Olen kristitty, onko kysyttävää?
Kysymyspalsta. Älkää lukeko, jos loukkaavat.
Asiallisia kysymyksiä, kiitos.
Kommentit (356)
Vierailija kirjoitti:
Hei, olen varhaiskasvatuksen ammattilainen. En tietenkään kommentoi suoraan omaa kokemustasi nelivuotiaana, mutta voin kertoa, että uskonasiat ovat hyvin yleinen puheenaihe tuossa iässä, varsinkin uskovaisten perheiden lapsilla ja muillakin. Lapset usein tenttaavat toisiaan ja aikuisia, että uskovatko nämä. Ikäviäkin ilmiöitä näkyy, kuten fundamentalisti kristittyjen tai muslimien lapset jotka pelottevat muita lapsia. Melkein joka vuosi ryhmässä on joku tällainen lapsi joka puhuu paljon helvetistä tai vääräuskoisuudesta. Minusta se on uskonnollista väkivaltaa silloin kun kohdistuu toiseen lapseen "sinä joudut helvettiin...äitisi palaa tulessa...".
Saatan olla tosi inhottava ihminen, mutta saatoin olla juuri tuollainen kertomasi lapsi, joka pelottelee muita. Olin kuitenkin niin nuori, etten voinut oikein ymmärtää mistä puhuin.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskotko evoluutioon eli lajien kehittymiseen?
Uskon Raamattuun, joka kiistää evoluution täysin.
Missä ovat ne välimuodot, jos apinasta kehittyi ihminen? Tutkimuksissa ollaan kuulemma löydetty todella vanhoja apinan luita ja vanhoja ihmisen luita, mutta ei välimuotoja. :)
Ap
Evoluutioteorian mukaan nykyihminen ei kehittynyt nykyapinasta, vaan molemmilla on yhteinen kantamuoto. Maapallolla on elänyt useita erilaisia ihmislajeja, jotka ovat risteytyneet keskenään, ja sukupolvien saatossa sulautuneet yhdeksi yhmislajiksi.
Se mitä me ihmiset luulemme, että on meille hyväksi ei välttämättä sitä ole. Kaikella on tarkoitus ja joskus Jumala koettelee meitä. Jumala ei kuitenkaan koskaan anna sellaista taakkaa jota ihminen ei jaksa kantaa. Jos ihminen luottaa Jeesukseen hän saa kaiken voiman jonka hän tarvitsee, jolloin taakka harteilta katoaa.
Se, että ihminen ei saa sitä mitä haluaa ei tarkoita sitä ettei Jumalaa ole.
Jumala antaa sen mitä tarvitset, ei sitä mitä haluat.
Vierailija kirjoitti:
Se mitä me ihmiset luulemme, että on meille hyväksi ei välttämättä sitä ole. Kaikella on tarkoitus ja joskus Jumala koettelee meitä. Jumala ei kuitenkaan koskaan anna sellaista taakkaa jota ihminen ei jaksa kantaa. Jos ihminen luottaa Jeesukseen hän saa kaiken voiman jonka hän tarvitsee, jolloin taakka harteilta katoaa.
Se, että ihminen ei saa sitä mitä haluaa ei tarkoita sitä ettei Jumalaa ole.
Jumala antaa sen mitä tarvitset, ei sitä mitä haluat.
Täysin totta. Meidän vanhempienkin pitäisi tehdä näin jokseenkin.
Olen pyytänyt hyväntahtoisia asioita ja aina saanut ne. Toisin kuin äitini, joka pyytää rahaa itseään varten, vaikka se on itsekästä, eikä hän ole koskaan saanut.
Pyydän apua arkisiin asioihin, aina saanut, jos ne ovat hyväntahtoisia. Rukoilen myös paljon muille apua, lieneekö sillä apua minullekin. :)
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tapahtui niille ihmisille jotka eli ennen Jeesusta? Joko juutalaisille tai sitten joillekin jotka ei olleet koskaan kuulleetkaan juutalaisuudesta.
Tämä onkin mielenkiintoinen kysymys. Daavid ja Salomo saivat ainakin armoa synneistään huolimatta.
Fysiikan mukaan menneisyys ja tulevaisuus on sama asia. Siksi tämä kysymys on epärelevantti.
Ihmiskunta menee siis lopusta alkuun tai alusta loppuun. Eli apokalypsista Eedeniin.
Todellisuus on fake news ja Jeesus on totuus.
Uskotko myös lumikkiin ja seitsemään kääpiöön sekä prinsessa ruususeen. Yhtä uskottavia teoksia kuin tuo kirja, johon kristinusko perustuu.
Vierailija kirjoitti:
Uskotko myös lumikkiin ja seitsemään kääpiöön sekä prinsessa ruususeen. Yhtä uskottavia teoksia kuin tuo kirja, johon kristinusko perustuu.
How really dare you? Aigoo
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei, olen varhaiskasvatuksen ammattilainen. En tietenkään kommentoi suoraan omaa kokemustasi nelivuotiaana, mutta voin kertoa, että uskonasiat ovat hyvin yleinen puheenaihe tuossa iässä, varsinkin uskovaisten perheiden lapsilla ja muillakin. Lapset usein tenttaavat toisiaan ja aikuisia, että uskovatko nämä. Ikäviäkin ilmiöitä näkyy, kuten fundamentalisti kristittyjen tai muslimien lapset jotka pelottevat muita lapsia. Melkein joka vuosi ryhmässä on joku tällainen lapsi joka puhuu paljon helvetistä tai vääräuskoisuudesta. Minusta se on uskonnollista väkivaltaa silloin kun kohdistuu toiseen lapseen "sinä joudut helvettiin...äitisi palaa tulessa...".
Saatan olla tosi inhottava ihminen, mutta saatoin olla juuri tuollainen kertomasi lapsi, joka pelottelee muita. Olin kuitenkin niin nuori, etten voinut oikein ymmärtää mistä puhuin.
Ap
Et sinä ollut inhottava ihminen. Lapsi puhuu niistä asioista mistä hänen ympäristönsä puhuu. Näen työssä tehtävänäni olla kärryillä mitä lapset puhuvat ja tekevät, kuinka kohtelevat toisiaan. Minun tehtävänäni on koko ajan olla tietoinen kaikkien ryhmäni lasten "emotionaalisesta hyvinvoinnista". Jos tuollaista puhetta on ryhmässäni, niin menen siihen mukaan ja saatan lempeästi tuoda toista näkökulmaa. Täytyy olla sensitiivinen, että ne toisaalta polje tämän uskovaisen lapsen maailmankuvaa, koska hänellä on täysi oikeus siihen. Kerran ryhmässä oli kaksi hyvin uskovaista afrikkalaistaustaista lasta jotka tykkäsivät puhua keskenään englantia. Annoin heidän melko rauhassa papattaa näitä paratiisi- ja helvettijuttujaan, mutta välillä jouduin siihen puuttumaan, koska toisella lapsella oli jyrkemmät näkemykset kuin toisella. Hän saattoi alkaa tenttaamaan onko tämä toinen ollut juhlissa ja kuinka hirveän syntistä se on. Eli heillä oli kuitenkin kotikulttuurissa aika paljon eroja. Tämä jyrkempi edusti siis sitä lahkoa, mikä se onkaan kun syntymäpäivät on kielletty? Heitäkin on ryhmässä yleensä joku yksi kpl. Kerran yksi (suomalainen) äiti toi minulle esitteitä, että mitkä kaikki asiat ovat kiellettyjä puheenaiheita pääsiäisenä alkaen pääsiäsimunat ja puput. No joo, mutta omalle lapselle oli myös osunut tällainen "pelottelija" eskarissa ja ekalla. Papin poika. Onneksi tää nyt ei ollut mulle mikään uusi juttu, niin osasin hänen kanssa käsitellä. (Taisi itsellänikin lapsena olla tällainen pelottelija.) Tästä on pari vuotta aikaa. Vieläkin lapsi on vähän kammoontunut siitä kokemuksesta ja sanoo mulle, että "älä lausu sitä sanaa!" esim. Jumala. Tuokin lapsi siis puhui mun lapselle miten kamala kohtalo MINULLA tulee olemaan. Se on kova pala lapsen kuulla. Toisaalta hyvä tutustua tällaisiin erilaisiin tapoihin nähdä tätä maailmaa ja omin korvin kuulla kuinka toiset näistä asioista puhuu. Voi sitten tehdä omia johtopäätöksiä. ;) Olen antanut lapsen olla sen papinpojan luona kylässäkin ihan normisti, paitsi nyt me muutettiin.
Boomeri
Mun äiti sanoi et mitään yliluonnollista ei ole, joten olet idiootti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei, olen varhaiskasvatuksen ammattilainen. En tietenkään kommentoi suoraan omaa kokemustasi nelivuotiaana, mutta voin kertoa, että uskonasiat ovat hyvin yleinen puheenaihe tuossa iässä, varsinkin uskovaisten perheiden lapsilla ja muillakin. Lapset usein tenttaavat toisiaan ja aikuisia, että uskovatko nämä. Ikäviäkin ilmiöitä näkyy, kuten fundamentalisti kristittyjen tai muslimien lapset jotka pelottevat muita lapsia. Melkein joka vuosi ryhmässä on joku tällainen lapsi joka puhuu paljon helvetistä tai vääräuskoisuudesta. Minusta se on uskonnollista väkivaltaa silloin kun kohdistuu toiseen lapseen "sinä joudut helvettiin...äitisi palaa tulessa...".
Saatan olla tosi inhottava ihminen, mutta saatoin olla juuri tuollainen kertomasi lapsi, joka pelottelee muita. Olin kuitenkin niin nuori, etten voinut oikein ymmärtää mistä puhuin.
Ap
Et sinä ollut inhottava ihminen. Lapsi puhuu niistä asioista mistä hänen ympäristönsä puhuu. Näen työssä tehtävänäni olla kärryillä mitä lapset puhuvat ja tekevät, kuinka kohtelevat toisiaan. Minun tehtävänäni on koko ajan olla tietoinen kaikkien ryhmäni lasten "emotionaalisesta hyvinvoinnista". Jos tuollaista puhetta on ryhmässäni, niin menen siihen mukaan ja saatan lempeästi tuoda toista näkökulmaa. Täytyy olla sensitiivinen, että ne toisaalta polje tämän uskovaisen lapsen maailmankuvaa, koska hänellä on täysi oikeus siihen. Kerran ryhmässä oli kaksi hyvin uskovaista afrikkalaistaustaista lasta jotka tykkäsivät puhua keskenään englantia. Annoin heidän melko rauhassa papattaa näitä paratiisi- ja helvettijuttujaan, mutta välillä jouduin siihen puuttumaan, koska toisella lapsella oli jyrkemmät näkemykset kuin toisella. Hän saattoi alkaa tenttaamaan onko tämä toinen ollut juhlissa ja kuinka hirveän syntistä se on. Eli heillä oli kuitenkin kotikulttuurissa aika paljon eroja. Tämä jyrkempi edusti siis sitä lahkoa, mikä se onkaan kun syntymäpäivät on kielletty? Heitäkin on ryhmässä yleensä joku yksi kpl. Kerran yksi (suomalainen) äiti toi minulle esitteitä, että mitkä kaikki asiat ovat kiellettyjä puheenaiheita pääsiäisenä alkaen pääsiäsimunat ja puput. No joo, mutta omalle lapselle oli myös osunut tällainen "pelottelija" eskarissa ja ekalla. Papin poika. Onneksi tää nyt ei ollut mulle mikään uusi juttu, niin osasin hänen kanssa käsitellä. (Taisi itsellänikin lapsena olla tällainen pelottelija.) Tästä on pari vuotta aikaa. Vieläkin lapsi on vähän kammoontunut siitä kokemuksesta ja sanoo mulle, että "älä lausu sitä sanaa!" esim. Jumala. Tuokin lapsi siis puhui mun lapselle miten kamala kohtalo MINULLA tulee olemaan. Se on kova pala lapsen kuulla. Toisaalta hyvä tutustua tällaisiin erilaisiin tapoihin nähdä tätä maailmaa ja omin korvin kuulla kuinka toiset näistä asioista puhuu. Voi sitten tehdä omia johtopäätöksiä. ;) Olen antanut lapsen olla sen papinpojan luona kylässäkin ihan normisti, paitsi nyt me muutettiin.
Hienoa, että olet noin suvaitsevainen. Siihen me kaikki haluamme pyrkiä. Kiitos, että toimit vastuullisesti, vaikka maailmankuvasi on erilainen. :)
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskotko myös lumikkiin ja seitsemään kääpiöön sekä prinsessa ruususeen. Yhtä uskottavia teoksia kuin tuo kirja, johon kristinusko perustuu.
How really dare you? Aigoo
Ap
Tokihan minä todella kehtaan kysyä, uskotko myös muihin satuihin? Kehtaatko itse vastata? Johan se ilmenee nimestäkin, että kyseessä on se mihin ihminen uskoo eli kristinusko.
Silloin on turha esittää evoluutioteoriaa tai tieteellisiä faktoja, koska uskovan usko ei horju. Siksi kysyinkin, että uskotko myös muihin satuihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskotko myös lumikkiin ja seitsemään kääpiöön sekä prinsessa ruususeen. Yhtä uskottavia teoksia kuin tuo kirja, johon kristinusko perustuu.
How really dare you? Aigoo
Ap
Tokihan minä todella kehtaan kysyä, uskotko myös muihin satuihin? Kehtaatko itse vastata? Johan se ilmenee nimestäkin, että kyseessä on se mihin ihminen uskoo eli kristinusko.
Silloin on turha esittää evoluutioteoriaa tai tieteellisiä faktoja, koska uskovan usko ei horju. Siksi kysyinkin, että uskotko myös muihin satuihin.
Okei sitten, en usko satuihin. Uskon siihen, minkä uskon olevan totta eli Raamattuun. :)
Ap
Mutta samalla sanalla on nykyiset taivaat ja nykyinen maa säästetty tulelle. Niitä säilytetään jumalattomien ihmisten tuomion ja kadotuksen päivää varten.
2. Pietarin kirje 3:7
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei, olen varhaiskasvatuksen ammattilainen. En tietenkään kommentoi suoraan omaa kokemustasi nelivuotiaana, mutta voin kertoa, että uskonasiat ovat hyvin yleinen puheenaihe tuossa iässä, varsinkin uskovaisten perheiden lapsilla ja muillakin. Lapset usein tenttaavat toisiaan ja aikuisia, että uskovatko nämä. Ikäviäkin ilmiöitä näkyy, kuten fundamentalisti kristittyjen tai muslimien lapset jotka pelottevat muita lapsia. Melkein joka vuosi ryhmässä on joku tällainen lapsi joka puhuu paljon helvetistä tai vääräuskoisuudesta. Minusta se on uskonnollista väkivaltaa silloin kun kohdistuu toiseen lapseen "sinä joudut helvettiin...äitisi palaa tulessa...".
Saatan olla tosi inhottava ihminen, mutta saatoin olla juuri tuollainen kertomasi lapsi, joka pelottelee muita. Olin kuitenkin niin nuori, etten voinut oikein ymmärtää mistä puhuin.
Ap
Et sinä ollut inhottava ihminen. Lapsi puhuu niistä asioista mistä hänen ympäristönsä puhuu. Näen työssä tehtävänäni olla kärryillä mitä lapset puhuvat ja tekevät, kuinka kohtelevat toisiaan. Minun tehtävänäni on koko ajan olla tietoinen kaikkien ryhmäni lasten "emotionaalisesta hyvinvoinnista". Jos tuollaista puhetta on ryhmässäni, niin menen siihen mukaan ja saatan lempeästi tuoda toista näkökulmaa. Täytyy olla sensitiivinen, että ne toisaalta polje tämän uskovaisen lapsen maailmankuvaa, koska hänellä on täysi oikeus siihen. Kerran ryhmässä oli kaksi hyvin uskovaista afrikkalaistaustaista lasta jotka tykkäsivät puhua keskenään englantia. Annoin heidän melko rauhassa papattaa näitä paratiisi- ja helvettijuttujaan, mutta välillä jouduin siihen puuttumaan, koska toisella lapsella oli jyrkemmät näkemykset kuin toisella. Hän saattoi alkaa tenttaamaan onko tämä toinen ollut juhlissa ja kuinka hirveän syntistä se on. Eli heillä oli kuitenkin kotikulttuurissa aika paljon eroja. Tämä jyrkempi edusti siis sitä lahkoa, mikä se onkaan kun syntymäpäivät on kielletty? Heitäkin on ryhmässä yleensä joku yksi kpl. Kerran yksi (suomalainen) äiti toi minulle esitteitä, että mitkä kaikki asiat ovat kiellettyjä puheenaiheita pääsiäisenä alkaen pääsiäsimunat ja puput. No joo, mutta omalle lapselle oli myös osunut tällainen "pelottelija" eskarissa ja ekalla. Papin poika. Onneksi tää nyt ei ollut mulle mikään uusi juttu, niin osasin hänen kanssa käsitellä. (Taisi itsellänikin lapsena olla tällainen pelottelija.) Tästä on pari vuotta aikaa. Vieläkin lapsi on vähän kammoontunut siitä kokemuksesta ja sanoo mulle, että "älä lausu sitä sanaa!" esim. Jumala. Tuokin lapsi siis puhui mun lapselle miten kamala kohtalo MINULLA tulee olemaan. Se on kova pala lapsen kuulla. Toisaalta hyvä tutustua tällaisiin erilaisiin tapoihin nähdä tätä maailmaa ja omin korvin kuulla kuinka toiset näistä asioista puhuu. Voi sitten tehdä omia johtopäätöksiä. ;) Olen antanut lapsen olla sen papinpojan luona kylässäkin ihan normisti, paitsi nyt me muutettiin.
Hienoa, että olet noin suvaitsevainen. Siihen me kaikki haluamme pyrkiä. Kiitos, että toimit vastuullisesti, vaikka maailmankuvasi on erilainen. :)
Ap
Miksi kristityt mielellään puhuvat tähän tapaan: "siihen me kaikki pyrimme", "me emme tuollaiseen usko" "me teemme niin ja niin"? Tarkoitus on sanoa, että näin sinunkin täytyy uskoa/tehdä, mutta se ilmaistaan holhoavalla tavalla, epämääräisellä me-puheella, johon toinen ihminen tahtomattaan sisällytetään. Konteksti sen paljastaa, vaikka yksittäisistä lauseista ei näkyisikään.
[/quote]
Et sinä ollut inhottava ihminen. Lapsi puhuu niistä asioista mistä hänen ympäristönsä puhuu. Näen työssä tehtävänäni olla kärryillä mitä lapset puhuvat ja tekevät, kuinka kohtelevat toisiaan. Minun tehtävänäni on koko ajan olla tietoinen kaikkien ryhmäni lasten "emotionaalisesta hyvinvoinnista". Jos tuollaista puhetta on ryhmässäni, niin menen siihen mukaan ja saatan lempeästi tuoda toista näkökulmaa. Täytyy olla sensitiivinen, että ne toisaalta polje tämän uskovaisen lapsen maailmankuvaa, koska hänellä on täysi oikeus siihen. Kerran ryhmässä oli kaksi hyvin uskovaista afrikkalaistaustaista lasta jotka tykkäsivät puhua keskenään englantia. Annoin heidän melko rauhassa papattaa näitä paratiisi- ja helvettijuttujaan, mutta välillä jouduin siihen puuttumaan, koska toisella lapsella oli jyrkemmät näkemykset kuin toisella. Hän saattoi alkaa tenttaamaan onko tämä toinen ollut juhlissa ja kuinka hirveän syntistä se on. Eli heillä oli kuitenkin kotikulttuurissa aika paljon eroja. Tämä jyrkempi edusti siis sitä lahkoa, mikä se onkaan kun syntymäpäivät on kielletty? Heitäkin on ryhmässä yleensä joku yksi kpl. Kerran yksi (suomalainen) äiti toi minulle esitteitä, että mitkä kaikki asiat ovat kiellettyjä puheenaiheita pääsiäisenä alkaen pääsiäsimunat ja puput. No joo, mutta omalle lapselle oli myös osunut tällainen "pelottelija" eskarissa ja ekalla. Papin poika. Onneksi tää nyt ei ollut mulle mikään uusi juttu, niin osasin hänen kanssa käsitellä. (Taisi itsellänikin lapsena olla tällainen pelottelija.) Tästä on pari vuotta aikaa. Vieläkin lapsi on vähän kammoontunut siitä kokemuksesta ja sanoo mulle, että "älä lausu sitä sanaa!" esim. Jumala. Tuokin lapsi siis puhui mun lapselle miten kamala kohtalo MINULLA tulee olemaan. Se on kova pala lapsen kuulla. Toisaalta hyvä tutustua tällaisiin erilaisiin tapoihin nähdä tätä maailmaa ja omin korvin kuulla kuinka toiset näistä asioista puhuu. Voi sitten tehdä omia johtopäätöksiä. ;) Olen antanut lapsen olla sen papinpojan luona kylässäkin ihan normisti, paitsi nyt me muutettiin.[/quote]
Hienoa, että olet noin suvaitsevainen. Siihen me kaikki haluamme pyrkiä. Kiitos, että toimit vastuullisesti, vaikka maailmankuvasi on erilainen. :)
Ap[/quote]
Miksi kristityt mielellään puhuvat tähän tapaan: "siihen me kaikki pyrimme", "me emme tuollaiseen usko" "me teemme niin ja niin"? Tarkoitus on sanoa, että näin sinunkin täytyy uskoa/tehdä, mutta se ilmaistaan holhoavalla tavalla, epämääräisellä me-puheella, johon toinen ihminen tahtomattaan sisällytetään. Konteksti sen paljastaa, vaikka yksittäisistä lauseista ei näkyisikään. [/quote]
Vahingossa. Etkö sinä haluaisi pyrkiä yhtä suvaitsevaiseksi? En minä tiedä, en halua olla itsekäs ja sanoa "Minä haluan pyrkiä..."
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pystytkö avaamaan ymmärrystäni siihen, että Jeesus omalla verellään lunasti meille pelastuksen. Siis miksi niin piti muka tapahtua? Miksei vaan sanota, että Jeesus tuli opettamaan maan päälle ja ihmiset tappoi hänet, mutta kuunnelkaa nyt hänen viestiä. Siis onko sillä verenvuodatuksella joku erityinen merkitys tässä? Ja jos hän elää ikuista elämää, niin miksi se maanpäällä kuoleminen olisi mitään kovin dramaattista? Eikö hänet Raamatun kertomuksen mukaan periaatteessa tapettu siksi, että ihmiset oliva ihmeissään, ymmällään, eivät ymmärtäneet, luulivat Jumalan pilkkaamaksi? Eikö se itse asiassa ole Jumalalle kunniaksi joten miksi korostaa sitä verenvuodatusta eikä vain sanoa, että hän tuli kertomaan tärkeitä asioita ja ymmärrettävästi ihmiset hänet vahingossa tappoivat? Vai onko verenvuodatuksella joku muu merkitys ja viesti tässä? Toi kohta ei ollenkaan kolahda minuun, vaan etäännyttää.
Juutalaiset tappoivat Jeesuksen, koska he eivät hyväksyneet sitä, että hän oli se messias, jota he odottivat. Yksi syy tähän oli se, että hän "muutti" Mooseksen lakeja.
Se verenvuodatuksella on varmasti jokin isompi merkitys. Minäkin kuulemma pienenä löin kattiloita ja hoin: "Voima on veressä, voima on veressä Jeesuksen ja Voima on sanassa ym." Hassua. :)
Ap
Eli sinut on henkisesti pahoinpidelty ja aivopesty jo syntymästä asti. Olen todella, todella pahoillani puolestasi että et saanut mitään mahdollisuuksia elää normaalia elämää. Uskontojen Uhrit voi kuitenkin ehkä vieläkin auttaa sinua. Kaikkea hyvää, toivottavasti pääset ylös kuopastasi!
Kuopasta? En ole kuopassa.
Ap
Kyllä olet. Olet vanhempiesi kaivamassa kuopassa josta et näe todellisuutta ja josta et selkeästi enää omin avuin kykene ylös nousemaan. Ei ole normaalia uskoa jotain vanhaa homeista kansantarustoa.
Ja niin ne ennustukset vaan toteutuvat kaikin puolin. :)
Ap
No ei ole kyllä yksikään "ennustus" koskaan toteutunut. Laitoin sen hipsuihin, koska faktisesti Raamatussa ei ole ainuttakaan ennustusta. Ennustuksen on oltava spesifinen, aikaan sidottu ja falsifioitavissa jotta se voisi olla ennustus, eikä Raamattu sisällä ainuttakaan tällaista.
Kyllä on tapahtunut, on eri asia uskooko niihin vai sattumiin.
Ap
No ei edelleenkään ole. Asia ei jankkaamisellasi muuksi muutu, mutta voit vapaasti esittää jonkin Raamatussa olevan ennustuksen kriteerit täyttävän ennustuksen ja osoittaa miten se tuli täytetyksi. Laitan tähän vielä ne kriteerit uudestaan:
- Spesifinen, ei saa olla mitään ympäripyöreää liipalaapaa
- Aikaan sidottu, ennustuksen pitää toteutua jonkin yksiselitteisesti määritellyn ajan kuluessa
- Falsifioitavissa, ennustuksen toteutumatta jääminen pitää olla yksiselitteisesti havaittavissa
Kuka sanoi sinulle, että ennustuksen pitää olla juuri näissä kriteereissä?
Ap
Logiikka. Ennustus ei voi olla ennustus jos se ei täytä noita kriteerejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se mitä me ihmiset luulemme, että on meille hyväksi ei välttämättä sitä ole. Kaikella on tarkoitus ja joskus Jumala koettelee meitä. Jumala ei kuitenkaan koskaan anna sellaista taakkaa jota ihminen ei jaksa kantaa. Jos ihminen luottaa Jeesukseen hän saa kaiken voiman jonka hän tarvitsee, jolloin taakka harteilta katoaa.
Se, että ihminen ei saa sitä mitä haluaa ei tarkoita sitä ettei Jumalaa ole.
Jumala antaa sen mitä tarvitset, ei sitä mitä haluat.
Täysin totta. Meidän vanhempienkin pitäisi tehdä näin jokseenkin.
Olen pyytänyt hyväntahtoisia asioita ja aina saanut ne. Toisin kuin äitini, joka pyytää rahaa itseään varten, vaikka se on itsekästä, eikä hän ole koskaan saanut.
Pyydän apua arkisiin asioihin, aina saanut, jos ne ovat hyväntahtoisia. Rukoilen myös paljon muille apua, lieneekö sillä apua minullekin. :)
Ap
Ei lie, rukoilu on lukuisissa tutkimuksissa osoitettu placeboakin huonommaksi vaikutukseltaan.
Tämä onkin mielenkiintoinen kysymys. Daavid ja Salomo saivat ainakin armoa synneistään huolimatta.