Kertokaa miten tätimäistyitte - vertaistukiketju
Oon 46 v ja omasta mielestä näpsäkkä ja nuorekas. Edestäpäin. Nyt näin pari kuvaa itsestä sivusta päin ja mikäs täti Tomera niissä näkyykään. Mulla on lyhyt tukka ja se korostaa paksua niskaa ja tuhtia ylävartaloa. Näytän rintavalta maatalon pehroorinnalta, vaikka en edes ole ylipainoinen, ihan samalta kuin suvun vanhemmat rouvat. Naurattaa olla tällanen muhkea rouva. Kaveriakin nauratti, sanoi että no nyt on.
Kommentit (1764)
Kävelin joskus peilin ohi ja huomasin, että meille on muuttanut sivun vanhojen rouvien näköinen täti. Ei se ennen asunut meillä.
Olen vapaasti tätimäinen ja ylpeä siitä! En halua olla mikään ikiteini.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näytän 10-15 v ikäistäni nuoremmalta, ei tätiytymisen merkkejä.
N47Niin mäkin, kunnes sitten satun näkemään itseni valokuvissa.
No, oikeasti olen liian kirveellä veistetty, pitkä ja kolho ollakseni varsinaisesti tätiytynyt miten se ehkä yleensä mielletään. Tarkemmin ajateltuna olen vanha kotka.
N47
I feel you, sista. En ole mukavan pyöreä tunikatäti vaan naamasta valahtanut kotka. Vessan peilissä meikin jälkeen vielä mukamas ok, mutta ans olla jostain kaupan peilistä vilkaset ja sieltä näkyy aikas harmaa yleisilme. Riekereihin olen siirtynyt jo yli 5 vuotta sitten, ettei selkään ja/tai jalkoihin satu.
Haluan ikääntyä normaalisti ja olla tasan ikäiseni näköinen - ja käytöksinen - nainen.
En ole koskaan ymmärtänyt nuoruuden perään haikailuista tai perustanut iki-nuorekkuudesta (tyyliin : ooh mua luullaan tyttäreni siskoksi jee!) vouhottamisesta.
Ikä on mikä on ja sen on aina hyvä ikä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen viisikymppinen ja paremmassa kunnossa kuin parikymppisenä. Pitkät hiukset, timmi vartalo, "ei-tätimäinen" pukeutumistyyli ja huoliteltu olemus muutenkin. Täti olen kyllä ihan virallisesti - tätiytynyt en todellakaan - enkä toivottavasti koskaan.
Okei. Kiva sulle. Mitä teet tätiytyneiden vertaistukiketjussa?
Sylvi-raukka ei tajunnut ketjun aihetta. Sylvi tuu pois sieltä!
Lähinnä ärsyttää sosiaalinen paine. Miksi en saa olla oma itseni missä iässä tahansa???
Vierailija kirjoitti:
Mikä tämä kenkäjuttu on, oletteko nuorempina käyttäneet jotenkin epäsopivia, väärän kokoisia tai väärän mallisia kenkiä? Mun on pitänyt aina ostaa leveälestisiä kenkiä, koska jalkani on leveä. On ollut ihan lapsesta asti.
En oikein hahmota miksi jalan muoto olisi jotenkin tätiominaisuus - paitsi jos tosiaan ihmiset yleisesti nuorena käyttävät jostain kumman syystä vääränmallisia kenkiä, ja vasta vanhempana siirtyvät oikeaan malliin. Siksi kengän sopivan lestin mainitseminen kuulostaa samalta kuin sanoisi että on siirtynyt käyttämään isompaa itselleen sopivaa hattukokoa, kun nuorena käytti liian pieniä kiristäviä hattuja...
Voi, kyllä ikääntyessä jalan kaari laskee ja jalka leviää. Jotkut, kuten mun äiti, ovat pilanneet jalkansa korkkareilla. Nyt on mutsilla sellaiset vaivasenluut, että hyvä että mitkään kengät menee. Mä en onneksi ole koskaan käyttänyt korkokenkiä mutta muutamia fiinimpiä vanhoja kenkiä on tallessa ja pieneksi ne on käyneet leveyssuunnassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on mummon vanhat sherrylasit. Ajattelin ihan tosissani ostaa sherryä! En tosin ole vielä päässyt Alkoon asti mutta vielä se päivä koittaa :D Voisi vähän neiti Marplen tyyliin siemailla sherryä. Olen alkanut pitää englantilaisesta posliinista.
Antaisikohan Hyacinth perennankasvatus- ja posliininkiillotusvinkkejä?
Miten sattuikin, katselen juuri Areenalta Pokka pitää jaksoa 11 ja ihailen Hyacinthin asua! Oikein tyylikkäitä ja istuvia tätivaatteita ja helminauha. Ja ah, hänen käsilaukkunsa on i h a n a. Hatut ehkä vähän liian pröystäileviä, mutta muuten varsin vallan staili täti! :D
Vierailija kirjoitti:
Minä olen entinen palloposki nuoruudessa. Isot silmät ja pusuhuulet. Nyt nelikymppisenä jotenkin se lapsen pyöreiden katoaminen teki minusta kauniimman.
Urheilua harrastan ja syön terveellisesti. Olen hyvin lyhyt 148 cm ja se tätimäinen ”kuivuminen” poisti pyöreyden. Näytän nyt paremmalta, lisäksi olen hyvin siro, ja hoikka, joten mitään rotevoitumista, lihomista, tai emännän kyhmyä ei ole.
Ikä tekee minut vain sirommaksi, vanhenen sillä tavalla eteerisesti. Jännä juttu. Toki näytän ikäiseltäni, moni nainen LUULEE olevansa nuoremman näköinen, vaikka ei tosi asiassa ole.
Pukeudun myös naisellisesti, joka päivä korkokengät ja hame töissä. Meikkaan ja laitan tukan. Huolehdin itsestäni myös. Pitkät ja lakatut kynnet. Minulla on myös silinkonit :) joten rinnat on kauniit ja ryhdikkäät.
Pukeudun vähän seksikkäästi, eli olen se toimiston seksipommi kuten työkaveri sanoi;)
Voi luoja, mihin sä nillä silinkoneillasi ratsastat eteerinen seksipommi?
Mä taas olen vihdoin vapautunut kaikista sosiaalisista paineista ja ihan elementissäni nyt 41-vuotiaana, kun sisäinen ja ulkoinen ikä vihdoin osuvat kohdalleen. Ennen hiukan ahdistavatkin muut ihmiset ovat nyt vain inhimillisiä hömelöitä, kuten itsekin. Ulkonäkö on edelleen homssu, nykyään keski-ikäinen homssu, pitkissä hiuksissa pari hopealankaa ja pyöreä pylly vaihtunut istumatyöläisen lättäpyllyyn. Mutta ah, sielu voi hyvin tätinä. Vihdoinkin.
Asuntolaina on maksettu, lapsi maailmalla, siis vanhemman ihmisen elämänraamit. Kiinnostuksenkohteet nykyään: sienestys, kalastus, villiyrtit, retkeily, slow food ja kansalaisopiston kurssit, kunhan maailma on taas mallillaan. Vaivaan miestä hajamielisillä pohdinnoilla kylpyhuoneremontin vaihtoehdoista ja asuntoauton varustetasosta. Kiinnitän huomiota enemmän sisäiseen kuin ulkoiseen, ennen kaikkea terveyteen ja hyvään oloon. Ja olin anopin kanssa parvekekukkaostoksilla....sentään hänelle, ei vielä meille. Paitsi jos laittaisi yrttejä. :)
Kaksikymppinen minä nauraisi itsensä tärviölle tavatessaan nelikymppisen minän. Toisaalta, saisin vakuutettua, että se paranee siitä kyllä, joskaan ei peilikuvan osalta.
Vierailija kirjoitti:
Mikä tämä kenkäjuttu on, oletteko nuorempina käyttäneet jotenkin epäsopivia, väärän kokoisia tai väärän mallisia kenkiä? Mun on pitänyt aina ostaa leveälestisiä kenkiä, koska jalkani on leveä. On ollut ihan lapsesta asti.
En oikein hahmota miksi jalan muoto olisi jotenkin tätiominaisuus - paitsi jos tosiaan ihmiset yleisesti nuorena käyttävät jostain kumman syystä vääränmallisia kenkiä, ja vasta vanhempana siirtyvät oikeaan malliin. Siksi kengän sopivan lestin mainitseminen kuulostaa samalta kuin sanoisi että on siirtynyt käyttämään isompaa itselleen sopivaa hattukokoa, kun nuorena käytti liian pieniä kiristäviä hattuja...
Nuorena ensin (opiskelijana)ei ollut varaa ostaa kunnollisia kenkiä, kuljin joissain kangastennareissa eikä se niin haitannut, en kokenut niitä niin epämukavina. Sitten kun rahaa oli, saatoin ostaa hyvännäkösiä kenkiä jotka eivät olleet kovin mukavia käyttää.
Nyt on kenkäkaupoilla tärkeimmät kriteerit, ettei kengät hiosta ja että ovat hyvän tuntuiset käyttää. Toki pyrin ostamaan mahdollisimman hyvännäköisiä kenkiä, mutta käyttömukavuus on. silti se,tärkein ominaisuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä tämä kenkäjuttu on, oletteko nuorempina käyttäneet jotenkin epäsopivia, väärän kokoisia tai väärän mallisia kenkiä? Mun on pitänyt aina ostaa leveälestisiä kenkiä, koska jalkani on leveä. On ollut ihan lapsesta asti.
En oikein hahmota miksi jalan muoto olisi jotenkin tätiominaisuus - paitsi jos tosiaan ihmiset yleisesti nuorena käyttävät jostain kumman syystä vääränmallisia kenkiä, ja vasta vanhempana siirtyvät oikeaan malliin. Siksi kengän sopivan lestin mainitseminen kuulostaa samalta kuin sanoisi että on siirtynyt käyttämään isompaa itselleen sopivaa hattukokoa, kun nuorena käytti liian pieniä kiristäviä hattuja...
Voi, kyllä ikääntyessä jalan kaari laskee ja jalka leviää. Jotkut, kuten mun äiti, ovat pilanneet jalkansa korkkareilla. Nyt on mutsilla sellaiset vaivasenluut, että hyvä että mitkään kengät menee. Mä en onneksi ole koskaan käyttänyt korkokenkiä mutta muutamia fiinimpiä vanhoja kenkiä on tallessa ja pieneksi ne on käyneet leveyssuunnassa.
Eikö tämä leviäminen johdu enemmän raskauksista kuin iästä, kun tukikudokset raskauden aikana pehmenevät? Jos tämä tulee myös iänkin myötä, niin saapa nähdä miten leveäksi tämä jo syntymästä leveä lesti sitten vanhuusiässä muuttuu 🤐.
Löydän oikeasti kivannäköisiä juttuja Klingelin kuvastosta. Sekä vaatteista (mukavaa luonnonkuitua), tekstiileistä (koukeroisia kukkaprinttejä) että kengistä (reikäkuvioisia, leveälestisiä ja helppo potkaista jalkaan).
Apua.
N 30 v muistan olleeni yhdellä etelänmatkalla ja käyttäneeni joka päivä aamusta iltaan yksiä korkokenkiä. Käytin niitä muutenkin koko ajan yhden kesän. Muistan vielä, että ostin ne Anttilasta Alesta 20 markalla.
Ne olivat kestävät sandaalit, lempikenkäni ja kokeilin niitä uudestaan 45 v. Voi hyvänen aika, en pystynyt kävelemään kuin puoli tuntia, jalsn malli on muuttunut jotenkin. Yritin moneen kertaan, mutta en vaan kyennyt, niistä tuli myös selkä pahasti kipeäksi.
Nykyään käytän vaan matalakantaisia kenkiä.
Vierailija kirjoitti:
Pehtoorinna yritti käynnistää kepeää ja hauskaa keskustelua, mutta muut tätit ryhtyivät heti moralisoimaan ja riitelemään. 😄
Kuuluu tähän ikään :D Kaikki mun tutut ja minä itse riidellään mielellään kaupassa kuiteista, keskenämme, naputetaan miehelle ja kenelle tahansa, joka uskaltaa polkuamme sotkea...
Vierailija kirjoitti:
Minulla on mummon vanhat sherrylasit. Ajattelin ihan tosissani ostaa sherryä! En tosin ole vielä päässyt Alkoon asti mutta vielä se päivä koittaa :D Voisi vähän neiti Marplen tyyliin siemailla sherryä. Olen alkanut pitää englantilaisesta posliinista.
Sherry on oikein hyvää, samoin portviini ja jos on oikein uskaliaalla tuulella, madeirakin on maistuvaa. Voi peräti valita makeamman ja kuivemman välillä, mutta talvella kannattaa valita makea!
Vierailija kirjoitti:
On tiettyjä merkkejä, joista voi päätellä tätiytyneensä. Kaikki merkit eivät koske kaikkia naisia, mutta näitä olen eri ihmisillä huomannut:
- kevyt tikattu takki (ei siis urheilullinen)
- järkevät mukavat matalat leveälestiset kengät (merkki Pomar, Gabor, Rieker, Högl, Sievi tai vast.) tai lenkkitossut (mahdollisesti tukipohjallisella tai silikonituilla)
- silmälasit ovat aika must, tätiyden myötä ne ovat monitehot, ja niin viilattu ja tuunattu joka tarpeeseen että maksavat vähintään alessakin 500 euroa
- pitkähihaiset yläosat, joissa ei liian avara kaulus, miel. tunikat
- mukavat joustavat housut, jotka eivät kiristä mistään lounaan jälkeenkään
- käytännöllinen käsilaukku, jonka sisällä kokoon taitettu ostoskassi (kangasta tai eko muuten)
- kotiinmatkalla nyssyköiden määrä on kasvanut eksponentiaalisesti
- puheenaiheissa alkaa vilistä vauvat, joku on aina tullut just mummoksi, etikettiin kuuluu kysellä kuinka tätiytynyt ystäväsi voi ja myös kuulustella lastenlasten kuulumiset ja katsella uusimmat kuvat tai videot älypuhelimesta (tätä varten annetaan etukäteishälytys että kaikki ehtivät laittaa silmälasit nenälle, joillakin on useammat lasit tai vain lukulasit edelleen)
- puhutaan myös paljon siitä asiat on nykyään hoidettu huonosti (siis viranomaisten, poliitikkojen, yms. osalta). Itsekin toistaa fraasia "Mun aikana...." "Kun me oltiin nuoria..."
- kaikilla on joku kremppa tai useampi. Nivelrikko, selkävaiva, yms.
- mysteerinen ilmiö asunnossa: vaikka muutat uuteen isompaan asuntoon tai konmaritat nykyisessä asunnossa rutkasti, kaappitilaa ei ole koskaan tarpeeksi.
- alkoholi ei maistu enää hyvältä, vain jotkut tädit jäävät salaa koukkuun ja lipittävät yksin viiniä tai olutta, monet siirtyvät juomaan teetä (etenkin vihreä tee, rooibos ja yrttitee)
- aletaan kiinnittää huomiota paljon enemmän luontoon ("taas ne syreenit kukkii...") ja eläimiin (etenkin linnut ovat tätien suosiossa).
- sauvakävely ja vesijuoksu, siinä tätien yleisimmät liikuntamuodot. Sähköpyörä nousussa.
- rintaliivit alkavat tuntua epämukavilta, monet vaihtavat kaarituettomiin tai muuten erityisen pehmeisiin.
- joku voi alkaa harkita kansallispuvun käyttämistä juhlapukuna
-
Aika raastavan raakaa realismia. Tilasin juuri netistä luksusteetä muutenm, 15 euroo purkki, ei ollu kunnollista vihreetä. Tädille kelpaa vain paras! 2 v sitten ostin käytännöllisen marimekon olkalaukun. Eccokenkiä, todellisen tädin parhaita ystäviä, ei kyllä vielä ole. Sähköpyörä harkinnassa. Kukalliset rintaliivit päällä nytkin, tosin kaarituella. . Lintuja tunnen enemmän kuin kukaan työpaikalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä tämä kenkäjuttu on, oletteko nuorempina käyttäneet jotenkin epäsopivia, väärän kokoisia tai väärän mallisia kenkiä? Mun on pitänyt aina ostaa leveälestisiä kenkiä, koska jalkani on leveä. On ollut ihan lapsesta asti.
En oikein hahmota miksi jalan muoto olisi jotenkin tätiominaisuus - paitsi jos tosiaan ihmiset yleisesti nuorena käyttävät jostain kumman syystä vääränmallisia kenkiä, ja vasta vanhempana siirtyvät oikeaan malliin. Siksi kengän sopivan lestin mainitseminen kuulostaa samalta kuin sanoisi että on siirtynyt käyttämään isompaa itselleen sopivaa hattukokoa, kun nuorena käytti liian pieniä kiristäviä hattuja...
Voi, kyllä ikääntyessä jalan kaari laskee ja jalka leviää. Jotkut, kuten mun äiti, ovat pilanneet jalkansa korkkareilla. Nyt on mutsilla sellaiset vaivasenluut, että hyvä että mitkään kengät menee. Mä en onneksi ole koskaan käyttänyt korkokenkiä mutta muutamia fiinimpiä vanhoja kenkiä on tallessa ja pieneksi ne on käyneet leveyssuunnassa.
Eikö tämä leviäminen johdu enemmän raskauksista kuin iästä, kun tukikudokset raskauden aikana pehmenevät? Jos tämä tulee myös iänkin myötä, niin saapa nähdä miten leveäksi tämä jo syntymästä leveä lesti sitten vanhuusiässä muuttuu 🤐.
Olen lapseton joten raskauksien aiheuttamista muutoksista en tiedä. Mutta näin 55-vuotiaana ja normaalipainoisena on vaan jalat levinneet. Kyllä luut muuttuvat, meneehän ihminen vanhetessa kasaankin. Apua muuten, minua ei ole vuosikausiin mitattu!
Kyllä varmaan ennen sitä tuli käytettyä sopimattomampia kenkiä.
Korkonilkkurit olivat vakiovaruste talvisissa juhlissa ja kesäisin arvokkaita ja korkkareita. Niitä pystyin pitämään töissäkin, eivätkä jalat yhtään kärsineet..silloin.
Kerran (viimeisen niillä kengillä), +45 iässä, kävelin pikkujoulusta kotiin 3 km, kun taksijonoon en tarjennut jäädä ja kunto on hyvä, siis niissä korkonilkkureissa. Jalkani toipuivat parin viikon sisällä siitä. Näin ei koskaan käynyt nuorempana.. Ei koskaan kipuja tai särkyjä jaloissa juhlien jälkeen.