Mitä ihmettä - Hallituksen tavoite: joka toinen nuori olisi tulevaisuudessa korkeakoulutettu

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei panosteta siihen, että nykyisille korkeakoulutetuille olisi työpaikkoja?

Korkeakoulutetuilla on jo nyt korkeampi työllisyysaste kuin matalammin koulutetuilla. Vaikea kuvitella, että tulevaisuudessa Suomeen syntyisi massiivinen tarve matalan koulutuksen töille, kun automaatio jatkuvasti vähentää sellaisten töiden tarvetta - ja hyvä niin.

Yhteiskuntien kehitystä ajaa ennen kaikkea työn tuottavuuden kasvu, ja työvoiman koulutus on paras keino sen saavuttamiseksi.

Mutta se ei vastaa kysymykseen, että miksi ei järkätä jo korkeakoulutetuille ihmisille ensin töitä ja vasta sitten koulutetaan lisää, jos on oikeasti tarvetta

Ymmärrätkö, että työvoima ei katoa mihinkään, jos sen jättää kouluttamatta? Sitten on vaan entistä enemmän kouluttamattomia työttömiä? Ei tuossa sinun ajattelusasi ole päätä eikä häntää.

Jos muutama prosentti korkeakoulutetuista on työttömiä, ja samaan aikaan kaksinkertainen osuus matalasti koulutetuista on työttömiä, niin ratkaisusi jollain sumealla logiikalla on lisätä matalasti koulutettujen osuutta? Kuka sitten "järkkää" heille töitä?

Mietitään Mattia, joka voi joko 

A) Peruskoulun jälkeen jäädä työttömäksi ja sossurottailla elämänsä loppuun asti

B) Peruskoulun jälkeen mennä lukioon ja sieltä teknilliseen yliopistoon ja jäädä työttömäksi ja sossurottailla elämänsä loppuun asti

Kumpi vaihtoehdoista tulee yhteiskunnalle halvemmaksi?

Kun ne vaihtoehdot eivät ole nuo, vaan esim.

a) jäädä peruskoulun jälkeen työttömäksi 50% todennäköisyydellä tai

b) jäädä diplomi-insinöörinä työttömäksi 5% todennäköisyydellä.

Jos olisit DI kuten Matti, niin tajuaisit että noilla tapauksilla on ratkaiseva ero, vaikka yksittäisiä työttömiä dippainssejä onkin joka hetki.

Oletetaan, että Matti on valitsemassa vaihtoehtoa a, mutta päätyykiin vaihtoehtoon b. Tällöin vaihtoehtoiset seuraukset ovat:

1) Matti saa töitä, mutta tämän seurauksena joku toinen DI ei saa

2) Matti ei saa töitä

Matin valinnan seurauksena joku DI (Matti tai toinen henkilö) jää kortistoon. Yksilön kannalta kouluttautuminen on järkevää (siksi työttömänä dippainssinä kouluttaudun lisää käyttäen samalla yhteiskunnan resursseja), mutta yhteiskunnallinen hyöty tulee vasta, jos joitain työpaikkoja jäisi ihan oikeasti täyttämättä.

Tai ne saadaan täytettyä hieman tuottavammalla työntekijällä, joka ehkä tuottaa yritykselle sen verran lisäarvoa, että tuotantoa voidaan laajentaa ja sille vähemmän tuottavallekin löytyy työpaikka. Niin kehitys toimii. Työvoiman tuottavuuden kasvu ei pitkällä tähtäimellä suinkaan vähennä, vaan lisää työvoiman kysyntää.

Jos jokainen tietyn koulutuksen saanut saa heti valmistuttuaan töitä, niin alalla on selvä työvoiman alitarjonta.

Vierailija kirjoitti:

Linjassa muun sekoilun kanssa.

Kuka tekee tehtaassa, varastossa, kuljetusalalla, hoitoalalla, ravintola-alalla jne jne duunarityöt? Mitä järkeä?

No ne toiset 50% työvoimasta, joka ei hanki korkeakoulututkintoa.

Ylipäätään - miksi kaikkien pitäisi lukea pitkälle? Ketä palvelee?

Ei kukaan sano, että kaikkien pitäisi lukea pitkälle, vaan sen 50 %:n. Ehkä sinunkin olisi pitänyt lukea ainakin peruskoulun verran, niin tietäisit eron näiden välillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei panosteta siihen, että nykyisille korkeakoulutetuille olisi työpaikkoja?

Korkeakoulutetuilla on jo nyt korkeampi työllisyysaste kuin matalammin koulutetuilla. Vaikea kuvitella, että tulevaisuudessa Suomeen syntyisi massiivinen tarve matalan koulutuksen töille, kun automaatio jatkuvasti vähentää sellaisten töiden tarvetta - ja hyvä niin.

Yhteiskuntien kehitystä ajaa ennen kaikkea työn tuottavuuden kasvu, ja työvoiman koulutus on paras keino sen saavuttamiseksi.

Mutta se ei vastaa kysymykseen, että miksi ei järkätä jo korkeakoulutetuille ihmisille ensin töitä ja vasta sitten koulutetaan lisää, jos on oikeasti tarvetta

Ymmärrätkö, että työvoima ei katoa mihinkään, jos sen jättää kouluttamatta? Sitten on vaan entistä enemmän kouluttamattomia työttömiä? Ei tuossa sinun ajattelusasi ole päätä eikä häntää.

Jos muutama prosentti korkeakoulutetuista on työttömiä, ja samaan aikaan kaksinkertainen osuus matalasti koulutetuista on työttömiä, niin ratkaisusi jollain sumealla logiikalla on lisätä matalasti koulutettujen osuutta? Kuka sitten "järkkää" heille töitä?

Mietitään Mattia, joka voi joko 

A) Peruskoulun jälkeen jäädä työttömäksi ja sossurottailla elämänsä loppuun asti

B) Peruskoulun jälkeen mennä lukioon ja sieltä teknilliseen yliopistoon ja jäädä työttömäksi ja sossurottailla elämänsä loppuun asti

Kumpi vaihtoehdoista tulee yhteiskunnalle halvemmaksi?

Kun ne vaihtoehdot eivät ole nuo, vaan esim.

a) jäädä peruskoulun jälkeen työttömäksi 50% todennäköisyydellä tai

b) jäädä diplomi-insinöörinä työttömäksi 5% todennäköisyydellä.

Jos olisit DI kuten Matti, niin tajuaisit että noilla tapauksilla on ratkaiseva ero, vaikka yksittäisiä työttömiä dippainssejä onkin joka hetki.

Oletetaan, että Matti on valitsemassa vaihtoehtoa a, mutta päätyykiin vaihtoehtoon b. Tällöin vaihtoehtoiset seuraukset ovat:

1) Matti saa töitä, mutta tämän seurauksena joku toinen DI ei saa

2) Matti ei saa töitä

Matin valinnan seurauksena joku DI (Matti tai toinen henkilö) jää kortistoon. Yksilön kannalta kouluttautuminen on järkevää (siksi työttömänä dippainssinä kouluttaudun lisää käyttäen samalla yhteiskunnan resursseja), mutta yhteiskunnallinen hyöty tulee vasta, jos joitain työpaikkoja jäisi ihan oikeasti täyttämättä.

Tai ne saadaan täytettyä hieman tuottavammalla työntekijällä, joka ehkä tuottaa yritykselle sen verran lisäarvoa, että tuotantoa voidaan laajentaa ja sille vähemmän tuottavallekin löytyy työpaikka. Niin kehitys toimii. Työvoiman tuottavuuden kasvu ei pitkällä tähtäimellä suinkaan vähennä, vaan lisää työvoiman kysyntää.

Jos jokainen tietyn koulutuksen saanut saa heti valmistuttuaan töitä, niin alalla on selvä työvoiman alitarjonta.

Mutta eikö koulutusmääriä lisäämällä saada lähinnä vain huonommin tuottavia työtekijöitä ja niitä on jo tarpeeksi? Olettaen siis, että työnantajat osaavat rekrytoida juuri parhaiten tuottavat työntekijät

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei panosteta siihen, että nykyisille korkeakoulutetuille olisi työpaikkoja?

Korkeakoulutetuilla on jo nyt korkeampi työllisyysaste kuin matalammin koulutetuilla. Vaikea kuvitella, että tulevaisuudessa Suomeen syntyisi massiivinen tarve matalan koulutuksen töille, kun automaatio jatkuvasti vähentää sellaisten töiden tarvetta - ja hyvä niin.

Yhteiskuntien kehitystä ajaa ennen kaikkea työn tuottavuuden kasvu, ja työvoiman koulutus on paras keino sen saavuttamiseksi.

Paitsi että työn määrä ei tule nousemaan tippaakaan Suomessa. Syntyy vaan enemmän työttömyyttä.

Suomessa ei ole yksityisellä puolella korkakoulutetuille juurikaan työtä. Tulevaisuudessa vielä vähemmän. Koska jokainen oikeasti osaava lähtee täältä pois. Suomalaisilla yrityksillä ei ole varaa maksaa palkkaa joka vastaa osaamisen tasoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei panosteta siihen, että nykyisille korkeakoulutetuille olisi työpaikkoja?

Korkeakoulutetuilla on jo nyt korkeampi työllisyysaste kuin matalammin koulutetuilla. Vaikea kuvitella, että tulevaisuudessa Suomeen syntyisi massiivinen tarve matalan koulutuksen töille, kun automaatio jatkuvasti vähentää sellaisten töiden tarvetta - ja hyvä niin.

Yhteiskuntien kehitystä ajaa ennen kaikkea työn tuottavuuden kasvu, ja työvoiman koulutus on paras keino sen saavuttamiseksi.

Mutta se ei vastaa kysymykseen, että miksi ei järkätä jo korkeakoulutetuille ihmisille ensin töitä ja vasta sitten koulutetaan lisää, jos on oikeasti tarvetta

Ymmärrätkö, että työvoima ei katoa mihinkään, jos sen jättää kouluttamatta? Sitten on vaan entistä enemmän kouluttamattomia työttömiä? Ei tuossa sinun ajattelusasi ole päätä eikä häntää.

Jos muutama prosentti korkeakoulutetuista on työttömiä, ja samaan aikaan kaksinkertainen osuus matalasti koulutetuista on työttömiä, niin ratkaisusi jollain sumealla logiikalla on lisätä matalasti koulutettujen osuutta? Kuka sitten "järkkää" heille töitä?

Mietitään Mattia, joka voi joko 

A) Peruskoulun jälkeen jäädä työttömäksi ja sossurottailla elämänsä loppuun asti

B) Peruskoulun jälkeen mennä lukioon ja sieltä teknilliseen yliopistoon ja jäädä työttömäksi ja sossurottailla elämänsä loppuun asti

Kumpi vaihtoehdoista tulee yhteiskunnalle halvemmaksi?

Kun ne vaihtoehdot eivät ole nuo, vaan esim.

a) jäädä peruskoulun jälkeen työttömäksi 50% todennäköisyydellä tai

b) jäädä diplomi-insinöörinä työttömäksi 5% todennäköisyydellä.

Jos olisit DI kuten Matti, niin tajuaisit että noilla tapauksilla on ratkaiseva ero, vaikka yksittäisiä työttömiä dippainssejä onkin joka hetki.

Oletetaan, että Matti on valitsemassa vaihtoehtoa a, mutta päätyykiin vaihtoehtoon b. Tällöin vaihtoehtoiset seuraukset ovat:

1) Matti saa töitä, mutta tämän seurauksena joku toinen DI ei saa

2) Matti ei saa töitä

Matin valinnan seurauksena joku DI (Matti tai toinen henkilö) jää kortistoon. Yksilön kannalta kouluttautuminen on järkevää (siksi työttömänä dippainssinä kouluttaudun lisää käyttäen samalla yhteiskunnan resursseja), mutta yhteiskunnallinen hyöty tulee vasta, jos joitain työpaikkoja jäisi ihan oikeasti täyttämättä.

Tai ne saadaan täytettyä hieman tuottavammalla työntekijällä, joka ehkä tuottaa yritykselle sen verran lisäarvoa, että tuotantoa voidaan laajentaa ja sille vähemmän tuottavallekin löytyy työpaikka. Niin kehitys toimii. Työvoiman tuottavuuden kasvu ei pitkällä tähtäimellä suinkaan vähennä, vaan lisää työvoiman kysyntää.

Jos jokainen tietyn koulutuksen saanut saa heti valmistuttuaan töitä, niin alalla on selvä työvoiman alitarjonta.

Mutta kun Suomessa tuottavuus ei kasva. Suomessa ei ole yhtäkään yritystä jossa olisi oikeastti osaavia ihmisiä töissä. Paras tulevaisuus investointi on lähteä pois Suomesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei panosteta siihen, että nykyisille korkeakoulutetuille olisi työpaikkoja?

Korkeakoulutetuilla on jo nyt korkeampi työllisyysaste kuin matalammin koulutetuilla. Vaikea kuvitella, että tulevaisuudessa Suomeen syntyisi massiivinen tarve matalan koulutuksen töille, kun automaatio jatkuvasti vähentää sellaisten töiden tarvetta - ja hyvä niin.

Yhteiskuntien kehitystä ajaa ennen kaikkea työn tuottavuuden kasvu, ja työvoiman koulutus on paras keino sen saavuttamiseksi.

Mutta se ei vastaa kysymykseen, että miksi ei järkätä jo korkeakoulutetuille ihmisille ensin töitä ja vasta sitten koulutetaan lisää, jos on oikeasti tarvetta

Ymmärrätkö, että työvoima ei katoa mihinkään, jos sen jättää kouluttamatta? Sitten on vaan entistä enemmän kouluttamattomia työttömiä? Ei tuossa sinun ajattelusasi ole päätä eikä häntää.

Jos muutama prosentti korkeakoulutetuista on työttömiä, ja samaan aikaan kaksinkertainen osuus matalasti koulutetuista on työttömiä, niin ratkaisusi jollain sumealla logiikalla on lisätä matalasti koulutettujen osuutta? Kuka sitten "järkkää" heille töitä?

Mietitään Mattia, joka voi joko 

A) Peruskoulun jälkeen jäädä työttömäksi ja sossurottailla elämänsä loppuun asti

B) Peruskoulun jälkeen mennä lukioon ja sieltä teknilliseen yliopistoon ja jäädä työttömäksi ja sossurottailla elämänsä loppuun asti

Kumpi vaihtoehdoista tulee yhteiskunnalle halvemmaksi?

Kun ne vaihtoehdot eivät ole nuo, vaan esim.

a) jäädä peruskoulun jälkeen työttömäksi 50% todennäköisyydellä tai

b) jäädä diplomi-insinöörinä työttömäksi 5% todennäköisyydellä.

Jos olisit DI kuten Matti, niin tajuaisit että noilla tapauksilla on ratkaiseva ero, vaikka yksittäisiä työttömiä dippainssejä onkin joka hetki.

Oletetaan, että Matti on valitsemassa vaihtoehtoa a, mutta päätyykiin vaihtoehtoon b. Tällöin vaihtoehtoiset seuraukset ovat:

1) Matti saa töitä, mutta tämän seurauksena joku toinen DI ei saa

2) Matti ei saa töitä

Matin valinnan seurauksena joku DI (Matti tai toinen henkilö) jää kortistoon. Yksilön kannalta kouluttautuminen on järkevää (siksi työttömänä dippainssinä kouluttaudun lisää käyttäen samalla yhteiskunnan resursseja), mutta yhteiskunnallinen hyöty tulee vasta, jos joitain työpaikkoja jäisi ihan oikeasti täyttämättä.

Tai ne saadaan täytettyä hieman tuottavammalla työntekijällä, joka ehkä tuottaa yritykselle sen verran lisäarvoa, että tuotantoa voidaan laajentaa ja sille vähemmän tuottavallekin löytyy työpaikka. Niin kehitys toimii. Työvoiman tuottavuuden kasvu ei pitkällä tähtäimellä suinkaan vähennä, vaan lisää työvoiman kysyntää.

Jos jokainen tietyn koulutuksen saanut saa heti valmistuttuaan töitä, niin alalla on selvä työvoiman alitarjonta.

Mutta kun Suomessa tuottavuus ei kasva. Suomessa ei ole yhtäkään yritystä jossa olisi oikeastti osaavia ihmisiä töissä. Paras tulevaisuus investointi on lähteä pois Suomesta.

No jos tämä on asenne, niin ruvetaan sitten suosiolla banaanivaltioksi. Ymmärrät varmaan, miksi maan hallitus ei ihan suorilta halua hyväksyä tätä ehdottamaasi strategiaa.

Vierailija kirjoitti:

No en todellakaan halua enempää korkeakoulutettuja, johan siinä jo olemassaolevien tutkintotodistusten arvo laskee kun millä tahansa perunalta löytyy samat paperit taskusta. Jo kolmasosa väestöstä korkeakoulutettuna alkaa olla liikaa, yhteiskuntaan tarvitaan myös suorittavien töiden tekijöitä. Saadaanko tuosta vielä uusi aalto työttömyyttä, kun eivät nuo kiintiön takia koulutetut maisterismiehet ja -naiset enää haluaisi "alistua" siivoojiksi tai putkimiehiksi.

Ihan kuolleena syntynyt ajatus.

Miten niin ovat maistereita? Nykyään myös kaikki sairaanhoitajat, tradenomit ja insinöörit ovat "korkeakoulutettuja"... Ennen olivat opistotason koulutuksia, mutta nykyään käyvät AMK:n.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Systeemi nojaa liikaa koulutukseen. Pitäis pläjäyttää koko homma uusiksi. Siihen malliin, että työtekijäänsä opettaa.

Koulutukseen ja työllistämäseen käytettävät varat tulisi ohjata niin, että se pystyttäisiin hyödyntämään tarjolla olevia työpaikkoja vastaaviksi.

Eli koulutus tähtäisi huippuosaamiseen tulevassa olemassa olevassa työpaikassa. Ja ammattitaitoa kehitetään tarpeen mukaan. Enkä tarkoita ollenkaan mitään 50 000 esiintymiskoulutuksi valtion varoista jokaiselle esiintyjälle, mutten myöskään sitä, että työnantaja puoli kustantaa tumpelosta ammattilaiseksi koulutuksen.

Vaan näiden välimuotoa.

Tuo sinun ehdottamasi oppipoikamalli nimen omaan ei sovellu nykyaikaan ja vielä vähemmän tulevaisuuteen. Ei nykyään ole sellaista työpaikkaa tai edes työtehtävää, jota voisi realistisesti ajatella tekevänsä koko 40-50-vuotisen työuransa. Korkeakoulutuksen idea on juuri hankkia sellaista laajasti sovellettavaa yleisosaamista, jonka päälle sitten kussakin nopeastikin vaihtuvassa tehtävässä hankitaan tehtävän edellyttämä erityisosaaminen.

Suomi on kehitysmaa 40 vuoden kulttua

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei panosteta siihen, että nykyisille korkeakoulutetuille olisi työpaikkoja?

Korkeakoulutetuilla on jo nyt korkeampi työllisyysaste kuin matalammin koulutetuilla. Vaikea kuvitella, että tulevaisuudessa Suomeen syntyisi massiivinen tarve matalan koulutuksen töille, kun automaatio jatkuvasti vähentää sellaisten töiden tarvetta - ja hyvä niin.

Yhteiskuntien kehitystä ajaa ennen kaikkea työn tuottavuuden kasvu, ja työvoiman koulutus on paras keino sen saavuttamiseksi.

Mutta se ei vastaa kysymykseen, että miksi ei järkätä jo korkeakoulutetuille ihmisille ensin töitä ja vasta sitten koulutetaan lisää, jos on oikeasti tarvetta

Ymmärrätkö, että työvoima ei katoa mihinkään, jos sen jättää kouluttamatta? Sitten on vaan entistä enemmän kouluttamattomia työttömiä? Ei tuossa sinun ajattelusasi ole päätä eikä häntää.

Jos muutama prosentti korkeakoulutetuista on työttömiä, ja samaan aikaan kaksinkertainen osuus matalasti koulutetuista on työttömiä, niin ratkaisusi jollain sumealla logiikalla on lisätä matalasti koulutettujen osuutta? Kuka sitten "järkkää" heille töitä?

Mietitään Mattia, joka voi joko 

A) Peruskoulun jälkeen jäädä työttömäksi ja sossurottailla elämänsä loppuun asti

B) Peruskoulun jälkeen mennä lukioon ja sieltä teknilliseen yliopistoon ja jäädä työttömäksi ja sossurottailla elämänsä loppuun asti

Kumpi vaihtoehdoista tulee yhteiskunnalle halvemmaksi?

Kun ne vaihtoehdot eivät ole nuo, vaan esim.

a) jäädä peruskoulun jälkeen työttömäksi 50% todennäköisyydellä tai

b) jäädä diplomi-insinöörinä työttömäksi 5% todennäköisyydellä.

Jos olisit DI kuten Matti, niin tajuaisit että noilla tapauksilla on ratkaiseva ero, vaikka yksittäisiä työttömiä dippainssejä onkin joka hetki.

Oletetaan, että Matti on valitsemassa vaihtoehtoa a, mutta päätyykiin vaihtoehtoon b. Tällöin vaihtoehtoiset seuraukset ovat:

1) Matti saa töitä, mutta tämän seurauksena joku toinen DI ei saa

2) Matti ei saa töitä

Matin valinnan seurauksena joku DI (Matti tai toinen henkilö) jää kortistoon. Yksilön kannalta kouluttautuminen on järkevää (siksi työttömänä dippainssinä kouluttaudun lisää käyttäen samalla yhteiskunnan resursseja), mutta yhteiskunnallinen hyöty tulee vasta, jos joitain työpaikkoja jäisi ihan oikeasti täyttämättä.

Tai ne saadaan täytettyä hieman tuottavammalla työntekijällä, joka ehkä tuottaa yritykselle sen verran lisäarvoa, että tuotantoa voidaan laajentaa ja sille vähemmän tuottavallekin löytyy työpaikka. Niin kehitys toimii. Työvoiman tuottavuuden kasvu ei pitkällä tähtäimellä suinkaan vähennä, vaan lisää työvoiman kysyntää.

Jos jokainen tietyn koulutuksen saanut saa heti valmistuttuaan töitä, niin alalla on selvä työvoiman alitarjonta.

Mutta eikö koulutusmääriä lisäämällä saada lähinnä vain huonommin tuottavia työtekijöitä ja niitä on jo tarpeeksi? Olettaen siis, että työnantajat osaavat rekrytoida juuri parhaiten tuottavat työntekijät

Ei välttämättä. Niillä koulutetuilla ei ole keskenään täysin samaa osaamista. Toinen voi olla parempi toiseen hommaan ja toinen toiseen. Jos koulutettua työvoimaa on joka hetki riittävästi tarjolla, niin kuhunkin tehtävään voidaan valita siihen parhaiten sopiva työntekijä, eikä sitä ainoaa, jolla on soveltuva tutkinto, vaikka ei osaisikaan tarvittavia asioita.

Ja edelleen työvoiman kouluttamatta jättäminen ei ratkaise mitään. Silloin he varsinkin jäävät työttömiksi. En aivan ymmärrä, miksi tällä palstalla niin kovasti vastustetaan koulutukseen panostamista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei panosteta siihen, että nykyisille korkeakoulutetuille olisi työpaikkoja?

Korkeakoulutetuilla on jo nyt korkeampi työllisyysaste kuin matalammin koulutetuilla. Vaikea kuvitella, että tulevaisuudessa Suomeen syntyisi massiivinen tarve matalan koulutuksen töille, kun automaatio jatkuvasti vähentää sellaisten töiden tarvetta - ja hyvä niin.

Yhteiskuntien kehitystä ajaa ennen kaikkea työn tuottavuuden kasvu, ja työvoiman koulutus on paras keino sen saavuttamiseksi.

Mutta se ei vastaa kysymykseen, että miksi ei järkätä jo korkeakoulutetuille ihmisille ensin töitä ja vasta sitten koulutetaan lisää, jos on oikeasti tarvetta

Ymmärrätkö, että työvoima ei katoa mihinkään, jos sen jättää kouluttamatta? Sitten on vaan entistä enemmän kouluttamattomia työttömiä? Ei tuossa sinun ajattelusasi ole päätä eikä häntää.

Jos muutama prosentti korkeakoulutetuista on työttömiä, ja samaan aikaan kaksinkertainen osuus matalasti koulutetuista on työttömiä, niin ratkaisusi jollain sumealla logiikalla on lisätä matalasti koulutettujen osuutta? Kuka sitten "järkkää" heille töitä?

Mietitään Mattia, joka voi joko 

A) Peruskoulun jälkeen jäädä työttömäksi ja sossurottailla elämänsä loppuun asti

B) Peruskoulun jälkeen mennä lukioon ja sieltä teknilliseen yliopistoon ja jäädä työttömäksi ja sossurottailla elämänsä loppuun asti

Kumpi vaihtoehdoista tulee yhteiskunnalle halvemmaksi?

Kun ne vaihtoehdot eivät ole nuo, vaan esim.

a) jäädä peruskoulun jälkeen työttömäksi 50% todennäköisyydellä tai

b) jäädä diplomi-insinöörinä työttömäksi 5% todennäköisyydellä.

Jos olisit DI kuten Matti, niin tajuaisit että noilla tapauksilla on ratkaiseva ero, vaikka yksittäisiä työttömiä dippainssejä onkin joka hetki.

Oletetaan, että Matti on valitsemassa vaihtoehtoa a, mutta päätyykiin vaihtoehtoon b. Tällöin vaihtoehtoiset seuraukset ovat:

1) Matti saa töitä, mutta tämän seurauksena joku toinen DI ei saa

2) Matti ei saa töitä

Matin valinnan seurauksena joku DI (Matti tai toinen henkilö) jää kortistoon. Yksilön kannalta kouluttautuminen on järkevää (siksi työttömänä dippainssinä kouluttaudun lisää käyttäen samalla yhteiskunnan resursseja), mutta yhteiskunnallinen hyöty tulee vasta, jos joitain työpaikkoja jäisi ihan oikeasti täyttämättä.

Tai ne saadaan täytettyä hieman tuottavammalla työntekijällä, joka ehkä tuottaa yritykselle sen verran lisäarvoa, että tuotantoa voidaan laajentaa ja sille vähemmän tuottavallekin löytyy työpaikka. Niin kehitys toimii. Työvoiman tuottavuuden kasvu ei pitkällä tähtäimellä suinkaan vähennä, vaan lisää työvoiman kysyntää.

Jos jokainen tietyn koulutuksen saanut saa heti valmistuttuaan töitä, niin alalla on selvä työvoiman alitarjonta.

Mutta kun Suomessa tuottavuus ei kasva. Suomessa ei ole yhtäkään yritystä jossa olisi oikeastti osaavia ihmisiä töissä. Paras tulevaisuus investointi on lähteä pois Suomesta.

No jos tämä on asenne, niin ruvetaan sitten suosiolla banaanivaltioksi. Ymmärrät varmaan, miksi maan hallitus ei ihan suorilta halua hyväksyä tätä ehdottamaasi strategiaa.

Mitään mitä hallitus tekee ei sitä muuta. Se voi vaan tilannettaa muuttaa. Kukaan ei sijoita tänne koska täällä on liian vähän ihmisiä ja rahaa.

Globalisaatiossa asiat keskittyy. Voittaja vie kaiken mentaliteetti pätee kaikessa tietotekniikassa. Tulevaisuudessa kaikki alat on tietotekniikan alla.

Peli hävittiin silloin kun länsimaat halusivat avata markkinansa ja ruveta globalisteiksi.

Palvelualja lukuunottamatta (jotka ovat pienipalkkaisia) niin mitään työtä ei vaan kannata tehdä täällä. Yhtäkään tehdasta ei kannata perustaa eikä euroakaan sijoittaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei panosteta siihen, että nykyisille korkeakoulutetuille olisi työpaikkoja?

Korkeakoulutetuilla on jo nyt korkeampi työllisyysaste kuin matalammin koulutetuilla. Vaikea kuvitella, että tulevaisuudessa Suomeen syntyisi massiivinen tarve matalan koulutuksen töille, kun automaatio jatkuvasti vähentää sellaisten töiden tarvetta - ja hyvä niin.

Yhteiskuntien kehitystä ajaa ennen kaikkea työn tuottavuuden kasvu, ja työvoiman koulutus on paras keino sen saavuttamiseksi.

Mutta se ei vastaa kysymykseen, että miksi ei järkätä jo korkeakoulutetuille ihmisille ensin töitä ja vasta sitten koulutetaan lisää, jos on oikeasti tarvetta

Ymmärrätkö, että työvoima ei katoa mihinkään, jos sen jättää kouluttamatta? Sitten on vaan entistä enemmän kouluttamattomia työttömiä? Ei tuossa sinun ajattelusasi ole päätä eikä häntää.

Jos muutama prosentti korkeakoulutetuista on työttömiä, ja samaan aikaan kaksinkertainen osuus matalasti koulutetuista on työttömiä, niin ratkaisusi jollain sumealla logiikalla on lisätä matalasti koulutettujen osuutta? Kuka sitten "järkkää" heille töitä?

Mietitään Mattia, joka voi joko 

A) Peruskoulun jälkeen jäädä työttömäksi ja sossurottailla elämänsä loppuun asti

B) Peruskoulun jälkeen mennä lukioon ja sieltä teknilliseen yliopistoon ja jäädä työttömäksi ja sossurottailla elämänsä loppuun asti

Kumpi vaihtoehdoista tulee yhteiskunnalle halvemmaksi?

Kun ne vaihtoehdot eivät ole nuo, vaan esim.

a) jäädä peruskoulun jälkeen työttömäksi 50% todennäköisyydellä tai

b) jäädä diplomi-insinöörinä työttömäksi 5% todennäköisyydellä.

Jos olisit DI kuten Matti, niin tajuaisit että noilla tapauksilla on ratkaiseva ero, vaikka yksittäisiä työttömiä dippainssejä onkin joka hetki.

Oletetaan, että Matti on valitsemassa vaihtoehtoa a, mutta päätyykiin vaihtoehtoon b. Tällöin vaihtoehtoiset seuraukset ovat:

1) Matti saa töitä, mutta tämän seurauksena joku toinen DI ei saa

2) Matti ei saa töitä

Matin valinnan seurauksena joku DI (Matti tai toinen henkilö) jää kortistoon. Yksilön kannalta kouluttautuminen on järkevää (siksi työttömänä dippainssinä kouluttaudun lisää käyttäen samalla yhteiskunnan resursseja), mutta yhteiskunnallinen hyöty tulee vasta, jos joitain työpaikkoja jäisi ihan oikeasti täyttämättä.

Tai ne saadaan täytettyä hieman tuottavammalla työntekijällä, joka ehkä tuottaa yritykselle sen verran lisäarvoa, että tuotantoa voidaan laajentaa ja sille vähemmän tuottavallekin löytyy työpaikka. Niin kehitys toimii. Työvoiman tuottavuuden kasvu ei pitkällä tähtäimellä suinkaan vähennä, vaan lisää työvoiman kysyntää.

Jos jokainen tietyn koulutuksen saanut saa heti valmistuttuaan töitä, niin alalla on selvä työvoiman alitarjonta.

Mutta eikö koulutusmääriä lisäämällä saada lähinnä vain huonommin tuottavia työtekijöitä ja niitä on jo tarpeeksi? Olettaen siis, että työnantajat osaavat rekrytoida juuri parhaiten tuottavat työntekijät

Ei välttämättä. Niillä koulutetuilla ei ole keskenään täysin samaa osaamista. Toinen voi olla parempi toiseen hommaan ja toinen toiseen. Jos koulutettua työvoimaa on joka hetki riittävästi tarjolla, niin kuhunkin tehtävään voidaan valita siihen parhaiten sopiva työntekijä, eikä sitä ainoaa, jolla on soveltuva tutkinto, vaikka ei osaisikaan tarvittavia asioita.

Ja edelleen työvoiman kouluttamatta jättäminen ei ratkaise mitään. Silloin he varsinkin jäävät työttömiksi. En aivan ymmärrä, miksi tällä palstalla niin kovasti vastustetaan koulutukseen panostamista.

Koska keskimääräinen pienipalkkainen ei elämässään maksa sitä koulutusta takaisin valtiolle.

Suomi on jo nyt ylikoulutettu maa. Eikä mitään hyvää siitä ole seurannut. Suurin osa kouluttautuu suoraan kortistoon.

Vierailija kirjoitti:

Oletuksena on korkeakoulutuksen johtavan varakkuuteen ja älykkyyteen, vaikka oikeasti älykkyys johtaa korkeakoulutukseen ja varakkuuteen. Ei näin pystytä eläkepommia purkamaan.

Niin, en tiedä, Andersson, joka tätä ajaa, ei kuitenkaan pidä rikkaista, niin tämä on vähän ristiriitaista haluta, että kaikista tulisi rikkaita. 

En usko, että puolella lapsista riittää kapasiteetti saati into tällaiseen opiskeluun. Tämä tarkoittaisi myös sitä, että opiskelemaan pitää päästä helpommin, ja silloinhan se laskee taas tasoa, jos "tyhmemmätkin" pääsee suoraan. Tasapäistää korkeakoulussa opiskelevia eikä lisää Suomessa tehtävän tutkimuksen tasoa. 

Kallista ja aikaavievää satsausta, jonka mielekkyydestä pitäisi keskustella avoimesti monien asiantuntijoiden kanssa, ettei ole joku Anderssonin oma utopia vaan. Eikä tosiaan varmaan riitä Suomesta edes rahaa tähän. En tiedä miten on ajatellut, että se rahoitetaan, vai onko edes ajatellut sitä asiaa. Useinhan tällä hallitukselle tuntuu unohtuvan, että rahaa täytyy saada jostakin, vai tehtäisiinkö se velkarahalla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei panosteta siihen, että nykyisille korkeakoulutetuille olisi työpaikkoja?

Korkeakoulutetuilla on jo nyt korkeampi työllisyysaste kuin matalammin koulutetuilla. Vaikea kuvitella, että tulevaisuudessa Suomeen syntyisi massiivinen tarve matalan koulutuksen töille, kun automaatio jatkuvasti vähentää sellaisten töiden tarvetta - ja hyvä niin.

Yhteiskuntien kehitystä ajaa ennen kaikkea työn tuottavuuden kasvu, ja työvoiman koulutus on paras keino sen saavuttamiseksi.

Mutta se ei vastaa kysymykseen, että miksi ei järkätä jo korkeakoulutetuille ihmisille ensin töitä ja vasta sitten koulutetaan lisää, jos on oikeasti tarvetta

Ymmärrätkö, että työvoima ei katoa mihinkään, jos sen jättää kouluttamatta? Sitten on vaan entistä enemmän kouluttamattomia työttömiä? Ei tuossa sinun ajattelusasi ole päätä eikä häntää.

Jos muutama prosentti korkeakoulutetuista on työttömiä, ja samaan aikaan kaksinkertainen osuus matalasti koulutetuista on työttömiä, niin ratkaisusi jollain sumealla logiikalla on lisätä matalasti koulutettujen osuutta? Kuka sitten "järkkää" heille töitä?

Mietitään Mattia, joka voi joko 

A) Peruskoulun jälkeen jäädä työttömäksi ja sossurottailla elämänsä loppuun asti

B) Peruskoulun jälkeen mennä lukioon ja sieltä teknilliseen yliopistoon ja jäädä työttömäksi ja sossurottailla elämänsä loppuun asti

Kumpi vaihtoehdoista tulee yhteiskunnalle halvemmaksi?

Kun ne vaihtoehdot eivät ole nuo, vaan esim.

a) jäädä peruskoulun jälkeen työttömäksi 50% todennäköisyydellä tai

b) jäädä diplomi-insinöörinä työttömäksi 5% todennäköisyydellä.

Jos olisit DI kuten Matti, niin tajuaisit että noilla tapauksilla on ratkaiseva ero, vaikka yksittäisiä työttömiä dippainssejä onkin joka hetki.

Oletetaan, että Matti on valitsemassa vaihtoehtoa a, mutta päätyykiin vaihtoehtoon b. Tällöin vaihtoehtoiset seuraukset ovat:

1) Matti saa töitä, mutta tämän seurauksena joku toinen DI ei saa

2) Matti ei saa töitä

Matin valinnan seurauksena joku DI (Matti tai toinen henkilö) jää kortistoon. Yksilön kannalta kouluttautuminen on järkevää (siksi työttömänä dippainssinä kouluttaudun lisää käyttäen samalla yhteiskunnan resursseja), mutta yhteiskunnallinen hyöty tulee vasta, jos joitain työpaikkoja jäisi ihan oikeasti täyttämättä.

Matti valmistuu DI:ksi, muttei saa töitä omalta alaltaan. DI-Matti palaa vanhaan opiskeluaikojensa työpaikkaan amistason työntekijöiden esimieheksi. Tehtävässä oli ennen amk-inssi. Kieli- ja kirjoitustaitoinen, sujuvaa englantia puhuva Matti voisi hakea töitä myös Suomen ulkopuolelta.

Vrt.

Matti ei jaksa käydä kouluja, koska hän on lukenut netistä, ettei kaikille korkeakoulutetuille löydy varmaa työpaikkaa. Matti valitsee alimman tason osaamisen, peruskoulun ja kaksi vuotta amista, jonka hän jättää viimeisenä vuotena ryyppykavereiden painostuksesta kesken. Matti osaa lukea, kirjoittaminen ei oikein suju. Kaikki kielet ovat hänelle yhtä hepreaa. Matti odottaa valtion järjestävän hänelle duunarinhommia, joita kärkkyy myös Suomeen opiskelemaan saapunut Kiril. Oikeisto runnoo Suomessa läpi paikallisen sopimisen, ja Kiril suostuu tekemään Matin työn halvemmalla...

up

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletuksena on korkeakoulutuksen johtavan varakkuuteen ja älykkyyteen, vaikka oikeasti älykkyys johtaa korkeakoulutukseen ja varakkuuteen. Ei näin pystytä eläkepommia purkamaan.

Niin, en tiedä, Andersson, joka tätä ajaa, ei kuitenkaan pidä rikkaista, niin tämä on vähän ristiriitaista haluta, että kaikista tulisi rikkaita. 

En usko, että puolella lapsista riittää kapasiteetti saati into tällaiseen opiskeluun. Tämä tarkoittaisi myös sitä, että opiskelemaan pitää päästä helpommin, ja silloinhan se laskee taas tasoa, jos "tyhmemmätkin" pääsee suoraan. Tasapäistää korkeakoulussa opiskelevia eikä lisää Suomessa tehtävän tutkimuksen tasoa. 

Kallista ja aikaavievää satsausta, jonka mielekkyydestä pitäisi keskustella avoimesti monien asiantuntijoiden kanssa, ettei ole joku Anderssonin oma utopia vaan. Eikä tosiaan varmaan riitä Suomesta edes rahaa tähän. En tiedä miten on ajatellut, että se rahoitetaan, vai onko edes ajatellut sitä asiaa. Useinhan tällä hallitukselle tuntuu unohtuvan, että rahaa täytyy saada jostakin, vai tehtäisiinkö se velkarahalla?

Ei riitä kapasiteetti vaan korkeakoulujen vaatimustaso pitää laskea amiksen tasolle. Tämän jälkeen yhdenkään maisterin on ihan  turha yritttää ulkomaille töihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletuksena on korkeakoulutuksen johtavan varakkuuteen ja älykkyyteen, vaikka oikeasti älykkyys johtaa korkeakoulutukseen ja varakkuuteen. Ei näin pystytä eläkepommia purkamaan.

Niin, en tiedä, Andersson, joka tätä ajaa, ei kuitenkaan pidä rikkaista, niin tämä on vähän ristiriitaista haluta, että kaikista tulisi rikkaita. 

En usko, että puolella lapsista riittää kapasiteetti saati into tällaiseen opiskeluun. Tämä tarkoittaisi myös sitä, että opiskelemaan pitää päästä helpommin, ja silloinhan se laskee taas tasoa, jos "tyhmemmätkin" pääsee suoraan. Tasapäistää korkeakoulussa opiskelevia eikä lisää Suomessa tehtävän tutkimuksen tasoa. 

Kallista ja aikaavievää satsausta, jonka mielekkyydestä pitäisi keskustella avoimesti monien asiantuntijoiden kanssa, ettei ole joku Anderssonin oma utopia vaan. Eikä tosiaan varmaan riitä Suomesta edes rahaa tähän. En tiedä miten on ajatellut, että se rahoitetaan, vai onko edes ajatellut sitä asiaa. Useinhan tällä hallitukselle tuntuu unohtuvan, että rahaa täytyy saada jostakin, vai tehtäisiinkö se velkarahalla?

Ei riitä kapasiteetti vaan korkeakoulujen vaatimustaso pitää laskea amiksen tasolle. Tämän jälkeen yhdenkään maisterin on ihan  turha yritttää ulkomaille töihin.

Amk järjestelmähän on luotu tätä varten. Eli siis saadaan kosmeettinen vaikutelma korkeasti koulutetusta väestöstä. Tosiasiassa puolet porukasta on jotain "nomeja" peräkorven ammattikorkeakoulusta. Ja lisäksi nämä korkeasti koulutetut "nomit" eivät "alennu" suorittavan tason töihin, kun ovat omasta mielestään niin mahdottoman korkeasti koulutettuja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei panosteta siihen, että nykyisille korkeakoulutetuille olisi työpaikkoja?

Korkeakoulutetuilla on jo nyt korkeampi työllisyysaste kuin matalammin koulutetuilla. Vaikea kuvitella, että tulevaisuudessa Suomeen syntyisi massiivinen tarve matalan koulutuksen töille, kun automaatio jatkuvasti vähentää sellaisten töiden tarvetta - ja hyvä niin.

Yhteiskuntien kehitystä ajaa ennen kaikkea työn tuottavuuden kasvu, ja työvoiman koulutus on paras keino sen saavuttamiseksi.

Mutta se ei vastaa kysymykseen, että miksi ei järkätä jo korkeakoulutetuille ihmisille ensin töitä ja vasta sitten koulutetaan lisää, jos on oikeasti tarvetta

Ymmärrätkö, että työvoima ei katoa mihinkään, jos sen jättää kouluttamatta? Sitten on vaan entistä enemmän kouluttamattomia työttömiä? Ei tuossa sinun ajattelusasi ole päätä eikä häntää.

Jos muutama prosentti korkeakoulutetuista on työttömiä, ja samaan aikaan kaksinkertainen osuus matalasti koulutetuista on työttömiä, niin ratkaisusi jollain sumealla logiikalla on lisätä matalasti koulutettujen osuutta? Kuka sitten "järkkää" heille töitä?

Mietitään Mattia, joka voi joko 

A) Peruskoulun jälkeen jäädä työttömäksi ja sossurottailla elämänsä loppuun asti

B) Peruskoulun jälkeen mennä lukioon ja sieltä teknilliseen yliopistoon ja jäädä työttömäksi ja sossurottailla elämänsä loppuun asti

Kumpi vaihtoehdoista tulee yhteiskunnalle halvemmaksi?

Kun ne vaihtoehdot eivät ole nuo, vaan esim.

a) jäädä peruskoulun jälkeen työttömäksi 50% todennäköisyydellä tai

b) jäädä diplomi-insinöörinä työttömäksi 5% todennäköisyydellä.

Jos olisit DI kuten Matti, niin tajuaisit että noilla tapauksilla on ratkaiseva ero, vaikka yksittäisiä työttömiä dippainssejä onkin joka hetki.

Oletetaan, että Matti on valitsemassa vaihtoehtoa a, mutta päätyykiin vaihtoehtoon b. Tällöin vaihtoehtoiset seuraukset ovat:

1) Matti saa töitä, mutta tämän seurauksena joku toinen DI ei saa

2) Matti ei saa töitä

Matin valinnan seurauksena joku DI (Matti tai toinen henkilö) jää kortistoon. Yksilön kannalta kouluttautuminen on järkevää (siksi työttömänä dippainssinä kouluttaudun lisää käyttäen samalla yhteiskunnan resursseja), mutta yhteiskunnallinen hyöty tulee vasta, jos joitain työpaikkoja jäisi ihan oikeasti täyttämättä.

Tai ne saadaan täytettyä hieman tuottavammalla työntekijällä, joka ehkä tuottaa yritykselle sen verran lisäarvoa, että tuotantoa voidaan laajentaa ja sille vähemmän tuottavallekin löytyy työpaikka. Niin kehitys toimii. Työvoiman tuottavuuden kasvu ei pitkällä tähtäimellä suinkaan vähennä, vaan lisää työvoiman kysyntää.

Jos jokainen tietyn koulutuksen saanut saa heti valmistuttuaan töitä, niin alalla on selvä työvoiman alitarjonta.

Mutta eikö koulutusmääriä lisäämällä saada lähinnä vain huonommin tuottavia työtekijöitä ja niitä on jo tarpeeksi? Olettaen siis, että työnantajat osaavat rekrytoida juuri parhaiten tuottavat työntekijät

Ei välttämättä. Niillä koulutetuilla ei ole keskenään täysin samaa osaamista. Toinen voi olla parempi toiseen hommaan ja toinen toiseen. Jos koulutettua työvoimaa on joka hetki riittävästi tarjolla, niin kuhunkin tehtävään voidaan valita siihen parhaiten sopiva työntekijä, eikä sitä ainoaa, jolla on soveltuva tutkinto, vaikka ei osaisikaan tarvittavia asioita.

Ja edelleen työvoiman kouluttamatta jättäminen ei ratkaise mitään. Silloin he varsinkin jäävät työttömiksi. En aivan ymmärrä, miksi tällä palstalla niin kovasti vastustetaan koulutukseen panostamista.

Kyllä koulutuksen pitäisi olla suhteellisen tasalaatuista.

Ottakaa huomioon että amk koulutus lasketaan myös korkeakouluksi. Siis sairaanhoitajat, insinöörit ja estenomit on myös korkeakoulutettuja. Kyllä siis puolet voi hyvin olla korkeakoulutettuja tulevaisuudessa.

Vierailija kirjoitti:

Ottakaa huomioon että amk koulutus lasketaan myös korkeakouluksi. Siis sairaanhoitajat, insinöörit ja estenomit on myös korkeakoulutettuja. Kyllä siis puolet voi hyvin olla korkeakoulutettuja tulevaisuudessa.

Mutta minkätasoisia korkeakoulutettuja...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei panosteta siihen, että nykyisille korkeakoulutetuille olisi työpaikkoja?

Korkeakoulutetuilla on jo nyt korkeampi työllisyysaste kuin matalammin koulutetuilla. Vaikea kuvitella, että tulevaisuudessa Suomeen syntyisi massiivinen tarve matalan koulutuksen töille, kun automaatio jatkuvasti vähentää sellaisten töiden tarvetta - ja hyvä niin.

Yhteiskuntien kehitystä ajaa ennen kaikkea työn tuottavuuden kasvu, ja työvoiman koulutus on paras keino sen saavuttamiseksi.

Mutta se ei vastaa kysymykseen, että miksi ei järkätä jo korkeakoulutetuille ihmisille ensin töitä ja vasta sitten koulutetaan lisää, jos on oikeasti tarvetta

Ymmärrätkö, että työvoima ei katoa mihinkään, jos sen jättää kouluttamatta? Sitten on vaan entistä enemmän kouluttamattomia työttömiä? Ei tuossa sinun ajattelusasi ole päätä eikä häntää.

Jos muutama prosentti korkeakoulutetuista on työttömiä, ja samaan aikaan kaksinkertainen osuus matalasti koulutetuista on työttömiä, niin ratkaisusi jollain sumealla logiikalla on lisätä matalasti koulutettujen osuutta? Kuka sitten "järkkää" heille töitä?

Mietitään Mattia, joka voi joko 

A) Peruskoulun jälkeen jäädä työttömäksi ja sossurottailla elämänsä loppuun asti

B) Peruskoulun jälkeen mennä lukioon ja sieltä teknilliseen yliopistoon ja jäädä työttömäksi ja sossurottailla elämänsä loppuun asti

Kumpi vaihtoehdoista tulee yhteiskunnalle halvemmaksi?

Kun ne vaihtoehdot eivät ole nuo, vaan esim.

a) jäädä peruskoulun jälkeen työttömäksi 50% todennäköisyydellä tai

b) jäädä diplomi-insinöörinä työttömäksi 5% todennäköisyydellä.

Jos olisit DI kuten Matti, niin tajuaisit että noilla tapauksilla on ratkaiseva ero, vaikka yksittäisiä työttömiä dippainssejä onkin joka hetki.

Ja jos di-tutkintojen määrä tuplaantuu, jääkin kohta myös diplomi-insinöörina 50% todennäköisyydellä työttömäksi. Lisäksi niillä jotka saa töitä, palkka tippuu kun joka paikkaan on satoja hakijoita. Matti joko jää työttömäksi yhtä isolla todennäköisyydellä kuin ilman koulutusta, tai saa työpaikan huonolla palkalla, tai lähtee ulkomaille. Vaikea nähdä, miten yksilö tai valtio tässä koulutusinflaatiossa voittaa.

Ja tämä muutes on jo tapahtunut/tapahtumassa. Omalla teknisellä alallani hakijoita on/oli 50-100 per paikka. Jumitin huonossa työssä vuosikausia yrittäen päästä muualle, kunnes muutin suomesta pois. Nyt muutaman vuoden jälkeen palkka on kolminkertainen. Kiitos koulutuksesta suomi ja silleen, mutta kalliiksihan tämä valtiolle tuli.