit ovat perustaneet firmoja ja saaneet ne menestymään. Ne osaavat tehdä, siksi ne ovat niissä johtoryhmissä.
Matemaattisesti lahjakas ihminen on kielellisesti lahjakas yksilö, koska matematiikka on kieli, johon tiede perustuu. Matematiikka on kieli, jonka avulla asiat voidaan ilmaista täsmällisen tarkasti.
Yleiskyvykkyys on aika yleisesti hyväksytty asia älykkyystutkimuksessa, mikä tarkoittaa sitä, että jos on taitava esim. matematiikassa, niin taitava myös muissakin asioissa.
Vierailija kirjoitti:
Jos epäilyttää pitääkö jokin kirjoittaa yhteen vai erikseen kirjoittakaa aina yhteen.
Ei. Yhdyssanavammaisilla vaisto ei toimi. Vaikka selkeitä yhdyssanoja kirjoitetaan erilleen, niin samaan aikaan tehdään vääriä yhdyssanoja tyyliin: ensiviikko, firmanjuhlat. Yhdyssanat muodostuvat ihan säännöistä ja ne kannattaa opetella.
Tämä!
Itseäni raivostuttaa lukea tekstiä joka vilisee yhdyssanavirheitä. Niitä tekevät älykkäätkin, toki paljon vähemmän kuin
a) tekoripsiset ja ankkahuuliset naiset
b) tatuoidut ja kiroilevat lähiöäidit
c) lippispäiset amistyypit
Itse olen kuullut jonkun miettivän yhdyssanojen kohdalla päinvastoin, eli jos sana on pitkä niin jaa se. Eli tulee auton asentaja tai baletti tanssija.
Varmuuden vuoksi yhteenkirjoitetut sanat ovat vielä hullumpaa. Puolivuotta, sitä näkee usein.
Ja se, että joku ei ymmärrä mikä ero on jos kirjoitetaan Vantaanjoki tai Vantaanjoki.
Vierailija kirjoitti:
Kielellisesti ja kirjallisesti lahjakkaan juttuja lukee ja kuuntelee mielellään. Esim. treffailun viestailuvaihetta voisin jatkaa forever and ever jos vastapuolikin on kirjallisesti lahjakas. Juttu luistaa, virkkeet ovat selkeitä, käyttää hauskoja kielikuvia, vastaa nopeasti ja älykkäästi. Ei kielivirheitä, ei turhia emojeja koska osaa sanavalinnoilla ilmaista tunnetilaa. Flirttailu tällaisen kanssa on viestitellenkin parempaa kuin jonkun tollon seura livenä. Harvassa näitä helmiä on ollut, onneksi löytyi yks 🥰
Toki joo, mutta jos siellä on sitten epäsiisti ja hieltä haiseva tyyppi, niin siihen se sitten lässähti. Näin käy usein.
Eikerro.
Esimerkiksi mä teen alin omaan pre-positiovirheitä enkussa, vaikka olin huippu-älykäs. Nykyään älykkyys osamäärä onkin tippunu sadastaneljästäkymmenestä viidestä 129:n. Ala mäki sen kun jatkuu. Oikeastaan täsä aiheesta ei saa ees romania aikaseksi.
Älykkyysosamäärä on nopeustesti ja hoksottimet hidastuvat vanhetessa. Toivottavasti kirjoitan parempia runoja 90-vuotiaana pappana kuin nyt – ÄO tuskin kasvaa, vaikka kirjallinen ilmaisu kehittyisi vielä.