Kertokaa miten tätimäistyitte - vertaistukiketju

Katselin lapsuusaikojeni karttapalloa ja ihmettelin, minne nämä kaikki maat on kadonneet.

Kyllä kolahti, kun erään kerran peiliin katsoessani huomasin  jollain lailla muistuttavani 70-kymppistä äitiäni. Pientä hamsteripussien alkua näkyvissä ja piirteet jotenkin terävöityneet. Olen 48 v.

Jännä, miten ainakin yhden kommentin mukaan puutarhanhoito olisi jotenkin tätimäistä. Olen 32 ja aina pitänyt kaunista puutarhaa parvekkeella ja pihalla.

Vierailija kirjoitti:

Minä, N45 +10 kg kirjoitti:

Käsi ylös, kuka säilöö vielä jossakin laatikossa sellaisia (klassikko tai lemppari) vaatteita, joihin parikymppisenä mahtui ja uskoo/toivoo/kuvittelee niihin joku päivä vielä mahtuvansa?

:-D

Nehän voi säästää lastenlapsille 😀

Niin tai tarvita jossakin naamiaisissa tai teemabileissä.

Vierailija kirjoitti:

Jännä, miten ainakin yhden kommentin mukaan puutarhanhoito olisi jotenkin tätimäistä. Olen 32 ja aina pitänyt kaunista puutarhaa parvekkeella ja pihalla.

Kyllä musta puutarhanhoito on erittäin tätimäistä, etenkin jos alkaa haalimaan jotain pelargonioita ja  lepertelemään niille hellehattu keikkuen .

Minä, N45 +10 kg kirjoitti:

Käsi ylös, kuka säilöö vielä jossakin laatikossa sellaisia (klassikko tai lemppari) vaatteita, joihin parikymppisenä mahtui ja uskoo/toivoo/kuvittelee niihin joku päivä vielä mahtuvansa?

:-D

Joo, on sekä yksi mekko että kaksi takkia. Mekko ostettu 1994 ja takit muutaman vuoden vanhempia. En kylläkään säilö niitä, ihan ovat jokakesäisessä käytössä. Yhtä hyvin mahtuvat kuin silloin.

N40

Tätimäisyys tulee esiin siinä, kun 19v tyttönen selittää jotakin asiaa ja en voi vertaisensa alkaa jutella ja koohata asiasta hänen kanssaan, vaan koitan rauhoitella ja esittää vaihtoehtoja. Ei enää samat asiat aiheuta ahdistusta, aiheet on vaihtuneet.

Ulkonäköä en nyt kommentoi, se on elämäntilanteen summa 😂

Vierailija kirjoitti:

Olen viisikymppinen ja paremmassa kunnossa kuin parikymppisenä. Pitkät hiukset, timmi vartalo, "ei-tätimäinen" pukeutumistyyli ja huoliteltu olemus muutenkin. Täti olen kyllä ihan virallisesti - tätiytynyt en todellakaan - enkä toivottavasti koskaan.

Okei. Kiva sulle. Mitä teet tätiytyneiden vertaistukiketjussa? 

Ostin helmikorvakorut :D

Tämä ketju on kiva ja ihana. Tätimäisyys ei siis olekaan välttämättä ikävää näkymättömyyttä vaan myös näitä hauskoja elämän asioita. Sydäntä ja sielua.

Olen mielelläni täti sellaisena kuin olen.

N56

Minä, N45 +10 kg kirjoitti:

Käsi ylös, kuka säilöö vielä jossakin laatikossa sellaisia (klassikko tai lemppari) vaatteita, joihin parikymppisenä mahtui ja uskoo/toivoo/kuvittelee niihin joku päivä vielä mahtuvansa

Ne vanhat vaatteet on kaikki liian isoja. Farkuissakin pari tuumaa liikaa vyötäröllä. Plus myös täysin nykypäivän tyyliin sopimattomia.

Tallessa toki, jos vaikka lihoisin takaisin tuohon kokoon ja muoti pyörähtää juuri sopivasti tuon tyylisiin.

Aika ihana ketju!!! :) Mielestäni vanheneminen ei ole mitenkään huono juttu, kunhan siis terveelliset elämäntavat on kunnossa ettei tule mitään kremppaa joka haittaisi eloa... Mutta rypyt ja muut ikääntymisen vääjäämättömät sivutuotteet, jotka "tädistää" muijan kuin muijan ennen pitkää - ihanaa, että niihin osataan suhtautua rennosti ja huumorilla! Siihen pyrin itsekin aikanaan. Olen vasta 31v, ja tuorein muutos olemuksessani on nyt mallia "mammautuminen", kun olen viimeisilläni raskaana.... Vielä vuosi sitten oli sikspäkki ja timmi pylly, nyt +15kg tullut lisää mutta ei ahdista, näen tän niin että nää on kaikki vaiheita jotka kuuluu elämään. Naisen elämään. Aion kantaa itteni ylpeydellä, läpi nåmä kaikki vuodet hautaan asti, vaikka mitä elämäsenmerkkejä vartaloon tulisi!

Kyllä tätiytymistä on havaittu vahvasti täälläkin, 43v iässä. Ja se on ihan ok!

-Ei ryppyjä, mutta ilme sellainen kestoväsynyt. Iho ollut aina hyvä, mutta nyt siitä on tullut jotenkin epätasaisen sävyinen. Pitäisi kai hankkia BB-voide...

-Olen alkanut pitää helmikoruista, huiveilla asustamisesta ja käsilaukussa tärkeintä on käytännöllisyys. Nuorena löytyi kivoja koruja vaikka H&M:ltä.

-Tyyliin ei enää sovi mikään boheemi sotkuisuus. Sotkunuttura, revityt farkut yms. saavat minut näyttämään vain puliakalta, ei sitten yhtään edgyltä tai boholta.

-Kuvittelin pitkään olevani nuorekas diggaillessani yhä heviä kuten 2000-luvun alussa. Sitten huomasin, että keikoilla melkeinpä enemmistö kävijöistä on keski-ikäisiä ja muistin että nuoret kuuntelevat aivan erilaista musiikkia joka omiin korviin kuulostaa aivan kauhealta

-Olen lopettanut shoppailun havahduttuani siihen että vuosien varrella nurkat ovat täyttyneet tavarasta ja niistä olisi syytä alkaa hankkiutumaan eroon.  

-somessa riittää facebook ja linkedin, tiktokit ym. nuorten suosikit menevät iloisesti ohi

-painoa on tullut lisää eikä se lähde vaikka mitä tekisi. Asiaa ei auta, että olen vuosien varrella oppinut hyväksi leipojaksi.

Oma kokemukseni paljon matkustaneena on, että rouvia arvostetaan maailmalla. Oon tykännyt kun mulle sanotaan nyt madame tai lady ja palvelu pelaa. Hauskaa myös kun charmantit vanhemmat herrat osoittaa huomiota.

Vanhemmat naiset on upeita, esim. Sari Havas, Ursula Andres, Sharon Stone, Elina Knihtilä, Anne Pohtamo...myös suvun vanhat naiset on upeita, kun osaavat ja järjestävät ja hoitavat.

Arvostusta meille!

Tulin tädiksi muutama vuosi sitten. Muuten en koe olevani millään tavalla tätimäinen.

Minä huomasin tulleeni tädiksi kun aloin ottaa korvatulpat baariin ja vaihtaa loppuillasta juoman vedeksi. Sitten huomasin että kotona on kiva olla, hankin mätsäävät pyyhkeet ja astiat, ja huomasin että vaatekaupassa samoja rekkejä hamuavat hopeiset harmaapantterit. Ostan vaatteet tuulenpitävyyden ja lämpimyydet perusteella enkä tykkää paljastella. Tuntuu että olen henkiseltä iältäni keski-ikäinen, vaikka olen vasta 26.

Vielä en ole aloittanut puutarhanhoitoa, sauvakävelyä ja bingoiltoja, sitä odotellessa...

Miten yli 40 v. ei ole ryppyjä? Olen kohta 34 ja mulla on otsassa eka ryppy. Mielestäni löysin myös pari harmaata haituvaa tukasta. Pari vuotta sitten festareilla tajusin, etten kuulu enää tähän porukkaan. Kuulun lapsiperhe porukkaan. Tykkään puutarhajutuista, leipomisesta. Tilasin myös Glorian ruoka lehden. Nuoremmat ei sitä varmaan lue🤔 en jaksa valvoa, nyt korona aikana on hyvä kun baarit suljetaan klo 23.

Yritän kai pukeutua nuorekkaasti, mutta mukavuus on pääasia. Käytän paljon urheiluvaatteita. Valokuvat on silti pahimpia, miksi naama roikkuu enemmän kun 10 vuotta sitten vaikkei sitä peilistä huomaa.

Tässä ketjussa on tosi kivoja tätejä! Kiitos monista nauruista. :-D Itse 42-v:nä olen siirtymässä tätikerhoon, toivottavasti nimenomaan näiden hauskojen tätien kerhoon enkä heidän, jotka asettuvat muiden yläpuolelle neuvoen toisia paino- ja tyyliasioissa.

Onko mitään ihanempaa kuin lämmin ja huumorintajuinen täti-ihminen, joka suhtautuu sekä itseensä että kanssaihmisiin ilman turhaa tärkeilyä?  En nyt ihan heti keksi.

Kukkahattumuiskautukset teille ihanat tädit!!

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmiten mulla on alkanut tulla vilu niskan alueelta, aloin siksi käyttää hartiahuiveja. Vilkaisin kerran peiliin, kun oli nykerönuttura ja hartiahuivi... auts.

Mulla on tuollainen tyyli ihan koko ajan ja rakastan sitä. Tulee sellainen tohtori tuli kaupunkiin -fiilis.

Tätimäisyydestäni kertoo se, että teiniaikojeni lempparisarja tosiaan oli Tohtori tuli kaupunkiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole tätimäistynyt, vaikka täytin juuri 45v. Kroppa on hyvässä kunnossa, treenaan monipuolisesti. Oon aina tykännyt vaatteista, joten tykkään seurata trendejä

Miksette liiku jos ylipainoa on tullut?

Niin, omasta mielestäsi. Ei se hoikkuus nyt kaikke anna anteeksi, vaikka niin haluat uskotella. Ei siinä trendein seurailut auta, kun ikää kertyy ja kaikki me muutumme.

Vartalo voi olla paremman näköinen kuin parikymppisenä jos on treenannut säännöllisesti ja ruokavalio on terveellinen. Tätä faktaa on turha kieltää. 

N51