Lasta ei saa kieltää, käskeä eikä rankaista. Onko muillakin tälläinen kasvatustyyli?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä me päiväkodissa kielletään ja sitten perustellaan. Olet keksinyt omasta päästäsi tuon nykylinjan.

Esim.

"Ei. Toisia ei saa lyödä, se käy kipeää. Toista kosketaan aina hellästi, näin. Nyt pyydetään anteeksi."

-päiväkodin täti

Ja sitten pakotetun anteeksipyynnön jälkeen lapsi menee ja lyö uudestaan, kun siitä lyömisestä ei muuta rangaistusta tullut kuin se anteeksipyydättäminen, eli lyömisen hyöty-haitta-suhde on selvästi plussan puolella.

Skenaariosi perustuu sellaiseen käsitykseen, että lapsi lähtökohtaisesti olisi laskelmoiva olento joka etsii vain omaa etuaan. Jos näin on, niin mikään kasvatuskeino ei pidemmän päälle auta, rangaistus kaikkein vähiten.

Onko lapsi sinusta siis tyhmä, kun ei osaa miettiä pienessä päässään, että millainen toiminta häntä hyödyttää ja millainen taas ei?

Ei, lapsi ei ole tyhmä, mutta hän ei myöskään osaa laskelmoida kovin pitkälle. Eikä aikuisenkaan moraali yleensä perustu laskelmointiin.

Sinä olet aikuinen, olettaisin. Onko sakko- tai vankilarangaistus ainoa syy, mikä pidättelee sinua lyömästä toisia? Löisitkö toisia, jos siitä olisi hyötyä?

Kyllä se vaan on niin, että rikollisuus räjähtäisi käsiin, jos mistään rikoksesta ei enää rangaistaisi. Samoin vaikkapa laiskottelu työpaikoilla lisääntyisi valtavasti, jos siitä ei enää rangaistaisi irtisanomisella.

Ihmisillä on oma etu, jonka mukaan he hyvin usein toimivat. Niin ikään ihmiset ovat usein sitä mieltä, että joku sääntö on huono, ja noudattavat sitä sääntöä vain rangaistuksen pelossa.

Lapset joita ei rangaista kasvatetaan siihen, että kaikkea voi tehdä jos itse haluaa.

Et vastannut. Löisitkö seuraavaksi kadulla vastaan tulevaa ihmistä, jos saisit siitä jotain hyötyä etkä jäisi kiinni?

Joo, jos olisi hyvä syy. Oletetaan vaikka että olisin rahaton ja nälkäinen. Ja näkisin jonkun kantavan ruokakassia yksin pimeällä tiellä. Kyllä vaikka tappaisin hänet saadakseni ne ruuat, koska oma suu on lähinnä.

Olen akateeminen "kunnon kansalainen" mutta ei minua oikeasti kiinnosta miltä muista tuntuu.

Ja lisäyksenä, että en ole se, jolta kysyit.

Ei mun lapsi tehnyt pahaa, ei kiroillut eikä.lyönyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä me päiväkodissa kielletään ja sitten perustellaan. Olet keksinyt omasta päästäsi tuon nykylinjan.

Esim.

"Ei. Toisia ei saa lyödä, se käy kipeää. Toista kosketaan aina hellästi, näin. Nyt pyydetään anteeksi."

-päiväkodin täti

Ja sitten pakotetun anteeksipyynnön jälkeen lapsi menee ja lyö uudestaan, kun siitä lyömisestä ei muuta rangaistusta tullut kuin se anteeksipyydättäminen, eli lyömisen hyöty-haitta-suhde on selvästi plussan puolella.

Skenaariosi perustuu sellaiseen käsitykseen, että lapsi lähtökohtaisesti olisi laskelmoiva olento joka etsii vain omaa etuaan. Jos näin on, niin mikään kasvatuskeino ei pidemmän päälle auta, rangaistus kaikkein vähiten.

Onko lapsi sinusta siis tyhmä, kun ei osaa miettiä pienessä päässään, että millainen toiminta häntä hyödyttää ja millainen taas ei?

Kyllä päiväkoti-ikäiset on aika tyhmiä, kyllä.

Liian tyhmiä miettiäkseen mikä heitä hyödyttää henkilökohtaisella tasolla, mutta kuitenkin riittävän fiksuja ottaakseen onkeensa päikkytädin selostuksista?

Impulssiensa vietävissä. Liian tyhmiä miettiäkseen ”hahaa menempä nyt lyömään uudestaan lissua kun äsken minua ei siitä rangaistu, kerrottiin vaan ettei niin tule tehdä.” Mutta tarpeeksi fiksuja ymmärtääkseen ”häntä sattuu kun lyöt häntä, silitä mieluummin näin.” Ja lapsi tuntee miltä silitys tuntuu.

Miksi lasta aina haittaisi se, jos toisesta tuntuu ikävältä? Ei tuollainen ajatus vastaa todellisuutta. Tuolla ulkona todellisuudessa nimittäin lapset ovat paljon epäempaattisempia kuin aikuiset ja harrastavat laajasti hyvinkin julmaa kiusaamista jos heitä ei estetä tai rangaista.

Eivät päiväkoti ikäiset lyö lyömisen ilosta, vaan siksi että suuttuvat / haluavat jonkun lelun jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä me päiväkodissa kielletään ja sitten perustellaan. Olet keksinyt omasta päästäsi tuon nykylinjan.

Esim.

"Ei. Toisia ei saa lyödä, se käy kipeää. Toista kosketaan aina hellästi, näin. Nyt pyydetään anteeksi."

-päiväkodin täti

Ja sitten pakotetun anteeksipyynnön jälkeen lapsi menee ja lyö uudestaan, kun siitä lyömisestä ei muuta rangaistusta tullut kuin se anteeksipyydättäminen, eli lyömisen hyöty-haitta-suhde on selvästi plussan puolella.

Skenaariosi perustuu sellaiseen käsitykseen, että lapsi lähtökohtaisesti olisi laskelmoiva olento joka etsii vain omaa etuaan. Jos näin on, niin mikään kasvatuskeino ei pidemmän päälle auta, rangaistus kaikkein vähiten.

Onko lapsi sinusta siis tyhmä, kun ei osaa miettiä pienessä päässään, että millainen toiminta häntä hyödyttää ja millainen taas ei?

Ei, lapsi ei ole tyhmä, mutta hän ei myöskään osaa laskelmoida kovin pitkälle. Eikä aikuisenkaan moraali yleensä perustu laskelmointiin.

Sinä olet aikuinen, olettaisin. Onko sakko- tai vankilarangaistus ainoa syy, mikä pidättelee sinua lyömästä toisia? Löisitkö toisia, jos siitä olisi hyötyä?

En ole se jolta kysyt, mutta kyllä, ehdottomasti löisin. Ja tasan tarkkaan on paljon ihmisiä, jotka ajattelevat näin. Tekisin myös paljon muuta "laitonta", jos en haluaisi vältellä rangaistuksia ja muiden ihmisten puuttumista elämääni.

Ja olen muuten keski-ikäinen nainen (en mies, niin kuin kaikki arvatenkin heti kuvittelevat).

Mielenkiintoista. Löisitkö toisia jonkin henkilökohtaisen hyödyn vuoksi, pikaistuksissasi vai ihan vain iloksesi?

Hyödyn vuoksi ja alistaakseni heidät valtaani. En sinänsä mitenkään nauti väkivallasta, mutta haluan ensisijaisesti pitää huolta omasta hyvinvoinnistani ja mukavuudestani. Sinänsä en tietenkään toivo lakien ja rangaistusten poistoa, koska muutkin tekisivät samoin kuin minä, jolloin joutuisin alakynteen. onhan nykyäänkin "laillisia" keinoja hakea omaa hyötyä ja alistaa muita. Mutta en tosiaankaan usko että olen mitenkään ainutlaatuinen siinä, että noudatan "moraalia" vain rangaistuksen pelossa. Kyllä useimmat ihmiset tekevät juuri niin, vaikka huijaavat siinä jopa itseään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omassa ikäluokassani oli kouluaikana joitakin tällaisia perheitä. Lapsille on ollut vaikea aikuisenakaan sopeutua yhteiskunnan sääntöihin ja siihen ettei kaikki mene heidän pillin mukaan. Ovat luokkakavereista niitä jotka eivät ole millään elämän saralla menestyneet kun eivät pysty esimerkiksi töissä toimimaan kenenkään alaisena mutta harvoin on heti esimiehen paikkoja tarjolla kun/jos ovat jotain koulusta valmistuneet. Vaikeaa oli opettajienkin kanssa kun eivät saaneet aina tehdä mitä itse halusivat. Tämän vuoksi osalla on vain peruskoulun päättötodistus eikä mitään koulutusta sen jälkeen.

Jos 18 vuotta asioiden rauhallista selittämistä ei ole saanut lapsia ymmärtämään yhteiskunnan sääntöjä, niin tuskinpa noista lapsista olisi sen parempia tullut pakkokeinoillakaan.

Et siis ymmärrä että todellisuudessa tätä kasvatusmetodia käyttää ne vanhemmat jotka eivät uskalla kieltää lapseltaan mitään ettei sille vaan tule paha mieli. Aika nopeasti se lapsi ymmärtää että voi tehdä mitä vaan ja vanhemmat siihen vähän inisevät sitten että olisi ehkä voinut tehdä toisellakin tavalla mutta ei se haittaa sinunkin tapa on yhtä arvokas. Kun ei uskalleta olla aikuisia omalle lapselleen ja sanoa että nyt loppu, teit väärin, et totellut ja lapsi myös oppisi että joku seuraamus tulee siitä jos vaikka satuttaa toista yms. Mihinkään ei voi sanoa tiukasti että lapsen toiminta on väärin, niin miten se lapsi oppii erottamaan oikean väärästä kun aina vain silitellään päätä että ei se haittaa ja EHDOTETAAN että voisi olla muitakin tapoja mutta kuitenkin on lapsen päätettävissä kuunteleeko vanhempiaan vai ei. Ole lapsellesi aikuinen äläkä ulkoista vanhemman päätöksiä lapsellesi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä me päiväkodissa kielletään ja sitten perustellaan. Olet keksinyt omasta päästäsi tuon nykylinjan.

Esim.

"Ei. Toisia ei saa lyödä, se käy kipeää. Toista kosketaan aina hellästi, näin. Nyt pyydetään anteeksi."

-päiväkodin täti

Ja sitten pakotetun anteeksipyynnön jälkeen lapsi menee ja lyö uudestaan, kun siitä lyömisestä ei muuta rangaistusta tullut kuin se anteeksipyydättäminen, eli lyömisen hyöty-haitta-suhde on selvästi plussan puolella.

Skenaariosi perustuu sellaiseen käsitykseen, että lapsi lähtökohtaisesti olisi laskelmoiva olento joka etsii vain omaa etuaan. Jos näin on, niin mikään kasvatuskeino ei pidemmän päälle auta, rangaistus kaikkein vähiten.

Onko lapsi sinusta siis tyhmä, kun ei osaa miettiä pienessä päässään, että millainen toiminta häntä hyödyttää ja millainen taas ei?

Kyllä päiväkoti-ikäiset on aika tyhmiä, kyllä.

Liian tyhmiä miettiäkseen mikä heitä hyödyttää henkilökohtaisella tasolla, mutta kuitenkin riittävän fiksuja ottaakseen onkeensa päikkytädin selostuksista?

Impulssiensa vietävissä. Liian tyhmiä miettiäkseen ”hahaa menempä nyt lyömään uudestaan lissua kun äsken minua ei siitä rangaistu, kerrottiin vaan ettei niin tule tehdä.” Mutta tarpeeksi fiksuja ymmärtääkseen ”häntä sattuu kun lyöt häntä, silitä mieluummin näin.” Ja lapsi tuntee miltä silitys tuntuu.

Miksi lasta aina haittaisi se, jos toisesta tuntuu ikävältä? Ei tuollainen ajatus vastaa todellisuutta. Tuolla ulkona todellisuudessa nimittäin lapset ovat paljon epäempaattisempia kuin aikuiset ja harrastavat laajasti hyvinkin julmaa kiusaamista jos heitä ei estetä tai rangaista.

Eivät päiväkoti ikäiset lyö lyömisen ilosta, vaan siksi että suuttuvat / haluavat jonkun lelun jne.

Eivät tietenkään, he haluavat pitää omaa puoltaan. Ei silloin lasta kiinnosta se, että lässytetään että "kaveriin sattui", kun kyse on siitä, että lapsi kokee omia oikeuksiaan loukatun (oikeutta omia tavarat, tietyn paikan, muiden huomion yms). Jos halutaan tuloksia, pitää tehdä selväksi, että ei ole mitään oikeutta mihinkään leluihin, omaan reviiriin tms. ja jos yrittää omia, siitä joutuu kärsimään. Se on kieli, jota lapsikin ymmärtää.

No niin, tänne ilmoittautui heti muutama ihminen, jotka olisivat valmiita tappamaan leipäkassin vuoksi tai lyömään vallantunteen vuoksi. Sekä yksi joka vastasi vain ”hohhoijaa”.

Eli hyvä esimerkkiaineisto siitä, mikä on ongelmana kun kasvatus perustuu rangaistuksien uhkaan. Moraali jää kehittymättä.

Olen juuri sellainen lapsille jutteleva vanhempi. Jos lapsi tekee jotain väärin, menen hänen luokseen ja kerron miten pitäisi toimia.

Olen saanut kuulla, että en tiedä lasten kasvattamisesta mitään, sillä minulla on niin helpot lapset.

Nämä kommentoijat saattavat olla oikeassa, sillä ei meillä ole ollut mitään ongelmia lasten käytöksen kanssa. Koulussakin menee hyvin.

Jotkut ovat maalailleet piruja seinille väittäen että sitten kyllä tulee ongelmia kun lapset kasvavat.

Nuorin lapsistani on nyt 15-vuotias, eikä niitä ongelmia ole vielä tullut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä me päiväkodissa kielletään ja sitten perustellaan. Olet keksinyt omasta päästäsi tuon nykylinjan.

Esim.

"Ei. Toisia ei saa lyödä, se käy kipeää. Toista kosketaan aina hellästi, näin. Nyt pyydetään anteeksi."

-päiväkodin täti

Ja sitten pakotetun anteeksipyynnön jälkeen lapsi menee ja lyö uudestaan, kun siitä lyömisestä ei muuta rangaistusta tullut kuin se anteeksipyydättäminen, eli lyömisen hyöty-haitta-suhde on selvästi plussan puolella.

Skenaariosi perustuu sellaiseen käsitykseen, että lapsi lähtökohtaisesti olisi laskelmoiva olento joka etsii vain omaa etuaan. Jos näin on, niin mikään kasvatuskeino ei pidemmän päälle auta, rangaistus kaikkein vähiten.

Onko lapsi sinusta siis tyhmä, kun ei osaa miettiä pienessä päässään, että millainen toiminta häntä hyödyttää ja millainen taas ei?

Kyllä päiväkoti-ikäiset on aika tyhmiä, kyllä.

Liian tyhmiä miettiäkseen mikä heitä hyödyttää henkilökohtaisella tasolla, mutta kuitenkin riittävän fiksuja ottaakseen onkeensa päikkytädin selostuksista?

Impulssiensa vietävissä. Liian tyhmiä miettiäkseen ”hahaa menempä nyt lyömään uudestaan lissua kun äsken minua ei siitä rangaistu, kerrottiin vaan ettei niin tule tehdä.” Mutta tarpeeksi fiksuja ymmärtääkseen ”häntä sattuu kun lyöt häntä, silitä mieluummin näin.” Ja lapsi tuntee miltä silitys tuntuu.

Miksi lasta aina haittaisi se, jos toisesta tuntuu ikävältä? Ei tuollainen ajatus vastaa todellisuutta. Tuolla ulkona todellisuudessa nimittäin lapset ovat paljon epäempaattisempia kuin aikuiset ja harrastavat laajasti hyvinkin julmaa kiusaamista jos heitä ei estetä tai rangaista.

Eivät päiväkoti ikäiset lyö lyömisen ilosta, vaan siksi että suuttuvat / haluavat jonkun lelun jne.

Eivät tietenkään, he haluavat pitää omaa puoltaan. Ei silloin lasta kiinnosta se, että lässytetään että "kaveriin sattui", kun kyse on siitä, että lapsi kokee omia oikeuksiaan loukatun (oikeutta omia tavarat, tietyn paikan, muiden huomion yms). Jos halutaan tuloksia, pitää tehdä selväksi, että ei ole mitään oikeutta mihinkään leluihin, omaan reviiriin tms. ja jos yrittää omia, siitä joutuu kärsimään. Se on kieli, jota lapsikin ymmärtää.

Totta ihmeessä jokaisella ihmisellä on oikeus omaan reviiriin. Siitähän kaikki lähtee, kunnioituksesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä me päiväkodissa kielletään ja sitten perustellaan. Olet keksinyt omasta päästäsi tuon nykylinjan.

Esim.

"Ei. Toisia ei saa lyödä, se käy kipeää. Toista kosketaan aina hellästi, näin. Nyt pyydetään anteeksi."

-päiväkodin täti

Ja sitten pakotetun anteeksipyynnön jälkeen lapsi menee ja lyö uudestaan, kun siitä lyömisestä ei muuta rangaistusta tullut kuin se anteeksipyydättäminen, eli lyömisen hyöty-haitta-suhde on selvästi plussan puolella.

Skenaariosi perustuu sellaiseen käsitykseen, että lapsi lähtökohtaisesti olisi laskelmoiva olento joka etsii vain omaa etuaan. Jos näin on, niin mikään kasvatuskeino ei pidemmän päälle auta, rangaistus kaikkein vähiten.

Onko lapsi sinusta siis tyhmä, kun ei osaa miettiä pienessä päässään, että millainen toiminta häntä hyödyttää ja millainen taas ei?

Ei, lapsi ei ole tyhmä, mutta hän ei myöskään osaa laskelmoida kovin pitkälle. Eikä aikuisenkaan moraali yleensä perustu laskelmointiin.

Sinä olet aikuinen, olettaisin. Onko sakko- tai vankilarangaistus ainoa syy, mikä pidättelee sinua lyömästä toisia? Löisitkö toisia, jos siitä olisi hyötyä?

En ole se jolta kysyt, mutta kyllä, ehdottomasti löisin. Ja tasan tarkkaan on paljon ihmisiä, jotka ajattelevat näin. Tekisin myös paljon muuta "laitonta", jos en haluaisi vältellä rangaistuksia ja muiden ihmisten puuttumista elämääni.

Ja olen muuten keski-ikäinen nainen (en mies, niin kuin kaikki arvatenkin heti kuvittelevat).

Mielenkiintoista. Löisitkö toisia jonkin henkilökohtaisen hyödyn vuoksi, pikaistuksissasi vai ihan vain iloksesi?

Hyödyn vuoksi ja alistaakseni heidät valtaani. En sinänsä mitenkään nauti väkivallasta, mutta haluan ensisijaisesti pitää huolta omasta hyvinvoinnistani ja mukavuudestani. Sinänsä en tietenkään toivo lakien ja rangaistusten poistoa, koska muutkin tekisivät samoin kuin minä, jolloin joutuisin alakynteen. onhan nykyäänkin "laillisia" keinoja hakea omaa hyötyä ja alistaa muita. Mutta en tosiaankaan usko että olen mitenkään ainutlaatuinen siinä, että noudatan "moraalia" vain rangaistuksen pelossa. Kyllä useimmat ihmiset tekevät juuri niin, vaikka huijaavat siinä jopa itseään.

Oletko psykopaatti vai trollaatko?

Ainakin kuulostat ihan psykolta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä me päiväkodissa kielletään ja sitten perustellaan. Olet keksinyt omasta päästäsi tuon nykylinjan.

Esim.

"Ei. Toisia ei saa lyödä, se käy kipeää. Toista kosketaan aina hellästi, näin. Nyt pyydetään anteeksi."

-päiväkodin täti

Ja sitten pakotetun anteeksipyynnön jälkeen lapsi menee ja lyö uudestaan, kun siitä lyömisestä ei muuta rangaistusta tullut kuin se anteeksipyydättäminen, eli lyömisen hyöty-haitta-suhde on selvästi plussan puolella.

Skenaariosi perustuu sellaiseen käsitykseen, että lapsi lähtökohtaisesti olisi laskelmoiva olento joka etsii vain omaa etuaan. Jos näin on, niin mikään kasvatuskeino ei pidemmän päälle auta, rangaistus kaikkein vähiten.

Onko lapsi sinusta siis tyhmä, kun ei osaa miettiä pienessä päässään, että millainen toiminta häntä hyödyttää ja millainen taas ei?

Kyllä päiväkoti-ikäiset on aika tyhmiä, kyllä.

Liian tyhmiä miettiäkseen mikä heitä hyödyttää henkilökohtaisella tasolla, mutta kuitenkin riittävän fiksuja ottaakseen onkeensa päikkytädin selostuksista?

Impulssiensa vietävissä. Liian tyhmiä miettiäkseen ”hahaa menempä nyt lyömään uudestaan lissua kun äsken minua ei siitä rangaistu, kerrottiin vaan ettei niin tule tehdä.” Mutta tarpeeksi fiksuja ymmärtääkseen ”häntä sattuu kun lyöt häntä, silitä mieluummin näin.” Ja lapsi tuntee miltä silitys tuntuu.

Miksi lasta aina haittaisi se, jos toisesta tuntuu ikävältä? Ei tuollainen ajatus vastaa todellisuutta. Tuolla ulkona todellisuudessa nimittäin lapset ovat paljon epäempaattisempia kuin aikuiset ja harrastavat laajasti hyvinkin julmaa kiusaamista jos heitä ei estetä tai rangaista.

Eivät päiväkoti ikäiset lyö lyömisen ilosta, vaan siksi että suuttuvat / haluavat jonkun lelun jne.

Saavat lelun lyömällä eli hyötyvät lyömisestä.

Niin ikään esimerkiksi saavat itselleen (määräys)valtaa lyömällä, eli hyötyvät lyömisestä.

Jos siinä tilanteessa päikkytäti vain sanoittaa, niin eipä sillä lapsella ole paljon motivaatiota lopettaa sitä lyömistä. Toisin kuin vielä jokunen vuosi sitten, jolloin lyömisestä tuli lapselle rangaistus, kuten jäähy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä me päiväkodissa kielletään ja sitten perustellaan. Olet keksinyt omasta päästäsi tuon nykylinjan.

Esim.

"Ei. Toisia ei saa lyödä, se käy kipeää. Toista kosketaan aina hellästi, näin. Nyt pyydetään anteeksi."

-päiväkodin täti

Ja sitten pakotetun anteeksipyynnön jälkeen lapsi menee ja lyö uudestaan, kun siitä lyömisestä ei muuta rangaistusta tullut kuin se anteeksipyydättäminen, eli lyömisen hyöty-haitta-suhde on selvästi plussan puolella.

Skenaariosi perustuu sellaiseen käsitykseen, että lapsi lähtökohtaisesti olisi laskelmoiva olento joka etsii vain omaa etuaan. Jos näin on, niin mikään kasvatuskeino ei pidemmän päälle auta, rangaistus kaikkein vähiten.

Onko lapsi sinusta siis tyhmä, kun ei osaa miettiä pienessä päässään, että millainen toiminta häntä hyödyttää ja millainen taas ei?

Kyllä päiväkoti-ikäiset on aika tyhmiä, kyllä.

Liian tyhmiä miettiäkseen mikä heitä hyödyttää henkilökohtaisella tasolla, mutta kuitenkin riittävän fiksuja ottaakseen onkeensa päikkytädin selostuksista?

Impulssiensa vietävissä. Liian tyhmiä miettiäkseen ”hahaa menempä nyt lyömään uudestaan lissua kun äsken minua ei siitä rangaistu, kerrottiin vaan ettei niin tule tehdä.” Mutta tarpeeksi fiksuja ymmärtääkseen ”häntä sattuu kun lyöt häntä, silitä mieluummin näin.” Ja lapsi tuntee miltä silitys tuntuu.

Miksi lasta aina haittaisi se, jos toisesta tuntuu ikävältä? Ei tuollainen ajatus vastaa todellisuutta. Tuolla ulkona todellisuudessa nimittäin lapset ovat paljon epäempaattisempia kuin aikuiset ja harrastavat laajasti hyvinkin julmaa kiusaamista jos heitä ei estetä tai rangaista.

Eivät päiväkoti ikäiset lyö lyömisen ilosta, vaan siksi että suuttuvat / haluavat jonkun lelun jne.

Saavat lelun lyömällä eli hyötyvät lyömisestä.

Niin ikään esimerkiksi saavat itselleen (määräys)valtaa lyömällä, eli hyötyvät lyömisestä.

Jos siinä tilanteessa päikkytäti vain sanoittaa, niin eipä sillä lapsella ole paljon motivaatiota lopettaa sitä lyömistä. Toisin kuin vielä jokunen vuosi sitten, jolloin lyömisestä tuli lapselle rangaistus, kuten jäähy.

Saako lapsi mielestäsi jotenkin merkittävästi enemmän hyötyä lyömisestä silloin, kun häneltä otetaan lyömällä saatu lelu pois ja kerrotaan että lyöminen on väärin, kuin silloin kun hänet raahataan jäähylle?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä me päiväkodissa kielletään ja sitten perustellaan. Olet keksinyt omasta päästäsi tuon nykylinjan.

Esim.

"Ei. Toisia ei saa lyödä, se käy kipeää. Toista kosketaan aina hellästi, näin. Nyt pyydetään anteeksi."

-päiväkodin täti

Ja sitten pakotetun anteeksipyynnön jälkeen lapsi menee ja lyö uudestaan, kun siitä lyömisestä ei muuta rangaistusta tullut kuin se anteeksipyydättäminen, eli lyömisen hyöty-haitta-suhde on selvästi plussan puolella.

Skenaariosi perustuu sellaiseen käsitykseen, että lapsi lähtökohtaisesti olisi laskelmoiva olento joka etsii vain omaa etuaan. Jos näin on, niin mikään kasvatuskeino ei pidemmän päälle auta, rangaistus kaikkein vähiten.

Onko lapsi sinusta siis tyhmä, kun ei osaa miettiä pienessä päässään, että millainen toiminta häntä hyödyttää ja millainen taas ei?

Miten se lapsi sinun mielestä hyötyy siitä toisen lyömisestä? Ovatko lapset sinun mielestäsi luonnostaan pahoja ja haluavat ilkeyttään satuttaa toisia? En nyt ihan ymmärrä tätä väitettä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä me päiväkodissa kielletään ja sitten perustellaan. Olet keksinyt omasta päästäsi tuon nykylinjan.

Esim.

"Ei. Toisia ei saa lyödä, se käy kipeää. Toista kosketaan aina hellästi, näin. Nyt pyydetään anteeksi."

-päiväkodin täti

Ja sitten pakotetun anteeksipyynnön jälkeen lapsi menee ja lyö uudestaan, kun siitä lyömisestä ei muuta rangaistusta tullut kuin se anteeksipyydättäminen, eli lyömisen hyöty-haitta-suhde on selvästi plussan puolella.

Skenaariosi perustuu sellaiseen käsitykseen, että lapsi lähtökohtaisesti olisi laskelmoiva olento joka etsii vain omaa etuaan. Jos näin on, niin mikään kasvatuskeino ei pidemmän päälle auta, rangaistus kaikkein vähiten.

Onko lapsi sinusta siis tyhmä, kun ei osaa miettiä pienessä päässään, että millainen toiminta häntä hyödyttää ja millainen taas ei?

Kyllä päiväkoti-ikäiset on aika tyhmiä, kyllä.

Liian tyhmiä miettiäkseen mikä heitä hyödyttää henkilökohtaisella tasolla, mutta kuitenkin riittävän fiksuja ottaakseen onkeensa päikkytädin selostuksista?

Impulssiensa vietävissä. Liian tyhmiä miettiäkseen ”hahaa menempä nyt lyömään uudestaan lissua kun äsken minua ei siitä rangaistu, kerrottiin vaan ettei niin tule tehdä.” Mutta tarpeeksi fiksuja ymmärtääkseen ”häntä sattuu kun lyöt häntä, silitä mieluummin näin.” Ja lapsi tuntee miltä silitys tuntuu.

Miksi lasta aina haittaisi se, jos toisesta tuntuu ikävältä? Ei tuollainen ajatus vastaa todellisuutta. Tuolla ulkona todellisuudessa nimittäin lapset ovat paljon epäempaattisempia kuin aikuiset ja harrastavat laajasti hyvinkin julmaa kiusaamista jos heitä ei estetä tai rangaista.

Eivät päiväkoti ikäiset lyö lyömisen ilosta, vaan siksi että suuttuvat / haluavat jonkun lelun jne.

Saavat lelun lyömällä eli hyötyvät lyömisestä.

Niin ikään esimerkiksi saavat itselleen (määräys)valtaa lyömällä, eli hyötyvät lyömisestä.

Jos siinä tilanteessa päikkytäti vain sanoittaa, niin eipä sillä lapsella ole paljon motivaatiota lopettaa sitä lyömistä. Toisin kuin vielä jokunen vuosi sitten, jolloin lyömisestä tuli lapselle rangaistus, kuten jäähy.

Saako lapsi mielestäsi jotenkin merkittävästi enemmän hyötyä lyömisestä silloin, kun häneltä otetaan lyömällä saatu lelu pois ja kerrotaan että lyöminen on väärin, kuin silloin kun hänet raahataan jäähylle?

Nyt oletat, että lyöminen johtuu aina lelun hankkimisesta ja, että siinä lelun hankkimisessa on onnistuttu.

Toisaalta myös ilmeisesti oletat, että lapsen kanssa ei puhuta jos lasta rangaistaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä me päiväkodissa kielletään ja sitten perustellaan. Olet keksinyt omasta päästäsi tuon nykylinjan.

Esim.

"Ei. Toisia ei saa lyödä, se käy kipeää. Toista kosketaan aina hellästi, näin. Nyt pyydetään anteeksi."

-päiväkodin täti

Ja sitten pakotetun anteeksipyynnön jälkeen lapsi menee ja lyö uudestaan, kun siitä lyömisestä ei muuta rangaistusta tullut kuin se anteeksipyydättäminen, eli lyömisen hyöty-haitta-suhde on selvästi plussan puolella.

Skenaariosi perustuu sellaiseen käsitykseen, että lapsi lähtökohtaisesti olisi laskelmoiva olento joka etsii vain omaa etuaan. Jos näin on, niin mikään kasvatuskeino ei pidemmän päälle auta, rangaistus kaikkein vähiten.

Onko lapsi sinusta siis tyhmä, kun ei osaa miettiä pienessä päässään, että millainen toiminta häntä hyödyttää ja millainen taas ei?

Miten se lapsi sinun mielestä hyötyy siitä toisen lyömisestä? Ovatko lapset sinun mielestäsi luonnostaan pahoja ja haluavat ilkeyttään satuttaa toisia? En nyt ihan ymmärrä tätä väitettä.

Lyöminen on painostuskeino, jolla lapsi voi hankkia monenlaista etua tai valtaa itselleen.

Kiusaaminen on yleistä lasten keskuudessa aina yläasteikään asti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä me päiväkodissa kielletään ja sitten perustellaan. Olet keksinyt omasta päästäsi tuon nykylinjan.

Esim.

"Ei. Toisia ei saa lyödä, se käy kipeää. Toista kosketaan aina hellästi, näin. Nyt pyydetään anteeksi."

-päiväkodin täti

Ja sitten pakotetun anteeksipyynnön jälkeen lapsi menee ja lyö uudestaan, kun siitä lyömisestä ei muuta rangaistusta tullut kuin se anteeksipyydättäminen, eli lyömisen hyöty-haitta-suhde on selvästi plussan puolella.

Skenaariosi perustuu sellaiseen käsitykseen, että lapsi lähtökohtaisesti olisi laskelmoiva olento joka etsii vain omaa etuaan. Jos näin on, niin mikään kasvatuskeino ei pidemmän päälle auta, rangaistus kaikkein vähiten.

Onko lapsi sinusta siis tyhmä, kun ei osaa miettiä pienessä päässään, että millainen toiminta häntä hyödyttää ja millainen taas ei?

Ei, lapsi ei ole tyhmä, mutta hän ei myöskään osaa laskelmoida kovin pitkälle. Eikä aikuisenkaan moraali yleensä perustu laskelmointiin.

Sinä olet aikuinen, olettaisin. Onko sakko- tai vankilarangaistus ainoa syy, mikä pidättelee sinua lyömästä toisia? Löisitkö toisia, jos siitä olisi hyötyä?

En ole se jolta kysyt, mutta kyllä, ehdottomasti löisin. Ja tasan tarkkaan on paljon ihmisiä, jotka ajattelevat näin. Tekisin myös paljon muuta "laitonta", jos en haluaisi vältellä rangaistuksia ja muiden ihmisten puuttumista elämääni.

Ja olen muuten keski-ikäinen nainen (en mies, niin kuin kaikki arvatenkin heti kuvittelevat).

Mielenkiintoista. Löisitkö toisia jonkin henkilökohtaisen hyödyn vuoksi, pikaistuksissasi vai ihan vain iloksesi?

Hyödyn vuoksi ja alistaakseni heidät valtaani. En sinänsä mitenkään nauti väkivallasta, mutta haluan ensisijaisesti pitää huolta omasta hyvinvoinnistani ja mukavuudestani. Sinänsä en tietenkään toivo lakien ja rangaistusten poistoa, koska muutkin tekisivät samoin kuin minä, jolloin joutuisin alakynteen. onhan nykyäänkin "laillisia" keinoja hakea omaa hyötyä ja alistaa muita. Mutta en tosiaankaan usko että olen mitenkään ainutlaatuinen siinä, että noudatan "moraalia" vain rangaistuksen pelossa. Kyllä useimmat ihmiset tekevät juuri niin, vaikka huijaavat siinä jopa itseään.

Siinä ilmoittautuu yksi pelolla ja rangaistuksilla kasvatettu. Kun moraalia ja oikean ja väärän eroa ei pienestä pitäen ole opetettu, ei se myöskään pääse kehittymään. Oppii vaan selviytymään, välttämään rangaistukset ja ajattelemaan omaa etuaan. Siitä voi toki olla hyötyä elämässä, mutta on se vähän surullista silti :(

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä me päiväkodissa kielletään ja sitten perustellaan. Olet keksinyt omasta päästäsi tuon nykylinjan.

Esim.

"Ei. Toisia ei saa lyödä, se käy kipeää. Toista kosketaan aina hellästi, näin. Nyt pyydetään anteeksi."

-päiväkodin täti

Ja sitten pakotetun anteeksipyynnön jälkeen lapsi menee ja lyö uudestaan, kun siitä lyömisestä ei muuta rangaistusta tullut kuin se anteeksipyydättäminen, eli lyömisen hyöty-haitta-suhde on selvästi plussan puolella.

Skenaariosi perustuu sellaiseen käsitykseen, että lapsi lähtökohtaisesti olisi laskelmoiva olento joka etsii vain omaa etuaan. Jos näin on, niin mikään kasvatuskeino ei pidemmän päälle auta, rangaistus kaikkein vähiten.

Onko lapsi sinusta siis tyhmä, kun ei osaa miettiä pienessä päässään, että millainen toiminta häntä hyödyttää ja millainen taas ei?

Kyllä päiväkoti-ikäiset on aika tyhmiä, kyllä.

Liian tyhmiä miettiäkseen mikä heitä hyödyttää henkilökohtaisella tasolla, mutta kuitenkin riittävän fiksuja ottaakseen onkeensa päikkytädin selostuksista?

Impulssiensa vietävissä. Liian tyhmiä miettiäkseen ”hahaa menempä nyt lyömään uudestaan lissua kun äsken minua ei siitä rangaistu, kerrottiin vaan ettei niin tule tehdä.” Mutta tarpeeksi fiksuja ymmärtääkseen ”häntä sattuu kun lyöt häntä, silitä mieluummin näin.” Ja lapsi tuntee miltä silitys tuntuu.

Miksi lasta aina haittaisi se, jos toisesta tuntuu ikävältä? Ei tuollainen ajatus vastaa todellisuutta. Tuolla ulkona todellisuudessa nimittäin lapset ovat paljon epäempaattisempia kuin aikuiset ja harrastavat laajasti hyvinkin julmaa kiusaamista jos heitä ei estetä tai rangaista.

Eivät päiväkoti ikäiset lyö lyömisen ilosta, vaan siksi että suuttuvat / haluavat jonkun lelun jne.

Saavat lelun lyömällä eli hyötyvät lyömisestä.

Niin ikään esimerkiksi saavat itselleen (määräys)valtaa lyömällä, eli hyötyvät lyömisestä.

Jos siinä tilanteessa päikkytäti vain sanoittaa, niin eipä sillä lapsella ole paljon motivaatiota lopettaa sitä lyömistä. Toisin kuin vielä jokunen vuosi sitten, jolloin lyömisestä tuli lapselle rangaistus, kuten jäähy.

Saako lapsi mielestäsi jotenkin merkittävästi enemmän hyötyä lyömisestä silloin, kun häneltä otetaan lyömällä saatu lelu pois ja kerrotaan että lyöminen on väärin, kuin silloin kun hänet raahataan jäähylle?

Nyt oletat, että lyöminen johtuu aina lelun hankkimisesta ja, että siinä lelun hankkimisessa on onnistuttu.

Toisaalta myös ilmeisesti oletat, että lapsen kanssa ei puhuta jos lasta rangaistaan.

Sinä taas oletat, että jäähy tuntuisi lapsesta automaattisesti jotenkin pahalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä me päiväkodissa kielletään ja sitten perustellaan. Olet keksinyt omasta päästäsi tuon nykylinjan.

Esim.

"Ei. Toisia ei saa lyödä, se käy kipeää. Toista kosketaan aina hellästi, näin. Nyt pyydetään anteeksi."

-päiväkodin täti

Ja sitten pakotetun anteeksipyynnön jälkeen lapsi menee ja lyö uudestaan, kun siitä lyömisestä ei muuta rangaistusta tullut kuin se anteeksipyydättäminen, eli lyömisen hyöty-haitta-suhde on selvästi plussan puolella.

Skenaariosi perustuu sellaiseen käsitykseen, että lapsi lähtökohtaisesti olisi laskelmoiva olento joka etsii vain omaa etuaan. Jos näin on, niin mikään kasvatuskeino ei pidemmän päälle auta, rangaistus kaikkein vähiten.

Onko lapsi sinusta siis tyhmä, kun ei osaa miettiä pienessä päässään, että millainen toiminta häntä hyödyttää ja millainen taas ei?

Kyllä päiväkoti-ikäiset on aika tyhmiä, kyllä.

Liian tyhmiä miettiäkseen mikä heitä hyödyttää henkilökohtaisella tasolla, mutta kuitenkin riittävän fiksuja ottaakseen onkeensa päikkytädin selostuksista?

Impulssiensa vietävissä. Liian tyhmiä miettiäkseen ”hahaa menempä nyt lyömään uudestaan lissua kun äsken minua ei siitä rangaistu, kerrottiin vaan ettei niin tule tehdä.” Mutta tarpeeksi fiksuja ymmärtääkseen ”häntä sattuu kun lyöt häntä, silitä mieluummin näin.” Ja lapsi tuntee miltä silitys tuntuu.

Miksi lasta aina haittaisi se, jos toisesta tuntuu ikävältä? Ei tuollainen ajatus vastaa todellisuutta. Tuolla ulkona todellisuudessa nimittäin lapset ovat paljon epäempaattisempia kuin aikuiset ja harrastavat laajasti hyvinkin julmaa kiusaamista jos heitä ei estetä tai rangaista.

Eivät päiväkoti ikäiset lyö lyömisen ilosta, vaan siksi että suuttuvat / haluavat jonkun lelun jne.

Saavat lelun lyömällä eli hyötyvät lyömisestä.

Niin ikään esimerkiksi saavat itselleen (määräys)valtaa lyömällä, eli hyötyvät lyömisestä.

Jos siinä tilanteessa päikkytäti vain sanoittaa, niin eipä sillä lapsella ole paljon motivaatiota lopettaa sitä lyömistä. Toisin kuin vielä jokunen vuosi sitten, jolloin lyömisestä tuli lapselle rangaistus, kuten jäähy.

Saako lapsi mielestäsi jotenkin merkittävästi enemmän hyötyä lyömisestä silloin, kun häneltä otetaan lyömällä saatu lelu pois ja kerrotaan että lyöminen on väärin, kuin silloin kun hänet raahataan jäähylle?

Nyt oletat, että lyöminen johtuu aina lelun hankkimisesta ja, että siinä lelun hankkimisessa on onnistuttu.

Toisaalta myös ilmeisesti oletat, että lapsen kanssa ei puhuta jos lasta rangaistaan.

Sinä taas oletat, että jäähy tuntuisi lapsesta automaattisesti jotenkin pahalta.

En oleta. Useimpiin lapsiin se tehoaa, mutta ei kaikkiin tai kaikissa tilanteissa. Siksi tarvitaan myös muita rangaistusmenetelmiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä me päiväkodissa kielletään ja sitten perustellaan. Olet keksinyt omasta päästäsi tuon nykylinjan.

Esim.

"Ei. Toisia ei saa lyödä, se käy kipeää. Toista kosketaan aina hellästi, näin. Nyt pyydetään anteeksi."

-päiväkodin täti

Ja sitten pakotetun anteeksipyynnön jälkeen lapsi menee ja lyö uudestaan, kun siitä lyömisestä ei muuta rangaistusta tullut kuin se anteeksipyydättäminen, eli lyömisen hyöty-haitta-suhde on selvästi plussan puolella.

Skenaariosi perustuu sellaiseen käsitykseen, että lapsi lähtökohtaisesti olisi laskelmoiva olento joka etsii vain omaa etuaan. Jos näin on, niin mikään kasvatuskeino ei pidemmän päälle auta, rangaistus kaikkein vähiten.

Onko lapsi sinusta siis tyhmä, kun ei osaa miettiä pienessä päässään, että millainen toiminta häntä hyödyttää ja millainen taas ei?

Miten se lapsi sinun mielestä hyötyy siitä toisen lyömisestä? Ovatko lapset sinun mielestäsi luonnostaan pahoja ja haluavat ilkeyttään satuttaa toisia? En nyt ihan ymmärrä tätä väitettä.

Lyöminen on painostuskeino, jolla lapsi voi hankkia monenlaista etua tai valtaa itselleen.

Kiusaaminen on yleistä lasten keskuudessa aina yläasteikään asti.

Minä taas olen vanhempana ollut ihmeissäni siitä, kuinka harvinaista lyöminen ja kiusaaminen nykyään on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä me päiväkodissa kielletään ja sitten perustellaan. Olet keksinyt omasta päästäsi tuon nykylinjan.

Esim.

"Ei. Toisia ei saa lyödä, se käy kipeää. Toista kosketaan aina hellästi, näin. Nyt pyydetään anteeksi."

-päiväkodin täti

Ja sitten pakotetun anteeksipyynnön jälkeen lapsi menee ja lyö uudestaan, kun siitä lyömisestä ei muuta rangaistusta tullut kuin se anteeksipyydättäminen, eli lyömisen hyöty-haitta-suhde on selvästi plussan puolella.

Skenaariosi perustuu sellaiseen käsitykseen, että lapsi lähtökohtaisesti olisi laskelmoiva olento joka etsii vain omaa etuaan. Jos näin on, niin mikään kasvatuskeino ei pidemmän päälle auta, rangaistus kaikkein vähiten.

Onko lapsi sinusta siis tyhmä, kun ei osaa miettiä pienessä päässään, että millainen toiminta häntä hyödyttää ja millainen taas ei?

Kyllä päiväkoti-ikäiset on aika tyhmiä, kyllä.

Liian tyhmiä miettiäkseen mikä heitä hyödyttää henkilökohtaisella tasolla, mutta kuitenkin riittävän fiksuja ottaakseen onkeensa päikkytädin selostuksista?

Impulssiensa vietävissä. Liian tyhmiä miettiäkseen ”hahaa menempä nyt lyömään uudestaan lissua kun äsken minua ei siitä rangaistu, kerrottiin vaan ettei niin tule tehdä.” Mutta tarpeeksi fiksuja ymmärtääkseen ”häntä sattuu kun lyöt häntä, silitä mieluummin näin.” Ja lapsi tuntee miltä silitys tuntuu.

Miksi lasta aina haittaisi se, jos toisesta tuntuu ikävältä? Ei tuollainen ajatus vastaa todellisuutta. Tuolla ulkona todellisuudessa nimittäin lapset ovat paljon epäempaattisempia kuin aikuiset ja harrastavat laajasti hyvinkin julmaa kiusaamista jos heitä ei estetä tai rangaista.

Eivät päiväkoti ikäiset lyö lyömisen ilosta, vaan siksi että suuttuvat / haluavat jonkun lelun jne.

Saavat lelun lyömällä eli hyötyvät lyömisestä.

Niin ikään esimerkiksi saavat itselleen (määräys)valtaa lyömällä, eli hyötyvät lyömisestä.

Jos siinä tilanteessa päikkytäti vain sanoittaa, niin eipä sillä lapsella ole paljon motivaatiota lopettaa sitä lyömistä. Toisin kuin vielä jokunen vuosi sitten, jolloin lyömisestä tuli lapselle rangaistus, kuten jäähy.

Saako lapsi mielestäsi jotenkin merkittävästi enemmän hyötyä lyömisestä silloin, kun häneltä otetaan lyömällä saatu lelu pois ja kerrotaan että lyöminen on väärin, kuin silloin kun hänet raahataan jäähylle?

Nyt oletat, että lyöminen johtuu aina lelun hankkimisesta ja, että siinä lelun hankkimisessa on onnistuttu.

Toisaalta myös ilmeisesti oletat, että lapsen kanssa ei puhuta jos lasta rangaistaan.

Sinä taas oletat, että jäähy tuntuisi lapsesta automaattisesti jotenkin pahalta.

En oleta. Useimpiin lapsiin se tehoaa, mutta ei kaikkiin tai kaikissa tilanteissa. Siksi tarvitaan myös muita rangaistusmenetelmiä.

Onneksi minulle sattui esikoiseksi lapsi, johon ei jäähy tehonnut. Jouduin miettimään asioita ja keksimään parempia keinoja.