Kertokaa miten tätimäistyitte - vertaistukiketju
Oon 46 v ja omasta mielestä näpsäkkä ja nuorekas. Edestäpäin. Nyt näin pari kuvaa itsestä sivusta päin ja mikäs täti Tomera niissä näkyykään. Mulla on lyhyt tukka ja se korostaa paksua niskaa ja tuhtia ylävartaloa. Näytän rintavalta maatalon pehroorinnalta, vaikka en edes ole ylipainoinen, ihan samalta kuin suvun vanhemmat rouvat. Naurattaa olla tällanen muhkea rouva. Kaveriakin nauratti, sanoi että no nyt on.
Kommentit (1764)
Yhtäkkiä vintagevaatteissa näytin ihan "sen ajan" mummolta. Heivasin heti hittoon ne vaatteet.
Vierailija kirjoitti:
Tää on mulla, 56-vuotiaalla, uusin juttu:
kun ajan autolla hankalaan risteykseen, laitan radion pois päältä. Näen paremmin.
Voi v.
Ai luoja, minä teen tätä myös. En risteyksiin, mutta parkkipaikoilla ja kaupungissa ajaessa. Eli kun pitää oikeasti keskittyä enemmän kuin maantieajissa. Olen 39
Vierailija kirjoitti:
Ero, isän kuolema, äidin syöpä, muutto, jatko-opinnot, työpaikan vaihto, korona. Kaikki kerralla. En ole jaksanut enää pitää itsestäni huolta. Too much elämässä nyt.
Normaalia elämänkokemusta? Toi ei liity tätiytymiseen
Myötähäpeä .
Pakko olla joko täti tai teini 🙄
Jotkut selittelee normaalia vanhenemista tötimäisyytenä
Yritän taistella tätimäisyyttä vastaan. Kun taannoin jollekulle kerroin, että enhän minä nyt ole mikään tätimäinen, kun käytän tiukkoja housuja, nahkatakkia ja avokkaita, joissa on vähän korkoakin, talvella usein korollisia saappaita, niin siihen minulle vastattiin, että tuohan on niin perus-keski-ikäisen lookki kuin olla ja saattaa, vrt, joku Nicole Kidman.
Se siitä "nuorekkuudesta". Pitäis kai ostaa jotkut converset.
Ei todellakaan tee mieli mennä mihinkään festareille, alkoholia en uskalla ottaa, kun parin siiderin tai viinilasillisen jälkeen melkein nukahdan. Autossa kuuntelen Radio Suomea tai Ylen ykköstä (!). Pitkä tukka on kyllä joo, mutta se on usein nutturalla! Kuskina olen koko ajan rauhallisempi ja ennakoivampi.
Siitä kyllä iloitsen, että kaupan kassalla oleva nuorikin myyjä tervehtii yleensä sanalla "Moi" eikä esim. "Päivää" tms.
N52
Oon 70 ja en täti vieläkään, mutten pissiskään. Oon VAAN ITTENI
Vierailija kirjoitti:
Syömällä itsensä lihavaksi tätiytyy.
Olen yli 50 vuotias hoikka ja muodokas nainen.
Hiukset ovat pitkät vaaleahkot ja paksut.
Hymyilen paljon ja tykkään käydä keikoilla.
Pukeudun mielelläni lyhyisiin tiukkoihin mekkoihin.
Sääret kestävät katseet:)
Kuulostat enemmän mummolta kuin tädiltä. Älä välitä, kaikki me vanhennutaan joka päivä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi syötte itsenne niin isoiksi että naama roikkuu?
Miksi leikkaatte lyhyen tukan?
Ei voi käsittää???
Mies 30v
Päinvastoin, naama roikkuu vähemmän, jos kasvot on vähän pyöreämmät. Sehän on ihan loogista. Täytä vaikka muovipussi pinkeäksi, roikkuuko? Ota puolet sisustasta pois. Roikkuuko nyt? Niinpä.
Vierailija kirjoitti:
Yritän taistella tätimäisyyttä vastaan. Kun taannoin jollekulle kerroin, että enhän minä nyt ole mikään tätimäinen, kun käytän tiukkoja housuja, nahkatakkia ja avokkaita, joissa on vähän korkoakin, talvella usein korollisia saappaita, niin siihen minulle vastattiin, että tuohan on niin perus-keski-ikäisen lookki kuin olla ja saattaa, vrt, joku Nicole Kidman.
Se siitä "nuorekkuudesta". Pitäis kai ostaa jotkut converset.
Ei todellakaan tee mieli mennä mihinkään festareille, alkoholia en uskalla ottaa, kun parin siiderin tai viinilasillisen jälkeen melkein nukahdan. Autossa kuuntelen Radio Suomea tai Ylen ykköstä (!). Pitkä tukka on kyllä joo, mutta se on usein nutturalla! Kuskina olen koko ajan rauhallisempi ja ennakoivampi.
Siitä kyllä iloitsen, että kaupan kassalla oleva nuorikin myyjä tervehtii yleensä sanalla "Moi" eikä esim. "Päivää" tms.
N52
Ne converset ovat myös tätijuttu :D Nuoret käyttävät vanseja tai nikeja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi syötte itsenne niin isoiksi että naama roikkuu?
Miksi leikkaatte lyhyen tukan?
Ei voi käsittää???
Mies 30v
Päinvastoin, naama roikkuu vähemmän, jos kasvot on vähän pyöreämmät. Sehän on ihan loogista. Täytä vaikka muovipussi pinkeäksi, roikkuuko? Ota puolet sisustasta pois. Roikkuuko nyt? Niinpä.
Ennen pitkään se pulleampikin naama roikkuu kahta kauheammin...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yritän taistella tätimäisyyttä vastaan. Kun taannoin jollekulle kerroin, että enhän minä nyt ole mikään tätimäinen, kun käytän tiukkoja housuja, nahkatakkia ja avokkaita, joissa on vähän korkoakin, talvella usein korollisia saappaita, niin siihen minulle vastattiin, että tuohan on niin perus-keski-ikäisen lookki kuin olla ja saattaa, vrt, joku Nicole Kidman.
Se siitä "nuorekkuudesta". Pitäis kai ostaa jotkut converset.
Ei todellakaan tee mieli mennä mihinkään festareille, alkoholia en uskalla ottaa, kun parin siiderin tai viinilasillisen jälkeen melkein nukahdan. Autossa kuuntelen Radio Suomea tai Ylen ykköstä (!). Pitkä tukka on kyllä joo, mutta se on usein nutturalla! Kuskina olen koko ajan rauhallisempi ja ennakoivampi.
Siitä kyllä iloitsen, että kaupan kassalla oleva nuorikin myyjä tervehtii yleensä sanalla "Moi" eikä esim. "Päivää" tms.
N52
Ne converset ovat myös tätijuttu :D Nuoret käyttävät vanseja tai nikeja.
Ai jaa. 😂 Kiitos tiedosta, näköjään tiedon tasolla(kin) olen (olin) siis täti.
Olen 67 enkä vielä ole tätimäistynyt.
Ilmoitan sitten jos se tapahtuu, mutta epäilenpä vahvasti etten sitä päivää näe.
Tietenkään en näytä parikymppiseltä, sehän olisi täysin luonnotonta. Henkisesti olen kuitenkin hyvinkin nuorekas jos ei aika ajoin lapsekaskin enkä sitä häpeä. Se on ihanaa ja hauskaa, elämä on kevyempää elää kun ei ota liian ryppyotsaisesti.
Nautin nuorten seurasta, lapsista en niin välitä mutta heissäkin on joitakin hauskoja ja mielenkiintoisia yksilöitä joiden kanssa saa hyviä juttutuokioita, kuulee yllättäviä oivalluksia jne.
En pukeudu mummoksi vaan vaatteisiin joista pidän, jotka on yksilöllisiä ja oman näköisiäni. En yritä hysteerisesti pysyä nuorena koska se on mahdotonta ja jopa naurettavaa. Pidän kovasti itsestäni ja minusta pidetään koska olen avoin ja rento luonteeltani. En tuomitse enkä paheksu. Elän ja annan elää.
Elämä on mukavaa ja jopa ihanaa, haluan elää vielä piiiiiiiitkääääään!!
Niin ja kaikki krempat ja kivut ja epämukavuus kuuluu elämään. Miten sen kaiken kestää, on asennekysymys.
Henkisesti voi olla koko elämänsä tyttö ja ulkoisesti se ja sama.
Kivaan ketjuun vähän ikävämpää kulmaa:
Olen huomannut, että ennen niin kovin avoimuuden ja herkkyyden nimeen vannonut minä on alkanut kyynistyä ja kovettua. En tahdo enää kertoa rehellisesti mitä kuuluu, sillä en luota kysyjää oikeasti kiinnostavan. Myös mielestäni pienestä valittavat ihmiset ärsyttävät - toiset kärsivät syövästä, lapsettomuudesta tai konkursseista samalla kun toiset marisee, miten Kreetan all-inclusive hotellissa oli huonot lounaat.
Tässä on selvä riski siihen, että keikahdan sinne pimeälle puolelle, missä kiilaan sporasta ensimmäisenä ulos muista välittämättä, tai haukun nuorempia naisia pinnallisiksi.
Olen hankkinut lahkeellisen uimapuvun.
Estrogeenii tihkuva tukka lähes siiliksi nidkasta ja divulle vähän pitempi. Se riitti.
Kaikki alkoi sukupuolenvaihdos leikkauksestani.... yhtäkkiä tajusin tulleeni tädiksi.
Kun nuori mies antoi paikkansa mulle ratikassa - järkytyin mutta istuin siihen.
Olen 62 v. työssäkäyvä, ihan aktiivinen ihminen, en ymmärrä miten olenkaan niin vanhan näköinen, ettäkö en kestäisi seistä kulkuneuvossa.
Alkoi tulla kaikkia terveysongelmia ja siitä kuinka hyvin vatsa toimii kunakin päivänä tuli tärkeä asia. Harrastan sauvakävelyä ja vesijuoksua. Yleisin asuni on verkkarit tai tuulipuvunhousut.