Lue keskustelun säännöt.
Kertooko hyvä kirjoitustaito ihmisen älykkyydestä?
Kommentit (406)
No, tuolle haluaisin jotain faktataustaa, että 85 äo:n omaava kirjoittaisi hyvin ja hankkisi korkeakoulutuksen.
Tuo jo on 15 pinnaa alle keskitason.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertoo kielellisestä lahjakkuudesta. Itse ajattelen älykkyyden olevan enemmän monilahjakkuutta. Jotkut ovat lahjakkaita vain yhdellä/muutamalla osa-aluella. Esim. juuri matemaattisesti lahjakas ei välttämättä ole aina kielellisesti lahjakas tai toisinpäin.
Miksi matematiikan osaamista pidetään ainoana oikeana älykkyyden muotona? On ihmisiä, joilla lahjakkuusprofiili on hyvinki epätasainen. Tällaisia yksilöitä ovat esimerkiksi autistiset henkilöt. Onko ihminen epä-älyllinen, jos hallitsee kielet mutta on heikko matematiikassa tai toisinpäin? Kuka silloin määrittelee ja miten että onko henkilö älykäs? Älykkyyttä on monenlaista, ja on ihmisiä jotka ovat hyviä monella eri osa-alueella ja myös heitä, jotka ovat hyviä muutamalla tai vain yhdellä osa-alueella. Ei tämä ole mikään mustavalkoinen asia.
Eikä pidetä. Se kertoo matemaattis-loogisesta lahjakkuudesta. Esim. juuri autisti/asperger voi olla todella hyvä matematiikassa, mutta muita lahjakkuuksia ei juurikaan ole. Hyvä esimerkki epätasaisesta älykkyysprofiilistä.
Itse ajattelen, että älykäs ihminen on monilahjakas ja tasaisempi älykkyysprofiililtaan. Sellaiset ihmiset pärjäävät usein myös hyvin älykkyystesteissä, koska ne mittaavat ns. yleisälykkyyttä.
Ne mittaavat loogista päättelykykyä.
Eivät mittaa vaan yleisälykkyyttä.
Älykkyys on monilahjakkuutta.
Joku voi olla vain kielellisesti lahjakas ja hyvä kirjoittaja, muttei pärjää älykkyystestissä kummoisesti. Pelkästään matemaattisesti lahjakas ei taas välttämättä ole kummoinen kirjoittaja. Älykkyydessä on monia osa-alueita, ja yleensä jokaisella ihmisellä on joku alue, jolta löytyy lahjakkuutta. Älykäs on sitten lahjakas jokaisella osa-alueella.
Vierailija kirjoitti:
No, tuolle haluaisin jotain faktataustaa, että 85 äo:n omaava kirjoittaisi hyvin ja hankkisi korkeakoulutuksen.
Tuo jo on 15 pinnaa alle keskitason.
Kyse oli pelkästä oikeinkirjoituksesta, luitko tekstin? Eli oikeinkirjoitukseen voi pystyä vähintään äö:lla 85-90. Korkeakoulutukseen samaa ei ollut liitetty. On kyllä olemassa paljonkin ihmisiä, joilla äo n. 90 ja opiskevat menestyneesti yliopistoissa. Ovat motivoituneita ja kovia tekemään töitä. Adhd + 90 äo sama ei välttämättä onnistu. Ihmisessä on muitakin ominaisuuksia älyn lisäksi, kaikki ei ole pelkästään siitä kiinni.
Ei välttämättä, älykkyyttä on niin monta eri laatua. Harmittaa itseäni joskus kun olen niin kirjoittavinani hyvän jutun ja kun luen sen jälkeenpäin, huomaan useita kirjoitusvirheitä. Tämä on vanhemmiten lisääntynyt. Luen myös usein nykyään väärin. Hauskojakin väärinymmärryksiä tulee. Ärsyttää silti. Virheet antavat vaikutelman tyhmyydestä vaikka tiedän kyllä että ei se nyt sitä suoraan tarkoita.
Matemaattista älyä minulla ei ole lainkaan, samoin fysiikka ja kemia menivät koulussa aina yli ymmärryksen. Kielet sen sijaan sujuvat ihan hyvin. Myös tunneälykkyyttä löytyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertoo kielellisestä lahjakkuudesta. Itse ajattelen älykkyyden olevan enemmän monilahjakkuutta. Jotkut ovat lahjakkaita vain yhdellä/muutamalla osa-aluella. Esim. juuri matemaattisesti lahjakas ei välttämättä ole aina kielellisesti lahjakas tai toisinpäin.
Miksi matematiikan osaamista pidetään ainoana oikeana älykkyyden muotona? On ihmisiä, joilla lahjakkuusprofiili on hyvinki epätasainen. Tällaisia yksilöitä ovat esimerkiksi autistiset henkilöt. Onko ihminen epä-älyllinen, jos hallitsee kielet mutta on heikko matematiikassa tai toisinpäin? Kuka silloin määrittelee ja miten että onko henkilö älykäs? Älykkyyttä on monenlaista, ja on ihmisiä jotka ovat hyviä monella eri osa-alueella ja myös heitä, jotka ovat hyviä muutamalla tai vain yhdellä osa-alueella. Ei tämä ole mikään mustavalkoinen asia.
Eikä pidetä. Se kertoo matemaattis-loogisesta lahjakkuudesta. Esim. juuri autisti/asperger voi olla todella hyvä matematiikassa, mutta muita lahjakkuuksia ei juurikaan ole. Hyvä esimerkki epätasaisesta älykkyysprofiilistä.
Itse ajattelen, että älykäs ihminen on monilahjakas ja tasaisempi älykkyysprofiililtaan. Sellaiset ihmiset pärjäävät usein myös hyvin älykkyystesteissä, koska ne mittaavat ns. yleisälykkyyttä.
Ne mittaavat loogista päättelykykyä.
Eivät mittaa vaan yleisälykkyyttä.
Älykkyys on monilahjakkuutta.
Joku voi olla vain kielellisesti lahjakas ja hyvä kirjoittaja, muttei pärjää älykkyystestissä kummoisesti. Pelkästään matemaattisesti lahjakas ei taas välttämättä ole kummoinen kirjoittaja. Älykkyydessä on monia osa-alueita, ja yleensä jokaisella ihmisellä on joku alue, jolta löytyy lahjakkuutta. Älykäs on sitten lahjakas jokaisella osa-alueella.
Ymmärtääkseni ainakin Mensan testit (en ole koskaan osallistunut) mittaavat vain loogista päättelykykyä, toisin sanoen matemaattista lahjakkuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertoo kielellisestä lahjakkuudesta. Itse ajattelen älykkyyden olevan enemmän monilahjakkuutta. Jotkut ovat lahjakkaita vain yhdellä/muutamalla osa-aluella. Esim. juuri matemaattisesti lahjakas ei välttämättä ole aina kielellisesti lahjakas tai toisinpäin.
Miksi matematiikan osaamista pidetään ainoana oikeana älykkyyden muotona? On ihmisiä, joilla lahjakkuusprofiili on hyvinki epätasainen. Tällaisia yksilöitä ovat esimerkiksi autistiset henkilöt. Onko ihminen epä-älyllinen, jos hallitsee kielet mutta on heikko matematiikassa tai toisinpäin? Kuka silloin määrittelee ja miten että onko henkilö älykäs? Älykkyyttä on monenlaista, ja on ihmisiä jotka ovat hyviä monella eri osa-alueella ja myös heitä, jotka ovat hyviä muutamalla tai vain yhdellä osa-alueella. Ei tämä ole mikään mustavalkoinen asia.
Eikä pidetä. Se kertoo matemaattis-loogisesta lahjakkuudesta. Esim. juuri autisti/asperger voi olla todella hyvä matematiikassa, mutta muita lahjakkuuksia ei juurikaan ole. Hyvä esimerkki epätasaisesta älykkyysprofiilistä.
Itse ajattelen, että älykäs ihminen on monilahjakas ja tasaisempi älykkyysprofiililtaan. Sellaiset ihmiset pärjäävät usein myös hyvin älykkyystesteissä, koska ne mittaavat ns. yleisälykkyyttä.
Ne mittaavat loogista päättelykykyä.
Eivät mittaa vaan yleisälykkyyttä.
Älykkyys on monilahjakkuutta.
Joku voi olla vain kielellisesti lahjakas ja hyvä kirjoittaja, muttei pärjää älykkyystestissä kummoisesti. Pelkästään matemaattisesti lahjakas ei taas välttämättä ole kummoinen kirjoittaja. Älykkyydessä on monia osa-alueita, ja yleensä jokaisella ihmisellä on joku alue, jolta löytyy lahjakkuutta. Älykäs on sitten lahjakas jokaisella osa-alueella.Ymmärtääkseni ainakin Mensan testit (en ole koskaan osallistunut) mittaavat vain loogista päättelykykyä, toisin sanoen matemaattista lahjakkuutta.
Olet tainnut ymmärtää väärin. Matemaattinen lahjakkuus on vain yksi älykkyyden osa-alue eikä mensan testi keskity siihen.
Älykkyyttä mitataan useilla erilaisilla testeillä. Suurin osa älykkyystesteistä pyrkii mittaamaan g-tekijää eli yleistä älykkyyttä. Joillakin testeillä voidaan myös mitata älykkyyden eri osa-alueita (yhtä tai useampaan), jolloin testin tulos on testatun henkilön älykkyysprofiili, josta ilmenevät muun muassa hänen kognitiiviset vahvuusalueensa. Älykkyyden eri osatekijöitä kutsutaan s-tekijöiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertoo kielellisestä lahjakkuudesta. Itse ajattelen älykkyyden olevan enemmän monilahjakkuutta. Jotkut ovat lahjakkaita vain yhdellä/muutamalla osa-aluella. Esim. juuri matemaattisesti lahjakas ei välttämättä ole aina kielellisesti lahjakas tai toisinpäin.
Miksi matematiikan osaamista pidetään ainoana oikeana älykkyyden muotona? On ihmisiä, joilla lahjakkuusprofiili on hyvinki epätasainen. Tällaisia yksilöitä ovat esimerkiksi autistiset henkilöt. Onko ihminen epä-älyllinen, jos hallitsee kielet mutta on heikko matematiikassa tai toisinpäin? Kuka silloin määrittelee ja miten että onko henkilö älykäs? Älykkyyttä on monenlaista, ja on ihmisiä jotka ovat hyviä monella eri osa-alueella ja myös heitä, jotka ovat hyviä muutamalla tai vain yhdellä osa-alueella. Ei tämä ole mikään mustavalkoinen asia.
Eikä pidetä. Se kertoo matemaattis-loogisesta lahjakkuudesta. Esim. juuri autisti/asperger voi olla todella hyvä matematiikassa, mutta muita lahjakkuuksia ei juurikaan ole. Hyvä esimerkki epätasaisesta älykkyysprofiilistä.
Itse ajattelen, että älykäs ihminen on monilahjakas ja tasaisempi älykkyysprofiililtaan. Sellaiset ihmiset pärjäävät usein myös hyvin älykkyystesteissä, koska ne mittaavat ns. yleisälykkyyttä.
Ne mittaavat loogista päättelykykyä.
Eivät mittaa vaan yleisälykkyyttä.
Älykkyys on monilahjakkuutta.
Joku voi olla vain kielellisesti lahjakas ja hyvä kirjoittaja, muttei pärjää älykkyystestissä kummoisesti. Pelkästään matemaattisesti lahjakas ei taas välttämättä ole kummoinen kirjoittaja. Älykkyydessä on monia osa-alueita, ja yleensä jokaisella ihmisellä on joku alue, jolta löytyy lahjakkuutta. Älykäs on sitten lahjakas jokaisella osa-alueella.Ymmärtääkseni ainakin Mensan testit (en ole koskaan osallistunut) mittaavat vain loogista päättelykykyä, toisin sanoen matemaattista lahjakkuutta.
Tässä vielä lisää lainausta mensan sivuilta:
Yleistä älykkyyttä mittaavien testien muoto voi olla hyvin monenlainen. Yhteistä eri testeille on, että niiden ongelmanratkaisussa tarvitaan tiettyjä yleisen tason komponentteja, joiden esiintyminen todennetaan testien välisellä korrelaatiolla ja testien korrelaatiolla g-tekijään.
Yleistä älykkyyttä mittaaville testeille on ominaista myös standardointi, jonka mukaisesti testin pisteytys ja ÄO-pistemäärä muokataan vastaamaan toisiaan pistemäärän esiintymisfrekvenssin mukaisesti. Tyypillisesti testitehtävät ovat sellaisia, että ne vaativat mahdollisimman vähän ennalta opittuja tietoja tai taitoja.
Yleistä älykkyyttä mittaavia testejä pidetään yleisesti luotettavimpina kuvauksina henkilön älykkyydestä. Suomen Mensan käyttämä älykkyystesti on kulttuurineutraali yleistä älykkyystekijää mittaamaan pyrkivä tasokuviopäättelytesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei. Tai no kertoo se, että jonkinlaista älyllistä toimintaa löytyy päästä, mutta ei paljoa muuta. Oikeinkirjoittaminen ei vaadi muuta kuin opettelua ja toistoja, kun taas luova kirjoittaminen kertoo vain luovasta mielestä, joka ei itsessään ole älykkyyden tae.
Tämä.
Keskivertoälykäs voi olla jo erinomainen kirjoittaja. Oikeinkirjoitus on mahdollista oppia kaikkien, joiden äo on väh. 85-90.
Hyvä kirjoitustaito kertoo enemmänkin siitä, ettei kyseinen henkilö ole debiili. Älykkyydestä se kuitenkaan ole mikään tae kuten ei korkeakoulutuskaan.
Se, että jokin henkilö hallitsee loistavasti oikeinkirjoituksen, ei vielä tee hänestä hyvää kirjoittajaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertoo kielellisestä lahjakkuudesta. Itse ajattelen älykkyyden olevan enemmän monilahjakkuutta. Jotkut ovat lahjakkaita vain yhdellä/muutamalla osa-aluella. Esim. juuri matemaattisesti lahjakas ei välttämättä ole aina kielellisesti lahjakas tai toisinpäin.
Miksi matematiikan osaamista pidetään ainoana oikeana älykkyyden muotona? On ihmisiä, joilla lahjakkuusprofiili on hyvinki epätasainen. Tällaisia yksilöitä ovat esimerkiksi autistiset henkilöt. Onko ihminen epä-älyllinen, jos hallitsee kielet mutta on heikko matematiikassa tai toisinpäin? Kuka silloin määrittelee ja miten että onko henkilö älykäs? Älykkyyttä on monenlaista, ja on ihmisiä jotka ovat hyviä monella eri osa-alueella ja myös heitä, jotka ovat hyviä muutamalla tai vain yhdellä osa-alueella. Ei tämä ole mikään mustavalkoinen asia.
Eikä pidetä. Se kertoo matemaattis-loogisesta lahjakkuudesta. Esim. juuri autisti/asperger voi olla todella hyvä matematiikassa, mutta muita lahjakkuuksia ei juurikaan ole. Hyvä esimerkki epätasaisesta älykkyysprofiilistä.
Itse ajattelen, että älykäs ihminen on monilahjakas ja tasaisempi älykkyysprofiililtaan. Sellaiset ihmiset pärjäävät usein myös hyvin älykkyystesteissä, koska ne mittaavat ns. yleisälykkyyttä.
Ne mittaavat loogista päättelykykyä.
Eivät mittaa vaan yleisälykkyyttä.
Älykkyys on monilahjakkuutta.
Joku voi olla vain kielellisesti lahjakas ja hyvä kirjoittaja, muttei pärjää älykkyystestissä kummoisesti. Pelkästään matemaattisesti lahjakas ei taas välttämättä ole kummoinen kirjoittaja. Älykkyydessä on monia osa-alueita, ja yleensä jokaisella ihmisellä on joku alue, jolta löytyy lahjakkuutta. Älykäs on sitten lahjakas jokaisella osa-alueella.Ymmärtääkseni ainakin Mensan testit (en ole koskaan osallistunut) mittaavat vain loogista päättelykykyä, toisin sanoen matemaattista lahjakkuutta.
Tässä vielä lisää lainausta mensan sivuilta:
Yleistä älykkyyttä mittaavien testien muoto voi olla hyvin monenlainen. Yhteistä eri testeille on, että niiden ongelmanratkaisussa tarvitaan tiettyjä yleisen tason komponentteja, joiden esiintyminen todennetaan testien välisellä korrelaatiolla ja testien korrelaatiolla g-tekijään.
Yleistä älykkyyttä mittaaville testeille on ominaista myös standardointi, jonka mukaisesti testin pisteytys ja ÄO-pistemäärä muokataan vastaamaan toisiaan pistemäärän esiintymisfrekvenssin mukaisesti. Tyypillisesti testitehtävät ovat sellaisia, että ne vaativat mahdollisimman vähän ennalta opittuja tietoja tai taitoja.
Yleistä älykkyyttä mittaavia testejä pidetään yleisesti luotettavimpina kuvauksina henkilön älykkyydestä. Suomen Mensan käyttämä älykkyystesti on kulttuurineutraali yleistä älykkyystekijää mittaamaan pyrkivä tasokuviopäättelytesti.
Juuri näin! Se mittaa loogista päättelykykyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jokaisella on mielipiteensä tähän asiaan. Dyslexiaa ei tietty pidä unohtaa kun kirjoitustaidosta kyse. Meillä suvussa monella, ja ihan älykkäitä ja viisaita ovat.
Ei ole mitään yhtä älykkyyttä, vaan on eri asioita, missä ihminen voi olla lahjakas ja mitä voidaan testailla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei. Tai no kertoo se, että jonkinlaista älyllistä toimintaa löytyy päästä, mutta ei paljoa muuta. Oikeinkirjoittaminen ei vaadi muuta kuin opettelua ja toistoja, kun taas luova kirjoittaminen kertoo vain luovasta mielestä, joka ei itsessään ole älykkyyden tae.
Tämä.
Keskivertoälykäs voi olla jo erinomainen kirjoittaja. Oikeinkirjoitus on mahdollista oppia kaikkien, joiden äo on väh. 85-90.
Hyvä kirjoitustaito kertoo enemmänkin siitä, ettei kyseinen henkilö ole debiili. Älykkyydestä se kuitenkaan ole mikään tae kuten ei korkeakoulutuskaan.Se, että jokin henkilö hallitsee loistavasti oikeinkirjoituksen, ei vielä tee hänestä hyvää kirjoittajaa.
Ei lainaamassasi viestissä niin sanottukaan.
Vierailija kirjoitti:
Älykkyyttä on monenlaista. Huippu-urheilija ei esimerkiksi ole yleensä erittäin välkky vaan fyysinen ja konemainen ja pinnallinen yksilö.
Niinpä, esimerkkinä eräs edesmennyt mäkihyppääjä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, tuolle haluaisin jotain faktataustaa, että 85 äo:n omaava kirjoittaisi hyvin ja hankkisi korkeakoulutuksen.
Tuo jo on 15 pinnaa alle keskitason.
Kyse oli pelkästä oikeinkirjoituksesta, luitko tekstin? Eli oikeinkirjoitukseen voi pystyä vähintään äö:lla 85-90. Korkeakoulutukseen samaa ei ollut liitetty. On kyllä olemassa paljonkin ihmisiä, joilla äo n. 90 ja opiskevat menestyneesti yliopistoissa. Ovat motivoituneita ja kovia tekemään töitä. Adhd + 90 äo sama ei välttämättä onnistu. Ihmisessä on muitakin ominaisuuksia älyn lisäksi, kaikki ei ole pelkästään siitä kiinni.
Keskivertoa älykkäämpi adhd joutuu myös tekemään kovasti töitä korkeakoulutasolla. Sen keskittymisen kanssa, vaikka asioiden omaksuminen olisi helppoa. Kuten sanottua, ne omaksutut tiedot täytyy pystyä tuomaan muille esiin, ennalta säädetyssä kirjallisessa muodossa. Ei riitä hoksaa. Ja adhd-aivojen on hyvin vaikea pyöritellä jo tiedossa olevia, kerran mielessä käsiteltyjä asioita, ne ovat jo old news ja mieli suuntaa jo seuraavaa tuntematonta kohti. Oppiminen on mielenkiintoista. Sen selittäminen itse prosessin jälkeen (tentit, esseet) ei ole enää.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä, miten matematiikka voisi olla luovuutta vaativa laji, kun matematiikassahan pelataan säännöillä, taulukoidulla tiedolla, totuuksilla ja epätotuuksilla.
Tässä näkee kuinka kapea-alinen humanisti olla ja vaan voi.
Vierailija kirjoitti:
"Näitä ulosanniltaan aivan onnettomia on some pullollaan."
"Muuan" Trump ponkaisi USA:n presidentiksi tviiteillään, joten eipä vähätellä somea ollenkaan! Älykkyyttä on pysyä myös virtauksissa ja kehityksen kelkassa mukana.
Vaistoa, oveluutta, älykkyyttä, mitä se sitten tuossa tapauksessa onkaan.
Voidaanko tästä päätellä että kansankiihottajat siis ovat aina älykkäitä, jos saavat porukan mukaan vaikka käyttämällä uudenlaisia tekniikoita? Vaikka siis sanoma on aina se sama, oli kysymyksessä 30-luvun Saksa, Venäjä 2000-luvulla tai mikä muu sortovaltio hyvänsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertoo kielellisestä lahjakkuudesta. Itse ajattelen älykkyyden olevan enemmän monilahjakkuutta. Jotkut ovat lahjakkaita vain yhdellä/muutamalla osa-aluella. Esim. juuri matemaattisesti lahjakas ei välttämättä ole aina kielellisesti lahjakas tai toisinpäin.
Miksi matematiikan osaamista pidetään ainoana oikeana älykkyyden muotona? On ihmisiä, joilla lahjakkuusprofiili on hyvinki epätasainen. Tällaisia yksilöitä ovat esimerkiksi autistiset henkilöt. Onko ihminen epä-älyllinen, jos hallitsee kielet mutta on heikko matematiikassa tai toisinpäin? Kuka silloin määrittelee ja miten että onko henkilö älykäs? Älykkyyttä on monenlaista, ja on ihmisiä jotka ovat hyviä monella eri osa-alueella ja myös heitä, jotka ovat hyviä muutamalla tai vain yhdellä osa-alueella. Ei tämä ole mikään mustavalkoinen asia.
Eikä pidetä. Se kertoo matemaattis-loogisesta lahjakkuudesta. Esim. juuri autisti/asperger voi olla todella hyvä matematiikassa, mutta muita lahjakkuuksia ei juurikaan ole. Hyvä esimerkki epätasaisesta älykkyysprofiilistä.
Itse ajattelen, että älykäs ihminen on monilahjakas ja tasaisempi älykkyysprofiililtaan. Sellaiset ihmiset pärjäävät usein myös hyvin älykkyystesteissä, koska ne mittaavat ns. yleisälykkyyttä.
Ne mittaavat loogista päättelykykyä.
Eivät mittaa vaan yleisälykkyyttä.
Älykkyys on monilahjakkuutta.
Joku voi olla vain kielellisesti lahjakas ja hyvä kirjoittaja, muttei pärjää älykkyystestissä kummoisesti. Pelkästään matemaattisesti lahjakas ei taas välttämättä ole kummoinen kirjoittaja. Älykkyydessä on monia osa-alueita, ja yleensä jokaisella ihmisellä on joku alue, jolta löytyy lahjakkuutta. Älykäs on sitten lahjakas jokaisella osa-alueella.Ymmärtääkseni ainakin Mensan testit (en ole koskaan osallistunut) mittaavat vain loogista päättelykykyä, toisin sanoen matemaattista lahjakkuutta.
Ei ihan noin suoraan.
Neanderthalensis kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä, miten matematiikka voisi olla luovuutta vaativa laji, kun matematiikassahan pelataan säännöillä, taulukoidulla tiedolla, totuuksilla ja epätotuuksilla.
Tässä näkee kuinka kapea-alinen humanisti olla ja vaan voi.
Mahtaako olla edes humanisti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kieli on yksi työkalu ajatteluun ja ajatuksien jakamiseen. Matematiikka on esimerkiksi toinen. Kyllä heikkolahjainen voi osata kirjoittaa kauniisti. Hyvä oikeinkirjoitus ei myöskään takaa älykkyyttä, ehkä enemmänkin kertoo kärsivällisyydestä. Mielestäni yksi selvä älykkyyden merkki on että pystyy puutteellisen tiedon varassa tekemään oikeita johtopäätelmiä ja että osaa myös perustella miksi päätyi tuohon päätelmään. Älykäs myös oppii melkein minkä tahansa taidon helposti jos haluaa käyttää aikansa siihen.
En tiedä kyllä ketään heikkolahjaista, joka osaisi kirjoitaa kauniisti. Työskentelen mm. heikkolahjaisten parissa. Ennemminkin kielioppi ei suju, kieli on yksinkertaista, lauseet töksähtäviä ja vaikeasti ymmärrettäviä. Matematiikassa on vaikeuksia ymmärtää yksinkertaistakaan teoriaan soveltamista. Kyllä oikeinkirjoitus usein kertoo älykkyydestä. Myös kielioppi on abstrakti asia ja kokonaisuus, joka vaatii älyä ja säännöillä pelaamista kuten matematiikkakin. Lisäksi molemmissa tarvitaan muistia. Kirjoitustaito vaatii tietysti tuotoksesta riippuen ajattelua, muistia, ongelmanratkaisua ja luovuutta. Eli suotta vähättelet kirjoitustaitoa. Sitä tarvitsevat useimmat ihmiset esimerkiksi työelämässä paljon enemmän kuin matematiikkaa ja kaavoihin soveltamista. Matematiikka toki vaatii myös älyä silloin kuin sovelletaan, muuten se on vain opeteltu taito. Toki tärkeä taito. Ja sekin kannattaa muistaa, että kuka tahansa, myös älykäs, voi harhautua puutteellisen tiedon varassa. Eli jos olennaista tietoa puuttuu, menee arvailuksi ja arvaaminen ei ole älykkyyttä paitsi jos se perustuu asiantuntijaintuitioon, mutta silloin se ei olekaan enää arvailua. Mutta kaikista tärkein älyllinen ymmärrettävä on se, että muistetaan, ettei älykkyys ole itse ansaittua. Siksi on turha olla ylimielinen, jos sattuu olemaan älykäs. Älykkyydestä on hyötyä vain, jos sen valjastaa omaan ja muiden hyötykäyttöön.
Ole hyvä ja kerro, miksi sitten psykologit eivät testaa henkilön kirjoitustaitoa, jos se on älykkyyden mittari. Silti minulla on diagnoosina laaja-alaiset oppimisvaikeudet, jotka tarkoittavat juurikin sitä 80-luvulla käytettyä termiä "heikkolahjainen". Ihan itse olen googlettanut halutessani tietää, että mitä tuo diagnoosi käytännössä tarkoittaa. Itse puhun heikkolahjaisuudesta edelleen, vaikka tiedän sen olevan poliittisesti epäkorrekti termi tällä vuosituhannella. En puhu itsestäni vaginallisenakaan naisen sijaan, miksi puhuisin itsestäni jonain laaja-alaisesti oppimishäiriöisenä.
Kyllä se diagnoosi laaja-alaiset oppimisvaikeudet ovat ihan perusteltu minun kohdalla. On minulla aika kirjava historia diagnoosin suhteen: lievä kehitysvamma, vaikea-asteinen semanttis-pragmaattinen dysfasia, autistiset piirteet, autismi ja laaja-alaiset oppimisvaikeudet. Minulla on tällä hetkellä nuo kaksi jälkimmäistö diagnoosina. Lievä kehitysvamma taidettiin diagnosoida jopa hyvin pienenä ja taas tuo samainen diagnoosi asetettiin 12 vuoden iässä kunnes yläasteen lopussa se kumottiin. Tilalle tuli laaja-alaiset oppimisvaikeudet. Tuskin psykologi mutullakaan tällaisia arvioi.
Autismista välillä mietin, että olisiko kyseessä epätyypillinen autismi kokiessani oireet häilyvinä. Menneisyydestä muistan sosiaaliset vaikeuteni, jotka sopivat hyvin autismiin. Vai selittyisikö asiat vaikea-asteisella dysfasialla? Kuulemani mukaan osaan puhua selkeästi. Yläasteella sain vielä kuulla joiltain kuinka puheestani ei saanut selvää. Itkin ala-asteella välillä kaverittomuuttani, mutta sitten toisaalta vaihdoin mieltä: en halunnutkaan kavereita. En uskaltanut paljastaa äidille tai minua tutkineille ihmisille olleeni ujo, koska pidin sitä häpeänä. Ujous vaivasi myös yläasteella ja ryhmätyöt tuotti tuskia. Olisin halunnut tehdä yksilötehtäviä, joka olisi ollut oikein hyvä kompromissi minua vihanneille ihmisille, jotka sen ihan avoimesti näyttivät. Siinäpä voikin miettiä, miten minusta tuli ujo.
Outoa, kun ennen kolmatta luokkaa kiinnostuin englannin kielestä siitä huolimatta, että tarvitsin puheterapiaa ja olik dysfaatikoksi diagnosoitu. Taisi se alkuun sujua hyvin kunnes jokin meni pieleen. Mahdollisesti tietokoneen liiallinen käyttö sen teki ja lapsuuden aikaisista lausunnoista löydän maininnan ahdistuneisuudesta sekä huolesta mielenterveyteni horjumisesta. Englantia tosin hieman prepannut kansalaisopistolla halutessani osata edes perusjuttuja. Huono olen sitä puhumaan, vaikka kassalla olen rohkeasti sitä puhunut vaikkei menisi nappiin. Olen tullut asiakkaiden osalta ymmärretyksi ollessani kierrätyskeskuksessa harjoittelussa. Japanin kieleen haluaisin tutustua, mutta mietin että oliko äitini sitten oikeassa tyrmätessä koko kielen opiskelun. Näin aikuisiällä se vaikuttaa niin hauskalta opetella hiraganat, katakanat ja kanjit. Jotain hiraganoja nopeasti sisäistin, mutta edelleen harkitsen ja haluan tutustua ko. kieleen pintapuolisesti. Voinko oppia edes perusjuttuja?
Kuten kirjoitin ei hyvä kirjoitustaito edellytä suurempi älynlahjoja. Selkeätä suomea oppii ihan lievästi kehitysvammainenkin ja olen seurannut uteliaisuutta erästä kehitysvammaista aikuista, joka osaa englantia minua paremmin ja jopa iirin kieltä.
- aiemmin kommentoinut nro. 249
Mitä ihmettää tarkoittaa: Älykkyydestä on hyötyä vain, jos sen valjastaa omaan ja muiden hyötykäyttöön?
Jos ihminen on älykäs, se on sitä koko ajan. Vai meinaatko, että älykkäissä ihmisissä on joku on/off-kytkin, mistä älykkyyden voi välillä laittaa pois päältä? Äly on aina omassa käytössä ja siitä on hyötyä itselle. Mikään velvollisuutta sitä ei tietenkään ole muide käyttöön valjastaa.