Kertokaa miten tätimäistyitte - vertaistukiketju
Oon 46 v ja omasta mielestä näpsäkkä ja nuorekas. Edestäpäin. Nyt näin pari kuvaa itsestä sivusta päin ja mikäs täti Tomera niissä näkyykään. Mulla on lyhyt tukka ja se korostaa paksua niskaa ja tuhtia ylävartaloa. Näytän rintavalta maatalon pehroorinnalta, vaikka en edes ole ylipainoinen, ihan samalta kuin suvun vanhemmat rouvat. Naurattaa olla tällanen muhkea rouva. Kaveriakin nauratti, sanoi että no nyt on.
Kommentit (1764)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se tapahtui todella nopeasti. Hetki vielä olin nuorekas vielä, tukka oli tumma, suhasin metrolla keskustaan jalassa pillifarkut, selässä trendikäs reppu kuunnelleen jotain rankkaa musaa korvalapuista, sitten lyhyen ajan päästä tukka oli ihan harmaa, päällä oli sellaiset mukavat vaatteet ja ergonomiset kengät (joita käyttävät lähinnä yli 80-vuotiaat), korvalapuilla kuuntelin radio-ohjelmia kuten Luontoilta tai Aristoteleen kantapää ja mukana oli tätimäisesti kymmenen muovikassia tai muuta nyssykkää.
En tiedä mitä tapahtui ja milloin. Täysi mysteeri.
Hei toi radio-ohjelmajuttu kävi mullekin! Yhtäkkiä ei jaksanut enää yhtään räimettä tai varsinkaan kaupallisten radioiden levotonta äänvirtaa. Nyt kuuntelen Politiikkaradiota, jazzia ja klassista musaa. Eli olen kuin isäni, jolle pyörittelin alle kolmekymppisenä vielä silmiä, että miten joku JAKSAA kuunnella noin tylsää jaaritusta ja jotain iänikuista klasaria. Hupsista vaan.
Kyllä! Mullakin Poliitiikkaradio on yks suosikki, etenkin Puheet päreiksi :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näytän 10-15 v ikäistäni nuoremmalta, ei tätiytymisen merkkejä.
N47Niin mäkin, kunnes sitten satun näkemään itseni valokuvissa.
No, oikeasti olen liian kirveellä veistetty, pitkä ja kolho ollakseni varsinaisesti tätiytynyt miten se ehkä yleensä mielletään. Tarkemmin ajateltuna olen vanha kotka.
N47
Vanhat kotkat on parhaita! Nimimerkki kiltin vanhan mummon ruumiissa oleva vanha kotka
Vierailija kirjoitti:
En ole tätimäistynyt, vaikka täytin juuri 45v. Kroppa on hyvässä kunnossa, treenaan monipuolisesti. Oon aina tykännyt vaatteista, joten tykkään seurata trendejä
Miksette liiku jos ylipainoa on tullut?
Sä olet hyvä esimerkki, että vanhempikin voi olla vielä hyvässä kunnossa. Joku kommentoi, että oksettaa toisten pukeutuminen, kun muodot näkyy. Luultavasti tätä ihmistä oksettaa hänen oma huono itsetunto.
Tämä on piristävä ketju! Ollaan ylpeästi tätejä. Ajattelin muuten, että tänä kesänä hankin kesähatun tai -päähineen, koska korvia paleltaa tuulisella säällä ja menee hiukset sekaisin. Jotenkin puetumpi olo päähine päässä.
Olin ihan kauhuissani kuullessani, että Radio Mafia perustettiin 30 vuotta sitten.
Miten voi olla muka 30 vuotta siitä, kun kuitenkin tämäkin uudistus on ihan tuoreessa muistissa ja sikäli puhdasta lähihistoriaa.
Mielestäni 30 vuotta sitten elettiin 70-lukua, koska ihan hetki sitten pelkäsin y2k-hommia ja millenniumin maailmanloppua.
Vierailija kirjoitti:
Tässä juuri mietin, että en edes muista, milloin olen viimeksi laittanut tukkaani edes sen vertaa että olisin sen föönannut. Eikä ole mikään luonnonkaunis paksu kuontalo, vaan ihan perus ohuehko maantienharmaa, jota pidän hapsottavalla nutturalla tai niskassa ponnarilla, että mahtuu pyöräilykypärän alle.
Käytän lenkkareita, sukkahousuja, kaapumallisia mekkoja, tuulitakkia... Meikkiä sen sijaan en, paitsi joskus juhlissa (joita nyt ei ole). Ennen meikkasin edes vähän joka päivä ja ainakin töihin. Enää en sinnekään.
Ostin parvekekukkia ja siemailen parvekkeella drinkkejä. Vielä hetki sitten join vain olutta ja viiniä, nykyään ostan Alkosta rommia ja giniä. Kohta varmaan sherryä...
Ikää ei ole vielä edes 30, mutta näytän vähintään 10v vanhemmalta, joten enköhän solahda sujuvasti tätikerhoon.
Tuollaisen varhaistätiytymisvaiheen jälkeen sulle tulee pehmeä lasku tositätiyteen :)
(Ostin tänään minäkin parvekekukkia)
Kun lapset aikuistuivat ja muuttivat kotoa pois.
Olen 43-v ja kärvistellyt tätiytymisen merkkien kanssa viimeiset pari vuotta: paino noussut ihan uusiin lukemiin, kaksoisleuka, roikkuvat silmäluomet, paksut käsivarret, harmaantuvat hiukset ja kulmakarvat, maksaläiskiä jne. Olen järkyttynyt. Olen nyt keventänyt syömistä ja lisännyt merkittävästi liikuntaa. En aio antaa tätiytymiselle periksi! Olen myös kartoittanut kasvojen kuorintahoitoja ym.
En osallistu tapahtumiin, jotka alkavat myöhemmin, kuin klo 19. Työ imee mehut sen verran tehokkaasti, etten vaan jaksa.
N46
Huomaan olevani siinä iässä että alan tätimäistymään kovaa vauhtia! Huomaan kyttääväni parvekkeella ohimeneviä ihmisiä ja kurkin verhojen takaa kun kuulen jonkun naapurin juttelevan pihalla. Vien silloin roskia roskakatokseen että saisin tilaisuuden päästä naapureiden kanssa juttusille. Mikä parasta, huomaan että kaikki muutkin naapurit tekevät aivan samaa! Hehheh 😃
Olen viisikymppinen ja paremmassa kunnossa kuin parikymppisenä. Pitkät hiukset, timmi vartalo, "ei-tätimäinen" pukeutumistyyli ja huoliteltu olemus muutenkin. Täti olen kyllä ihan virallisesti - tätiytynyt en todellakaan - enkä toivottavasti koskaan.
Minulla on mummon vanhat sherrylasit. Ajattelin ihan tosissani ostaa sherryä! En tosin ole vielä päässyt Alkoon asti mutta vielä se päivä koittaa :D Voisi vähän neiti Marplen tyyliin siemailla sherryä. Olen alkanut pitää englantilaisesta posliinista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näytän 10-15 v ikäistäni nuoremmalta, ei tätiytymisen merkkejä.
N47Niin mäkin, kunnes sitten satun näkemään itseni valokuvissa.
No, oikeasti olen liian kirveellä veistetty, pitkä ja kolho ollakseni varsinaisesti tätiytynyt miten se ehkä yleensä mielletään. Tarkemmin ajateltuna olen vanha kotka.
N47
Vanhat kotkat on parhaita! Nimimerkki kiltin vanhan mummon ruumiissa oleva vanha kotka
Heh, mulla toisin päin: olen kiltti mummo vangittuna vanhan kotkan ulkomuotoon :D Tästähän seuraa se, että lapset ja nuoret suhtautuvat varauksella ja yllättyvät, kun olenkin ihan kiltti ;)
N47
Tukka on harmaantunut, vielä sitä kehtaa ruskeaksi sanoa mutta edessä on jo ihan harmaita suortuvia. Keho on lössähtänyt, olen kyllä mussuttanut kaikkea turhaa viime vuosina, että ehkä herkkujen jättäminen voisi vielä auttaa, mutta. Ennen laihtui nopeammin.
Selkä on AINA kipeä. Venyttelen aamuin illoin, myös työpäivän aikana. Samoin olen aina väsynyt. Luulin olleeni parikymppisenä väsynyt mutta ei, tämä on vielä kamalampaa.
Kaupoista on vaikea löytää vaatteita, kun ne on kaikki kamalan nykymuodin mukaisia. Ei ole verrytelyhousuja enää olemassa, on vain trikoita tai college-housuja. En halua vetää takamus "paljaana" pitkin lenkkipolkua!
En jaksa enää kuunnella musiikkia. En tunne nykyartisteja, enkä haluakaan tuntea. Haluan rauhaa ja hiljaisuutta (enpä olisi teini-ikäisenä raveissa ramppaajana uskonut että sekin päivä vielä nähdään).
Nuorempana ajattelin, että luxus on shoppausmatka Nykiin. Olen ollut siellä, en tykännyt. Nykyään luxusta on viiniä muumimukissa villasukat jalassa sohvalla tv:tä katsellen.
Huomasin tätimäistyneeni kun muitten mielipiteet siitä miltä minun pitäisi näyttää alkoivat olla yks hailee. Menen ja teen mitä tykkään, ihmetelkööt ne joilla on joutilasta aikaa minun rumia kenkiäni, jenkkakahvojani ja allejani.
-Olen toisella kierroksella kuten moni tuttukin. Aika monella myös alkaa olla lapsenlapsia, itsellä ei sentään vielä.
-Syön verenpainelääkettä. Olen onnellinen siitä ettei kolesteroli ole noussut.
-Olen tajunnut että huivit ovat todella näppäriä asun piristäjiä. En nyt tarkoita mitään vilttikaulaliinoja, vaan ohuita silkki- ja viskoosihuiveja.
-Kuuntelen samaa musiikkia kuin 20 vuotta sitten JA nykynuorison suosima musiikki kuulostaa mielestäni aivan kamalalta.
-En tykkää valvoa myöhään.
-Vannoin että minulla on mummonakin vähintään vyötärölle hiukset. No, ovat enää puoleen selkään ja lyhenemässä edelleen kun paksuudesta on kadonnut puolet.
-Sen sijaan yksittäisiä karvoja on alkanut ilmestyä harvakseltaan outoihin paikkoihin ja niiden varalta pitää tarkistaa naamansa huolellisesti viikottain. Ja minulla on vielä yleisesti ottaen tosi maltillinen karvankasvu...
-En jaksa innostua kasari- ja ysärivaikutteista muodissa koska olen pukeutunut ja kyllästynyt niihin jo nuorena.
-Huolehdin koko ajan jostain, en enää kuvittele olevani kuolematon ja että asiat järjestyvät itsestään.
-Omistan useamman trikootunikan. Ne ovat vain kotivaatteita, mutta 5v sitten minulla ei ollut ensimmäistäkään trikootunikaa.
-Minusta nykyajan jättipylly-vartaloihanne on naurettava. Samoin hämähäkkiripset, contouring jne.
-Minua ei saisi baariin kirveelläkään, en halua valvoa niin myöhään. Sitä paitsi kaikki muut olisivat väh 15v nuorempia.
Ei sillä ettenkö näyttäisi 10-15 v todellista ikääni nuoremmalta, mutta jostain syystä kaikki kaverinit ja siskokin ovat muuttuneet tädeiksi. Aikaisemmin oltiin tyttöporukka.
Onko se tätiytymisen merkki kun pitää ulkona liikuskellessa jutella ihmisille? Mummoista varsinkin saa oikein laadukasta juttuseuraa.
Vierailija kirjoitti:
En kyllä ymmärrä, miten ennen ihan solakat säärenikin ovat muuttuneet kahdeksi pölkyksi. Tämä kaikkinainen rotevoituminen tuntuu kovin merkilliseltä, koska ihan äsken vuonna 2000 olin kuitenkin solakka ja siro. Minne se siro ja söpö ihminen hävisi, ja kuka on tämä kaakattava pullukka minun sieluni ympärillä?
Haluan halata sua ja kaakattaa sun kanssa yhdessä <3 Ihanasti kirjoitettu :D Hyvää yötä sun sielulles!
Raskauden jälkeen kun lihoin 20 kiloa, josta kymmenen jäi. Lisäksi en ole enää hirveästi panostanut nykymuodin seuraamiseen kun rahat menee ihan johonkin muuhun. Niin sitä vaan tätiytyy. Olen kylläkin viimeaikoina koittanut vähän päivittää itseäni ja karistaa näitä liikakiloja.
Mulla sama kokemus. Nuoremmat eivät juhlissa suoraan sano, että täti voisi jo lähteä kotiin mutta kyllä se ilmi käy. Toisaalta ihmeellistä, että työkaverini, viisikymppinen mies, kyllä kelpaa bileseuraksi yökerhoon mutta mä en.
Sellaista se kai on. Pitänee jättää firman juhlat väliin tai roikkua mukana.