Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kertokaa miten tätimäistyitte - vertaistukiketju
Oon 46 v ja omasta mielestä näpsäkkä ja nuorekas. Edestäpäin. Nyt näin pari kuvaa itsestä sivusta päin ja mikäs täti Tomera niissä näkyykään. Mulla on lyhyt tukka ja se korostaa paksua niskaa ja tuhtia ylävartaloa. Näytän rintavalta maatalon pehroorinnalta, vaikka en edes ole ylipainoinen, ihan samalta kuin suvun vanhemmat rouvat. Naurattaa olla tällanen muhkea rouva. Kaveriakin nauratti, sanoi että no nyt on.
Kommentit (1764)
Vierailija kirjoitti:
Löydän oikeasti kivannäköisiä juttuja Klingelin kuvastosta. Sekä vaatteista (mukavaa luonnonkuitua), tekstiileistä (koukeroisia kukkaprinttejä) että kengistä (reikäkuvioisia, leveälestisiä ja helppo potkaista jalkaan).
Apua.
Mä olen tilannut Klingeliltä yöpaitoja. Kauniinpia ja istuvampia ovat kuin nanson isot kaavut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä on kyllä hauska ketju :) Oman tätimäisyyteni olen huomannut
- hiuksiin on tullut harmaita raitoja
- pari vuotta sitten olin vielä elämäniloinen ja täynnä elinvoimaa, nykyään peilistä tuijottaa kulahtanut ilmestys
- silmäpussit, en tunnu pääsevän niistä eroon vaikka nukkuisin kuinka paljon
- paino alkaa kerääntyä vaikka syön täsmälleen samalla tavalla kuin olen syönyt vuosikausia
-minusta on tullut roteva, huomasin eräänä päivänä peilistä katsoessani että miten ihmeessä minulla on noin isot hartiat?
- olen alkanut höpötellä, yksin ja joukossa
- nykynuoriso... isolla egoilla varustettuja, eivät kunnioita muita ihmisiä (varsinkaan vanhempia) ja nykymusiikki on hirveä kuraa
- kävellessä tuntuu että lyllerrän eteenpäin
Minulla oli ihanat korkokengät, joilla oli hyvä kävellä. Silloin 35-vuotiaana. Ja hyvä kävellä tarkoitti sitä, että pikkujoulujuhlat meni oikein hyvin, vaikka olisi vähän tanssinutkin.
Sitten 43v otin ne teatterikengiksi. Käveltiin juna-asemalle, jalassa hyvät matalakantaiset kengät. Ei mulla kuitenkaan epärealistisia ajatuksia niistä korkkareista ollut. Junassa vaihdoin korkkarit ja Kansallisteatterihan on ihan siinä päärautatieaseman vieressä.
Pääsin aseman puoleenväliin, kun oli pakko myöntää tappionsa: jokainen askel sattui kuin pienellä merenneidolla ja riisuin korkokengät takaisin laukkuun.
Tätiydyin pari vuotta sitten kun sairastuin, paloin töissä loppuun, jouduin sairaslomalle ja koin rankan masennuksen. Ennen olin kiinnostunut vaatteista, muodista, meikeistä, liikuin ja olin hyvässä fyysisessä kunnossa. Äkkiä en vaan enää jaksanut, meni kaikki energia selviämiseen. Vaatteet muuttui säkeiksi, tukka harveni, korollisia kenkiä en enää voi pitää. En käynyt enää missään. Peilistä näkyi keski-ikäinen väsynyt harmaa nainen. Painoa kertyi vaikka jotenkin jaksoin vähän liikkua.
Nyt olen alkanut tervehtyä ja elämä kirkastunut, olen nousemassa uuteen eloon. Olen edelleen keski-ikäinen mutten halua luovuttaa plösähtämiselle. Nyt on kokemusta ja taisteluja käyty, annan sen näkyä, mutta treeni maistuu taas, paino on taas hallinnassa just tilasin uusia vaatteita zalandolta, istutin kyllä kukkiakin ja öljysin terassin. Menen ajoissa nukkumaan, tykkään käydä ruokaostoksilla.
Täti 44 kirjoitti:
Tätiydyin pari vuotta sitten kun sairastuin, paloin töissä loppuun, jouduin sairaslomalle ja koin rankan masennuksen. Ennen olin kiinnostunut vaatteista, muodista, meikeistä, liikuin ja olin hyvässä fyysisessä kunnossa. Äkkiä en vaan enää jaksanut, meni kaikki energia selviämiseen. Vaatteet muuttui säkeiksi, tukka harveni, korollisia kenkiä en enää voi pitää. En käynyt enää missään. Peilistä näkyi keski-ikäinen väsynyt harmaa nainen. Painoa kertyi vaikka jotenkin jaksoin vähän liikkua.
Nyt olen alkanut tervehtyä ja elämä kirkastunut, olen nousemassa uuteen eloon. Olen edelleen keski-ikäinen mutten halua luovuttaa plösähtämiselle. Nyt on kokemusta ja taisteluja käyty, annan sen näkyä, mutta treeni maistuu taas, paino on taas hallinnassa just tilasin uusia vaatteita zalandolta, istutin kyllä kukkiakin ja öljysin terassin. Menen ajoissa nukkumaan, tykkään käydä ruokaostoksilla.
Aivan, ne ruokaostokset. Nykyään on suosikkiruokakauppa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kahdessa vuodessa, tuossa viittäkymppiä lähestyessä muutuin kertaheitolla tädiksi.
- vyötärö hävisi, allit ilmaantuivat ja peppu lätistyi liikkumattomuuden takia. Ja merkillepantavaa oli että se ei hetkauttanut yhtään. Koko ikäni olen kyykännyt ja punnertanut ja pitänyt itseni timminä, nyt tuntuu että eiköhän sitä sorttia ole ollut tarpeeksi. Jooga sen sijaan innostaa.
- juhliminen muuttui velvollisuudeksi. Yritän päästä kotiin viimeistään puoliltaöin. Ja olin aina se joka ekana ja vikana tanssi pöydillä. No gt tai skumppa kyllä saattaa vielä auttaa asiassa...
- jo mainitut kengät: en enää suostu pitämään kivuliaita tai hankalia kenkiä, ostan vain eccoja tai Clarkseja tai Vagabondeja. Viime viikolla ostin elämäni ekat crocsit!
Mitä on tapahtunut takapuolelle? Vielä hetki sitten pystyi vakuuttamaan itsensä siitä, että stringit ovat alushousuista mukavimmat. Nyt pelkkä ajatus narusta persvaossa hiertää. Ja kasvaako mukavuudenhalu ihan loputtomiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Löydän oikeasti kivannäköisiä juttuja Klingelin kuvastosta. Sekä vaatteista (mukavaa luonnonkuitua), tekstiileistä (koukeroisia kukkaprinttejä) että kengistä (reikäkuvioisia, leveälestisiä ja helppo potkaista jalkaan).
Apua.
Mä olen tilannut Klingeliltä yöpaitoja. Kauniinpia ja istuvampia ovat kuin nanson isot kaavut.
Mäkin tykkään Klingelin vaatteista. Naisellisia ihania kukkamekkoja. Enhän mä löydä vaatekaupoista enää mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko pakko olla täti vaikka vanhenee?
Ei ole vaikka tämä keskustelu toisin antaakin ymmärtää. Voi myös pysyä omana itsenään ilman tätiytymisen harhakuvia.
Hyvä. En nimittäin koe marimekkoja, kasseja, läskipohjakenkiä yms. omikseni vieläkään. Aloin jo vähän huolestua, että mussa on jotskin vikaa ...
No, minulla ei ole läskipohjakenkiä, mutta ei ole korkojakaan vaan siistejä, siroja matalia kenkiä. Usein tennarit, mutta niitä nyt käyttävät kaikenikäiset.
Marimekkoa omistan yhden mekon verran, joka poikkesi heidän yleisestä tyylistään eli on istuva eikä kuosi ole värioksennus.
Kassin sijaan minulla on yleensä reppu tai tilava käsilaukku.
Vaatekaapissa tätiytymiseksi lasken kireiden toppien vaihtumisen tunikoihin ja löysempiin yläosiin, sen että sään mukaan pukeutuminen on tullut tärkeämmäksi kuin tyylikkyyden maksimointi, sen etten jaksa innostua muotivillityksistä vaan ostan aiempaa kalliimpia vaatteita sillä mielellä että niitä pidetään sitten kauan, ja tietysti sen että hämmentävän suuri osa vaatekaapin sisällöstä on 10 vuotta vanhaa tai vanhempaakin. Omaan silmään ne näyttävät vielä hyviltä ja klassisilta, mutta varmasti trenditietoisten nuorten silmiin ehdalta tädiltä. Eikä todellakaan mitään lantiofarkkuja tai napapaitoja enää, herranjestas!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun liikkuu ystävien kanssa, nuoret luovat sääliviä katseita kalkattavalle tätilaumalle.
Crockseja voi käyttää melkein kaikkialla, vaatteissa tärkeintä on mukavuus, ulkonäöstä viis.
Iltaisin ei jaksa valvoa, ja parasta vapaa-aikaa on se, kun saa olla yksin omien ajatustensa kanssa. Melu ja hälinä rasittaa kohtuuttomasti.
Tajuaa, että on niin vanha, että aika moni ovi elämästä on jo sulkeutunut.
-Tyytyväinen täti 40
Höpö höpö, olen itse 52 v ja paino sama kuin lähes koko elämäni (olen ollut hoikempikin). 168 cm ja 58 kg.
Miksette liiku jos ylipainoa on tullut?[/quote]
Jos katsot yhtään ympärillesi, huomaat että 50 ikävuoden jälkeen painoa alkaa kertyä, vaikka kuinka liikkuisi. Vain himourheilijat ja poikkeusgeeneillä varustetut säästyvät.[/quote]
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No kiitti. Nyt pukkaa klingelin mainosta joka sivupalkkiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole tätimäistynyt, vaikka täytin juuri 45v. Kroppa on hyvässä kunnossa, treenaan monipuolisesti. Oon aina tykännyt vaatteista, joten tykkään seurata trendejä
Miksette liiku jos ylipainoa on tullut?
Jos katsot yhtään ympärillesi, huomaat että 50 ikävuoden jälkeen painoa alkaa kertyä, vaikka kuinka liikkuisi. Vain himourheilijat ja poikkeusgeeneillä varustetut säästyvät.
Höpö höpöä taas. Ei ole mikään pakko lihottaa itseään vanhempanakaan, ihan itse sitä ruokaa tunget suuhusi valitsemasi määrän. Jos lihot, on se merkki siitä että olet syönyt liikaa. Olen 38-vuotias mies ja painan nyt saman verran (noin 60 kg) kuin 20 vuotta sitten kun olin armeijassa ja en ole aikeissa lihottaa itseäni vanhempanakaan. En ole himourheilija, autoa minulla ei tosin ole koskaan ollut, mutta pyöräilen työmatkani (yhteensä 12 km ja työ on ruumiillista) ja muutenkin liikun yleensä polkupyörällä. Syön enimmäkseen kasvisruokaa ja paljon rasvaa, syön joskus lihaakin, mutta se ei ole mikään herkkuni. Lihoisin, jos mättäisin suuhuni vastaavia määriä sokeri- ja hiilarimössöjä kuin nämä ylipainoiset. En kyllä kerralla paljoa edes pysty syömään, koska vatsani täyttyy niin nopeasti ja en pidä siitä ähkyntunteesta.
Mitä hittoa sinä täällä teet, kuikelo setämies? Tämä ketju ei ole sinulle. Mene selittämästä siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla tätimäisyys ilmenee sillä että olen kiinnostunut esim. linnuista, seuraan linnun ääniä kävelylenkillä ja olen jopa käynyt syöttämässä sorsia auringonkukan siemenillä.
Pukeudun edelleen klassisen trendikkäästi ja mulla on pitkät hiukset mutta nyt mietin pitäiskö leikkaa pitkä polkka tukka?
Herkkuja pitää nyt rajoittaa, olen herkkusuu mutta muuten syön terveellisesti, kilot kertyy salakavalasti vyötärölle joten minä jolla on aina ollut ampiasvyötärö, saa nyt tehdä töitä sen eteen että olisi edes vyötärö.
Olen liikunnallinen ja liikun paljon, aamuisin kroppa on hieman jäykkä jos hyppään heti sängystä herätessä, enkä venyttele.
Pää tulee kipeäksi rap musiikista ja teknosta. Kuuntelen nykyään mielelläni iskelmää, jota en sietänyt nuorempana.
Mutta tätimäisyys on myös sitä että periksi en anna, prkl!
Minä 30v tulin tänne huvikseni lueskelemaan ja hykertelemään ketjua,mutta sitten tajusin kauhukseni, että tätiytymisen ensimmäiset merkithän, ovat jo ilmassa:
- mulla on suosikkiruokakauppa
- olen siirtynyt kaarituettomiin rintaliiveihin ja puuvillaisiin peruskalsareihin
-ihastelen ihan hemulina lintuja, oravia ja kukkasia jne ja saatan käydä kävelyllä, ihan vain ihmetelläkseni luontoa
- vihaan farkkuja. Kaikissa housuissani on joustava vyötärö.
- minulla on aina mukana kassi, josta löytyy kaikkea työkaluista perus lääkevalikoimaan.
- vilkuttelen vieraiden ihmisten vauvoille
Tämäkö on tätiytymisen alkusoitto? Seuraavaksiko hamstraan kuviollisia tunikoita, puuhelmiä ja käytännöllisiä kenkiä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä tämä kenkäjuttu on, oletteko nuorempina käyttäneet jotenkin epäsopivia, väärän kokoisia tai väärän mallisia kenkiä? Mun on pitänyt aina ostaa leveälestisiä kenkiä, koska jalkani on leveä. On ollut ihan lapsesta asti.
En oikein hahmota miksi jalan muoto olisi jotenkin tätiominaisuus - paitsi jos tosiaan ihmiset yleisesti nuorena käyttävät jostain kumman syystä vääränmallisia kenkiä, ja vasta vanhempana siirtyvät oikeaan malliin. Siksi kengän sopivan lestin mainitseminen kuulostaa samalta kuin sanoisi että on siirtynyt käyttämään isompaa itselleen sopivaa hattukokoa, kun nuorena käytti liian pieniä kiristäviä hattuja...
Voi, kyllä ikääntyessä jalan kaari laskee ja jalka leviää. Jotkut, kuten mun äiti, ovat pilanneet jalkansa korkkareilla. Nyt on mutsilla sellaiset vaivasenluut, että hyvä että mitkään kengät menee. Mä en onneksi ole koskaan käyttänyt korkokenkiä mutta muutamia fiinimpiä vanhoja kenkiä on tallessa ja pieneksi ne on käyneet leveyssuunnassa.
Eikö tämä leviäminen johdu enemmän raskauksista kuin iästä, kun tukikudokset raskauden aikana pehmenevät? Jos tämä tulee myös iänkin myötä, niin saapa nähdä miten leveäksi tämä jo syntymästä leveä lesti sitten vanhuusiässä muuttuu 🤐.
Kyllä iän myötä tulee vaikka mitä "kivoja" muutoksia vartaloon. Raskaana olleille ehkä aiemmin ja enemmän, mutta vaikka itse en ole lapsia saanut, on kroppa selvästi muuttunut viime vuosina.
Löytyy raskausarpia (painon jojoilusta), muuten vaan leikkausarpia, lässähdystä havaittavissa siellä täällä mutta etenkin peffa on muuttunut terhakasta lättänämmäksi. Nilkat turpoavat nykyisin jos seisoo muutamankin tunnin yhtä soittoa, ei nuorena vaan. Hiuksia on lähtenyt PALJON ja harmaita tullut, leukaan sen sijaan ilmestyy välillä salavihkaa hajakarva. Jostain syystä välillä tulee myös finnejä edelleen, niin että niistäkään ei ole täysin päässyt eroon neljäänkymppiin tultaessa.
Harrastan liikuntaa arkiliikunnan lisäksi 3x viikossa, se ei ainakaan riitä pitämään kroppaa kuosissa kuten ennen. Samoin ruokavalioni muuttuu vuosi vuodelta terveellisemmäksi, mutta sekään ei ole näkynyt painossa mitenkään myönteisesti.
Tätiytyminen on saanut vauhtia siitä ettei ulkonäön miettimiseen ja tälläilyyn ole aikaa eikä energiaa kuten aiemmin, sekä siitä että minusta on vuosien mittaan tullut paljon mukavuudenhaluisempi. Vaatteiden pitää olla tarkalleen säähän sopivia, mikään ei saa puristaa, kiristää, hiertää eikä hiostaa. Vaatteet eivät myöskään saa olla sellaisia mitä pitää vähän väliä nykiä tai korjailla, esim. ei mitään hamosia joiden helmaa pitäisi kiskoa istuessa alemmas. Tuntuu myös että palelen helpommin kuin ennen vaikka rasvakudoksen pitäisi voida paksunpuoleisesti, senkin puolesta kevyimmät kesävaatteet on saanut heivata ja lämpimien vaatteiden osuus on kasvanut. Niin, ja jos on talvella liukas keli, jalkaan sujahtavat nastalenkkarit automaattisesti. Tyylikkäät tai eivät, en halua riskeerata vanhoja luitani.
Alamäki on alkanut, ei kun sopivan leveä pulkka pyllyn alle ja menoksi.
Vierailija kirjoitti:
Minä 30v tulin tänne huvikseni lueskelemaan ja hykertelemään ketjua,mutta sitten tajusin kauhukseni, että tätiytymisen ensimmäiset merkithän, ovat jo ilmassa:
- mulla on suosikkiruokakauppa
- olen siirtynyt kaarituettomiin rintaliiveihin ja puuvillaisiin peruskalsareihin
-ihastelen ihan hemulina lintuja, oravia ja kukkasia jne ja saatan käydä kävelyllä, ihan vain ihmetelläkseni luontoa
- vihaan farkkuja. Kaikissa housuissani on joustava vyötärö.
- minulla on aina mukana kassi, josta löytyy kaikkea työkaluista perus lääkevalikoimaan.
- vilkuttelen vieraiden ihmisten vauvoilleTämäkö on tätiytymisen alkusoitto? Seuraavaksiko hamstraan kuviollisia tunikoita, puuhelmiä ja käytännöllisiä kenkiä?
Kyllä vaan, siskoseni! Pian huomaat että trikootunika on kiva ja mukava kotivaatteena. Huoleton käyttää ja kuviot piristävät. Sitten jonain kauniina päivänä se löytää tiensä työpaikalle.
Puukorut tulevat, kun kyllästyt heittelemään roskiin metallisia rihkamakoruja jotka kulahtavat hetkessä käyttökelvottomiksi ja näyttävät halvoilta, mutta huomaat ettei timanttien säihke oikein mahdu budjettiin. Puiset, lasiset, nahkaiset ja muut edullisista mutta "aidoista" materiaaleista tehdyt korut ratkaisevat tämän pulman ja tunnet itsesi neroksi päästessäsi rihkamakurimuksesta.
Käytännölliset kengätkin tulevat vaivihkaa, tai pakolla jos sinulle ilmestyy vaivaisenluu, sinulle määrätään tukipohjalliset, kipeytät jalkasi tai kaadut pahasti korkkareilla. Aluksi tajuat että kiilakorot ovat paljon mukavammat kuin korot. Sitten huomaat että nykyään on saatavilla paljon kivoja matalia kenkiä. Tunnet olosi nuorekkaaksi huomatessasi ettei nuorillakaan enää paljon korkoja näy. Mutta likaiset tennarit näyttävät sinulla homssuiselta eivätkä rennon rokahtavilta. Kyllästyessäsi pitämään vaaleita tennareita siisteinä tajuat että on myös saatavilla mukavia, leveälestisiä siistimpiä kenkiä joissa ei ole muuta vikaa kuin tylsä ulkonäkö. Hankit yhdet, ihmettelet mikset aiemmin ole tajunnut miten kivaa on kun on mukavat kengät, hankit toiset ja jäät sille tielle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole tätimäistynyt, vaikka täytin juuri 45v. Kroppa on hyvässä kunnossa, treenaan monipuolisesti. Oon aina tykännyt vaatteista, joten tykkään seurata trendejä
Miksette liiku jos ylipainoa on tullut?
Niin, omasta mielestäsi. Ei se hoikkuus nyt kaikke anna anteeksi, vaikka niin haluat uskotella. Ei siinä trendein seurailut auta, kun ikää kertyy ja kaikki me muutumme.
Vartalo voi olla paremman näköinen kuin parikymppisenä jos on treenannut säännöllisesti ja ruokavalio on terveellinen. Tätä faktaa on turha kieltää.
N51
No ei voi. Viisikymppisenä ei vaan enää näytä millään paremmalta kuin kaksikymppisenä vaikka olisi kuinka hyvässä kunnossa ja timmimpi kuin silloin.
Jos ei muuta niin ihossa näkyy jo veltostuminen ja ajan kuluminen.
Tarvitsee paremmat lasit jos muuta luulee.
Sori.
Aikuinen nainen voi olla myös realisti.
Onko oikeasti noin vaikeaa tajuta, että jotkut tosiaan voi näyttää nuoremmilta kuin ovat?
Itselleni siis käy näin jatkuvasti, koska olen timmi ja freesin näköinen. Kasvot ovaalit ja korkeat poskipäät tekee myös nuoremman näköiseksi. En toki ole kasvoista parikymppisen näköinen, mutta kroppa on parempi kuin monella nuoremmalla. Olen aina treenannut, eri lajeja. Oon huomannut, että katkerimpia vastauksia tulee itseensä tyytymättömiltä..
Olen 50 plus kirjoitti:
Mulla tätimäisyys ilmenee sillä että olen kiinnostunut esim. linnuista, seuraan linnun ääniä kävelylenkillä ja olen jopa käynyt syöttämässä sorsia auringonkukan siemenillä.
Pukeudun edelleen klassisen trendikkäästi ja mulla on pitkät hiukset mutta nyt mietin pitäiskö leikkaa pitkä polkka tukka?
Herkkuja pitää nyt rajoittaa, olen herkkusuu mutta muuten syön terveellisesti, kilot kertyy salakavalasti vyötärölle joten minä jolla on aina ollut ampiasvyötärö, saa nyt tehdä töitä sen eteen että olisi edes vyötärö.
Olen liikunnallinen ja liikun paljon, aamuisin kroppa on hieman jäykkä jos hyppään heti sängystä herätessä, enkä venyttele.
Pää tulee kipeäksi rap musiikista ja teknosta. Kuuntelen nykyään mielelläni iskelmää, jota en sietänyt nuorempana.
Mutta tätimäisyys on myös sitä että periksi en anna, prkl!
Minä olen myös alkanut olemaan todella kiinnostunut linnuista ja luonnosta. Ennen juoksin kuulokkeet päässä, nyt kävelen luonnon ääniä kuunnellen :) Ikää 40 v.
Alue: Aihe vapaa
Ai, kokeilepa kuule portviiniä jälkiruuaksi oikein hyvän, kostean suklaakakun kanssa. On uskomattoman hyvä kombo ja kahvi kakun kyytipoikana jää kyllä kauas jälkeen! Tätäkään makuyhdistelmää en olisi suosituksesta huolimatta edes kokeillut ellen olisi jo saavuttanut tätistatusta.