Lue keskustelun säännöt.
Kertooko hyvä kirjoitustaito ihmisen älykkyydestä?
Kommentit (406)
Vierailija kirjoitti:
Ei. Luokallani oli yläasteella tyttö, jonka äidinkieli oli aina 10 ja hän sai myös stipendin ja opettajan mielestä hän oli erityislahjakas, mutta matematiikassa hän oli erityisopetuksessa jo ensimmäiseltä luokalta lähtien.
Tyttö oli kielellisesti, muttei matemaattisesti lahjakas. Ei koulumatematiikkakaan vaadi kummoistakaan älykkyyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hyvä kirjoitustaito ei tarkoita vain sitä, että osaa kirjoittaa ilman kirjoitus- tai kielioppivirheitä, vaan että osaa myös ilmaista asioita ja itseään monivivahteisesti. Jos ei ole älykkyyttä, niin kyllä se ilmenee yleensä kielellisen ilmaisen köyhyytenä tai yksinkertaisuutena, eli sitä monivivahteisuutta ei ole.
Poikkeustapauksia ovat varmaan lähinnä jotkut erittäin älykkäät autismin kirjolla olevat, joilla saattaa olla kielellisessä ilmaisussa vähän haasteita.
Mutta yleensä hyvin älykkäät ihmiset ovat vähintään hyviä kaikilla älykkyyden osa-alueilla, esim. matemaattisella ja kielellisellä. Jollain älykkyys painottuu enemmän esim. jommallekummalle noista, mutta etevä matemaatikko on harvoin huono kirjoittaja ja erittäin hyvä kirjoittaja harvoin huono matematiikassa.
Esim. kuka matemaatikko on (tai on ollut) erityisen hyvä kirjoittaja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertoo kielellisestä lahjakkuudesta. Itse ajattelen älykkyyden olevan enemmän monilahjakkuutta. Jotkut ovat lahjakkaita vain yhdellä/muutamalla osa-aluella. Esim. juuri matemaattisesti lahjakas ei välttämättä ole aina kielellisesti lahjakas tai toisinpäin.
Miksi matematiikan osaamista pidetään ainoana oikeana älykkyyden muotona? On ihmisiä, joilla lahjakkuusprofiili on hyvinki epätasainen. Tällaisia yksilöitä ovat esimerkiksi autistiset henkilöt. Onko ihminen epä-älyllinen, jos hallitsee kielet mutta on heikko matematiikassa tai toisinpäin? Kuka silloin määrittelee ja miten että onko henkilö älykäs? Älykkyyttä on monenlaista, ja on ihmisiä jotka ovat hyviä monella eri osa-alueella ja myös heitä, jotka ovat hyviä muutamalla tai vain yhdellä osa-alueella. Ei tämä ole mikään mustavalkoinen asia.
Eikä pidetä. Se kertoo matemaattis-loogisesta lahjakkuudesta. Esim. juuri autisti/asperger voi olla todella hyvä matematiikassa, mutta muita lahjakkuuksia ei juurikaan ole. Hyvä esimerkki epätasaisesta älykkyysprofiilistä.
Itse ajattelen, että älykäs ihminen on monilahjakas ja tasaisempi älykkyysprofiililtaan. Sellaiset ihmiset pärjäävät usein myös hyvin älykkyystesteissä, koska ne mittaavat ns. yleisälykkyyttä.
Ne mittaavat loogista päättelykykyä.
Älykkyys on vähän monipiippuisempi asia. Tuli mieleen Isäni, joka oli käynyt kansakoulua 3 vuotta. Hänellä oli joskus hauskojakin innovaatioita, millä toteutti pihiyttään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyyden lajeja on monia. Kielellinen lahjakkuus on yksi niistä.
Eikä kielellinen lahjakkuus poissulje matemaattista lahjakkuutta tai toisaalta matemaattisesti lahjakas voi olla sitä myös kiellellisesti.
Useimmiten älykkäät ovat monilahjakkaita. Niitä joilla koulussakin kaikki aineet ovat 9-10 riippuen panostuksen määrästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertoo kielellisestä lahjakkuudesta. Itse ajattelen älykkyyden olevan enemmän monilahjakkuutta. Jotkut ovat lahjakkaita vain yhdellä/muutamalla osa-aluella. Esim. juuri matemaattisesti lahjakas ei välttämättä ole aina kielellisesti lahjakas tai toisinpäin.
Miksi matematiikan osaamista pidetään ainoana oikeana älykkyyden muotona? On ihmisiä, joilla lahjakkuusprofiili on hyvinki epätasainen. Tällaisia yksilöitä ovat esimerkiksi autistiset henkilöt. Onko ihminen epä-älyllinen, jos hallitsee kielet mutta on heikko matematiikassa tai toisinpäin? Kuka silloin määrittelee ja miten että onko henkilö älykäs? Älykkyyttä on monenlaista, ja on ihmisiä jotka ovat hyviä monella eri osa-alueella ja myös heitä, jotka ovat hyviä muutamalla tai vain yhdellä osa-alueella. Ei tämä ole mikään mustavalkoinen asia.
Eikä pidetä. Se kertoo matemaattis-loogisesta lahjakkuudesta. Esim. juuri autisti/asperger voi olla todella hyvä matematiikassa, mutta muita lahjakkuuksia ei juurikaan ole. Hyvä esimerkki epätasaisesta älykkyysprofiilistä.
Itse ajattelen, että älykäs ihminen on monilahjakas ja tasaisempi älykkyysprofiililtaan. Sellaiset ihmiset pärjäävät usein myös hyvin älykkyystesteissä, koska ne mittaavat ns. yleisälykkyyttä.
Ne mittaavat loogista päättelykykyä.
Ne mittaavat yleisälykkyyttä. Mutta saman älykkyysosamäärän omaavien ihmisten kykyprofiili voi jakautua hyvin eri tavoin. Joku on lahjakas kirjoittaja, tämä edellyttää myös kyllä luovuuttakin. Toinen on lahjakas matematiikassa. Kolmas näissä molemmissa tasaisen lahjakas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei. Hyvä kirjoitustaito kertoo yksilön suhteesta yhteiskuntaan ja orjallisesta päähän pänttäämisestä.
Ei hyvällä kirjoitustaidolla ole mitään tekemistä päähän pänttäämisen kanssa. Hyvä kirjoitustaito kertoo ajattelukyvystä.
Juuri näin, ajattelukyvystä ja luovuudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lyhyesti, ei.
Pitkästi. Ehkä. Se kertoo ainakin siitä, että osaa ajatella. Ehkä myös siitä, että on vähintään kohtuullisen älykäs. Korkeasta älykkyydestä se ei kerro. Jos ajatellaan ns. verbaalista lahjakkuutta, joka ei toki ole sama kuin kirjoitustaito, niin se ei tutkitusti juurikaan korreloi korkean älykkyyden kanssa. Tarkoittaen, että jos on sanavalmis, ja verbaalisesti nopea, jopa älykkään oloinen, niin se ei silti tarkoita että on älykäs. Se tarkoittaa vain sitä, että aivojen hermoradat on järjestyneet niin, että pystyy älykkään oloisilla nopeasti tulevilla kommenteilla vaikkapa nollaamaan toisen. Eli löytää nopeasti vasta-argumentit joilla saada toinen pois tasapainosta, vaikka ne argumentit eivät olisi oikeasti puolustettavissa.
Sitten taas kirjoitustaito. Se on ehkä enemmän sellaista sanojen sommittelua, rytmittelyä, ja asian harkittua esiin tuomista, että sen voisi ajatella korreloivan älykkyyden kanssa jossain määrin. Mutta vain jossain määrin. Ei sillä, etteikö moni hyvän kirjoitustaidon omaava voisi olla hyvinkin älykäs. Mutta on myös paljon sellaisia erittäin älykkäitä, jotka eivät vain yksinkertaisesti saa kirjoittaessaan sanoja järjestymään niin, että se vaikuttaisi taidokkaalta. Kirjoitustaito on hyvin pitkälti taito, joka opitaan, ja hiotaan paremmaksi harjoittelulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä kirjoitustaito ei tarkoita vain sitä, että osaa kirjoittaa ilman kirjoitus- tai kielioppivirheitä, vaan että osaa myös ilmaista asioita ja itseään monivivahteisesti. Jos ei ole älykkyyttä, niin kyllä se ilmenee yleensä kielellisen ilmaisen köyhyytenä tai yksinkertaisuutena, eli sitä monivivahteisuutta ei ole.
Poikkeustapauksia ovat varmaan lähinnä jotkut erittäin älykkäät autismin kirjolla olevat, joilla saattaa olla kielellisessä ilmaisussa vähän haasteita.
Mutta yleensä hyvin älykkäät ihmiset ovat vähintään hyviä kaikilla älykkyyden osa-alueilla, esim. matemaattisella ja kielellisellä. Jollain älykkyys painottuu enemmän esim. jommallekummalle noista, mutta etevä matemaatikko on harvoin huono kirjoittaja ja erittäin hyvä kirjoittaja harvoin huono matematiikassa.
Esim. kuka matemaatikko on (tai on ollut) erityisen hyvä kirjoittaja?
En ole matemaatikko, mutta varsin matemaattisella alalla kuitenkin. Kouluaikoina olin laudaturin tasolla sekä matematiikassa että äidinkielessä. Lisäksi muutamassa muussa oppiaineessa mm. kielissä. Oma älykkyysosamääräni on varsin korkea. Koska yleisälykkyyteni on korkea, minulta sujuu hyvin yleensä kaikki, mihin ryhdyn. No, lauluääntä minulla ei ole, mutta hyvä melodiamuisti ja rytmitajua kuitenkin löytyy. Lauluäänellä ei toki olekaan älykkyyden kanssa tekemistä. Mutta lahjakkuutta on osata laulaa hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lyhyesti, ei.
Pitkästi. Ehkä. Se kertoo ainakin siitä, että osaa ajatella. Ehkä myös siitä, että on vähintään kohtuullisen älykäs. Korkeasta älykkyydestä se ei kerro. Jos ajatellaan ns. verbaalista lahjakkuutta, joka ei toki ole sama kuin kirjoitustaito, niin se ei tutkitusti juurikaan korreloi korkean älykkyyden kanssa. Tarkoittaen, että jos on sanavalmis, ja verbaalisesti nopea, jopa älykkään oloinen, niin se ei silti tarkoita että on älykäs. Se tarkoittaa vain sitä, että aivojen hermoradat on järjestyneet niin, että pystyy älykkään oloisilla nopeasti tulevilla kommenteilla vaikkapa nollaamaan toisen. Eli löytää nopeasti vasta-argumentit joilla saada toinen pois tasapainosta, vaikka ne argumentit eivät olisi oikeasti puolustettavissa.
Sitten taas kirjoitustaito. Se on ehkä enemmän sellaista sanojen sommittelua, rytmittelyä, ja asian harkittua esiin tuomista, että sen voisi ajatella korreloivan älykkyyden kanssa jossain määrin. Mutta vain jossain määrin. Ei sillä, etteikö moni hyvän kirjoitustaidon omaava voisi olla hyvinkin älykäs. Mutta on myös paljon sellaisia erittäin älykkäitä, jotka eivät vain yksinkertaisesti saa kirjoittaessaan sanoja järjestymään niin, että se vaikuttaisi taidokkaalta. Kirjoitustaito on hyvin pitkälti taito, joka opitaan, ja hiotaan paremmaksi harjoittelulla.
Ja siihen toiseen kysymykseen. Älykkyyttä on todella vaikea tunnistaa. Jos ei siis puhuta ihmisestä joka on huippuälykäs (mitä se sitten onkaan). Lapsen ollessa kyseessä, älykkyys kyllä paljastuu, jos joku sitä osaa etsiä. Jos ei, niin voi mennä pitkälle aikuisuuteen, ennen kuin se älykkyys löytyy. Ihmisen älykkyyttä on vaikea nähdä ulkopuolelta, koska sen esiin pääsemiseen vaikuttaa niin moni asia ihmisen muussa persoonassa. Ja vähintään yhtä paljon ulkoiset olosuhteet. Älykkyyden voi tunnistaa testeillä, jos sitä testaamaan lähdetään. Moni älykäs ihminen jättää potentiaalinsa käyttämättä ihan vain sen takia, että monissa ympäristöissä liian älykkäät ihmiset lannistetaan, ja he ehdollistuvat jo varhaisessa vaiheessa piilottamaan älykkyytensä. Todellinen mittari älykkyydelle on kuitenkin siihen tehdyt testit.
Vierailija kirjoitti:
Ei kerro. Ainostaan matemaattisuus kertoo älykkyydestä.
Eli jos kirjoitat maailmanlaajuisia bestsellereitä kuten esim Harry Potterin luoja, Agatha Christien tuotanto ym ym ym ja päädyt miljonääriksi, se ei ole älykkyyttä? ? Millä yksinoikeudella joku matemaattinen lahjakkuus vain olisi älykkyyttä? Tai teet jonkun läpimurron vaikka geenitutkimuksessa tms, eikä sekään ole älykkyyttä? Kyllä on oudon kapeakatseista ajattelua, joka ei vaikuta älykkäältä. Mitä se äly oikeasti lopulta on? Senhän voi ihan itsekin päättää. Minulle älyä on aika monet asiat. Huippu-urheilijakin, joka käyttää lahjaansa, toimii kurinalaisesti ja päätyy miljonääriksi, on mielestäni lahjakas mutta myös älykäs. Tyhmyyttä on supistaa äly kapea-alaiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kerro. Ainostaan matemaattisuus kertoo älykkyydestä.
Eli jos kirjoitat maailmanlaajuisia bestsellereitä kuten esim Harry Potterin luoja, Agatha Christien tuotanto ym ym ym ja päädyt miljonääriksi, se ei ole älykkyyttä? ? Millä yksinoikeudella joku matemaattinen lahjakkuus vain olisi älykkyyttä? Tai teet jonkun läpimurron vaikka geenitutkimuksessa tms, eikä sekään ole älykkyyttä? Kyllä on oudon kapeakatseista ajattelua, joka ei vaikuta älykkäältä. Mitä se äly oikeasti lopulta on? Senhän voi ihan itsekin päättää. Minulle älyä on aika monet asiat. Huippu-urheilijakin, joka käyttää lahjaansa, toimii kurinalaisesti ja päätyy miljonääriksi, on mielestäni lahjakas mutta myös älykäs. Tyhmyyttä on supistaa äly kapea-alaiseksi.
Jo se kertoo aika paljon, että eri huipputason älykkyysasiantuntijat määrittelevät älyä eri tavoin. Ei se ole mikään yksiselitteinen asia. Ja älyn ilmenemiseen vaikuttaa monet asiat kuten ympäristö.
Vierailija kirjoitti:
Ei kerro. Ainostaan matemaattisuus kertoo älykkyydestä.
Vain jossain määrin. Ei millään tapaa riitä kattavaksi mittariksi älykkyydestä. Toki niin, että tietty määrä älykkyyttä on oltava, että voi oppia matematiikkaa. Mutta matemaattiset taidot, ovat myös niitä opittuja taitoja. Jos alkaa hyvissä ajoin harjoitella, niin aika lailla opittavissa olevia lainalaisuuksia. Toisaalta, matemaattinen lahjakkuus on vähän eri asia kuin se, että opiskelee matematiikkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä kirjoitustaito ei tarkoita vain sitä, että osaa kirjoittaa ilman kirjoitus- tai kielioppivirheitä, vaan että osaa myös ilmaista asioita ja itseään monivivahteisesti. Jos ei ole älykkyyttä, niin kyllä se ilmenee yleensä kielellisen ilmaisen köyhyytenä tai yksinkertaisuutena, eli sitä monivivahteisuutta ei ole.
Poikkeustapauksia ovat varmaan lähinnä jotkut erittäin älykkäät autismin kirjolla olevat, joilla saattaa olla kielellisessä ilmaisussa vähän haasteita.
Mutta yleensä hyvin älykkäät ihmiset ovat vähintään hyviä kaikilla älykkyyden osa-alueilla, esim. matemaattisella ja kielellisellä. Jollain älykkyys painottuu enemmän esim. jommallekummalle noista, mutta etevä matemaatikko on harvoin huono kirjoittaja ja erittäin hyvä kirjoittaja harvoin huono matematiikassa.
Esim. kuka matemaatikko on (tai on ollut) erityisen hyvä kirjoittaja?
En ole matemaatikko, mutta varsin matemaattisella alalla kuitenkin. Kouluaikoina olin laudaturin tasolla sekä matematiikassa että äidinkielessä. Lisäksi muutamassa muussa oppiaineessa mm. kielissä. Oma älykkyysosamääräni on varsin korkea. Koska yleisälykkyyteni on korkea, minulta sujuu hyvin yleensä kaikki, mihin ryhdyn. No, lauluääntä minulla ei ole, mutta hyvä melodiamuisti ja rytmitajua kuitenkin löytyy. Lauluäänellä ei toki olekaan älykkyyden kanssa tekemistä. Mutta lahjakkuutta on osata laulaa hyvin.
Se, että kirjoittaa laudaturin, ei ole todiste siitä, että henkilö on hyvä kirjoittaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä kirjoitustaito ei tarkoita vain sitä, että osaa kirjoittaa ilman kirjoitus- tai kielioppivirheitä, vaan että osaa myös ilmaista asioita ja itseään monivivahteisesti. Jos ei ole älykkyyttä, niin kyllä se ilmenee yleensä kielellisen ilmaisen köyhyytenä tai yksinkertaisuutena, eli sitä monivivahteisuutta ei ole.
Poikkeustapauksia ovat varmaan lähinnä jotkut erittäin älykkäät autismin kirjolla olevat, joilla saattaa olla kielellisessä ilmaisussa vähän haasteita.
Mutta yleensä hyvin älykkäät ihmiset ovat vähintään hyviä kaikilla älykkyyden osa-alueilla, esim. matemaattisella ja kielellisellä. Jollain älykkyys painottuu enemmän esim. jommallekummalle noista, mutta etevä matemaatikko on harvoin huono kirjoittaja ja erittäin hyvä kirjoittaja harvoin huono matematiikassa.
Esim. kuka matemaatikko on (tai on ollut) erityisen hyvä kirjoittaja?
Filosofit ovat usein hyviä kirjoittajia, Edmund Husserl poislukien (mutta hän olikin alkuaan matemaatikko).
Vierailija kirjoitti:
Ei. Luokallani oli yläasteella tyttö, jonka äidinkieli oli aina 10 ja hän sai myös stipendin ja opettajan mielestä hän oli erityislahjakas, mutta matematiikassa hän oli erityisopetuksessa jo ensimmäiseltä luokalta lähtien.
Täytyi kärsiä dyskalkuliasta.
Muuten tuo ei ole mahdollista.
Äidinkieli 10 ei onnistu henkilöltä, joka ei läpäise normaalia peruskoulumatikkaa alhaisen yleisälykkyyden takia.
Kuinka muut aineet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä kirjoitustaito ei tarkoita vain sitä, että osaa kirjoittaa ilman kirjoitus- tai kielioppivirheitä, vaan että osaa myös ilmaista asioita ja itseään monivivahteisesti. Jos ei ole älykkyyttä, niin kyllä se ilmenee yleensä kielellisen ilmaisen köyhyytenä tai yksinkertaisuutena, eli sitä monivivahteisuutta ei ole.
Poikkeustapauksia ovat varmaan lähinnä jotkut erittäin älykkäät autismin kirjolla olevat, joilla saattaa olla kielellisessä ilmaisussa vähän haasteita.
Mutta yleensä hyvin älykkäät ihmiset ovat vähintään hyviä kaikilla älykkyyden osa-alueilla, esim. matemaattisella ja kielellisellä. Jollain älykkyys painottuu enemmän esim. jommallekummalle noista, mutta etevä matemaatikko on harvoin huono kirjoittaja ja erittäin hyvä kirjoittaja harvoin huono matematiikassa.
Esim. kuka matemaatikko on (tai on ollut) erityisen hyvä kirjoittaja?
Moni fyysikko ja tähtitieteilijä kyllä.
Mm. Enqvist, Valtaoja, Karttunen.
Mitä tässä sitten tarkoitetaan erityisen hyvällä, mutta sujuvaa tiedettä pipularisoivaa tekstiä nämä herrat ovat tuottaneet.
Biologeja myös löytyy kirjailijoista, mm. Raevaara, kirjoittaa ihan fiktiotakin.
Muistan erään aiheeseen perehtyneen tutkijan todenneen, että kirjoittaminen paljastaa ihmisen ajattelun tason.
Minusta tämä oli hyvin sanottu. Ei siis välttämättä älykkyyttä, mutta ajattelun tason.
Vierailija kirjoitti:
Lyhyesti, ei.
Pitkästi. Ehkä. Se kertoo ainakin siitä, että osaa ajatella. Ehkä myös siitä, että on vähintään kohtuullisen älykäs. Korkeasta älykkyydestä se ei kerro. Jos ajatellaan ns. verbaalista lahjakkuutta, joka ei toki ole sama kuin kirjoitustaito, niin se ei tutkitusti juurikaan korreloi korkean älykkyyden kanssa. Tarkoittaen, että jos on sanavalmis, ja verbaalisesti nopea, jopa älykkään oloinen, niin se ei silti tarkoita että on älykäs. Se tarkoittaa vain sitä, että aivojen hermoradat on järjestyneet niin, että pystyy älykkään oloisilla nopeasti tulevilla kommenteilla vaikkapa nollaamaan toisen. Eli löytää nopeasti vasta-argumentit joilla saada toinen pois tasapainosta, vaikka ne argumentit eivät olisi oikeasti puolustettavissa.
Sitten taas kirjoitustaito. Se on ehkä enemmän sellaista sanojen sommittelua, rytmittelyä, ja asian harkittua esiin tuomista, että sen voisi ajatella korreloivan älykkyyden kanssa jossain määrin. Mutta vain jossain määrin. Ei sillä, etteikö moni hyvän kirjoitustaidon omaava voisi olla hyvinkin älykäs. Mutta on myös paljon sellaisia erittäin älykkäitä, jotka eivät vain yksinkertaisesti saa kirjoittaessaan sanoja järjestymään niin, että se vaikuttaisi taidokkaalta. Kirjoitustaito on hyvin pitkälti taito, joka opitaan, ja hiotaan paremmaksi harjoittelulla.
Riippuu siitä mitä sanalla älykkyys tarkoitetaan. Älykkyys sanana on monimielinen ja voi tarkoittaa hyvin monia asioita. Ensinnäkin, joidenkin mielestä älykkyys on synnynnäistä, kun taas toisten mielestä älykkyys on kognitiivisen lahjakkuuden laji, joka ei ole synnyäinen lahja, vaa edellyttää synnynnäisten kykyjen jalostamista lahjakkuudeksi kovan työn avulla.
Mitä sanalla älykkyys siis tarkoitetaan? Usein ei juuri yhtään mitään, koska sana älykkyys on julkisessa keskustelussa suhteellistettu tyylin "jokainen on älykäs omalla tavallaan", mikä tietenkään ei pidä paikkaansa, mutta näin tehdään, etteivät tyhmät pahoittaisi mieltänsä.
Korreloiko kirjoitustaito älykkyyden kanssa? Kuten totesin, se riippuu siitä, mitä sanalla älykkyys tarkoitetaan.
Ei hyvällä kirjoitustaidolla ole mitään tekemistä päähän pänttäämisen kanssa. Hyvä kirjoitustaito kertoo ajattelukyvystä.