Kulujen jakaminen parisuhteessa
Miten parisuhteessanne jaetaan arjen kulut? Poikaystäväni on muuttamassa luokseni vuokra-asunnostaan, mutta tuntuu ettemme pääse yhteisymmärrykseen siitä miten hoidamme talousasiat.
Poikaystäväni mielestä tasapuolinen jako olisi se, että vesi+sähkö+ruoka maksettaisi puoliksi. Minulle jäisi yksin maksettavaksi asuntolaina ja kotivakuutus (+muut mahdolliset asuntoon liittyvät kulut). Ymmärrän ettei hän halua osallistua lainan maksuun, koska ei omista asuntoa. Mutta ei kai ilmaista asumista ole olemassa? Itse ehdotin, että hän maksaisi veden+sähkön, minä lainan+vakuutuksen ja ruokakulut jaettaisi.
Palkoistamme sen verran, että minä tienaan 1600e/kk ja poikaystäväni 3300e/kk.
Kommentit (332)
Eri vaihtoehtojahan on monia ja pariskunnan sovittava miten hoitavat. Minusta yksi reilu tapa olisi jakaa muut kulut paitsi asunnon vuokra. Vakuutus, sähkö, vesi, vastike, mahdollinen saunavuoro ja ruokamenot puoliksi tai suhteessa tulojen mukaan.
En muuttaisi yhteen. Teillä tulee olemaan ihanaa kun perhe kasvaa ja lasten kuluja aletaan tasaamaan.... Mutta jos välttämättä haluatte muuttaa yhteen, ehdota että muutatte vuokralle. Silloin kulut puoliksi, ja oman omistusasuntosi laitat vuokralla jolla katat sen lainan. Kun ero tulee, voit aina muuttaa takaisin omistusasuntoosi.
Tai sitten ehdotat että poikaystävä ostaa oman asunnon ja asutte siellä, sä maksat vaan puolet vedestä ja sähköstä.
Miksi miehesi pitäisi maksaa sinun asuntolainaasi ja kartuttaa sinun omaisuuttasi? Myy talostasi puolet hänelle taikka lopeta ininä. Tai ainahan voit jättää hänet, kielii nimittäin aika isoista ongelmista, kun tulet haukkumaan miestäsi tänne.
No niin. Nyt teette näin: muutatte yhdessä poikkiksen vuokralle kokeilemaan yhteiseloa ja ap laittaa asuntonsa vuokralle. Jos (kun) yhteiselo ei sujukaan, on ap:lla oma asunto odottamassa. Ei tämä elämä noin vaikeaa ole.
Mä maksoin miehelle suunnilleen puolet vastaavan asunnon vuokrasta, sitten laitettiin saman verran taloustilille josta maksettiin kaikki ruuat, sähköt yms. Sovittiin että katsotaan miten yhteiselo sujuu ja ostetaan myöhemmin yhteinen asunto. Mies halusi lapsia mutta minä en halunnut tiputtaa omaa elintasoani (siis niin että mies porskuttaa ja mä elän kh-tuella) joten asunnon oston yhteydessä laitettiin palkat samalle tilille ja kaikki on yhteistä, säästetään saman verran molempien säästötileille ja erikseen yhteiselle.
Ei varmasti toimisi kaikilla, meillä on aika sama käsitys rahankäytöstä ja palkoissa ei järjetöntä eroa niin toimii hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki elämiseen liittyvät kulut puoliksi,lisäksi
perit häneltä kohtuullisen vuokran eli sen mitä tuon kokoisessa asunnossa yleensä on vuokra. Sinä hoidat lainaan liittyvät.
Et kai anna toisen tulla ilmaiseksi asumaan?
Voi olla aika vaikea selvittää, paljonko tuon kokoisessa asunnossa, jossa vuokranantaja asuu saman katon alla, "yleensä" on vuokra. Taitaa nimittäin olla aika pienet markkinat.
Muuttakaa yhteiseen vuokra-asuntoon, ja vuokraa omistusasuntosi markkinahintaisella vuokralla jollekin toiselle. Saat vuokratuloja kattamaan lainanlyhennyksesi + vastikkeen + hieman ylimääräistä.
Vuokra-asunnossa maksatte tietenkin tulojen suhteessa vuokraa, kuten on oikeudenmukaisinta. Käyttökulut 50/50.
Tämä sopinee miehellesikin, sillä ette kumpikaan hyödy vuokran maksamisesta. Itse en tietenkään lähtisi tällaiseen pelleilyyn mukaan vakavassa parisuhteessa, mutta kukin tavallaan...
Todellakin pitää maksaa asumisesta. Oli mies tai nainen.
Aikomuksena olisi 2-5 vuoden sisällä ostaa yhteinen isompi asunto. Poikaystäni ei halua tuon suunnitelman takia ostaa nykyisestä asunnostani puolikasta, koska ensiasunnon ostajana saa sitten vapautuksen varainsiirtoverosta (vai mikä veron vapautus se olikaan..).
Ja mielestäni en ole haukkunut poikaystävääni täällä. Aloituksessa sanoin ymmärtäväni hänen haluttomuutensa osallistua lainakuluihin. Enkä sitä ole pyytänytkään.
Onko se kohtuutonta pyytää häneltä juokseviin kuluihin suurempaa osallistumista, koska säästää vuokran minun maksaessa lainan? Maksaa tällä hetkellä vuokraa 750e.
AP
Vierailija kirjoitti:
Eri vaihtoehtojahan on monia ja pariskunnan sovittava miten hoitavat. Minusta yksi reilu tapa olisi jakaa muut kulut paitsi asunnon vuokra. Vakuutus, sähkö, vesi, vastike, mahdollinen saunavuoro ja ruokamenot puoliksi tai suhteessa tulojen mukaan.
Miksi vuokra jäisi tuosta pois? Tällöinhän poikaystävä ei maksa siitä varsinaisesta asumisestaan yhtään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies yrittää hyötyä sinusta. Älä suostu siihen. Hänellä on kaksi kertaa paremmat tulot kuin sinulla. Lisäksi miehet syövät enemmän.
Miehen tulisi maksaa vähintään puolet vastikkeesta, vakuutuksesta, sähköstä, vedestä ja 70 prosenttia ruoasta.
Jos mies alkaa jo nyt temppuilla, älä muuta yhteen sen kanssa.
Tällä logiikalla nainen maksaa sitten enemmän vedestä ja sähköstä. Tai ainakin meillä minä kulutan näitä enemmän, käyn pidemmissä suihkuissa, on naaman pesua, menkkojen aikaan tulee pestyä alakertaa jatkuvasti, sheivaamisessa kuluu vettä. Sähköä menee föönaamiseen ja suoristamiseen....
Voi jestas. Lopeta sheivaaminen, föönaaminen ja suoristaminen. Eikö miehesi käytä mitään sähköistä laitetta? Ei tietokonetta, ei pleikkaria, ei musiikkivehkeitä?
Minun mielestä reilua on, että sinä maksat lainakulut, mies maksaa kaikesta muusta puolet. Maksamasi kotivakuutus suojaa myös miehen tavaroita ja hoitovastike sisältää lämmityksen, huollon ja jätemaksun.
Ruokien suhteen kannattaa olla tarkka. Kumpikin katsoo, mitä ruokaan menee tällä hetkellä. Jos toinen ostaa kaupasta vähän ja syö ulkona usein, niin pelkkien kauppamenojen perusteella ei kuluja kannata jakaa. Se ulkona syövä voi siirtää ruokailujaan enemmän kotiin, jolloin toinen joutuu maksamaan niistä. Myös kotityöt kannattaa jakaa tarkkaan, muuten sinä huomaat tekeväsi ne yksin, koska asuntosikin on sinun.
Millä tasolla reviirinsä ilmaiseksi jakaminen on reilua? Jos poikaystävä olisi tilassa ilo ja apu, eli tekisi itsensä hyödylliseksi, näin asetelma olisi reilu. Sen sijaan lähtökohtaisesti oman tilansa jakaminen toiselle, joka todennäköisesti enemmän tai vähemmän häiritsee keskittymistä, sotkee, kuluttaa happea ja pilaa sisustuksen, syö lapsen vanukkaat jne, on merkittävä tappio.
Melkeinpä voisin veikata, että ilmaisen tilan ja sijainnin lisäksi mies odottaa ap:lta pyykkäystä ja muita "naisten hommia", koska ovathan naisten hommia. Siitä huolimatta, ettei itse hoida "miesten hommia", joihin kuuluu muun muassa vastineeksi kodinhoidosta asumisen ja elintason tarjoaminen.
Toki jos ap hyötyy miehestä jollakin muulla tavalla, esimerkiksi statuksella, käyttöoikeudella miehen suvun lomaosakkeisiin tai muulla vastaavalla elämänlaatua parantavalla asialla, tilanne on eri.
Kyllä minä olen nyt kateellinen! En ole eläessäni niin ihanaa miestä tavannut, että olisin edes ajatellut maksaa kaksi kertaa paremmin ansaitsevan miehen asumista minun luonani.
Vierailija kirjoitti:
No niin. Nyt teette näin: muutatte yhdessä poikkiksen vuokralle kokeilemaan yhteiseloa ja ap laittaa asuntonsa vuokralle. Jos (kun) yhteiselo ei sujukaan, on ap:lla oma asunto odottamassa. Ei tämä elämä noin vaikeaa ole.
No vielä helpompaa on, kun jättää tuon reissun tekemättä, mutta moni tarvitsee saada opin oman kantapään kautta.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minä olen nyt kateellinen! En ole eläessäni niin ihanaa miestä tavannut, että olisin edes ajatellut maksaa kaksi kertaa paremmin ansaitsevan miehen asumista minun luonani.
Joo siis tuossa ap:n suhteessahan on jotain todella pielessä, että tällaisesta edes riidellään. Että kaksi kertaa paremmin tienaava asuu ilmaiseksi toisen luona? Ap, vinkki: se, että miehesi haluaa edes elää noin kanssasi on erittäin informatiivinen piirre. Kannattaa vähän miettiä koko suhdetta hieman objektiivisemmin.
Vierailija kirjoitti:
Aikomuksena olisi 2-5 vuoden sisällä ostaa yhteinen isompi asunto. Poikaystäni ei halua tuon suunnitelman takia ostaa nykyisestä asunnostani puolikasta, koska ensiasunnon ostajana saa sitten vapautuksen varainsiirtoverosta (vai mikä veron vapautus se olikaan..).
Ja mielestäni en ole haukkunut poikaystävääni täällä. Aloituksessa sanoin ymmärtäväni hänen haluttomuutensa osallistua lainakuluihin. Enkä sitä ole pyytänytkään.
Onko se kohtuutonta pyytää häneltä juokseviin kuluihin suurempaa osallistumista, koska säästää vuokran minun maksaessa lainan? Maksaa tällä hetkellä vuokraa 750e.
AP
Ei todellakaan ole kohtuutonta. Mutta miettisin kyllä vakavasti sitoutumista tuollaisen henkilön kanssa. Jos raha-asioista saadaan jo tässä vaiheessa tällaista keskustelua aikaiseksi, niin mieti mitä se on sitten kun teillä on yhteinen asunto tai auto saati lapsia...
Vierailija kirjoitti:
Aikomuksena olisi 2-5 vuoden sisällä ostaa yhteinen isompi asunto. Poikaystäni ei halua tuon suunnitelman takia ostaa nykyisestä asunnostani puolikasta, koska ensiasunnon ostajana saa sitten vapautuksen varainsiirtoverosta (vai mikä veron vapautus se olikaan..).
Ja mielestäni en ole haukkunut poikaystävääni täällä. Aloituksessa sanoin ymmärtäväni hänen haluttomuutensa osallistua lainakuluihin. Enkä sitä ole pyytänytkään.
Onko se kohtuutonta pyytää häneltä juokseviin kuluihin suurempaa osallistumista, koska säästää vuokran minun maksaessa lainan? Maksaa tällä hetkellä vuokraa 750e.
AP
Tämä vastauksesi osoittaa, että olet yhtä kiltti, sinisilmäinen ja hyvätahtoinen nössö kuin minäkin aikoinani. Ja poikaystäväsi on juuri siksi valinnut sinut. Ihanan mukautuva lapanen, jota voi vähän syyllistää niin mikä vaan menee läpi.
Ei teillä tule olemaan mitään onnellista tulevaisuutta yhdessä, joten voit hyvin jo nyt jättää hänet, kasvattaa itseäsi ja antaa mahdollisuus oikealle parisuhteelle.
Jokainen suhde on erilainen ja ihmiset ovat erilaisia, joten joudutte kehittelemään oman systeeminne ja miettiä keskenänne, mikä on reilua.
Mutta kun kysyt asiaa, niin asumisen osalta kallistuisin, monen muun ehdottamalla tavalla, käyttämään alueen "imaginääristä vuokraa", josta mies sitten maksaa sinulle puolet. Toisaalta, mikäli mies maksaa autoa, niin joudutte myös pohtimaan sitä mikä on auton kulujen jako niin, että se on reilu molemmille. Muut kulut joko 50/50 tai tulojen suhteessa.
Meillä toimii parhaiten se, että emme katso kuluja, vaan tarkastelemme asiaa käteen jäävän neton kautta: palkkapäivänä molempien tileiltä siirrämme yhteiselle tilille rahaa niin, että molemmille jää suurin piirtein omaan käyttöön sama summa. Eli suomeksi, enemmän tienaava maksaa yhteisistä kuluista enemmän. Omiksi kuluiksi luokiteltavat asiat kumpikin meistä maksaa omista, omalle tilille jäävistä rahoista. Näin vältämme mahdolliset kiistat siitä, voiko jompikumpi ostaa asian X tai Y - jos rahaa on omalla tilillä, niin antaa palaa. Mutta kuten sanottua, tämä toimii meillä, ei välttämättä muilla.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki elämiseen liittyvät kulut puoliksi,lisäksi
perit häneltä kohtuullisen vuokran eli sen mitä tuon kokoisessa asunnossa yleensä on vuokra. Sinä hoidat lainaan liittyvät.
Et kai anna toisen tulla ilmaiseksi asumaan?
Ja sama vaikka sukupuolet olisi toisinpäin ;)
Nyt Vauva palstan mukaan mukaan on "väärin" että mies asuu ilmaisin. Yhdessä toisessa ketjussa roolit oli toisinpäin niin mies oli sika kun naisen piti maksaa hänelle asumisesta ja mies "kartutti omaisuuttaan".
Voi jestas. Lopeta sheivaaminen, föönaaminen ja suoristaminen. Eikö miehesi käytä mitään sähköistä laitetta? Ei tietokonetta, ei pleikkaria, ei musiikkivehkeitä?
Minun mielestä reilua on, että sinä maksat lainakulut, mies maksaa kaikesta muusta puolet. Maksamasi kotivakuutus suojaa myös miehen tavaroita ja hoitovastike sisältää lämmityksen, huollon ja jätemaksun.
Ruokien suhteen kannattaa olla tarkka. Kumpikin katsoo, mitä ruokaan menee tällä hetkellä. Jos toinen ostaa kaupasta vähän ja syö ulkona usein, niin pelkkien kauppamenojen perusteella ei kuluja kannata jakaa. Se ulkona syövä voi siirtää ruokailujaan enemmän kotiin, jolloin toinen joutuu maksamaan niistä. Myös kotityöt kannattaa jakaa tarkkaan, muuten sinä huomaat tekeväsi ne yksin, koska asuntosikin on sinun.