Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Kertooko hyvä kirjoitustaito ihmisen älykkyydestä?
Kommentit (406)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertoo kielellisestä lahjakkuudesta. Itse ajattelen älykkyyden olevan enemmän monilahjakkuutta. Jotkut ovat lahjakkaita vain yhdellä/muutamalla osa-aluella. Esim. juuri matemaattisesti lahjakas ei välttämättä ole aina kielellisesti lahjakas tai toisinpäin.
Miksi matematiikan osaamista pidetään ainoana oikeana älykkyyden muotona? On ihmisiä, joilla lahjakkuusprofiili on hyvinki epätasainen. Tällaisia yksilöitä ovat esimerkiksi autistiset henkilöt. Onko ihminen epä-älyllinen, jos hallitsee kielet mutta on heikko matematiikassa tai toisinpäin? Kuka silloin määrittelee ja miten että onko henkilö älykäs? Älykkyyttä on monenlaista, ja on ihmisiä jotka ovat hyviä monella eri osa-alueella ja myös heitä, jotka ovat hyviä muutamalla tai vain yhdellä osa-alueella. Ei tämä ole mikään mustavalkoinen asia.
Eikä pidetä. Se kertoo matemaattis-loogisesta lahjakkuudesta. Esim. juuri autisti/asperger voi olla todella hyvä matematiikassa, mutta muita lahjakkuuksia ei juurikaan ole. Hyvä esimerkki epätasaisesta älykkyysprofiilistä.
Itse ajattelen, että älykäs ihminen on monilahjakas ja tasaisempi älykkyysprofiililtaan. Sellaiset ihmiset pärjäävät usein myös hyvin älykkyystesteissä, koska ne mittaavat ns. yleisälykkyyttä.
Ne mittaavat loogista päättelykykyä.
Eivät mittaa vaan yleisälykkyyttä.
Älykkyys on monilahjakkuutta.
Joku voi olla vain kielellisesti lahjakas ja hyvä kirjoittaja, muttei pärjää älykkyystestissä kummoisesti. Pelkästään matemaattisesti lahjakas ei taas välttämättä ole kummoinen kirjoittaja. Älykkyydessä on monia osa-alueita, ja yleensä jokaisella ihmisellä on joku alue, jolta löytyy lahjakkuutta. Älykäs on sitten lahjakas jokaisella osa-alueella.Ymmärtääkseni ainakin Mensan testit (en ole koskaan osallistunut) mittaavat vain loogista päättelykykyä, toisin sanoen matemaattista lahjakkuutta.
Ei ihan noin suoraan.
Ihan noin suoraan ainakin ne Mensan testit, joita on esitelty julkisuudessa.
Esim. netissä olevassa Mensan kotitestissä on 35 tehtävää, joista jokainen on kuviopäättelytesti. Olen nähtävästi niin tyhmä, etten ymmärrä, miten sellaisella voidaan mitatata kielellistä lahjakkuutta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä nyt sitten on hyvä kirjoitustaito. Jos lainaa kirjastosta jonkin kirjan, on aivan mahdollista että siinä on kaikenlaista kielioppivirhettä, ja silti se on julkaistu jostain syystä eikä kustannustoimittaja ole korjaillut mitään.
Voiko ihmistä sanoa hyväksi kirjoittajaksi, jos hän kirjoittaa pelkästään tyhmiä juttuja?
Hyvä kirjoitustaito on harjoittelun tulosta. Toki kielellisesti lahjakkaiden huippusuoritus on parempi kuin "tavisten". Usain Bolt ei treenannut sen enempää kuin muutkaan sprintterit, geenit sen paremmuusjärjestyksen ratkaisee kaikessa.
Ääriesimerkki geenilahjakkuudesta on David Foster Wallace, joka sanoi kirjoittavansa vain tunnin päivässä. En tiedä kyllä uskonko.
Veganismi näköjään heikentää äidinkielen taitoja. Ainakin tällä palstalla hokevat mm. tisumaitoa, lehmän eritettä. Ei ihme miksi suomalaisilla suomen kielen taito heikkenee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertoo kielellisestä lahjakkuudesta. Itse ajattelen älykkyyden olevan enemmän monilahjakkuutta. Jotkut ovat lahjakkaita vain yhdellä/muutamalla osa-aluella. Esim. juuri matemaattisesti lahjakas ei välttämättä ole aina kielellisesti lahjakas tai toisinpäin.
Miksi matematiikan osaamista pidetään ainoana oikeana älykkyyden muotona? On ihmisiä, joilla lahjakkuusprofiili on hyvinki epätasainen. Tällaisia yksilöitä ovat esimerkiksi autistiset henkilöt. Onko ihminen epä-älyllinen, jos hallitsee kielet mutta on heikko matematiikassa tai toisinpäin? Kuka silloin määrittelee ja miten että onko henkilö älykäs? Älykkyyttä on monenlaista, ja on ihmisiä jotka ovat hyviä monella eri osa-alueella ja myös heitä, jotka ovat hyviä muutamalla tai vain yhdellä osa-alueella. Ei tämä ole mikään mustavalkoinen asia.
Eikä pidetä. Se kertoo matemaattis-loogisesta lahjakkuudesta. Esim. juuri autisti/asperger voi olla todella hyvä matematiikassa, mutta muita lahjakkuuksia ei juurikaan ole. Hyvä esimerkki epätasaisesta älykkyysprofiilistä.
Itse ajattelen, että älykäs ihminen on monilahjakas ja tasaisempi älykkyysprofiililtaan. Sellaiset ihmiset pärjäävät usein myös hyvin älykkyystesteissä, koska ne mittaavat ns. yleisälykkyyttä.
Ne mittaavat loogista päättelykykyä.
Eivät mittaa vaan yleisälykkyyttä.
Älykkyys on monilahjakkuutta.
Joku voi olla vain kielellisesti lahjakas ja hyvä kirjoittaja, muttei pärjää älykkyystestissä kummoisesti. Pelkästään matemaattisesti lahjakas ei taas välttämättä ole kummoinen kirjoittaja. Älykkyydessä on monia osa-alueita, ja yleensä jokaisella ihmisellä on joku alue, jolta löytyy lahjakkuutta. Älykäs on sitten lahjakas jokaisella osa-alueella.Ymmärtääkseni ainakin Mensan testit (en ole koskaan osallistunut) mittaavat vain loogista päättelykykyä, toisin sanoen matemaattista lahjakkuutta.
Ei ihan noin suoraan.
Ihan noin suoraan ainakin ne Mensan testit, joita on esitelty julkisuudessa.
Esim. netissä olevassa Mensan kotitestissä on 35 tehtävää, joista jokainen on kuviopäättelytesti. Olen nähtävästi niin tyhmä, etten ymmärrä, miten sellaisella voidaan mitatata kielellistä lahjakkuutta...
En ole näihin juttuihin perehtynyt, mutta itse olen ihmetellyt samaa, että aina kun näkee jossain esimerkkejä Mensan testeistä ne on noita kuviopäättelyitä. Minulle olisi lähinnä painajainen mennä Mensan testiin, koska en älyä noita juurikaan. Ja eikös noista testeistä ole sanottu, että kulttuuri ei saisi vaikuttaa testin tuloksiin, joten siksi kielellistä älykkyyttä on vaikea mitata, eli sitten sitä ei vain huomioida. Ja entä joku älykkyys ihmissuhteissa, eihän sitäkään voi mitata, joten yleinen älykkyys kutistuu vain johonkin loogiseen päättelyyn? Kyllä noista tulee sellainen vaikutelma, että joo, onhan niitä kielellisiä ja sosiaalisia taitoja ym., mutta se "kova ja oikea" älykkyys on aina jotain matemaattista! Vähän niin kuin on luonnontieteet ja sitten joku puuhastelu :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On hyvä, jos osaa kirjoittaa selkeästi. Siihen voi myös oppia ja kehittyä.
Sen päälle tarvitaan ajattelukykyä. Ja se vaatii älykkyyttä.
Mutta voisin kuvitella, että hyvinkin älykäs ihminen ei osaa kirjoittaa selkeästi. Ei hän malta.
Kyllä se kertoo jotain älykkyydestä. Yleensä tyypit jotka kirjoittaa someviestinsä "murteella" ja ilman välimerkkejä, antavat saman vaikutelman myös fyysisesti tavattaessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä kirjoitustaito kertoo siitä, että olet treenaillut kirjoittamista. Ihan niin kuin hyvä piano soittotaito kertoo siitä, että olet treenaillut pianon soittamista.
Ihmisellä voi olla vaikea lukihäiriö, mutta silti älykäs vaikka ei tunnistaisi kaksoiskonsonantteja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomalaisissa perheissä nykyään erikoinen tapa, että halutaan puhua lapselle englantia vaikkei se olisi edes vanhemman toinen äidinkieli suomen lisäksi. Samahan joskus oli ruotsin kielen kanssa niin, että täysin suomenkieliseen perheeseen syntynyt lapsi tuupattiin ruotsinkieliseen kotiin. Kyse on huonosta itsetunnosta omaa kansalaisuutta ja äidinkieltä kohtaan.
Kirjoittaminen on ajattelemista, joten kyllä, taitavasti kirjoittava osaa ajatella. Siinä mielessä kertoo älykkyydestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se kerro älykkyydestä että pystyy kopioimaan tekstiä se kertoo älykkyydestä että ymmärtää vähän huonomminkin muotoiltua tekstiä ilman että se väärin kirjoitettu tekstiä aiheuttaa mielenterveys ongelmia
Vierailija kirjoitti:
Ainakin omassa tapauksessa kirjallinen kyky lähtee melko pitkälti laajasta lukeneisuudesta, joka minulla tapahtui silloin kun aivot olivat muokkautuvaisimmillaan eli melko nuorena. Tyypillinen annos kirjastoreissulta oli 6-10 kirjaa eli noin tuhatkunta sivua tekstiä. Usein luin parisataasivuisen kirjan yhteen menoon, pidemmissä meni päivä pari riippuen siitä oliko kiinnostavaa luettavaa. Ala- ja yläasteella luin sarjakuvien (kaikki) lasten ja nuortenkirjojen jälkeen dekkareita ja jännitystä (Christie, Doyle, KIng jne.), scifiä (kaikki) ja kun ne oli luettu siirryin klassikoihin. Luin myös aikakauslehtiä, oikeastaan useimmat jutut niistäkin pl. politiikka josta en välittänyt yhtään. Paikallinen päivälehti toki. Vuosikirjat, tiedekirjat ja myös tietosanakirjat (useimmat Suomessa julkaistut Facta, Iso Tietosanakirja, Spectrum) tuli luettua. Tekniikan Maailmaa luin myös taaksepäin jonnekin 1960-luvulle vuosikerrat kirjastosta lainaamalla.
Minun on vaikea ymmärtää kuinka voisin kirjoittaa hyvin ellen olisi lukenut niin paljon. Tällä hetkellä pystyn omassa kirjoittamisessani jo rikkomaan tiettyjä sääntöjä, esim pilkun käytön suhteen. Joskus kielellinen tarkkuuteni tekee vaikeaksi lukea huonosti kirjoitettua tekstiä kun ärsyynnyn virheistä - valitettavasti edes ns. laatulehdet eivät ole näistä vapaita. Erityisen ikäviä ovat loogiset kirjoitusvirheet jolloin tekstin voi tulkita eri tavoin tai jolloin ei saa selvää mitä kirjoittaja tarkoitti. Yhdyssanojen kirjoittaminen erikseen on melkein pahinta mitä voi tehdä, se kertoo siitä että kirjoittajan ajatus tai ymmärrys on myös katkennut.
Jos epäilyttää pitääkö jokin kirjoittaa yhteen vai erikseen kirjoittakaa aina yhteen.
Kirjoitustaidon suhde yleiseen älykkyyteen on epäilemättä korreloiva, mutta vastaava suhde on monessa muussakin asiassa. Sitähän yleinen älykkyys tarkoittaa, kykyä pärjätä ja olla suhteellisen pystyvä kaikessa.
Omalla kohdallani kaikki siis lähti lapsuuden halusta lukea paljon. Voin sanoa että tällä hetkellä kirjoitan tuhansien kielenkäytön ammattilaisten opettamana.
En haluaisi olla ilkeä, mutta tekstisi on paikoin hyvin kankeaa. Ehkä näppäilit sen nopeasti tai et muusta syystä panostanut kommenttisi kirjoitusasuun, mene ja tiedä. Luepa vaikka aivan ensimmäinen virkkeesi huolella läpi. Se ei tuossa muodossaan osoita lainkaan hyvää kielenhallintaa.
Kyllä mielestäni hyvä kirjallinen esitystaito niin sisällön kuin ilmiasunkin puolesta korreloivat älykkyyden kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoinen otsikko sinänsä.
Hyvä kirjoitustaito? Mitä se on? Osaako joku antaa objektiivisen, toimivan määritelmän hyvälle kirjoitustaidolle, vai onko jotain sellaista, mikä on täysin subjektiivista mutumölyä?
Sanoisin, että hyvä kirjoitustaito edellyttää
a) kielioppisääntöjen tuntemusta,
b) kykyä ilmaista itseään ymmärrettävästi ja loogisesti sekä
c) taitoa käyttää kieltä luovalla, omaperäisellä ja lukemaan houkuttavalla tavalla.
Kaikkien näiden hallitsemiseksi vaaditaan ehdottomasti älykkyyttä. Lisäksi tarvitaan tietenkin pohjatietoa ja yleissivistystä.
Totta kai loistavan tekstin tuottaminen vaatii älykkyyttä. Sehän on loistavaa ajattelua, yleensä omaperäistä ja yllättävää, avaa uusia näkökulmia, on hauskaakin jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertoo kielellisestä lahjakkuudesta. Itse ajattelen älykkyyden olevan enemmän monilahjakkuutta. Jotkut ovat lahjakkaita vain yhdellä/muutamalla osa-aluella. Esim. juuri matemaattisesti lahjakas ei välttämättä ole aina kielellisesti lahjakas tai toisinpäin.
Miksi matematiikan osaamista pidetään ainoana oikeana älykkyyden muotona? On ihmisiä, joilla lahjakkuusprofiili on hyvinki epätasainen. Tällaisia yksilöitä ovat esimerkiksi autistiset henkilöt. Onko ihminen epä-älyllinen, jos hallitsee kielet mutta on heikko matematiikassa tai toisinpäin? Kuka silloin määrittelee ja miten että onko henkilö älykäs? Älykkyyttä on monenlaista, ja on ihmisiä jotka ovat hyviä monella eri osa-alueella ja myös heitä, jotka ovat hyviä muutamalla tai vain yhdellä osa-alueella. Ei tämä ole mikään mustavalkoinen asia.
Eikä pidetä. Se kertoo matemaattis-loogisesta lahjakkuudesta. Esim. juuri autisti/asperger voi olla todella hyvä matematiikassa, mutta muita lahjakkuuksia ei juurikaan ole. Hyvä esimerkki epätasaisesta älykkyysprofiilistä.
Itse ajattelen, että älykäs ihminen on monilahjakas ja tasaisempi älykkyysprofiililtaan. Sellaiset ihmiset pärjäävät usein myös hyvin älykkyystesteissä, koska ne mittaavat ns. yleisälykkyyttä.
Ne mittaavat loogista päättelykykyä.
Eivät mittaa vaan yleisälykkyyttä.
Älykkyys on monilahjakkuutta.
Joku voi olla vain kielellisesti lahjakas ja hyvä kirjoittaja, muttei pärjää älykkyystestissä kummoisesti. Pelkästään matemaattisesti lahjakas ei taas välttämättä ole kummoinen kirjoittaja. Älykkyydessä on monia osa-alueita, ja yleensä jokaisella ihmisellä on joku alue, jolta löytyy lahjakkuutta. Älykäs on sitten lahjakas jokaisella osa-alueella.Ymmärtääkseni ainakin Mensan testit (en ole koskaan osallistunut) mittaavat vain loogista päättelykykyä, toisin sanoen matemaattista lahjakkuutta.
Ei ihan noin suoraan.
Ihan noin suoraan ainakin ne Mensan testit, joita on esitelty julkisuudessa.
Esim. netissä olevassa Mensan kotitestissä on 35 tehtävää, joista jokainen on kuviopäättelytesti. Olen nähtävästi niin tyhmä, etten ymmärrä, miten sellaisella voidaan mitatata kielellistä lahjakkuutta...
Minä sain Matrigma-testissä 8, vaikka samaan aikaan vaihdoin tekstiviestejä tehtävien lisäksi. Tiedä häntä, mitä testi sitten ihan oikeasti mittaa. Olen ihan tavallinen talliainen.
Alue: Aihe vapaa
Ihan noin suoraan ainakin ne Mensan testit, joita on esitelty julkisuudessa.