Lue keskustelun säännöt.
Kertokaa miten tätimäistyitte - vertaistukiketju
Oon 46 v ja omasta mielestä näpsäkkä ja nuorekas. Edestäpäin. Nyt näin pari kuvaa itsestä sivusta päin ja mikäs täti Tomera niissä näkyykään. Mulla on lyhyt tukka ja se korostaa paksua niskaa ja tuhtia ylävartaloa. Näytän rintavalta maatalon pehroorinnalta, vaikka en edes ole ylipainoinen, ihan samalta kuin suvun vanhemmat rouvat. Naurattaa olla tällanen muhkea rouva. Kaveriakin nauratti, sanoi että no nyt on.
Kommentit (1764)
Kai se on ihan viime vuosina tullut, vaivihkaa. Eikä haittaa minua lainkaan.
Pukeudun mukavuudenhaluisesti ja kylmiin ilmoihin lämpimästi. Käytän kunnon kenkiä, eri tilanteisiin eri kengät eikä mitään yksiä tennareita juoksulenkeistä puurahatöihin ja juhliin.
Aina olen ollut hieman tätimäinen siinä mielessä että tykkään harrasteista, joihin se mielletään. Viime vuosina olen antanut jo piutpaut ennen päässä jyskyttäneelle ajatukselle että "mitä muut ajattelee" ja tehnyt sitä mistä tykkään - kuten sauvakävely. Nykyään "uskallan" tehdä sitä aivan huoletta.
Olen myös jo vähän alkanut putoamaan nuorisojutuista, en oikein ymmärrä viimeisintä muotia, saatika somejuttuja jotka voi muuttua jo päivissä tai viikossa täysin toisiksi. Toisaalta seuraan somea kuitenkin yhä ja asiat kiinnostaa omalla tavallaan.
Kaiken päälle olen lievästi ylipainoinen ja hiuksetkin leikkautin aika polkkamaiseksi pari vuotta sitten jo. Mulla on tosi paksut hiukset ja olisi hienot pitkinäkin, mutta en jaksa sitä laittamista. Työssäni pitkät hiukset pitäs pitää kiinni työturvallisuutta ajatellen, joten koen paljon vaivattomammaksi polkan. Ja onhan sekin nätti. Vaikka korostaakin tätimäisyyttä. Enkä enää värjää hiuksia, oma kaunis kuparinruksea kelpaa. Mutta kaukana nuoruuden - vain viiden vuoden takaisen - hiustyylini sivusiilistä ja räväkästä liilasta väristä :D
Kaiken päälle olen hieman "tylsä" - rakastan tosi paljon tavallista peruselämää eli työssäkäyvän arkea ja lomailen mielelläni lähinnä mökillä. Sairastin lukioiässä vaikean masennuksen useamman vuoden ajan, ja olen lähinnä nauttinut täysillä tästä nykyisestä aikusen elämästäni, kun se viimein on täyspäisosesti mahdollista - tavallista työtä, arkea, välillä lomia mökillä puutarhassa touhuten tai kotipihan laittoa, pyörällä tai suunnistaen liikuntaa säännöllisesti... Ei tarvitse ulkomaan reissuja tai biletystä tms.
N30
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No oishan se naurettavaa tässä iässä käyttää ponnaria ja kulkea revityt farkkushortsit jalassa ja nahkatakki päällä!
Ikä tekee tehtävänsä ja se on luonnollista.
Parasta sopeutua.
Ite oon tuntenu itseni tosi vanhaksi tädiksi jo pitkään, ikää 39v.
Mutta sitten kun muistelen miten vanhoja omat vanhempani olivat kun itse olin 15v. Hmm, ikäloppujahan ne oli, isä 39v ja äiti 38v. Ylipainoisia nipottajia ja käyttivät jotain toppahousuhiihtareita kesät talvet.
Mutta entäs sitten? Kaikki vanhenevat ja rupsahtavat kuitenkin.
Jos on laiha, on naama täynnä ryppyjä 35v eteenpäin ja jos on ylipainoa, no se on se kauneusvirhe..
Vierailija kirjoitti:
Pitkälle pääsee jo sillä ettei leikkaa hiuksiansa liian lyhyeksi.
Mun mielestä paras on, kun ihminen löytää sellaisen kampauksen, joka hänelle sopii. Monille ei sovi pitkät hiukset ja suomalaisten piirteet on usein sellaiset, että paras on polkkapituus.
Omasta mielestäni hirveimpiä hiuksia on ne ohuet, mutts ylipitkät hiukset, joita ei edes saa laitettua mitenkään. Sitten se vaan roikkuu hiirenhäntänä ja kasvot näyttää samslta kuin kaljuilla, koska hiukset ei yhtään toimi kehyksenä.
Kouvolakin on parempi.
Vierailija kirjoitti:
Myös mielestäni pienestä valittavat ihmiset ärsyttävät - toiset kärsivät syövästä, lapsettomuudesta tai konkursseista samalla kun toiset marisee, miten Kreetan all-inclusive hotellissa oli huonot lounaat.
Lapsettomuudesta valittaminen on yksi typerimmistä aiheista maailmassa, jossa on jo ihan liikaa ihmisiä. Voi kyynel jos just ne omat peräseinäjoen puolisukurutsaiset geenit ei pääsekään tuhoamaan vielä lisää luontoa. Itkupotkuraivari!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämäkin ketju mollaa naisia. Naiset eivät muka saisi vanhentua, vaikka miehet saavat.
Jos iäkkäämpi nainen kuntoilee, tai on muotivaatteet tai pitkä tukka, niin sanotaan, että 'yrittää olla nuori'.
On sitä muunlaistakin ajattelutapaa aikuisilla, kuin nuoruuden palvominen. Esim. pitkät hiukset sopivat, jos on paksu tukka ja haluaa olla naisellinen. Kaupat eivät juuri myy muuta kuin muotivaatteita, eli klassisia ei löydä vaikka haluaisi.
Ikääntymisessä on hyviäkin puolia, kuten näkemyksen karttuminen, rauhoittuminen, jne. Ei tarvi hötkyillä pikku asioista. Osaa ajatella itse, eikä niin välitä mitä muut ajattelevat.
Täällä pitäisi keskustelujen aloittajien rekisteröityä nimimerkillä, niin näkisi, onko aina sama joka aloittaa samantyylisiä aloituksia.
Vierailija kirjoitti:
No oishan se naurettavaa tässä iässä käyttää ponnaria ja kulkea revityt farkkushortsit jalassa ja nahkatakki päällä!
Ikä tekee tehtävänsä ja se on luonnollista.
Parasta sopeutua.
Ehkä olet jostain pikkupaikkakunnalta pohjoisesta. Etelä-Suomessa ja Tampereella joka toisella mummolla on pitkä tukka ponnarilla tai letillä ja se sopii, jos on paksut hiukset. Siihen ei tarvitse yhdistää nahkatakkia ja farkkuja, vaan voi olla mekko tai tunika, niin on naisellinen ihan fiksulla ja kypsällä tavalla.
Aikuisten naisten ei tarvi mennä mukaan nuoruuden ihannointiin, koska se aiheuttaa vaan turhaa stressiä, mutta ei myöskään tarvitse luovuttaa naisellisuudesta ikääntymisen takia. Pitkät hiukset voi laittaa monenlaiselle kampaukselle ja pitää hiuksia auki vaan kotona. Säästää kampaajakäynteihin kuluvasta rahasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taisin tätimäistyä tarkoituksella, tosin ajatuksenani oli päivittää tyyli aikuisemmaksi. Hupparityyli ei tuntunut enää omalta, vaan halusin vaatekaappiini hameita, neulemekkoja ja neuletakkeja, villakangastakkeja, silkkihuiveja, värikkäitä vöitä ja isoja hopeisia riipuksia.
Jalkaan avitetaan kenkälusikalla Ten Pointsin saapikkaat, Riekerin tennarit tai Pomarin kävelykengät. Punaiset Legerotkin löytyy. Ja olin kaikkien näiden kenkämerkkien löytämisestä vieläpä valtavan innostunut!
Kenkälusikan lisäksi omistan vaateharjan, nukanpoistajan, kenkäharjoja ja lankkeja, ja käytän niitä aktiivisesti.
Ehta tätihän minusta on kuoriutunut 😅
Mitä järkeä on ikuisessa laihdutuskuurissa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiloja kertynyt roimasti lisää, polkkatukka lyhyiden hiusten sijaan ja monitehosilmälasit. Ja korkokengät
unohduksiin.
Vierailija kirjoitti:
Taisin tätimäistyä tarkoituksella, tosin ajatuksenani oli päivittää tyyli aikuisemmaksi. Hupparityyli ei tuntunut enää omalta, vaan halusin vaatekaappiini hameita, neulemekkoja ja neuletakkeja, villakangastakkeja, silkkihuiveja, värikkäitä vöitä ja isoja hopeisia riipuksia.
Jalkaan avitetaan kenkälusikalla Ten Pointsin saapikkaat, Riekerin tennarit tai Pomarin kävelykengät. Punaiset Legerotkin löytyy. Ja olin kaikkien näiden kenkämerkkien löytämisestä vieläpä valtavan innostunut!
Kenkälusikan lisäksi omistan vaateharjan, nukanpoistajan, kenkäharjoja ja lankkeja, ja käytän niitä aktiivisesti.
Ehta tätihän minusta on kuoriutunut 😅
Ihanaa, punainen Legero on kaikkien tätikenkien äiti :D
Ylipäätään värikkäät kengät uivat salakavalasti tuulikaappiini muutama vuosi sitten ja kun olen katsellut ympärilleni, niin tosiaan: näyttää muutkin tädit näistä innostuneen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tykkään yksinkertaisesta, arkisesta elämästä ja saan iloa parvekekukista. Unirytmi on muuttunut varhaisemmaksi. Festarit ja muut massatapahtumat eivät kiinnosta, kuten eivät nykyiset pop-artistitkaan, kuulostavat lapsellisilta. Pukeutuminen on sään mukaista, paljastavasti en ole pukeutunut koskaan. Hiusväri on lähellä omaa väriä, nuorena oli jos jonkinlaista väriä. Vaatteiden koko on vaihtunut s-koosta m-kokoon ja värimaailma maanläheistynyt. Yleisesti ottaen nykyään on henkisesti parempi olla. :)
olen unohtanut kaikenlaiset korkokengät ja kiilakorot. se on sääli se.
nuorempana en osannut käyttää niitä ja ny on myöhäistä. kauniita ja naisellisia kenkiä on vaikea löytää. plus laadukkaita. joten kävelen sitten matalilla kengillä, kyllä niitäkin ihan nättejä saa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tätiydyin niin että päätin aloittaa tätinä olemisen. Tämä tapahtui samoihin aikoihin kun molempien kummilasteni (siis joiden kummiTÄTI olin) sekä sisaruksenlapsieni vanhemmat päättivät etteivät enää pidä yhteyttä minuun. Päätin että voin silti olla täti vaikka rakkaita tädin lapsia ei minulla enää olekaan ympärilläni.
Olen myös löytänyt ihania tätimekkoja joissa täteyteni pääsee loistoonsa. Puhuttelen myös itseäni tätinä. Jos olisin töissä tarhassa tai kirjastossa niin vaatisin minua puhuteltavan tarhan/kirjaston tädiksi.
Vierailija kirjoitti:
Taisin tätimäistyä tarkoituksella, tosin ajatuksenani oli päivittää tyyli aikuisemmaksi. Hupparityyli ei tuntunut enää omalta, vaan halusin vaatekaappiini hameita, neulemekkoja ja neuletakkeja, villakangastakkeja, silkkihuiveja, värikkäitä vöitä ja isoja hopeisia riipuksia.
Jalkaan avitetaan kenkälusikalla Ten Pointsin saapikkaat, Riekerin tennarit tai Pomarin kävelykengät. Punaiset Legerotkin löytyy. Ja olin kaikkien näiden kenkämerkkien löytämisestä vieläpä valtavan innostunut!
Kenkälusikan lisäksi omistan vaateharjan, nukanpoistajan, kenkäharjoja ja lankkeja, ja käytän niitä aktiivisesti.
Ehta tätihän minusta on kuoriutunut 😅
Mielestäni tyylikkäät, laadukkaat ja käyttötarkoitukseen sopivat vaatteet ja kengät sekä niiden huoltaminen ei kyllä ole mitään tätimäisyyttä todellakaan. Hyvä että olet löytänyt nämä asiat, ja toivottavasti moni muukin iästä riippumatta.
T. Lankannut kenkiä varmaan yläasteelta asti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitkälle pääsee jo sillä ettei leikkaa hiuksiansa liian lyhyeksi.
Pitkälle pääsee päättämällä pitää pitkät pätkäsemättä!
Katsoin vanhoja kuviani. Yllätyin, että pitkä pöyheä kuontaloni olikin enää liru verrattuna entiseen, näytin ihan spurgulta. Lyhyemmässä tukassa vain tädiltä. Valitse siitä sitten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myös mielestäni pienestä valittavat ihmiset ärsyttävät - toiset kärsivät syövästä, lapsettomuudesta tai konkursseista samalla kun toiset marisee, miten Kreetan all-inclusive hotellissa oli huonot lounaat.
Lapsettomuudesta valittaminen on yksi typerimmistä aiheista maailmassa, jossa on jo ihan liikaa ihmisiä. Voi kyynel jos just ne omat peräseinäjoen puolisukurutsaiset geenit ei pääsekään tuhoamaan vielä lisää luontoa. Itkupotkuraivari!
Mitä ne toisella puolella maailmaa elävät lapset tuovat minun elämääni? Tai minä heidän elämäänsä?
Tämä on liikuttava ketju. Nuoruuteni tytöt tätejä. Minun muistoissani olette yhä nuoria, semmoisina kuin teidät silloin tunsin.
M50
muuten en ole kauheasti tätiytynyt. mitä nyt keski-ikäisen ajatusmaailmaltani ja arvoiltani. mutta edelleen farkut jalassa tunika päällä ja olkalaukku. jalassa joskus tennarit kuten Supergat tai Converset. ja musamaku on edelleen soulia hiphoppia progea ja jazzia
N45
Moi te kaikki ihanat täti-ihmiset. Minä taidan jo olla mummeli vaikka ei ole lastenlapsia vielä. Ikää on 67 vuotta. Rakastan olla sellainen kuin olen. Tilaisuuden tullen meikkaan ja puen jopa vähän seksikkäät vaatteet päälle, mutta muuten nautin vain olemisesta, lenkkeilystä ja ystävien kanssa hengailusta. Mottoni on: leuka pystyyn, ettei kruunu putoa. Nyt elän elämäni parasta aikaa. Eläkää tekin täti-ihmiset naisen arvoista elämää ja nauttikaa siitä.