Mitä ihmettä - Hallituksen tavoite: joka toinen nuori olisi tulevaisuudessa korkeakoulutettu

Vierailija kirjoitti:

Miten korkeakoulupaikat riittää kaikille? Tai jos niitä lisätään, miten riittää kyseisiä töitä?

Suomessa tulevaisuuden työpaikat löytyvät alalta, joihin tarvitaan uudenlaista korkeakoulutusta. Ei voida siis päättää jo hakiessa, että on sitten valmistuessaan ekonomi vaan sitä erikoistumista pitää vielä viilata ja mieluiten mahdollisimman moneen tarpeeseen löytyvää työvoimaa.

Ovathan ihmisetkin erilaisia ja jokaisen samalle linjallekin hakeneen perusvahvuusalueet ja kiinnostuksenkohteet erilaisia. Perusopinnot ensin isona ryhmänä yhdessä ja jatko sitten tulevaisuuden tarpeisiin räätälöityä koulutusta.

Vierailija kirjoitti:

Mäkin kassalla siis jatkossa entistä enemmän tradenomeja.

Hyvin harva tekee koko työuransa mäkin kassalla. Hyvähän se vain on, että osaamista on muihinkin töihin. Ylipäänsä kassatyöntekijöiden tarve tulee vähenemään voimakkaasti automaation myötä.

Vierailija kirjoitti:

Pisa-tulokset huononevat vuosi vuodelta. Pieni ristiriita.

Nyt ne isät esimerkeiksi pojilleen näyttämään, että mieskin lukee. Olisi todella tärkeää myös sekin, että isäkin lukisi lapselle.

ja lähihoitajat, postimiehet, siivoojat jne tuodaan aasiasta ja entisen itä-blokin alueelta palvelemaan korkeakoulutettuja työttömiä.

2000-luvun korvilla yläasteella ollessani tavoitteena oli: ikäluokasta 70 % suorittaa korkeakoulututkinnon. Siihen verrattuna suunta on parempi.

Saadaanpahan koulutettua ulkomaille työvoimaa.

Jos tuo tarkoittaa sitä, että yhä useamman pitää käydä entistä pitempi esterata päästäkseen töihin, niin eipä hyvältä kuulosta.

Yhteiskunta tarvitsee osaamista, mutta ei erilaisia hallintoasteita. "Aikuisuus" siirtyy yhä kauemmas tulevaisuuteen, kun eilisen työt vaativat huomenna yhä pidempää koulutusputkea, vaikka vaatimustaso ei sinänsä olisi noussut työssä itsessään. 

Iso osa tutkinnoista pitäisi voida suorittaa samalla tavalla kuin valtiollinen kääntäjän tutkinto eli yhden päivän supertentillä, joka voi olla maksullinen. Lisäksi oppisopimuksia voitaisiin lisätä ja huolehtia siitä, että jokaiselle järjestyy työssäoppimispaikka niin kauan kuin näitä kouluja on vielä olemassa tai vaikka sen jälkeenkin. Koulutuksellinen tasa-arvo ei tosiasiallisesti toteudu tässä, koska osa korkeakouluista vaatii opiskelijoiltaan erinomaisia sosiaalisia taitoja ja paksua nahkaa pelkän tutkinnon suorittamiseen, kun taas status-alojen opiskelijat nautiskelevat arvostuksesta jo alkutaipaleilla ja saavat itse määrätä työpaikkansa ja hintansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei panosteta siihen, että nykyisille korkeakoulutetuille olisi työpaikkoja?

Korkeakoulutetuilla on jo nyt korkeampi työllisyysaste kuin matalammin koulutetuilla. Vaikea kuvitella, että tulevaisuudessa Suomeen syntyisi massiivinen tarve matalan koulutuksen töille, kun automaatio jatkuvasti vähentää sellaisten töiden tarvetta - ja hyvä niin.

Yhteiskuntien kehitystä ajaa ennen kaikkea työn tuottavuuden kasvu, ja työvoiman koulutus on paras keino sen saavuttamiseksi.

Mutta se ei vastaa kysymykseen, että miksi ei järkätä jo korkeakoulutetuille ihmisille ensin töitä ja vasta sitten koulutetaan lisää, jos on oikeasti tarvetta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No en todellakaan halua enempää korkeakoulutettuja, johan siinä jo olemassaolevien tutkintotodistusten arvo laskee kun millä tahansa perunalta löytyy samat paperit taskusta. Jo kolmasosa väestöstä korkeakoulutettuna alkaa olla liikaa, yhteiskuntaan tarvitaan myös suorittavien töiden tekijöitä. Saadaanko tuosta vielä uusi aalto työttömyyttä, kun eivät nuo kiintiön takia koulutetut maisterismiehet ja -naiset enää haluaisi "alistua" siivoojiksi tai putkimiehiksi.

Ihan kuolleena syntynyt ajatus.

Sinun todennäköisesti tarkoittamassasi mielessä tarvitaan yhä vähemmän. Nykyajan ja tulevaisuuden suorittavaa työtä on esim. ohjelmointi, johon korkeakoulu on paras lähtökohta. Tottakai esim. lähihoitajia, tarjoilijoita ja siivoojia tarvitaan tulevaisuudessakin, mutta sellaiset työt eivät kyllä työllistä läheskään puolta työvoimasta.

Korkeakoulut eivät ole kovin hyviä opettamaan koodaamista, joten suurin osa koodareista on itseoppineita.

Kestämätön linja että ihmiset opiskelee melkein 30-vuotiaaksi ennen kuin pääsevät töihin. Sitten parin vuoden välein uusi tutkinto uuteen ammattiin. Maksaa älyttömästi, työurat lyhenee, tutkintojen merkitys laskee, työpaikkoja ei ole kaikille näille akateemisille. Miksi ihmeessä näin? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei panosteta siihen, että nykyisille korkeakoulutetuille olisi työpaikkoja?

Korkeakoulutetuilla on jo nyt korkeampi työllisyysaste kuin matalammin koulutetuilla. Vaikea kuvitella, että tulevaisuudessa Suomeen syntyisi massiivinen tarve matalan koulutuksen töille, kun automaatio jatkuvasti vähentää sellaisten töiden tarvetta - ja hyvä niin.

Yhteiskuntien kehitystä ajaa ennen kaikkea työn tuottavuuden kasvu, ja työvoiman koulutus on paras keino sen saavuttamiseksi.

Mutta se ei vastaa kysymykseen, että miksi ei järkätä jo korkeakoulutetuille ihmisille ensin töitä ja vasta sitten koulutetaan lisää, jos on oikeasti tarvetta

Ymmärrätkö, että työvoima ei katoa mihinkään, jos sen jättää kouluttamatta? Sitten on vaan entistä enemmän kouluttamattomia työttömiä? Ei tuossa sinun ajattelusasi ole päätä eikä häntää.

Jos muutama prosentti korkeakoulutetuista on työttömiä, ja samaan aikaan kaksinkertainen osuus matalasti koulutetuista on työttömiä, niin ratkaisusi jollain sumealla logiikalla on lisätä matalasti koulutettujen osuutta? Kuka sitten "järkkää" heille töitä?

Suomi tarvitsee lisää korkeakoulutettuja kaupan- ja ravintola-alan työntekijöitä. Akateemisia kassoja ja AMK-tasoisia tarjoilijoita. Tasa-arvon nimissä ei ole haittaa myöskään akateemisista rakennusapumiehistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No en todellakaan halua enempää korkeakoulutettuja, johan siinä jo olemassaolevien tutkintotodistusten arvo laskee kun millä tahansa perunalta löytyy samat paperit taskusta. Jo kolmasosa väestöstä korkeakoulutettuna alkaa olla liikaa, yhteiskuntaan tarvitaan myös suorittavien töiden tekijöitä. Saadaanko tuosta vielä uusi aalto työttömyyttä, kun eivät nuo kiintiön takia koulutetut maisterismiehet ja -naiset enää haluaisi "alistua" siivoojiksi tai putkimiehiksi.

Ihan kuolleena syntynyt ajatus.

Sinun todennäköisesti tarkoittamassasi mielessä tarvitaan yhä vähemmän. Nykyajan ja tulevaisuuden suorittavaa työtä on esim. ohjelmointi, johon korkeakoulu on paras lähtökohta. Tottakai esim. lähihoitajia, tarjoilijoita ja siivoojia tarvitaan tulevaisuudessakin, mutta sellaiset työt eivät kyllä työllistä läheskään puolta työvoimasta.

Korkeakoulut eivät ole kovin hyviä opettamaan koodaamista, joten suurin osa koodareista on itseoppineita.

Höpö höpö. Ylivoimaisella enemmistöllä, ainakin alle 50-vuotiaista, on opintoja joko yliopistossa tai AMKissa. Miksi näitä myyttejä täytyy inttää totuutena? Sama juttu "akateemisen massatyöttömyyden" kanssa, kun kaikista ryhmistä nimen omaan korkeasti koulutetuilla on korkein työllisyysaste.

Vierailija kirjoitti:

Kestämätön linja että ihmiset opiskelee melkein 30-vuotiaaksi ennen kuin pääsevät töihin. Sitten parin vuoden välein uusi tutkinto uuteen ammattiin. Maksaa älyttömästi, työurat lyhenee, tutkintojen merkitys laskee, työpaikkoja ei ole kaikille näille akateemisille. Miksi ihmeessä näin? 

Miljoonannen kerran: kun niitä työpaikkoja on vielä vähemmän ei-akateemisille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei panosteta siihen, että nykyisille korkeakoulutetuille olisi työpaikkoja?

Korkeakoulutetuilla on jo nyt korkeampi työllisyysaste kuin matalammin koulutetuilla. Vaikea kuvitella, että tulevaisuudessa Suomeen syntyisi massiivinen tarve matalan koulutuksen töille, kun automaatio jatkuvasti vähentää sellaisten töiden tarvetta - ja hyvä niin.

Yhteiskuntien kehitystä ajaa ennen kaikkea työn tuottavuuden kasvu, ja työvoiman koulutus on paras keino sen saavuttamiseksi.

Mutta se ei vastaa kysymykseen, että miksi ei järkätä jo korkeakoulutetuille ihmisille ensin töitä ja vasta sitten koulutetaan lisää, jos on oikeasti tarvetta

Ymmärrätkö, että työvoima ei katoa mihinkään, jos sen jättää kouluttamatta? Sitten on vaan entistä enemmän kouluttamattomia työttömiä? Ei tuossa sinun ajattelusasi ole päätä eikä häntää.

Jos muutama prosentti korkeakoulutetuista on työttömiä, ja samaan aikaan kaksinkertainen osuus matalasti koulutetuista on työttömiä, niin ratkaisusi jollain sumealla logiikalla on lisätä matalasti koulutettujen osuutta? Kuka sitten "järkkää" heille töitä?

Mietitään Mattia, joka voi joko 

A) Peruskoulun jälkeen jäädä työttömäksi ja sossurottailla elämänsä loppuun asti

B) Peruskoulun jälkeen mennä lukioon ja sieltä teknilliseen yliopistoon ja jäädä työttömäksi ja sossurottailla elämänsä loppuun asti

Kumpi vaihtoehdoista tulee yhteiskunnalle halvemmaksi?

Eihän se koulutuskaan vielä takaa mitään. Itselläni on yliopistovupsilta tuttuja, jotka eivät ole tutkinnon jälkeen tehneet töitä kuin satunnaisesti. Pari on alkanut kotiäidiksi, pari seilaa harrastusten parissa. Töitä olisivat nämäkin tyypit saaneet, jos olisivat hakeneet.

Lisäksi tuo kuulostaa siltä, että joudutaan helpottamaan tutkintoja ja ottamaan sisään kielitaidottomia. Oh wait, niinhän tehdään jo!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No en todellakaan halua enempää korkeakoulutettuja, johan siinä jo olemassaolevien tutkintotodistusten arvo laskee kun millä tahansa perunalta löytyy samat paperit taskusta. Jo kolmasosa väestöstä korkeakoulutettuna alkaa olla liikaa, yhteiskuntaan tarvitaan myös suorittavien töiden tekijöitä. Saadaanko tuosta vielä uusi aalto työttömyyttä, kun eivät nuo kiintiön takia koulutetut maisterismiehet ja -naiset enää haluaisi "alistua" siivoojiksi tai putkimiehiksi.

Ihan kuolleena syntynyt ajatus.

Sinun todennäköisesti tarkoittamassasi mielessä tarvitaan yhä vähemmän. Nykyajan ja tulevaisuuden suorittavaa työtä on esim. ohjelmointi, johon korkeakoulu on paras lähtökohta. Tottakai esim. lähihoitajia, tarjoilijoita ja siivoojia tarvitaan tulevaisuudessakin, mutta sellaiset työt eivät kyllä työllistä läheskään puolta työvoimasta.

Korkeakoulut eivät ole kovin hyviä opettamaan koodaamista, joten suurin osa koodareista on itseoppineita.

Ala kehittyy niin nopeasti, että on ihan turha kouluttaa, koska valmistuessa olisi tiedot jo vanhentuneet.

Puolet, vaikka ihan muihin töihin tarvittaisiin ihmisiä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kestämätön linja että ihmiset opiskelee melkein 30-vuotiaaksi ennen kuin pääsevät töihin. Sitten parin vuoden välein uusi tutkinto uuteen ammattiin. Maksaa älyttömästi, työurat lyhenee, tutkintojen merkitys laskee, työpaikkoja ei ole kaikille näille akateemisille. Miksi ihmeessä näin? 

Miljoonannen kerran: kun niitä työpaikkoja on vielä vähemmän ei-akateemisille.

Ongelma modernissa tilastoinnissa on se että kaikki tuetut pätkätyöt lasketaan työllistymiseksi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei panosteta siihen, että nykyisille korkeakoulutetuille olisi työpaikkoja?

Korkeakoulutetuilla on jo nyt korkeampi työllisyysaste kuin matalammin koulutetuilla. Vaikea kuvitella, että tulevaisuudessa Suomeen syntyisi massiivinen tarve matalan koulutuksen töille, kun automaatio jatkuvasti vähentää sellaisten töiden tarvetta - ja hyvä niin.

Yhteiskuntien kehitystä ajaa ennen kaikkea työn tuottavuuden kasvu, ja työvoiman koulutus on paras keino sen saavuttamiseksi.

Mutta se ei vastaa kysymykseen, että miksi ei järkätä jo korkeakoulutetuille ihmisille ensin töitä ja vasta sitten koulutetaan lisää, jos on oikeasti tarvetta

Ymmärrätkö, että työvoima ei katoa mihinkään, jos sen jättää kouluttamatta? Sitten on vaan entistä enemmän kouluttamattomia työttömiä? Ei tuossa sinun ajattelusasi ole päätä eikä häntää.

Jos muutama prosentti korkeakoulutetuista on työttömiä, ja samaan aikaan kaksinkertainen osuus matalasti koulutetuista on työttömiä, niin ratkaisusi jollain sumealla logiikalla on lisätä matalasti koulutettujen osuutta? Kuka sitten "järkkää" heille töitä?

Mietitään Mattia, joka voi joko 

A) Peruskoulun jälkeen jäädä työttömäksi ja sossurottailla elämänsä loppuun asti

B) Peruskoulun jälkeen mennä lukioon ja sieltä teknilliseen yliopistoon ja jäädä työttömäksi ja sossurottailla elämänsä loppuun asti

Kumpi vaihtoehdoista tulee yhteiskunnalle halvemmaksi?

Kun ne vaihtoehdot eivät ole nuo, vaan esim.

a) jäädä peruskoulun jälkeen työttömäksi 50% todennäköisyydellä tai

b) jäädä diplomi-insinöörinä työttömäksi 5% todennäköisyydellä.

Jos olisit DI kuten Matti, niin tajuaisit että noilla tapauksilla on ratkaiseva ero, vaikka yksittäisiä työttömiä dippainssejä onkin joka hetki.