Lue keskustelun säännöt.
Ihmetyttäneet hääkokemukset -peukutusketju
Näin kesän alussa ja hääkauden lähestyessä verestetään menneiden vuosien ihmetyttäneitä hääkokemuksia. Oliko hääkutsussa jo jotain kummallista tai tapahtuiko juhlapäivänä jotain erikoista? Oliko kaverin häissä tarjolla makaronilaatikkoa? Käskettiinkö vieraita tuomaan lahjat vaaleasävyisiin papereihin käärittynä? Yksi asia per viesti. Peukku ylös = ihmetyttäisi minuakin, peukku alas = mitä ihmeellistä tässä on? Ap aloittaa: Olin morsiamen kaveri ja sain kutsun häihin. Kutsu oli kaksiosainen: minut oli kutsuttu kirkkoon seuraamaan vihkimistä ja iltabileisiin juhlapaikkaan. Näiden välissä oli kuitenkin ns. häävastaanotto/päivällinen muussa tilassa, jonne minua ei kutsuttu. Eli vihkimisen ja iltabileiden välissä oli monen tunnin "tyhjä tauko" vietettäväksi toisella paikkakunnalla, jonne olisin vihkimistä varten matkustanut. Ymmärrän, että hääpari halusi säästää tarjoilukuluissa karsimalla juhlavieraita, mutta skippasin koko juhlapäivän suosiolla. Ei napannut vihkiminen, yksin kaupungilla vietetty iltapäivä jotain noutoruokaa mutustaen + kännisten ihmisten katselu iltabileissä. Ap
Kommentit (1474)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi olla kiellettyä, että vasta vihitty aviopari lähtee valokuvattavaksi heti vihkimisen jälkeen ja vieraat jäävät odottamaan. Sinä aikana ei tapahdu mitään. Yleensä kuumaa ja ahdasta, jano mutta ei juotavaa. Ja voi mennä yli tuntikin. Parit tällaiset häät kokenut.
Niinpä. En tajua miksi kuvauksessa ei voi käydä ennen vihkimistä. Tai sitten niin, että kuvaaja tulee juhlapaikalle ja kuvat otetaan siellä. Vieraat saavat istua ja seurustella ja saavat juotavaa.
Moni pitää edelleen kiinni siitä, että ovat yön erossa ja näkevät vasta vihkimisessä. He jotka eivät pidä, käyvät todennäköisesti kuvattavana ennen vihkimistä. Olen itse kuvannut sekä että. Juhlapaikalla kuvaaminen ei aina onnistu, juhlapaikkoja on esim keskellä kaupunkeja ja aurinkoisena päivänä on tuskaa etsiä valon puolesta sopivaa paikkaa, joka olisi vielä rauhallinen, ettei pari olisi ihan jäykkinä kuvissa.
Mikä idea siinä on, että ollaan yö erossa ja nähdään vasta vihkimisessä? Jos joku asian ymmärtävä osaisi kertoa.
Vanha uskomus että ennen vihkimistä näkeminen tuottaa huonoa onnea
Suomessahan kuitenkin perinteisesti morsiuspari on kävellyt kahdestaan alttarille, eli sama kai se on, näkeekö ennen vihkimistä kirkon ovella vai jo tuntia-paria ennen valokuvauksessa. Eivät nämä muualta matkitut perinteet ainakaan erotilastojen valossa ole parantaneet avio-onnea...
Ai mitä, kyllä niissä häissä joissa minä olen ollut on isä saattanut morsiamen. Sulhanen "ottanut kopin" vasta käytävän päässä lähellä alttaria.
Ja ei kai kukaan normaaliälyinen kuvittele, että hääperinteet jotenkin avio-onnea parantaa. Eiköhän se puoli ole enemmän kiinni parinvalinnasta, kommunikaatiosta ja kyvystä tehdä kompromisseja. Se sitten taas on ihan toinen asia, että ne parisuhteeseen sitoutumista yli 10 k kemuilla juhlistavat haluavat tehdä niistä elämänsä kalleimmista juhlista oman näköiset ja valita hääperinteistä ne jotka kivalta tuntuu. Ei sillä nykyaikana ori enää taikauskon kanssa mitään tekemistä.
Tuo, että isä saattaa ,on muualta aika hiljattain napattu tapa.
Ei se perinteinen suomalainen tapa ole.
Vielä 80- luvulla niissä häissä joissa itse olin vieraana ( + omani) kaikki kävelivät parina eikä isä tai kukaan saattanut.
Siinä on vähän sellainen maku että nainen ei ole itsenäinen vaan isä luovuttaa tulevalle aviomiehelle.Ihan kaunis tapa on se että isä saattaa mutta jos nyt ei kerran takauskolla ole enää mitään tekemistä näiden perinteiden kanssa, niin miksi kiusata häävieraita , eikö voisi käydä kuvassa ennen vihkimistä?
Sehän tässä nyt oli se pointti.Olin 32 v, kun menin naimisiin. Olin vuosia aikaisemmin muuttanut pois kotoa. Yli 10 v aikaisemmin.
Isäni saattoi minut. Tämä oli hänelle tärkeä asia ja mielelläni sen hänelle sallin.Jos joku tuntematon asiaa paheksuu, sillä ei ole merkitystä.
Sallinet näsäviisasteluni: menin itse taannoin toista kertaa naimisiin. Olisiko siinä tapauksessa sitten entisen mieheni saattaa mut maistraatin "alttarille"?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
SATA asiaa?? Älytöntä. Olin häissä joissa sulhon piti keksiä kolme asiaa eikä millään meinannut saada puristettua edes niitä. Oli todella vaivaannuttavaa. Olisiko lopulta tuskastuneena sanonut että ossaa tehdä ruokaa ja sai morsiamen takaisin. En tajua miksi tällaisia leikkejä järjestetään jos tiedetään ettei pari ole mikään supliikki viihdyttäjä ja esilläolo on selkeästi tuskaa. Tuskaa se on vieraillekin.
Vierailija kirjoitti:
Morsiamenryöstöleikkinä oli,
että sulhasen piti keksiä 100 asiaa jota rakastaa morsiamessa.Sulhasparka ei ollut millään keksiä riittävästi asioita. Tämän takia leikki kesti turhan kauan ja yleisö oli vaivaantunutta.
Ah. Yksissä häissä sulhasen piti kerätä kukkia ja kertoa jokaisen kukan kohdalla miten se liittyy vastavihittyyn vaimoon.
Nyt me kaikki tiedämme, että vaimolla on hyvä vattu.
Vierailija kirjoitti:
Mennessäni ex-mieheni kanssa aikoinaan naimisiin läheiset kyselivät lahjatoiveiden perään. Mitään erityisiä lahjatoiveita meillä ei ollut, saimme lakanoita ym. mukavaa. Miehen ystävien kysyessä lahjatoiveita oli mies todennut, ettei heidän tarvitse tuoda lahjoja. Hääjuhlissa oli todella kummallista, kun vain minun sukulaiseni ja ystäväni toivat lahjoja ja miehen puolelta kukaan ei muistanut mitenkään. En siis tässä surkuttele lahjojen perään, vaan harmitti erilaiset "säännöt" vieraita kohtaan.
Siis surkutteletko nyt sitä, että miehesi kertoi omat sääntönsä omille sukulaisille ja sinä omillesi? Vai sitä, että ihmiset toimivat kuten oli neuvottu eli toisen toivat lahjoja ja toisen eivät.
Hääjuhlissa hääparin isät pitivät puheet. Morsiamen isä aloitti ja hän oli kirjoittanut todella sekavan ja sairaan puheen, jossa puhui sulhasen vuosia kestäneestä erektio-ongelmista ja "toivotti sulhasen tervetulleeksi sukuun". Tämän jälkeen oli sulhasen isän puheen aika. Sulhasen äiti oli "unohtanut" miehensä autoon (=oli niin humalassa) ja lopulta sulhasen isä piti puheenvuoron siitä, kuinka ylpeä hän on itsestään ja kuinka hieno mies hän onkaan. Morsianta ei puheessa mainittu sanallakaan. Lopuksi laski housut nilkkoihin ja näytti paljasta pyllyä morsiamelle ja sanoi tervetuloa sukuun
Tämä pari on sittemmin eronnut, kun tuo "hieno mies" petti vaimoaan morsiamen kanssa tunnin kuluttua häistä.
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut häissä, joissa morsian oli jo alttarilla aikamoisen juovuksissa, ja myöhemmin illalla sammui. Ruoka oli hyvää, mutta loppui kesken heti alkuvaiheessa. Oli kesä ja hääpaikalla oli todella kuuma, mutta mitään alkoholitonta juotavaa ei ollut tarjolla paitsi tietysti vettä. Kun tuntikaupalla juo vettä, alkaa tulla aika ikävä olo. Sitten kun keksittiin, että lähellä on kioski, josta voisi hakea jotain juotavaa, se meni kiinni nenän edestä. Lapsia ei saanut häihin tuoda, silti jotkut toivat.
No, monen muun tapaan tämäkin pariskunta on jo ajat sitten eronnut.
Onko kukaan muu pannut merkille, että tavalla tai toisella epäonnistuneista häistä kerrottaessa muistetaan mainita loppukaneettina, että pariskunta on eronnut? Näin on ollut aiemmissakin hääketjuissa. Onnistuneista ja mukavista häistä kerrottaessa ei muisteta kertoa, että ero on tullut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sukulaisen häät joihin kutsuttiin kaikki kylän miehistä kummin kaimoihin. Koko perheeni oli kutsuttu, äitini ja isäni, veljeni tyttöystävineen ja minä. Erikoista oli että omaa avomiestäni ei kutsuttu. Mies oli kuitenkin hääparille tuttu ja olimme tuohon aikaan olleet jo vuosia yhdessä. Ymmärtäisin, mikäli häät olisivat olleet pienet... Kiusaantuneena sitten häissä mutisin jotain työkiireistä kun morsiammen äiti kyseli miksei mieheni tullut juhliin.
Olisit voinut ihan hyvin kertoa totuuden: hän ei saanut kutsua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
omista häistäni jäi jälkikäteen mietityttämään/harmittamaan ettemme ottaneet yhteiskuvaa koko juhlaväestä. en tajunnut asiaa juhlapäivänä kuin vasta illalla, jolloin osa vieraista oli jo lähtenyt. :(
Olimme häissä joissa täytekakku loppui kesken ihan alkuunsa. Osin koska osa häävieraista antoi omien lasten hakea koko ajan lisää etuillen toisia jonossa ja osin koska kakkua oli varattu liian tarkasti, ei ollut yhtään särkymävaraa.
Ihan mielenkiinnosta, miten nämä asiat liittyvät toisiinsa? Valokuvauksen unohtaminen ja kakun loppuminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
EI TUNNU MISSÄÄN kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menimme 30 vuoden yhteisen elon jälkeen virastossa naimisiin.
Olimme n20 min ennen vihintää.
Vilaukselta näin nuoren kauniin naisen moesiuspuvussa yhdessä huoneessa.
Menimme tiskile
Happaman näköinen virkailija: oletteko tullut todistamaan?
Minä (itkua pidätellen) : olen morsian.
Virkailija :menkää tonne odottamaan.
Istun muovituolilla ja tärisen..mutta en sano mitään miehelleni
Vihkiminen tehtiin pitkällä kaavalla..puhuttiin pskaa "todistajalle"=minä..miten avioliiton saa kestämään
MISSÄ TEIN VÄÄRIN?
En tiedä missä teit väärin mutta minä ainakaan en oikeastaan ymmärtänyt jutustasi yhtään mitään. Tai siis jutun pääkohta jäi epäselväksi. Missä minä ymmärsin väärin?
Pistä ITSESI minun tilalleni ja kuvittele ,että olet menossa naimisiin sen ainoan kerran elämäsi rakkauden kanssa.
Kuvittele että olet miettinyt aina välillä mekkohäitä, mutta sukuun yhteys kadonnut ..aika kuluu
Päätätte että lakisyistä naimisiin.
Sinä olet pohjimmiltasi romanttinen ihminen
no niin..nyt: oletko tullut todistamaan?
Vaikuttaa, että loukkaannut todella herkästi. Ei se ole virkailijan vika, että hän ei naamasta näe, kuka on missäkin roolissa.
Virkailija on töissä vihintäosastolla.
Voisi kysyä : hei olettoko tulleet vihittäviksi?
Maistraatissa ei ole vihintäosastoa ja se lasikopissa istuva vastaanottovirkailija on tyyliin kassanhoitaja/kirjanpitäjä/merkonomi.
Maistraatissa (nyk. Digi- ja väestövirasto) hoidetaan paljon muutakin kuin vihkimisiä. Sieltä voi esim. hakea edunvalvojaa tai kiinteistölle lainhuutoa.
miksi minulta kysyttiin: oletteko tulleet todistamaan?
eihän siinä ole järjen häivää?
pailla ei ollut AULASSA vaan erillinen osasto toisessa kerroksessa?
No voi hele.... miksi kysyt sitä TÄÄLLÄ? Mikset kysynyt siellä maistraatissa, että miksi te minulta tällaista kysytte? Jos asia sinua niin askarruttaa, niin pitää avata suu silloin kun on sen aika. Ei me kukaan voida sinua täällä tässä asiassa auttaa. Me emme tiedä, miksi sinulta näin kysyttiin. Siis EMME TIEDÄ.
Vain se tietää, joka kysyi. Kysy häneltä.
Mikä itse asiassa tuossa noin suuresti kaivelee? Ja ei, älä vastaa. Mieti itse mielessäsi.
Kaivelee koska menin naimisiin nuoruuden rakkauteni kanssa.
Olemme olleet yhdessä 30 vuotta.
Olisin halunnut häät..mutta välit sukuun täysin poikki.
Olen muuttanut kotoa 16 vuotiaana, koska oli pakko
Miksi tämä sai alapeukkuja
Ei kaikilla ole rakastavia vanhempia
Suvusta etäännyin kun isä esti äidin puolen sukulaisten tapaamisen täysin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
EI TUNNU MISSÄÄN kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menimme 30 vuoden yhteisen elon jälkeen virastossa naimisiin.
Olimme n20 min ennen vihintää.
Vilaukselta näin nuoren kauniin naisen moesiuspuvussa yhdessä huoneessa.
Menimme tiskile
Happaman näköinen virkailija: oletteko tullut todistamaan?
Minä (itkua pidätellen) : olen morsian.
Virkailija :menkää tonne odottamaan.
Istun muovituolilla ja tärisen..mutta en sano mitään miehelleni
Vihkiminen tehtiin pitkällä kaavalla..puhuttiin pskaa "todistajalle"=minä..miten avioliiton saa kestämään
MISSÄ TEIN VÄÄRIN?
En tiedä missä teit väärin mutta minä ainakaan en oikeastaan ymmärtänyt jutustasi yhtään mitään. Tai siis jutun pääkohta jäi epäselväksi. Missä minä ymmärsin väärin?
Pistä ITSESI minun tilalleni ja kuvittele ,että olet menossa naimisiin sen ainoan kerran elämäsi rakkauden kanssa.
Kuvittele että olet miettinyt aina välillä mekkohäitä, mutta sukuun yhteys kadonnut ..aika kuluu
Päätätte että lakisyistä naimisiin.
Sinä olet pohjimmiltasi romanttinen ihminen
no niin..nyt: oletko tullut todistamaan?
Vaikuttaa, että loukkaannut todella herkästi. Ei se ole virkailijan vika, että hän ei naamasta näe, kuka on missäkin roolissa.
Virkailija on töissä vihintäosastolla.
Voisi kysyä : hei olettoko tulleet vihittäviksi?
Maistraatissa ei ole vihintäosastoa ja se lasikopissa istuva vastaanottovirkailija on tyyliin kassanhoitaja/kirjanpitäjä/merkonomi.
Maistraatissa (nyk. Digi- ja väestövirasto) hoidetaan paljon muutakin kuin vihkimisiä. Sieltä voi esim. hakea edunvalvojaa tai kiinteistölle lainhuutoa.
miksi minulta kysyttiin: oletteko tulleet todistamaan?
eihän siinä ole järjen häivää?
pailla ei ollut AULASSA vaan erillinen osasto toisessa kerroksessa?
No voi hele.... miksi kysyt sitä TÄÄLLÄ? Mikset kysynyt siellä maistraatissa, että miksi te minulta tällaista kysytte? Jos asia sinua niin askarruttaa, niin pitää avata suu silloin kun on sen aika. Ei me kukaan voida sinua täällä tässä asiassa auttaa. Me emme tiedä, miksi sinulta näin kysyttiin. Siis EMME TIEDÄ.
Vain se tietää, joka kysyi. Kysy häneltä.
Mikä itse asiassa tuossa noin suuresti kaivelee? Ja ei, älä vastaa. Mieti itse mielessäsi.
Kaivelee koska menin naimisiin nuoruuden rakkauteni kanssa.
Olemme olleet yhdessä 30 vuotta.
Olisin halunnut häät..mutta välit sukuun täysin poikki.
Olen muuttanut kotoa 16 vuotiaana, koska oli pakko
Miksi tämä sai alapeukkuja
Ei kaikilla ole rakastavia vanhempia
Suvusta etäännyin kun isä esti äidin puolen sukulaisten tapaamisen täysin.
En enää sure
etten saanut prinssini kanssa unelmahäitä
prinssi ja prinsessa ovat jo vanhoja
se aika meni
hyvää elämää yhdessä 30 vuotta.
Ei kannata pitää vanhana hääjuhlia...
mummon ja papan häät ovat häiden irvikuva
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä vanhoille ja lihavillekin tehdään upeita prinsessapukuja
Toteuta rohkeasti unelmasi:)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
EI TUNNU MISSÄÄN kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menimme 30 vuoden yhteisen elon jälkeen virastossa naimisiin.
Olimme n20 min ennen vihintää.
Vilaukselta näin nuoren kauniin naisen moesiuspuvussa yhdessä huoneessa.
Menimme tiskile
Happaman näköinen virkailija: oletteko tullut todistamaan?
Minä (itkua pidätellen) : olen morsian.
Virkailija :menkää tonne odottamaan.
Istun muovituolilla ja tärisen..mutta en sano mitään miehelleni
Vihkiminen tehtiin pitkällä kaavalla..puhuttiin pskaa "todistajalle"=minä..miten avioliiton saa kestämään
MISSÄ TEIN VÄÄRIN?
En tiedä missä teit väärin mutta minä ainakaan en oikeastaan ymmärtänyt jutustasi yhtään mitään. Tai siis jutun pääkohta jäi epäselväksi. Missä minä ymmärsin väärin?
Pistä ITSESI minun tilalleni ja kuvittele ,että olet menossa naimisiin sen ainoan kerran elämäsi rakkauden kanssa.
Kuvittele että olet miettinyt aina välillä mekkohäitä, mutta sukuun yhteys kadonnut ..aika kuluu
Päätätte että lakisyistä naimisiin.
Sinä olet pohjimmiltasi romanttinen ihminen
no niin..nyt: oletko tullut todistamaan?
Vaikuttaa, että loukkaannut todella herkästi. Ei se ole virkailijan vika, että hän ei naamasta näe, kuka on missäkin roolissa.
Virkailija on töissä vihintäosastolla.
Voisi kysyä : hei olettoko tulleet vihittäviksi?
Maistraatissa ei ole vihintäosastoa ja se lasikopissa istuva vastaanottovirkailija on tyyliin kassanhoitaja/kirjanpitäjä/merkonomi.
Maistraatissa (nyk. Digi- ja väestövirasto) hoidetaan paljon muutakin kuin vihkimisiä. Sieltä voi esim. hakea edunvalvojaa tai kiinteistölle lainhuutoa.
miksi minulta kysyttiin: oletteko tulleet todistamaan?
eihän siinä ole järjen häivää?
pailla ei ollut AULASSA vaan erillinen osasto toisessa kerroksessa?
No voi hele.... miksi kysyt sitä TÄÄLLÄ? Mikset kysynyt siellä maistraatissa, että miksi te minulta tällaista kysytte? Jos asia sinua niin askarruttaa, niin pitää avata suu silloin kun on sen aika. Ei me kukaan voida sinua täällä tässä asiassa auttaa. Me emme tiedä, miksi sinulta näin kysyttiin. Siis EMME TIEDÄ.
Vain se tietää, joka kysyi. Kysy häneltä.
Mikä itse asiassa tuossa noin suuresti kaivelee? Ja ei, älä vastaa. Mieti itse mielessäsi.
olisin halunnut prinsessa häät..
mutta ei vanhasta naisesta saa prinsessaa helmimekolla
En tuntenut meneväni naimisiin.
Sanoin morsianhan minä...
Eihän tommoisesta pitäisi loukkaantua..
Ei mahdollisuutta oikeisiin häihin ja sitten vielä saa kuulla olevansa joku ihmeen todistaja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi olla kiellettyä, että vasta vihitty aviopari lähtee valokuvattavaksi heti vihkimisen jälkeen ja vieraat jäävät odottamaan. Sinä aikana ei tapahdu mitään. Yleensä kuumaa ja ahdasta, jano mutta ei juotavaa. Ja voi mennä yli tuntikin. Parit tällaiset häät kokenut.
Niinpä. En tajua miksi kuvauksessa ei voi käydä ennen vihkimistä. Tai sitten niin, että kuvaaja tulee juhlapaikalle ja kuvat otetaan siellä. Vieraat saavat istua ja seurustella ja saavat juotavaa.
Moni pitää edelleen kiinni siitä, että ovat yön erossa ja näkevät vasta vihkimisessä. He jotka eivät pidä, käyvät todennäköisesti kuvattavana ennen vihkimistä. Olen itse kuvannut sekä että. Juhlapaikalla kuvaaminen ei aina onnistu, juhlapaikkoja on esim keskellä kaupunkeja ja aurinkoisena päivänä on tuskaa etsiä valon puolesta sopivaa paikkaa, joka olisi vielä rauhallinen, ettei pari olisi ihan jäykkinä kuvissa.
Mikä idea siinä on, että ollaan yö erossa ja nähdään vasta vihkimisessä? Jos joku asian ymmärtävä osaisi kertoa.
Vanha uskomus että ennen vihkimistä näkeminen tuottaa huonoa onnea
Suomessahan kuitenkin perinteisesti morsiuspari on kävellyt kahdestaan alttarille, eli sama kai se on, näkeekö ennen vihkimistä kirkon ovella vai jo tuntia-paria ennen valokuvauksessa. Eivät nämä muualta matkitut perinteet ainakaan erotilastojen valossa ole parantaneet avio-onnea...
Ai mitä, kyllä niissä häissä joissa minä olen ollut on isä saattanut morsiamen. Sulhanen "ottanut kopin" vasta käytävän päässä lähellä alttaria.
Ja ei kai kukaan normaaliälyinen kuvittele, että hääperinteet jotenkin avio-onnea parantaa. Eiköhän se puoli ole enemmän kiinni parinvalinnasta, kommunikaatiosta ja kyvystä tehdä kompromisseja. Se sitten taas on ihan toinen asia, että ne parisuhteeseen sitoutumista yli 10 k kemuilla juhlistavat haluavat tehdä niistä elämänsä kalleimmista juhlista oman näköiset ja valita hääperinteistä ne jotka kivalta tuntuu. Ei sillä nykyaikana ori enää taikauskon kanssa mitään tekemistä.
Tuo, että isä saattaa ,on muualta aika hiljattain napattu tapa.
Ei se perinteinen suomalainen tapa ole.
Vielä 80- luvulla niissä häissä joissa itse olin vieraana ( + omani) kaikki kävelivät parina eikä isä tai kukaan saattanut.
Siinä on vähän sellainen maku että nainen ei ole itsenäinen vaan isä luovuttaa tulevalle aviomiehelle.Ihan kaunis tapa on se että isä saattaa mutta jos nyt ei kerran takauskolla ole enää mitään tekemistä näiden perinteiden kanssa, niin miksi kiusata häävieraita , eikö voisi käydä kuvassa ennen vihkimistä?
Sehän tässä nyt oli se pointti.Olin 32 v, kun menin naimisiin. Olin vuosia aikaisemmin muuttanut pois kotoa. Yli 10 v aikaisemmin.
Isäni saattoi minut. Tämä oli hänelle tärkeä asia ja mielelläni sen hänelle sallin.Jos joku tuntematon asiaa paheksuu, sillä ei ole merkitystä.
Sallinet näsäviisasteluni: menin itse taannoin toista kertaa naimisiin. Olisiko siinä tapauksessa sitten entisen mieheni saattaa mut maistraatin "alttarille"?
Sallinet näsäviisasteluni: menin itse maistraatissa naimisiin. Olisiko siinä tapauksessa äitini alkoholisti poikaystävän pitänyt mut maistraatin "alttarille"? Isä a.mpui itsensä kun olin 14 vuotias.
Mutta ei hätää...vihitty on..jippii...ihan ilman todistajia
Olen ihan yksin maailmassa.
Minulla on mieheni..mutta en voi olettaa että hän jää rinnalleni.
Parhaani olen yrittänyt.
Minusta ei välittänyt isä ei äiti ei kukaan
Yksin 16 vuotiaasta asti
Ei silloin ollut mitään lastensuojelua.
Pärjäsin, kouluttauduin , löysin kumppanin.
en ole solminut läheisiä ihmissuhteita.
Miehellä paljon ystäviä.
Viihdyn yksin..mutta nyt voimat loppu
tunnen itseni täysin hyödyttömäksi
Korona vei työt...syön rauhoittavia ja trollailen.
Voi kun olisin 30 vuotta voisin aloittaa alusta
Ehkä t.apan itseni..miehelle jää hyvä pesämuna ja ystävät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen ihan yksin maailmassa.
Minulla on mieheni..mutta en voi olettaa että hän jää rinnalleni.
Parhaani olen yrittänyt.
Minusta ei välittänyt isä ei äiti ei kukaan
Yksin 16 vuotiaasta asti
Ei silloin ollut mitään lastensuojelua.
Pärjäsin, kouluttauduin , löysin kumppanin.
en ole solminut läheisiä ihmissuhteita.
Miehellä paljon ystäviä.
Viihdyn yksin..mutta nyt voimat loppu
tunnen itseni täysin hyödyttömäksi
Korona vei työt...syön rauhoittavia ja trollailen.
Voi kun olisin 30 vuotta voisin aloittaa alusta
Ehkä t.apan itseni..miehelle jää hyvä pesämuna ja ystävät.
tilillä on puolimiljoonaa se riittää miehelle loppuiäksi
miehen isä ja eno kuolivat kumpoikin syöpään noin 65 vuotiaana.
miehen äidiltä on leikattu syöpä monia kertoja
jos kuolen nyt rahaa yllinkyllin 10 vuodeksi
lisäksi hän saa eläkevakuutukseni 50000 euroa -verot
on kaunis hoikka mies..voi vielä ottaa nuoren iloisen naisen..
Entisen poikaystäväni kaveri meni heti lukion jälkeen naimisiin tyttöystävänsä kanssa. Sulhasen alkoholinkäyttö oli jo nuorella iällä karannut käsistä. Häissä, joissa oli vieraina molempien mummot, vaarit ja muut sukulaiset, kierrätettiin sulhasen polttarikuvia joissa kaveri heilui umpikännissä ja mm. oksensi muovikassiin, joissain taustalla pårnolehtiä/jynkhyä TV:ssä ym.
Sulhanen luonnollisesti örvelsi myös häissä samaan tyyliin.
Varmaan joissain piireissä ihan normisettiä, mutta ei todellakaan 2000-luvun alussa, erittäin keskiluokkaisissa piireissä pääkaupunkiseudulla. Loputkin poikaystävän kaverit olivat saman tyyppisiä juntteja, ja pian totesin että maailmasta löytyy huomattavasti fiksumpaa seuraa. Omissa häissäni 10 vuotta myöhemmin ei yllättäen örvelletty eikä esitelty kännikuvia.
Itsenäisyyspäivänä ei keittiön läpi kulje kukaan. Ei edes henkilökunta.
Vierailija kirjoitti:
Itsenäisyyspäivänä ei keittiön läpi kulje kukaan. Ei edes henkilökunta.
Siis kommenttina siihen, että Putaansuu olisi tullut keittiön kautta ja rouvansa etuovesta.
Vierailija kirjoitti:
Tiedän tapauksen, jossa suku uhkasi erota kirkosta, jos henkilöt A ja B eivät pääse naimisiin jo sovittuna hääpäivänä. Ongelma oli siinä, että A oli yhä naimisissa C:n kanssa, koska ei ollut saanut avioeroa hoidetuksi ajoissa. Avioero saatiin voimaan pari päivää ennen häitä ja vihkiminen saatiin pidettyä. Oli pokassa pitelemistä, kun toiset uhkaavat erota kirkosta, kun Suomen laki ei salli kahta avioliittoa yhtä aikaa.
Nyt puhut paskaa. Avioliiton esteiden tutkintaa ei olisi ehditty tehdä tuossa parissa päivässä.
Kaikki muut perhejuhlat, synttärit ja rippijuhlat ovat ihan kivoja. Mutta en tiedä miksi
nykyään häät ovat niin epämiellyttäviä. Hääkutsu jos postiluukusta kolahtaa näen
melkein punaista.
Olen ollut häissä, joissa morsian oli jo alttarilla aikamoisen juovuksissa, ja myöhemmin illalla sammui. Ruoka oli hyvää, mutta loppui kesken heti alkuvaiheessa. Oli kesä ja hääpaikalla oli todella kuuma, mutta mitään alkoholitonta juotavaa ei ollut tarjolla paitsi tietysti vettä. Kun tuntikaupalla juo vettä, alkaa tulla aika ikävä olo. Sitten kun keksittiin, että lähellä on kioski, josta voisi hakea jotain juotavaa, se meni kiinni nenän edestä. Lapsia ei saanut häihin tuoda, silti jotkut toivat.
No, monen muun tapaan tämäkin pariskunta on jo ajat sitten eronnut.