Lue keskustelun säännöt.
En tapaile miehiä aknen ja aknearpien vuoksi
07.06.2020 |
Olen kärsinyt aknesta jo 15 vuotta. Syönyt 5 roakuuria ja silti naama on kuin perunapelto. Arpiakin löytyy, paljon. Ikää "jo" 32 eli ei teini-iästä kyse. Akne vei minulta elämän. Häpeän itseäni.
Kommentit (66)
Olen 32v, teini-iästä asti olen kärsinyt aknesta ja sen jälkeen ruusufinnistä koko kasvojen alueella. Minulla on voimakasta punoitusta, punaisia finnien jättämiä pigmenttihäiriöitä kasvojen ulkoreunoilla, todella laajentuneet ihohuokoset jotka täyttyvät talilla. Kesäisin olen öljyinen ja talvisin hilseilevän kuiva ja punoitus on ihan järkyttävää kylmyyden takia. En muutenkaan ole piirteiltäni erityisen kaunis vaan parhaimmillanikin ehkä korkeintaan ihan ok, sellainen suomalainen hailakka perunanenä.
Silti on poikakavereita ja säätöjä ollut ihan riittävästi, nyt olen naimisissa ollut useita vuosia. Ulos en ilman meikkiä lähde, mutta siitä olen onnellinen että minulla on mies jonka kanssa olen vapautuneesti myös paljaalla iholla. Hän ei ole ikinä kommentoinut kamalaa pärstääni muuten kuin kauniiksi ja ihanaksi kehumalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksin aknen kanssa kirjoitti:
Olen 40-vuotias nainen ja aknen takia ihoni on todella arpinen. Suhteissa miehet ovat aina jossain vaiheessa ottaneet asian esiin ja pyytäneet tekemään asialle jotain. Aknearville kun ei voi millään voiteilla vaikuttaa. Ainoa vaihtoehto olisi kallis hionta plastiikkakirurgilla.
Ja sekään ei kaikkia auta. Minulle on vuosien myötä tehty kaikki mahdolliset hoidot mitä on tullut kosmetologeille ja viimeisenä fraxel laserkuorinta ihotautilääkärillä. Ei juuri mitään apua. Pakko vaan hyväksyä itsensä.
Itseluottamus on aknen takia heikko. Oli useita vuosia, jolloin en viitsinyt käydä uimassa nappuloiden takia. Ja mikä summa rahaa on yrityksiin hoitaa sitä mennyt. En viitsi edes miettiä sitä. Kaapit ovat täynnä vaikka mitä voiteita.
Akne lähti, arvet jäi. Suositelkaa hyviä hoitoja aknearville.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tärkeintä on mitä siellä ihon sisäpuolella on, kuin ulkopuolella.
M40
Just joo. Näinhän te miehet sanotte ja sit eka riidan aikana isketään ulkonäön heikkouksiin kuten arvet, akne tai "läskiys". Älä viitti teeskennellä.
Sama kokemus! Riidan tullen huudettiin ”scarface” ym. Peitin arpia meikillä ja haukuttiin luonnottomaksi. Luonnonkauniit naiset kun eivät tarvitse meikkiä. Kun olin ilman meikkiä niin ihmeteltiin punaisia arpia.
Harvemmin kukaan on kommentoinut ihoani juuri mitenkään, vaikka on aknea, aknearpia ja atopiaa. Noitten lisäksi on vielä erinäisiä leikkausarpia, joista kysytään lähinnä, mistä leikkauksesta ne on, vaikka osa on oppikirjaesimerkkejä siitä, miten ruma leikkausarpi voi pahimmillaan olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko muilla kokemuksia ilkeistä miehistä, joiden luulitte olevan sun puolella? Ja mitä teitte?
Vierailija kirjoitti:
Harvemmin kukaan on kommentoinut ihoani juuri mitenkään, vaikka on aknea, aknearpia ja atopiaa. Noitten lisäksi on vielä erinäisiä leikkausarpia, joista kysytään lähinnä, mistä leikkauksesta ne on, vaikka osa on oppikirjaesimerkkejä siitä, miten ruma leikkausarpi voi pahimmillaan olla.
Ok, eli elät tosi suojattua elämää. Mun pahimmat kiusaajat oli isä, veli ja täti. "MITÄ SULLA ON NAAMASSA, HYI MINKÄ NÄKÖINEN OLET"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla oli teininä myös kauheasti aknea, rintakehällä, olkapäillä, selässä, naamassa 🤦♀️ Oon nyt 30v ja mulle on jääny olkapäille, selkään ja rintakehän alueelle ikuiset jäljet teini iän aknesta 🙁 niinku jotain kraattereita 🤦♀️ en pidä ikinä toppia päällä julkisella paikalla enkä mieheni edessä. Hävettää olla tällänen hirvitys ku monilla muilla naisilla on niin kauniit, sileät ihot 😒
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harvemmin kukaan on kommentoinut ihoani juuri mitenkään, vaikka on aknea, aknearpia ja atopiaa. Noitten lisäksi on vielä erinäisiä leikkausarpia, joista kysytään lähinnä, mistä leikkauksesta ne on, vaikka osa on oppikirjaesimerkkejä siitä, miten ruma leikkausarpi voi pahimmillaan olla.
Ok, eli elät tosi suojattua elämää. Mun pahimmat kiusaajat oli isä, veli ja täti. "MITÄ SULLA ON NAAMASSA, HYI MINKÄ NÄKÖINEN OLET"
En todellakaan. Vanhempani osasi kyllä henkisen väkivallan mutta keskittyi ihme kyllä kaikkeen muuhun kuin ulkonäkööni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tärkeintä on mitä siellä ihon sisäpuolella on, kuin ulkopuolella.
M40
Just joo. Näinhän te miehet sanotte ja sit eka riidan aikana isketään ulkonäön heikkouksiin kuten arvet, akne tai "läskiys". Älä viitti teeskennellä.
Näin miehenä tekisi mieleni pistää viestisi miehet lainausmerkkeihin aka. "miehet," toisaalta ehkä kaikki naiset jotka minusta puhuvat miehenä ovat puhuneet minusta "miehenä." On tää kyl aikamoista soppaa.
Täällä myös yksi 37-vuotias arpinaama, joka on hävennyt ihoansa koko elämänsä. Miehiä on kyllä riittänyt, eikä kukaan ole sanonut pahaa sanaa. Naimisissa olen ollut viimiset kuusi vuotta. Tässä kuussa vihdoin ja viimein olen menossa intracell-hoitoihin Helsinkiin ja ihotautilääkäri vakuutti, että apua on luvassa. Todella kallista ja hoitoja pitää ottaa useampi..Saas nähdä..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Harvemmin kukaan on kommentoinut ihoani juuri mitenkään, vaikka on aknea, aknearpia ja atopiaa. Noitten lisäksi on vielä erinäisiä leikkausarpia, joista kysytään lähinnä, mistä leikkauksesta ne on, vaikka osa on oppikirjaesimerkkejä siitä, miten ruma leikkausarpi voi pahimmillaan olla.
Mulla täysin sama kokemus. Kukaan ei ole koskaan arvostellut, ainakaan päin naamaa.
Sain kolmekymppisenä yhtäkkiä pahan aknen. Vaikka aknen pahin vaihe kesti vain muutaman kuukauden ja näkyvät arvet katosivat vuodessa, olin henkisesti ihan murskana sen vuoksi. Ei sitä voi ymmärtää, miten pahalta akne tuntuu, ennen kuin se on omassa naamassa. Itkin iltaisin pestyäni meikit pois, koska näytin niin hirveältä. Joo ei tehnyt mieli mennä treffeille, kun ei tehnyt mieli puhua edes työkavereille.
Lääkärin määräämä Epiduo auttoi akneen niin, ettei sitä tullut lisää, mutta arpien häviäminen vei tosiaan sen vuoden. Jäljellä on punoitusta ja laajentuneita ihohuokosia, mutta ne saa peitettyä meikillä. Edelleenkään ei tee mieli treffeille, koska sitten pitäisi ehkä olla jossain vaiheessa jonkun kanssa ilman meikkiä. Ihonhoidossa on käytössä hellävarainen kasvosaippua, kosteuttava kasvovesi, hajusteettomat kosteusvoiteet ja hajusteeton meikkivoide. Akne on pitkälti pysynyt poissa.
Olet varmaankin tätä jo kokeillut, mutta vinkkinä näin yleisesti: itse pääsin lievemmästä/keskivaikeasta aknesta kokonaan eroon noin 1-2 kuukaudessa Basiron ac geelillä.
- nainen 27
Juu en minäkään edes yritä. Tälläkin palstalla haukuttu maan rakoon monesti työttömät, köyhät, fyysisesti/psyykkisesti sairaat(ei missään nimessä kumppaniksi kuin 100%terve yksilö, tai no mt-ongelmissa ilmeisesti ainakin diagnosoimaton..;) No mulla on koko jackpot noissa ja vielä arpia päälle eli täsyin toivoton tapaus olen ja yksinäni meinaan tämän (toivottavasti lyhyehkön)elämäni kyllä lusia. Eipähän tarvii kestää päin naamaa arvostelua, haukkumista ja hylkäämisiä tätä palstaa enemmän ainakaan. Nykyään pitää olla täydellinen, että kelpaa muuhunkin kuin yhden yön p**oksi, jos siihenkäänf
Ja täällä mammat miettii että jätämpä ruuasta maidon ja sokerin pois kun lapsen naama kukkiin.
Ei tajuata hakea sairauteen apua ajoissa ja lapsi kärsii loppu iän :(
Nostan