Käyttämättömät, autioituvat talot ja mökit
Omistatko talon tai mökin joka on tyhjillään? Tai tunnetko jonkun joka omistaa? Kiinnostaisi kuulla syitä siihen, miksi rakennuksia jätetään hoitamatta ja hiljaa paikalleen rapistumaan. Eikä ole tarkoitus arvostella ketään. On vain sääli nähdä etenkin maaseudulla kulkiessa kerta toisensa jälkeen selkeästi hylättyjä rakennuksia. Niistäkin kai pakolliset kulut juoksee kokoajan ja arvokin tippuu mitä pidempään on hoitamatta. Pelkääkö ihmiset että joutuvat vastuuseen jos talosta löytyykin vaikka hometta? Kyllähän rakennuksia voi myös myydä pelkän tontin hinnalla / purkukuntoisena. Entä onko joku kohdannut sitä, että välittäjät eivät halua ottaa kohdetta myytäväksi? Olisi mielenkiintoista lukea keskustelua, kokemuksia ja mielipiteitä aiheesta. :)
Kommentit (736)
Vierailija kirjoitti:
Minuakin surettaa sama asia. On oikeasti hienojakin taloja upeilla rantatonteilla jätetty rapistumaan. Ja itse kun juuri sellaista etsin, mutta kiinteistön omistajien tietoja on todella vaikea ellei mahdoton löytää. Edes maanmittauslaitos ei taida antaa tietoja, jos on ostoaikeissa.
Kiinteistönomistajan tiedot saat, kun menet , maanmittauslaitos.fi sivuille. Karttapaikka, klikkaat sieltä kohdat, kiinteistötunnukset ja kiinteistörajat kohdat, kirjoitat suurinpiirtein ositteen ,jos et tarkkaan tiedä. Näet kiinteistötunnukset sieltä ja soitat maanmittauslaitoksen puh numeroon. Ja saa omistajan nimen. Se on helppoa.
Vierailija kirjoitti:
Itsellä ei ole kokemusta, mutta varmaan kohta on, kun perin kotitaloni. Hirvittää ajatellakaan. Se on vanha hirsitalo, johon on myöhemmin tehty lisää tilaa, vessa, sauna, pesuhuone ja kaikki 60-70-luvun tyyliin, eli ei mitään kosteuseristyksiä. Talossa oli näkyvää hometta jo 70-luvulla, nyt se on kokonaan homeen valtaama. Haju on järkyttävä. Se on pilattu totaalisesti peruskorjauksilla ja lämpöremonteilla ja lattiat on jääkylmät, ei mitään ilmanvaihtoa. Ainoa mitä sille voi tehdä, on polttaa maantasalle, vai saakohan niin tehdä?
Kaveri peri myös vanhan, pienen talon. Talon lattia notkui ja kun se avattiin, kaikki oli perustuksia myöten litimärkää ja lahoa, sieniä kasvoi seinien välissä yms. Pieni, kapea tontti huonolla paikalla. Maapohja kallioinen, pihalla ei kasva oikein mikään. Ei sitä kukaan osta riesakseen. Kiinteistövero pitää kuitenkin maksaa, siihen sai alennusta 30 prossaa kun katkaisi sähköt ja vedet.
Sitten tiedän hienon maatilan, joka rapistuu hoitamattomana, koska perikunta ei pääse sopuun myynnistä. Se oli myynnissä, mutta niin kalliilla, ettei mennyt kaupaksi. Hinta olisi pitänyt tiputtaa puoleen, siihen ei osa perijöistä suostunut, joten nyt talo lahoaa paikoilleen. "Ilmaiseksi ei kyllä anneta!"-mieli on monellakin sukutilan myyjällä. Näitä vanhoja taloja näyttää olevan etuovi pullollaan. Kuvitellaan että kun vanha talo on rempattu ja se on järven rannalla, siitä voi pyytää satoja tuhansia. Voi olla, että joutuu aika kauan (ehkä loppuelämän) odottelemaan ostajia. Vanha talo on vanha, vaikka olisi kuinka rempattu.
En mäkään myisi ilmaiseksi. Myisin sitten kun talo on siinä kunnossa että siitä oikeasti saa sen naurettavan tarjotun hinnan. Erikoista kuvitella että sinulle myydään pilkkahinnalla talo ja puitteet.
Mulla oli auto. Siihen tuli joku vika, mitä yritin vähävaraisena korjauttaa kysymällä hinta-arvioita. Moni halusi ostaa auton minulta pois 50 eurolla kun kuuli mitä vikaa siinä on. Tiesivät ihan hyvin siis että autossa on varmaan joku pikkuvika, ja saisivat siitä ison voiton. Kukaan ei kuitenkaan halunnut alkaa korjaamaan sitä koska "on se niin kallista". Olisin voinut kohtuudella maksaa, jos joku olisi edes viitsinyt kertoa mikä siinä on vikana. Korjata ei kuulemma kannattanut mitenkään, mutta he olisivat mielellään auton ostaneet pilkkahintaan, miksiköhän, niinpäniin .
Myin autosta molemmat rengassarjat, ja sain niistä 250e. Sen jälkeen myin romufirmalle joka lupasi että vilkkuakaan ei autosta poisteta myyntiin. Sain siitä romuna 70e. Eli renkaitten hinnan + tuon 50€.
Olin tyytyväinen. Monet autoa havittelevat eivät olleet ;) JA ei, en maksa 50e ettei naapuri saisi satasta, mutta olen valmis luopumaan 50 eurosta saadakseni 320e, JA köyhyyteni hyväksikäyttäjille 0€ ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Purkamiseen pitää saada lupa, meidän kunnassa sellaista ei heru, jos ei rakenna uutta tilalle. Purkukuntoisena ei uskalla myydä, koska jos ostaja on paska, niin siitä mahdollisesta homeesta on silti vastuussa.
Usein ne myydään tonttina. Se rakennus on nolla siinä.
Kannattaa ottaa selvää kuin pitää kirjata sopimukseen.Niin, usein myydään tonttina, mutta vaikka sopimuksessa lukee, että siinä on purkukuntoinen rakennus ja ostaja sitoutuu sen purkamaan, niin ostaja voi edelleen nillittää, että homeesta ei ollut mitään puhetta.
Miksi sulla on tarve yrittää pelotella ihmisiä? Aivan varmasti ei myyjälle tule ongelmia jos myy tontin jolla mainitusti purkukuntoinen rakennus ja jonka hinta vastaa purkukuntoisella rakennuksella varustetun tontin hintaa. Se että luet joskus uutisista että oikeudessa puidaan jonkun satojen tuhansien eurojen hintaisen rintamamiestalon piileviä homevaurioita, ei ole verrainnollinen oikeesti edukkaiden huonokuntoisten torppien myyntiin. Jos olet oikeasti tälläisestä tapauksesta kuullut niin alappa kertomaan lisätietoja tai linkitäppä uutisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rakennus on sijainnin takia lähes arvoton. Siinä on pahoja kosteusvaurioita, mutta remontointiin ei kannata käyttää yhtään rahaa, koska siitä ei saisi koskaan omiaan pois. Alue on kaavalla suojeltu, joten taloa ei saa purkaa.
Ei vanhojen talojen remontoimisesta koskaan saa omiaan pois...silti sen voi joku haluta ostaa
Mitä tarkoitat? Joku haluaa ostaa vanhan talon ja remontoida sen, mutta ei halua maksaa kuin tontin hinnan? Miksi näin, jos haluaa vanhan talon? Kai siitä silloin on valmis myös maksamaan? Mutta näinhän se ei mene, vaan myyjä on vastuussa talon kunnosta, ellei myy propertyä pelkän tontinpuolikkaan hinnalla.
Pitäisi voida tehdä sopimus, jossa ostaja on ymmärtänyt että talo jota hän alkaa korjaamaan voi olla täysin korjauskelvoton. Jos ostaa pelkän tontin hinnalla, niin silloin tulee voida tehdä sopimus jossa ostaja velvoitetaan purkamaan talo kokonaan ennen uuden rakentamista.
Nämähän eivät käy, vaan tontti taloineen pitää saada eurolla, ja sekin euro halutaan takaisin koka purkukuntoisena myyty kiinteistö onkin ylläripylläri homeessa!
Kannattaa tuikata koko roska tuleen, ja lavastaa niin että pojankoltiaiset siellä on käyneet tulitikkuleikkeineen. Sitten voi myydä hyvillä mielin pelkän tontin hinnalla. Vaikka ei sitä tonttia kukaan halua.
On oikeasti todella harvinaista että jossain raastuvassa aletaan vaatia myyjää vastuuseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rakennus on sijainnin takia lähes arvoton. Siinä on pahoja kosteusvaurioita, mutta remontointiin ei kannata käyttää yhtään rahaa, koska siitä ei saisi koskaan omiaan pois. Alue on kaavalla suojeltu, joten taloa ei saa purkaa.
Ei vanhojen talojen remontoimisesta koskaan saa omiaan pois...silti sen voi joku haluta ostaa
Mitä tarkoitat? Joku haluaa ostaa vanhan talon ja remontoida sen, mutta ei halua maksaa kuin tontin hinnan? Miksi näin, jos haluaa vanhan talon? Kai siitä silloin on valmis myös maksamaan? Mutta näinhän se ei mene, vaan myyjä on vastuussa talon kunnosta, ellei myy propertyä pelkän tontinpuolikkaan hinnalla.
Pitäisi voida tehdä sopimus, jossa ostaja on ymmärtänyt että talo jota hän alkaa korjaamaan voi olla täysin korjauskelvoton. Jos ostaa pelkän tontin hinnalla, niin silloin tulee voida tehdä sopimus jossa ostaja velvoitetaan purkamaan talo kokonaan ennen uuden rakentamista.
Nämähän eivät käy, vaan tontti taloineen pitää saada eurolla, ja sekin euro halutaan takaisin koka purkukuntoisena myyty kiinteistö onkin ylläripylläri homeessa!
Kannattaa tuikata koko roska tuleen, ja lavastaa niin että pojankoltiaiset siellä on käyneet tulitikkuleikkeineen. Sitten voi myydä hyvillä mielin pelkän tontin hinnalla. Vaikka ei sitä tonttia kukaan halua.
On oikeasti todella harvinaista että jossain raastuvassa aletaan vaatia myyjää vastuuseen.
Niin? Eli mielestäsi myyjän pitäisi otta riski? Miksi?
Asuinrakennus toimii varastona. Ei kunnosteta mitenkään. Rapistuneet rakennukset kertovat maaseudun todellisuudesta, ei tulevaisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Valtion tulisi auttaa tätä tilannetta jotenkin. Ei ole kenenkään etu että maaseutu autioituu ja lahoaa. Ei kukaan turistikaan tule katsomaan jotain umpeenkasvanutta ryteikköistä metsää. Kuinka moni suomalainen mökkelijäkään haluaa mökkitien varrelle pelkkää risupeltoa?
Ihailen teitä kaikkia jotka olette pelastaneet vanhan talon! Vaatii rohkeutta.
Valtiolla on niukat keinot kääntää talouden pyöriä käyntiin siellä, missä ne ovat pysähtyneet.
Perikuntien omistamat maatilat, omakotitalot, metsätilat ja kesämökit ovat pahimpia. Asumattomissa taloissa kaikki ränsistyy ja menee pilalle, katot romahtavat, tulee vesivahinkoja ja kosteusvaurioita ja kaikki jää hoitamatta. Vaikka kukaan perikunnan jäsen ei halua muuttaa autiotaloon asumaan, niin taloa ei saa myydä. Omituinen ajattelumalli! Vaikka itse ei taloa tarvitse eikä halua siinä asua, niin taloa ei saa myydä, vaikka sille olisi esimerkiksi naapurustossa jo ostaja valmiina. Syynä on ahneus ja kateus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Purkamiseen pitää saada lupa, meidän kunnassa sellaista ei heru, jos ei rakenna uutta tilalle. Purkukuntoisena ei uskalla myydä, koska jos ostaja on paska, niin siitä mahdollisesta homeesta on silti vastuussa.
Usein ne myydään tonttina. Se rakennus on nolla siinä.
Kannattaa ottaa selvää kuin pitää kirjata sopimukseen.Niin, usein myydään tonttina, mutta vaikka sopimuksessa lukee, että siinä on purkukuntoinen rakennus ja ostaja sitoutuu sen purkamaan, niin ostaja voi edelleen nillittää, että homeesta ei ollut mitään puhetta.
Miksi sulla on tarve yrittää pelotella ihmisiä? Aivan varmasti ei myyjälle tule ongelmia jos myy tontin jolla mainitusti purkukuntoinen rakennus ja jonka hinta vastaa purkukuntoisella rakennuksella varustetun tontin hintaa. Se että luet joskus uutisista että oikeudessa puidaan jonkun satojen tuhansien eurojen hintaisen rintamamiestalon piileviä homevaurioita, ei ole verrainnollinen oikeesti edukkaiden huonokuntoisten torppien myyntiin. Jos olet oikeasti tälläisestä tapauksesta kuullut niin alappa kertomaan lisätietoja tai linkitäppä uutisiin.
Voit itse tilata mistä tahansa käräjäoikeudesta pöytäkirjat tästä asiasta. Niistä selviää, että kauppakirjassa on erikseen määritelty tontti ja sillä oleva purkukuntoinen rakennus, jonka ostaja lupaa purkaa omalla kustannuksellaan. Vaan kun ei pura, koska ei saa rakennuslupaa uudelle, vanhan saa korjata. Myyjää syytetään siitä, että ei kertonut kunnan kaavamääräyksistä tms. ja siitä, että kunnan korjattavaksi määräämä rakennus olikin homeessa.
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valtion tulisi auttaa tätä tilannetta jotenkin. Ei ole kenenkään etu että maaseutu autioituu ja lahoaa. Ei kukaan turistikaan tule katsomaan jotain umpeenkasvanutta ryteikköistä metsää. Kuinka moni suomalainen mökkelijäkään haluaa mökkitien varrelle pelkkää risupeltoa?
Ihailen teitä kaikkia jotka olette pelastaneet vanhan talon! Vaatii rohkeutta.
Valtiolla on niukat keinot kääntää talouden pyöriä käyntiin siellä, missä ne ovat pysähtyneet.
Koronan ensimmäinen aalto lisäsi kesämökkien kysyntää, toinen aalto lisää talojen kysyntää. Jos lapset on etäkoulussa ja vanhemmat etätöissä, niin asuminen 10 km päässä pikkukaupungin keskustasta ei ole enää uhka vaan mahdollisuus.
Vielä vuosituhannen vaihteessa 100ha viljatilalla eleli mukavasti.
50ha pärjäsi, jos puolisolla oli vakituinen työ.
Kylällämme oli 4 ruokakauppaa, sekatavatakauppa, rautakauppa ja mm. valtion laitos, jossa oli kymmeniä työpaikkoja.
Anniskeluravintoloita 2.
Läheisessä kaupungissa oli runsaasti teollisuustyöpaikkoja.
Nyt maatalouden kannattavuus on heikentynyt, tilojen keskikoko on kasvanut, 100ha viljatilalta on käytävä sivutöissä isännän ja emännän vakituisesti.
Valtion laitos on yksityistetty, työntekijöitä enää viidesosa, ruokakauppoja enää 2 sekatavarakauppa teki konkurssin.
Ainoa jäljellä oleva juottola kamppailee tehden välillä muutaman tonnin tulosta, välillä tappiota.
Kaupungin teollisten työpaikkojen määrä ovat romahtanut.
Millekään kaavaillulle yritystoiminnalle ei löydy asiakaspohjaa, on yrittänyt konditoriaa, leipomoa jne.
Mahalaskun ovat tehneet.
IT-buumin aikaan oli kova kasvupiikki, jonka aikana kunta investoi tontteihin, kouluihin jne, mutta nyt ovat kaikki nuolet alaspäin.
Ja tämä ei ole mitään korpea, 30km yliopistokaupungista.
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valtion tulisi auttaa tätä tilannetta jotenkin. Ei ole kenenkään etu että maaseutu autioituu ja lahoaa. Ei kukaan turistikaan tule katsomaan jotain umpeenkasvanutta ryteikköistä metsää. Kuinka moni suomalainen mökkelijäkään haluaa mökkitien varrelle pelkkää risupeltoa?
Ihailen teitä kaikkia jotka olette pelastaneet vanhan talon! Vaatii rohkeutta.
Valtiolla on niukat keinot kääntää talouden pyöriä käyntiin siellä, missä ne ovat pysähtyneet.
Koronan ensimmäinen aalto lisäsi kesämökkien kysyntää, toinen aalto lisää talojen kysyntää. Jos lapset on etäkoulussa ja vanhemmat etätöissä, niin asuminen 10 km päässä pikkukaupungin keskustasta ei ole enää uhka vaan mahdollisuus.
Etätyöstä odotettiin maaseudun pelastajaa vuosituhannen alussa. Ei tullut.
Saapa nähdä, kääntääkö korona kelkan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rakennus on sijainnin takia lähes arvoton. Siinä on pahoja kosteusvaurioita, mutta remontointiin ei kannata käyttää yhtään rahaa, koska siitä ei saisi koskaan omiaan pois. Alue on kaavalla suojeltu, joten taloa ei saa purkaa.
Ei vanhojen talojen remontoimisesta koskaan saa omiaan pois...silti sen voi joku haluta ostaa
Mitä tarkoitat? Joku haluaa ostaa vanhan talon ja remontoida sen, mutta ei halua maksaa kuin tontin hinnan? Miksi näin, jos haluaa vanhan talon? Kai siitä silloin on valmis myös maksamaan? Mutta näinhän se ei mene, vaan myyjä on vastuussa talon kunnosta, ellei myy propertyä pelkän tontinpuolikkaan hinnalla.
Pitäisi voida tehdä sopimus, jossa ostaja on ymmärtänyt että talo jota hän alkaa korjaamaan voi olla täysin korjauskelvoton. Jos ostaa pelkän tontin hinnalla, niin silloin tulee voida tehdä sopimus jossa ostaja velvoitetaan purkamaan talo kokonaan ennen uuden rakentamista.
Nämähän eivät käy, vaan tontti taloineen pitää saada eurolla, ja sekin euro halutaan takaisin koka purkukuntoisena myyty kiinteistö onkin ylläripylläri homeessa!
Kannattaa tuikata koko roska tuleen, ja lavastaa niin että pojankoltiaiset siellä on käyneet tulitikkuleikkeineen. Sitten voi myydä hyvillä mielin pelkän tontin hinnalla. Vaikka ei sitä tonttia kukaan halua.
On oikeasti todella harvinaista että jossain raastuvassa aletaan vaatia myyjää vastuuseen.
Niin? Eli mielestäsi myyjän pitäisi otta riski? Miksi?
Ei, vaan jos myyjää pelottaa niin kovasti niin hän voi kauppakirjassa tehdä selväksi että mitä kaikkia ongelmia tönössä voi olla / tönö on purkukuntoinen. Osataja ottakoot riskin.
Meillä on vanha perintömökki, joka rapistuu. Muut osakkaat eivät suostu myyntiin. Tavallaan ymmärrän senkin, koska se on kauniilla järvenrantapaikalla. Juhannuksena siellä on aina porukkaa, jopa 15 henkeä, mutta muutoin on aika tyhjää. Itse asun 500 km päässä, ja vietän siellä keskimäärin yhden viikonlopun vuodessa. Yritän toki jotain silloin puuhastella, esim. viime kesänä maalasin pihakeinun ja ikkunalaudat. Kun ei siellä kukaan aikaa paljon vietä, eipä ehditä remontoidakaan niin paljon kuin pitäisi.
"Ei myydä kun joku lapsista voi vielä haluta muuttaa siihen" tämä lause on täällä yleisin syy. Eikä ne lapset muuta koskaan niihin 20-30 vuotta tyhjinä maanneisiin mökkeihin ja torppiin. Jos muuttavat takaisin kylälle niin rakentavat uuden nykyaikaisen talon.
Harmi kun ihmiset eivät raaski myydä, eivät ymmärrä että uudet asukkaat pitävät kylät elinvoimaisina, ei tyhjyyttään kumisevat ja rapistuvat palot ja pihapiirit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rakennus on sijainnin takia lähes arvoton. Siinä on pahoja kosteusvaurioita, mutta remontointiin ei kannata käyttää yhtään rahaa, koska siitä ei saisi koskaan omiaan pois. Alue on kaavalla suojeltu, joten taloa ei saa purkaa.
Ei vanhojen talojen remontoimisesta koskaan saa omiaan pois...silti sen voi joku haluta ostaa
Mitä tarkoitat? Joku haluaa ostaa vanhan talon ja remontoida sen, mutta ei halua maksaa kuin tontin hinnan? Miksi näin, jos haluaa vanhan talon? Kai siitä silloin on valmis myös maksamaan? Mutta näinhän se ei mene, vaan myyjä on vastuussa talon kunnosta, ellei myy propertyä pelkän tontinpuolikkaan hinnalla.
Pitäisi voida tehdä sopimus, jossa ostaja on ymmärtänyt että talo jota hän alkaa korjaamaan voi olla täysin korjauskelvoton. Jos ostaa pelkän tontin hinnalla, niin silloin tulee voida tehdä sopimus jossa ostaja velvoitetaan purkamaan talo kokonaan ennen uuden rakentamista.
Nämähän eivät käy, vaan tontti taloineen pitää saada eurolla, ja sekin euro halutaan takaisin koka purkukuntoisena myyty kiinteistö onkin ylläripylläri homeessa!
Kannattaa tuikata koko roska tuleen, ja lavastaa niin että pojankoltiaiset siellä on käyneet tulitikkuleikkeineen. Sitten voi myydä hyvillä mielin pelkän tontin hinnalla. Vaikka ei sitä tonttia kukaan halua.
On oikeasti todella harvinaista että jossain raastuvassa aletaan vaatia myyjää vastuuseen.
Niin? Eli mielestäsi myyjän pitäisi otta riski? Miksi?
Ei, vaan jos myyjää pelottaa niin kovasti niin hän voi kauppakirjassa tehdä selväksi että mitä kaikkia ongelmia tönössä voi olla / tönö on purkukuntoinen. Osataja ottakoot riskin.
Sellaista kiinteistön kauppakirjaa ei ole olemassakaan, joka siirtäisi riskit ostajalle. Onhan meillä jo nyt ihan tavallisissakin talokaupoissa kauppakirjassa merkintä, että ostaja on tutustunut myytävään kiinteistöön ja se myydään siinä kunnossa kuin se on, mutta ei tuolla vastuu siirry ostajalle. Eikä edes sillä, että luetellaan löytyneet virheet tai sillä, että sanotaan rakennuksen olevan asumiskelvoton/purkukunnossa tms.
Osittaisen luopumisen ongelma on perintövero joka määrätään kokonaisesta eikä osittaisesta perinnöstä.
Kuinkahan moni on mahtanut suunnitella piilopirtin hankkimista jos korona iskeekin voimalla uudemman kerran? Se tuntuu kytevän metsäpalon lailla siellä täällä maailmalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rakennus on sijainnin takia lähes arvoton. Siinä on pahoja kosteusvaurioita, mutta remontointiin ei kannata käyttää yhtään rahaa, koska siitä ei saisi koskaan omiaan pois. Alue on kaavalla suojeltu, joten taloa ei saa purkaa.
Ei vanhojen talojen remontoimisesta koskaan saa omiaan pois...silti sen voi joku haluta ostaa
Mitä tarkoitat? Joku haluaa ostaa vanhan talon ja remontoida sen, mutta ei halua maksaa kuin tontin hinnan? Miksi näin, jos haluaa vanhan talon? Kai siitä silloin on valmis myös maksamaan? Mutta näinhän se ei mene, vaan myyjä on vastuussa talon kunnosta, ellei myy propertyä pelkän tontinpuolikkaan hinnalla.
Pitäisi voida tehdä sopimus, jossa ostaja on ymmärtänyt että talo jota hän alkaa korjaamaan voi olla täysin korjauskelvoton. Jos ostaa pelkän tontin hinnalla, niin silloin tulee voida tehdä sopimus jossa ostaja velvoitetaan purkamaan talo kokonaan ennen uuden rakentamista.
Nämähän eivät käy, vaan tontti taloineen pitää saada eurolla, ja sekin euro halutaan takaisin koka purkukuntoisena myyty kiinteistö onkin ylläripylläri homeessa!
Kannattaa tuikata koko roska tuleen, ja lavastaa niin että pojankoltiaiset siellä on käyneet tulitikkuleikkeineen. Sitten voi myydä hyvillä mielin pelkän tontin hinnalla. Vaikka ei sitä tonttia kukaan halua.
On oikeasti todella harvinaista että jossain raastuvassa aletaan vaatia myyjää vastuuseen.
Niin? Eli mielestäsi myyjän pitäisi otta riski? Miksi?
Ei, vaan jos myyjää pelottaa niin kovasti niin hän voi kauppakirjassa tehdä selväksi että mitä kaikkia ongelmia tönössä voi olla / tönö on purkukuntoinen. Osataja ottakoot riskin.
Mutta näinhän sinä et sanonut vaan näin:
"On oikeasti todella harvinaista että jossain raastuvassa aletaan vaatia myyjää vastuuseen."
Autottomalle mökkeilijälle taksia ehdottaneet eivät taida taksilla matkustaa. Taksimatka jo pariltakymmeneltä kilometriltä on 40 euroa. Mitä maksaa joku 100 kilometriä taksilla edestakaisin?