Lue keskustelun säännöt.
Kertooko hyvä kirjoitustaito ihmisen älykkyydestä?
Kommentit (406)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei. Hyvä kirjoitustaito kertoo yksilön suhteesta yhteiskuntaan ja orjallisesta päähän pänttäämisestä.
Ei hyvällä kirjoitustaidolla ole mitään tekemistä päähän pänttäämisen kanssa. Hyvä kirjoitustaito kertoo ajattelukyvystä.
Hieman rautakankiversio asiasta: Jos ihminen syntyy johonkin muuhun maahan kuin Suomeen, niin hän ei välttämättä ole tyhmä, vaikka ei osaisi kirjoittaa suomeksi. Myös Suomessa lapsia syntyy perheisiin, joissa puhutaan suomen kieltä huolimattomasti ja virheellisellä kieliopilla, jolloin he joutuvat opiskelemaan tavallaan toisen version suomen kielestä, jolloin toisinaan nämä kielet menevät iloisesti sekaisin. Ei oppineisiin perheisiin syntyneet ovat hieman vaativammassa asemassa kuin ne lapset, jotka syntyvät perheisiin, joissa jo lapsesta saakka puhutaan virheetöntä suomen kieltä.
Lyhyesti, vaikka ihminen oppii jonkin asian esimerkin ja opetuksen tuloksena virheellisesti, niin se ei ole mitenkään todiste henkilön älyllisten lahjojen puutteesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älykkyyttä on paljon erillaista ja sitä voi mitata monella eri tavalla. Esimrkiksi itse olen hyvä matematiikassa ja rakennustekniikassa, mutta sosiaalinen älykkyyteni on matala.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lyhyesti, ei.
Pitkästi. Ehkä. Se kertoo ainakin siitä, että osaa ajatella. Ehkä myös siitä, että on vähintään kohtuullisen älykäs. Korkeasta älykkyydestä se ei kerro. Jos ajatellaan ns. verbaalista lahjakkuutta, joka ei toki ole sama kuin kirjoitustaito, niin se ei tutkitusti juurikaan korreloi korkean älykkyyden kanssa. Tarkoittaen, että jos on sanavalmis, ja verbaalisesti nopea, jopa älykkään oloinen, niin se ei silti tarkoita että on älykäs. Se tarkoittaa vain sitä, että aivojen hermoradat on järjestyneet niin, että pystyy älykkään oloisilla nopeasti tulevilla kommenteilla vaikkapa nollaamaan toisen. Eli löytää nopeasti vasta-argumentit joilla saada toinen pois tasapainosta, vaikka ne argumentit eivät olisi oikeasti puolustettavissa.
Sitten taas kirjoitustaito. Se on ehkä enemmän sellaista sanojen sommittelua, rytmittelyä, ja asian harkittua esiin tuomista, että sen voisi ajatella korreloivan älykkyyden kanssa jossain määrin. Mutta vain jossain määrin. Ei sillä, etteikö moni hyvän kirjoitustaidon omaava voisi olla hyvinkin älykäs. Mutta on myös paljon sellaisia erittäin älykkäitä, jotka eivät vain yksinkertaisesti saa kirjoittaessaan sanoja järjestymään niin, että se vaikuttaisi taidokkaalta. Kirjoitustaito on hyvin pitkälti taito, joka opitaan, ja hiotaan paremmaksi harjoittelulla.
Riippuu siitä mitä sanalla älykkyys tarkoitetaan. Älykkyys sanana on monimielinen ja voi tarkoittaa hyvin monia asioita. Ensinnäkin, joidenkin mielestä älykkyys on synnynnäistä, kun taas toisten mielestä älykkyys on kognitiivisen lahjakkuuden laji, joka ei ole synnyäinen lahja, vaa edellyttää synnynnäisten kykyjen jalostamista lahjakkuudeksi kovan työn avulla.
Mitä sanalla älykkyys siis tarkoitetaan? Usein ei juuri yhtään mitään, koska sana älykkyys on julkisessa keskustelussa suhteellistettu tyylin "jokainen on älykäs omalla tavallaan", mikä tietenkään ei pidä paikkaansa, mutta näin tehdään, etteivät tyhmät pahoittaisi mieltänsä.
Korreloiko kirjoitustaito älykkyyden kanssa? Kuten totesin, se riippuu siitä, mitä sanalla älykkyys tarkoitetaan.
No aivan varmasti korrelloi. Jos olet tosi lahjakas kirjoittaja, se vaatii useimmiten ajattelun, ongelmanratkaisun, muistin ja luovuuden yhdistämistä. Paljon kognitiivisia toimintoja siis. Äly näkyy myös taitavana kirjoittamisena ja monina muina kykyinä.
Erna Husko sano, että voiko olla tyhmä, jos puolen miljoonan liikevaihto? Ei sillä, että se kontentti on geeniperimää ja perseen näyttämistä somessa jja hups se myy. Sen oivaltamiseen tarvitaan älykkyyttä.
Kieli on yksi työkalu ajatteluun ja ajatuksien jakamiseen. Matematiikka on esimerkiksi toinen. Kyllä heikkolahjainen voi osata kirjoittaa kauniisti. Hyvä oikeinkirjoitus ei myöskään takaa älykkyyttä, ehkä enemmänkin kertoo kärsivällisyydestä. Mielestäni yksi selvä älykkyyden merkki on että pystyy puutteellisen tiedon varassa tekemään oikeita johtopäätelmiä ja että osaa myös perustella miksi päätyi tuohon päätelmään. Älykäs myös oppii melkein minkä tahansa taidon helposti jos haluaa käyttää aikansa siihen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vastaus on hyvinkin selkä. Eipä itsessään. Voit olla matikassa hyvä laskemaan kaavoja, mutta jos et osaa johtaa kaavoista mitään, niin olet vain laskukone. Voit osata kirjoittaa täydellistä tekstiä, mutta jos sisältö on mitä on, niin kirjoitustaito voi myös kertoa henkilön olevan täysi idiootti.
Vierailija kirjoitti:
Älykkyyttä on paljon erillaista ja sitä voi mitata monella eri tavalla. Esimrkiksi itse olen hyvä matematiikassa ja rakennustekniikassa, mutta sosiaalinen älykkyyteni on matala.
Totta. Ja sosiaalinen äly tarkoittaa usein myös menestystä. Ymmärrät ihmisten motiiveja, et tule huijatuksi esimerkiksi busineksessa, osaat vaikuttaa positiivisesti ihmiseen, saat heidät vaikka ostamaan, jos olet myyjä, olet empaattinen, osaat kannustaa johtajana ympärilläsi olevat kukoistamaan jne. Jos taas sosiaalista älyä ei ole, vähättelet muita, möläyttelet, saat muut tuntemaan itsensä huonoksi jne. Tosin nämä piirteet viittaavat myös hieman jo narsismiin. Eli ei tietenkään tarvitse olla narsisti, jos on matala sosiaalinen älykkyys. Ennemminkin ei vaan osaa lukea muita ihmisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kieli on yksi työkalu ajatteluun ja ajatuksien jakamiseen. Matematiikka on esimerkiksi toinen. Kyllä heikkolahjainen voi osata kirjoittaa kauniisti. Hyvä oikeinkirjoitus ei myöskään takaa älykkyyttä, ehkä enemmänkin kertoo kärsivällisyydestä. Mielestäni yksi selvä älykkyyden merkki on että pystyy puutteellisen tiedon varassa tekemään oikeita johtopäätelmiä ja että osaa myös perustella miksi päätyi tuohon päätelmään. Älykäs myös oppii melkein minkä tahansa taidon helposti jos haluaa käyttää aikansa siihen.
En tiedä kyllä ketään heikkolahjaista, joka osaisi kirjoitaa kauniisti. Työskentelen mm. heikkolahjaisten parissa. Ennemminkin kielioppi ei suju, kieli on yksinkertaista, lauseet töksähtäviä ja vaikeasti ymmärrettäviä. Matematiikassa on vaikeuksia ymmärtää yksinkertaistakaan teoriaan soveltamista. Kyllä oikeinkirjoitus usein kertoo älykkyydestä. Myös kielioppi on abstrakti asia ja kokonaisuus, joka vaatii älyä ja säännöillä pelaamista kuten matematiikkakin. Lisäksi molemmissa tarvitaan muistia. Kirjoitustaito vaatii tietysti tuotoksesta riippuen ajattelua, muistia, ongelmanratkaisua ja luovuutta. Eli suotta vähättelet kirjoitustaitoa. Sitä tarvitsevat useimmat ihmiset esimerkiksi työelämässä paljon enemmän kuin matematiikkaa ja kaavoihin soveltamista. Matematiikka toki vaatii myös älyä silloin kuin sovelletaan, muuten se on vain opeteltu taito. Toki tärkeä taito. Ja sekin kannattaa muistaa, että kuka tahansa, myös älykäs, voi harhautua puutteellisen tiedon varassa. Eli jos olennaista tietoa puuttuu, menee arvailuksi ja arvaaminen ei ole älykkyyttä paitsi jos se perustuu asiantuntijaintuitioon, mutta silloin se ei olekaan enää arvailua. Mutta kaikista tärkein älyllinen ymmärrettävä on se, että muistetaan, ettei älykkyys ole itse ansaittua. Siksi on turha olla ylimielinen, jos sattuu olemaan älykäs. Älykkyydestä on hyötyä vain, jos sen valjastaa omaan ja muiden hyötykäyttöön.
Vierailija kirjoitti:
Olen kielellisesti lahjakas, mutta älykkyydeltäni normaali, joten ainakaan minun kohdallani tuo väittämä ei pidä paikkaansa.
Ehkä olet sitten muilla osa-alueilla älykkyydessä heikompi. Tai et todellisuudessa ole kielellisesti lahjakas, luulet vain niin, jos olet puhelias. Mutta tässä puhuttiin kirjoitustaidosta. Hyvä kirjoitustaito ei ole pelkästään sitä, etyä käyttää sanoja taitavasti ja on runsas sanavarasto, mikä viittaa kielelliseen lahjakkuuteen. Hyvä kirjoitustaito on tuotakin, mutta lisäksi paljon muuta, jos puhutaan vaativasta tekstistä. Se on lisäksi ajattelua, luovaa ajattelua, muistia, ongelmanratkaisua, monimutkaisten asioiden sitomista toisiinsa, loogisia ajatusrakennelmia, johtopäätösiä jne. Kaikki tämä viittaa vahvasti älykkyyteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei. Tai no kertoo se, että jonkinlaista älyllistä toimintaa löytyy päästä, mutta ei paljoa muuta. Oikeinkirjoittaminen ei vaadi muuta kuin opettelua ja toistoja, kun taas luova kirjoittaminen kertoo vain luovasta mielestä, joka ei itsessään ole älykkyyden tae.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äidinkielen opettaja - nyt ma kirjaimet oikeaan järjestykseen laitan! - JÄTÄ SE SIKA!
Varmasti vaikutuksen hohdokaan ma teen - JÄTÄ SE SIKA!
Ain kyntilä kultuurinma oon! - JÄTÄ SE SIKA!
Niin pahoitin ma mieleni ja kirjoittaa oikein ma päätin! - JÄTÄ SE SIKA!
Kaunaani ma tunnustaa en voi se niin noloa ois! - JÄTÄ SE SIKA!
Kas alenunko minä portaalle alhaiselle kuitenkin, kun "JÄTÄ SE SIKA!" HOKEMAA MA AINA HOEN!
Ihmiskunta on nyt joitain tuhansia vuosia pitänyt kirjoitustaitoa älykkyyden mittarina. Näin on hyvä. Tätä kehitystä ei Tiketok, tai amk - insinöörit käännä.
Lähinnä tunnen lempeää sääliä ihmisiä kohtaan, jotka eivät lue - eivätkä koskaan opi kirjoittamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lyhyesti, ei.
Pitkästi. Ehkä. Se kertoo ainakin siitä, että osaa ajatella. Ehkä myös siitä, että on vähintään kohtuullisen älykäs. Korkeasta älykkyydestä se ei kerro. Jos ajatellaan ns. verbaalista lahjakkuutta, joka ei toki ole sama kuin kirjoitustaito, niin se ei tutkitusti juurikaan korreloi korkean älykkyyden kanssa. Tarkoittaen, että jos on sanavalmis, ja verbaalisesti nopea, jopa älykkään oloinen, niin se ei silti tarkoita että on älykäs. Se tarkoittaa vain sitä, että aivojen hermoradat on järjestyneet niin, että pystyy älykkään oloisilla nopeasti tulevilla kommenteilla vaikkapa nollaamaan toisen. Eli löytää nopeasti vasta-argumentit joilla saada toinen pois tasapainosta, vaikka ne argumentit eivät olisi oikeasti puolustettavissa.
Sitten taas kirjoitustaito. Se on ehkä enemmän sellaista sanojen sommittelua, rytmittelyä, ja asian harkittua esiin tuomista, että sen voisi ajatella korreloivan älykkyyden kanssa jossain määrin. Mutta vain jossain määrin. Ei sillä, etteikö moni hyvän kirjoitustaidon omaava voisi olla hyvinkin älykäs. Mutta on myös paljon sellaisia erittäin älykkäitä, jotka eivät vain yksinkertaisesti saa kirjoittaessaan sanoja järjestymään niin, että se vaikuttaisi taidokkaalta. Kirjoitustaito on hyvin pitkälti taito, joka opitaan, ja hiotaan paremmaksi harjoittelulla.
Riippuu siitä mitä sanalla älykkyys tarkoitetaan. Älykkyys sanana on monimielinen ja voi tarkoittaa hyvin monia asioita. Ensinnäkin, joidenkin mielestä älykkyys on synnynnäistä, kun taas toisten mielestä älykkyys on kognitiivisen lahjakkuuden laji, joka ei ole synnyäinen lahja, vaa edellyttää synnynnäisten kykyjen jalostamista lahjakkuudeksi kovan työn avulla.
Mitä sanalla älykkyys siis tarkoitetaan? Usein ei juuri yhtään mitään, koska sana älykkyys on julkisessa keskustelussa suhteellistettu tyylin "jokainen on älykäs omalla tavallaan", mikä tietenkään ei pidä paikkaansa, mutta näin tehdään, etteivät tyhmät pahoittaisi mieltänsä.
Korreloiko kirjoitustaito älykkyyden kanssa? Kuten totesin, se riippuu siitä, mitä sanalla älykkyys tarkoitetaan.
No aivan varmasti korrelloi. Jos olet tosi lahjakas kirjoittaja, se vaatii useimmiten ajattelun, ongelmanratkaisun, muistin ja luovuuden yhdistämistä. Paljon kognitiivisia toimintoja siis. Äly näkyy myös taitavana kirjoittamisena ja monina muina kykyinä.
Ensinnäkin, kun keskustellaan älykkyydestä, pitää ensin määritellä, mitä tällä tarkoitetaan, koska psykologiassa on lukuisia erilaisia älykkyyskäsitteitä. Ja huomautan tässä, että älykkyysosamäärä ei ole identtinen käsite älykkyyden kanssa, niin kuin monet virheellisesti luulevat. Älykkyysosamäärä on aikoinaan kehitetty yleisen oppimishäiriön identifioimiseen, eikä lainkaan yleiseksi älykkyyden mittariksi.
Toinen asia on se, että mitä on laadukas kirjoitustaito? Sana laatu on hankala filosofisesti, koska ei taivu objektiivisesti määritelmäksi asiaksi, vaan edellyttää subjektiivista tulkintaa.
Se, että jotain kirjoittajaa pidetään taitavana kirjoittajana jonkin osapuolen toimesta, ei tarkoita, että kyseinen henkilö olisi taitava kirjoittaja, koska kirjoitustaitoa tai laadukasta kirjoittamista, kuten jo totesin, ei voida objektiivisesti määritellä. Eikä meillä ole mitään syytä psykologisesti olettaa, että subjekti, joka arvioi kirjoitetun tekstin laatua, pyrkisi edes puolueettomaan, neutraaliin arvioon, vaan monia kriitikoita, esimerkiksi, motivoi usein ideologiset näkökulmat, jotka sekoittavat osuvan ja luotettavan arvion tekemistä, kun puhutaan kirjoitustyön laadusta.
Matematiikka itsessään on myös kieli, ja usein unohdetaan, että kielitaitoon kuuluu myös matematiikan hallinta siinä missä luonnollisen kielen hallinta.
Monella on aivan liian suppea käsitys kielitaidosta.
Mitä on hyvä kirjoitustaito? Kieliopin osaamista? Ajatustensa myymistä?
Älyä ilmentää tai todistaa moni seikka. Merkitsevää on puheitten tai tekstien sisällöllinen anti.
Onko se äly aloittajan tarkoittamana jälleen jotakin opittua?
Älyyn kuuluu monenlaista.
Ilman kieltä ei ole älykkyyttä, eikä paljon muutakaan, jonka varaan yhteiskuntaa voisi rakentaa.
Ajattelumme ja kommunikointimme perustuu kieleen ja sen käyttämiseen.
Tästä voi sitten päätellä korreloiko kirjoitustaito mitenkään älykkyyden kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Ei. Tai no kertoo se, että jonkinlaista älyllistä toimintaa löytyy päästä, mutta ei paljoa muuta. Oikeinkirjoittaminen ei vaadi muuta kuin opettelua ja toistoja, kun taas luova kirjoittaminen kertoo vain luovasta mielestä, joka ei itsessään ole älykkyyden tae.
Tämä.
Keskivertoälykäs voi olla jo erinomainen kirjoittaja. Oikeinkirjoitus on mahdollista oppia kaikkien, joiden äo on väh. 85-90.
Hyvä kirjoitustaito kertoo enemmänkin siitä, ettei kyseinen henkilö ole debiili. Älykkyydestä se kuitenkaan ole mikään tae kuten ei korkeakoulutuskaan.
Tuo on kuitenkin keskivertoälykkyyden kategoriassa.
ÄO ei selitä sitä, että tarvitsit matematiikkaan peruskoulussa tukitoimia.
7-8 olisi pitänyt irrota ilman vaikeuksia yleisopetuksessa.
Sinulla on dyskalkulia tai jotain hahmotushäiriöitä.
Erilaiset nepsy-vaikeudet voivat tehdä alisuoriutujan ja/tai epätasaisen kykyprofiilin.
Puolisoni on erittäin hyvä ilmaisemaan itseään kirjoittamalla.
Häntä on poikkeuksetta kehuttu ulosannistaan, kun hän kommunikoi näppäimistön välityksellä.
Hän tekee sudokuja erittäin taitavasti, joten uskon hänen olevan matemaattisesti kohtalaisen lahjakas.
Lukion todistuksessa ei ole 8:ia pienempää numeroa, mutta kirjoitti B:n paperit.
Ammatilliset opinnot menivät enemmän tai pieleen, hankki parit paperit duunaritasolta, ei ole oikein sijoittunut työelämään, yhä tekee keski-iässä entry level-tason osa-aikatöitä.
Epäilen hänellä olevan jotain nepsy-probleemaa.