Miksi kouluista ei ole nyt kuulunut mitään kun päätettiin ne avata 14.5 alkaen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö kukaan oikeasti kertonut hallitukselle, että a) kouluissa ei ole ylimääräisiä tiloja, b) yläkouluissa on aineopetus, c) julkisissa kulkuneuvoissa ja koulukyydeissä on mahdoton noudattaa turvavälejä ja omassa pienryhmässä oleskelua? Sinänsä ei ollut yllätys, ettei opetusministerikään ole tehtäviensä tasalla.

Etkö kuunnellut Lin puhetta. Hän ihan selkeästi sanoin, että mahdollisuuksien mukaan otetaan käyttöön muita tiloja opetuskäyttöön. Hän sanoi myös, että ajallinen porrastaminen on mahdollista. Julkisten kulkuneuvojen käyttöä en tässä kohtaa ymmärrä. Miten paljon koululaiset sitten kulkevat julkisilla koulumatkoja? Eikö suurin osa kuitenkin asu lähellä koulua tai ovat järjestetyn koulukyydityksen piirissä, esim koulutaksi? 

Olet yhtä pihalla todellisuudesta kuin Li.

Mitä ne muut tilat ovat? Vessoja?

Miyen porrastat opetuksen ajallisesti yläkoulussa? Päivävuoroon ja yövuoroon?

Suurin osa viimeistään yläkoululaisista kulkee matkat julkisilla.

Mitä ne muut tilat ovat? Toisessa ketjussa jo kerroin muutaman esimerkin. Yliopistoja, ammattikorkeakouluja, aikuiskoulutuskeskuksia, kirjastoja, urheiluhalleja, kaupungintaloja jne. Miksi porukka kuvittelee, että ne lisätilat tulisivat siihen kouluun? Itse olen ollut omalla koulutaipaleellani evakossa esim kirjastossa, kansanopiston tiloissa, hotellin neuvottelutiloissa, erään yrityksen toimistotiloissa ja seurakuntatalolla. 

Kuvitteleeko joku että täällä maalla on jotain urheiluhalleja, hotelleja jne.

Tietysti on. Jos yhdessä pikkukylässä on neljä ABC:n kokoustilaa, niin ne samat kokoustilat on kaikissa muissakin pikkukylissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö kukaan oikeasti kertonut hallitukselle, että a) kouluissa ei ole ylimääräisiä tiloja, b) yläkouluissa on aineopetus, c) julkisissa kulkuneuvoissa ja koulukyydeissä on mahdoton noudattaa turvavälejä ja omassa pienryhmässä oleskelua? Sinänsä ei ollut yllätys, ettei opetusministerikään ole tehtäviensä tasalla.

Etkö kuunnellut Lin puhetta. Hän ihan selkeästi sanoin, että mahdollisuuksien mukaan otetaan käyttöön muita tiloja opetuskäyttöön. Hän sanoi myös, että ajallinen porrastaminen on mahdollista. Julkisten kulkuneuvojen käyttöä en tässä kohtaa ymmärrä. Miten paljon koululaiset sitten kulkevat julkisilla koulumatkoja? Eikö suurin osa kuitenkin asu lähellä koulua tai ovat järjestetyn koulukyydityksen piirissä, esim koulutaksi? 

Olet yhtä pihalla todellisuudesta kuin Li.

Mitä ne muut tilat ovat? Vessoja?

Miyen porrastat opetuksen ajallisesti yläkoulussa? Päivävuoroon ja yövuoroon?

Suurin osa viimeistään yläkoululaisista kulkee matkat julkisilla.

Mitä ne muut tilat ovat? Toisessa ketjussa jo kerroin muutaman esimerkin. Yliopistoja, ammattikorkeakouluja, aikuiskoulutuskeskuksia, kirjastoja, urheiluhalleja, kaupungintaloja jne. Miksi porukka kuvittelee, että ne lisätilat tulisivat siihen kouluun? Itse olen ollut omalla koulutaipaleellani evakossa esim kirjastossa, kansanopiston tiloissa, hotellin neuvottelutiloissa, erään yrityksen toimistotiloissa ja seurakuntatalolla. 

Ei ne välttämättä ole samassa paikassa kuin yläkoulut. Ei minunkaan lapsen kaupunginosassa ole yhtään lukiota, vain peruskouluja ja yksi yksityinen alakoulu.

Kirjastoauto käy? Sinnekö ne menee?

Ja minä kuvittelen tiloja etsittävän sieltä koulusta, koska opetusministeri itse käytti termiä ”koulun tyhjät tilat” toistuvasti.

MIksi niiden pitäisi olla samassa paikassa? Jotenkin te nyt olette jumiutuneet ajatukseen, että lisätilojen pitäisi olla koulun kyljessä. Itsekin olen käynyt ammattikorkeakoulua ensin alkuperäisesssä paikassa ja sitten vain siirryttiin puoleksi vuodeksi parin kilometrin päähän, kun koulu meni remonttiin. Ei siellä alkuperäisessä paikassa ollut mitään tarvetta rampata sen remontin aikana. Saman remontin yhteydessä myös eri alojen yksiköt siirrettiin eri paikkoihin, mutta sekään ei vaikuttanut millään tavalla, kun ei ollut mitään asiaa niihin toisiin yksiköihin. 

Tosissasiko vertaat aikuisia korkeakouluopiskelijoita peruskouluikäisiin? Aikuiset hoitavat koulumatkansa itse, mutta peruskouluikäisten koulumatkoja määrää laki, ja kun tietty kilometrimäärä ylittyy, on kunnan järjestettävä kuljetus. Aika kalliiksi tulee ajeluttaa taksilla sellaisia koululaisia, jotka normaalisti kulkevat kouluun itse, mutta pari kilometriä kauemmas väistötilaan pitää päästä koulukyydillä. 

Niin? Eli mikä oikeastaan oli ongelmasi? Jos lapsille koulumatkat joka tapauksessa aikuiset järjestävät, eivätköhän he järjestä sen myös tässä tapauksessa? Eli lapsen tai vanhemman ongelma oli mikä? 

Ja miten teillä siis onnistuu tilanne, jossa esimerkiksi homeongelman tai remontin takia koulua käydään jossain muualla? Miten tämä tilanne eroaa nyt siitä paitsi siten, että päätöksiä pitää tehdä nopeammalla aikataululla? Yläastelaisilla on myös esim tet-viikot, jolloin eivät käy koululla, vaan jossain ihan muualla. Nostatteko niistäkin tällaisen metelin, kun elämä menee niin pahasti sekaisin? Tai leirikoulu? miten ihmeessä lapset voivat opiskella, jos ei ole sitä luokkahuonetta ja niinä päivinä ei kuljeta sitä normaalia koulumatkaa? 

Nyt on poikkeustilanne. Pitää olla turvavälit, käsiä pestä koko ajan, korkeintaan 10 henkeä samassa tilassa. Yläkoululaisten tet peruttiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö kukaan oikeasti kertonut hallitukselle, että a) kouluissa ei ole ylimääräisiä tiloja, b) yläkouluissa on aineopetus, c) julkisissa kulkuneuvoissa ja koulukyydeissä on mahdoton noudattaa turvavälejä ja omassa pienryhmässä oleskelua? Sinänsä ei ollut yllätys, ettei opetusministerikään ole tehtäviensä tasalla.

Etkö kuunnellut Lin puhetta. Hän ihan selkeästi sanoin, että mahdollisuuksien mukaan otetaan käyttöön muita tiloja opetuskäyttöön. Hän sanoi myös, että ajallinen porrastaminen on mahdollista. Julkisten kulkuneuvojen käyttöä en tässä kohtaa ymmärrä. Miten paljon koululaiset sitten kulkevat julkisilla koulumatkoja? Eikö suurin osa kuitenkin asu lähellä koulua tai ovat järjestetyn koulukyydityksen piirissä, esim koulutaksi? 

Olet yhtä pihalla todellisuudesta kuin Li.

Mitä ne muut tilat ovat? Vessoja?

Miyen porrastat opetuksen ajallisesti yläkoulussa? Päivävuoroon ja yövuoroon?

Suurin osa viimeistään yläkoululaisista kulkee matkat julkisilla.

Mitä ne muut tilat ovat? Toisessa ketjussa jo kerroin muutaman esimerkin. Yliopistoja, ammattikorkeakouluja, aikuiskoulutuskeskuksia, kirjastoja, urheiluhalleja, kaupungintaloja jne. Miksi porukka kuvittelee, että ne lisätilat tulisivat siihen kouluun? Itse olen ollut omalla koulutaipaleellani evakossa esim kirjastossa, kansanopiston tiloissa, hotellin neuvottelutiloissa, erään yrityksen toimistotiloissa ja seurakuntatalolla. 

Jos kunta/kaupunki on niin iso, että niistä löytyy mainitsemiasi tiloja, on myös todella paljon peruskoululaisia sijoitettavana näihin tiloihin. Eikä yläkoulun jakaminen useisiin toimipisteisiin ole käytännössä mahdollista, koska osa opetusajasta menisi joko opettajien tai oppilaiden siirtymiseen paikasta toiseen. Voisiko nyt vaan myöntää, että tässä mentiin perse edellä puuhun?

Miten niin? Puolethan jää joka tapauksessa sinne koululle ja myös se ajallinen porrastus on myös käytössä. Kai tiedät, että tällä hetkellä on tosi paljon esimerkiksi toiseen ja korkeamman asteen kouluja tyhjillään ja myös niitä hotelleja, kaupungintaloja, urheilutiloja jne. Jos on paljon oppilaita, on myös paljon näitä tiloja. Siirtymien osalta en näe mitään ongelmaa. Eihän sen  yhden luokan tarvitse mennä kuin sinne yhteen paikkaan. Joka tapauksessahan idea oli se, että yksi opettaja on koko ajan saman ryhmän kanssa. Mistä tulee oletus, että jos esim seiskaluokkalaiset jäävät omaan kouluun, kasiluokkalaiset siirtyvät lukiolle ja ysiluokkalaiset aikuiskoulutuskeskukseen, yhtäkkiä nämä kaikki luokka-asteet seilaisivat näiden kaikkien paikkojen väliä monta kertaa päivässä? Ja jos eri opettajat kuitenkin siirtyvät eri luokkien välillä, nekin voidaan suunnitella siten, että samat opettajat ovat yhtenä päivänä siellä yhdessä paikassa eivätkä seilaa saman päivän aikana monessa paikassa. 

Etkö sinä hyvänen aika ymmärrä, että vaikka on paljon tyhjiä oppilaitoksia, on myös _paljon_ peruskoululaisia joille tarvitaan hajautettua tilaa. Lasten kuskaaminen eri kaupunginosiin on kallista, julkisilla toteutettuna se lisää matkustajamääriä merkittävästi. Yläkoulussa yksi opettaja ei voi olla koko aikaa saman ryhmän kanssa, kun ei se mene niin että joku luokka opiskelee kaksi viikkoa pelkkää fysiikkaa, joku pelkkää englantia ja joku kuvista.

Totuus on se, ettei käytännön asioille uhrattu ajatustakaan, eikä oltu kiinnostuneita myöskään opetuksen asiantuntijoiden näkemyksistä.

Etkö itse ymmärrä, miten paljon julkisia tiloja on nyt tyhjillään. Jos pelkästään toisen asteen kouluja on yhtä paljon kuin yläastelaisia, niistähän saa jo puolet enemmän tilaa käyttöön. Sen lisäksi korkeakoulut, urheiluhallit, kaupungintalot, kirjastot, seurakuntakeskukset, kansalaisopistot ja muut julkiset tilat, niihin kun laitetaan puolet ala-astelaisista, sehän riittää. Eihän niitä kaikkia koululaisia edes laiteta mihinkään vaan yli puolet jää kuitenkin sinne omaan kouluun. En minä nyt väitäkään, että ne tilat ihan helposti löytyisi, mutta ei se nyt ihan mahdottomuuskaan ole. 

Jos kaupunginosassa on oma koulu, sieltä ihan varmasti löytyy jokin muukin tila, jota voi väliaikaisesti käyttää. Ei kaikkien ole tarkoituskaan lähteä juuri sinne mainitsemalleni kaupungin ainoalle yliopistolle. Naapurikaupungissa siirrettiin ammattikorkeakoululaisetkin entiseen Citymarkettiin remontin ajaksi. Eihän niiden tilojen tarvitse olla koulukäyttöön suunniteltu. Kuulostaa kyllä erikoiselta, jos jossain on kokonainen kaupunginosa, jossa on koulu ääriään myöten täynnä lapsia, mutta alueella ei ole yhtäkään liikuntahallia, kirjastoa, harrastustiloja, luentosaleja, toimistotilaa, hotellia, elokuvateatteria tai vaikka ABC-liikennemyymälää. 

Joka ikisestä yksityisomistuksessa olevasta tilasta pitää maksaa vuokraa. Eikä tyhjä tila tarkoita sitä, että se sopisi automaattisesti opetustilaksi. Miten tämä ei mene jakeluun?

Edelleen, on kyse kahdesta viikosta ja tiloista, jotka ovat muutenkin tyhjillään. Esimerkiksi liikuntahallit ja seurakuntakeskukset ovat nyt täysin tyhjillään, joten siellä saa varmasti neuvoteltua ihan hyvät hinnat. Ja poikkeustilassa kevään viimeisillä viikoilla luonnollisesti tiloille ei ole samanlaisia vaatimuksia kuin normaaliaikana. Miten tämä nyt ei mee jakeluun?

Miten siellä toteutetaan kotitalouden, käsityön ja musiikin opetus? Reaaliaineet ja kielet menisivät varmaankin melko helposti missä vain, mutta on paljon oppiaineita, joissa tarvitaan erikoistiloja.

Oletteko te nyt oikeasti ihan tosissanne vai väitättekö vastaan vain väittämisen innosta. Edelleen on kyse poikkeustilasta ja KAHDESTA VIIKOSTA! Ei ole kyse pysyvästä järjestelystä eikä kukaan ole väittänytkään että tilanne on ihanteellinen ja kaikki tulee sujumaan täydellisesti. Tätä samaan yritin selittää silloin kun siirryttiin etäopetukseen ja edelleen tämä tulee jollekulle uutena asiana. 

Eli nyt vielä kerran: 

TÄMÄ EI OLE PYSYVÄ, TÄYDELLINEN JA IHANTEELLINEN JÄRJESTELY, EIKÄ SEN TARVITSE SITÄ OLLAKAAN. Se on kuitenkin täysin MAHDOLLINEN. 

Jos joku ei nyt vielä ymmärrä tätä asiaa, keskustelua on turha jatkaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö kukaan oikeasti kertonut hallitukselle, että a) kouluissa ei ole ylimääräisiä tiloja, b) yläkouluissa on aineopetus, c) julkisissa kulkuneuvoissa ja koulukyydeissä on mahdoton noudattaa turvavälejä ja omassa pienryhmässä oleskelua? Sinänsä ei ollut yllätys, ettei opetusministerikään ole tehtäviensä tasalla.

Etkö kuunnellut Lin puhetta. Hän ihan selkeästi sanoin, että mahdollisuuksien mukaan otetaan käyttöön muita tiloja opetuskäyttöön. Hän sanoi myös, että ajallinen porrastaminen on mahdollista. Julkisten kulkuneuvojen käyttöä en tässä kohtaa ymmärrä. Miten paljon koululaiset sitten kulkevat julkisilla koulumatkoja? Eikö suurin osa kuitenkin asu lähellä koulua tai ovat järjestetyn koulukyydityksen piirissä, esim koulutaksi? 

Olet yhtä pihalla todellisuudesta kuin Li.

Mitä ne muut tilat ovat? Vessoja?

Miyen porrastat opetuksen ajallisesti yläkoulussa? Päivävuoroon ja yövuoroon?

Suurin osa viimeistään yläkoululaisista kulkee matkat julkisilla.

Mitä ne muut tilat ovat? Toisessa ketjussa jo kerroin muutaman esimerkin. Yliopistoja, ammattikorkeakouluja, aikuiskoulutuskeskuksia, kirjastoja, urheiluhalleja, kaupungintaloja jne. Miksi porukka kuvittelee, että ne lisätilat tulisivat siihen kouluun? Itse olen ollut omalla koulutaipaleellani evakossa esim kirjastossa, kansanopiston tiloissa, hotellin neuvottelutiloissa, erään yrityksen toimistotiloissa ja seurakuntatalolla. 

Kuvitteleeko joku että täällä maalla on jotain urheiluhalleja, hotelleja jne.

Edelleen, nuo olivat esimerkkejä ja ne mainittiin alunperin henkilölle, joka ihmetteli, mihin ihmeessä kaupunkilähiössä voi mennä, kun ei ole edes metsiä lähellä. 

Ja itsekin ihan maalla asun ja täällä on kyllä esim urheiluhalli ja seurakunnan tiloja, joissa voisi opetusta järjestää.

Aika väsyttävää jokaiselle nyt täsmällisesti selittää, että ei, en tarkoittanut nyt nimenomaan sinun paikkakuntaasi, vaan yleisesti. Jos on kyse pienestä maalaiskunnasta, siellä on myös vähemmän oppilaita ja käytössä erilaisia tiloja. Isoissa yliopistokaupungeisssa taas on helposti enemmän oppilaita, mutta toisaalta käytössä on myös monipuolisempia tiloja. Mutta vaikka tätä nyt selittää kummasta tahansa näkökulmasta, aina joku tulee nillittämään, että ei meillä ainakaan toimi. 

Eikä tämäkään saa lamppua syttymään päässä? Et käsitä, että nämä useiden kirjoittajien mainitsemat esteet ovat hyvin yleisiä ja koskevat monia kuntia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö kukaan oikeasti kertonut hallitukselle, että a) kouluissa ei ole ylimääräisiä tiloja, b) yläkouluissa on aineopetus, c) julkisissa kulkuneuvoissa ja koulukyydeissä on mahdoton noudattaa turvavälejä ja omassa pienryhmässä oleskelua? Sinänsä ei ollut yllätys, ettei opetusministerikään ole tehtäviensä tasalla.

Etkö kuunnellut Lin puhetta. Hän ihan selkeästi sanoin, että mahdollisuuksien mukaan otetaan käyttöön muita tiloja opetuskäyttöön. Hän sanoi myös, että ajallinen porrastaminen on mahdollista. Julkisten kulkuneuvojen käyttöä en tässä kohtaa ymmärrä. Miten paljon koululaiset sitten kulkevat julkisilla koulumatkoja? Eikö suurin osa kuitenkin asu lähellä koulua tai ovat järjestetyn koulukyydityksen piirissä, esim koulutaksi? 

Olet yhtä pihalla todellisuudesta kuin Li.

Mitä ne muut tilat ovat? Vessoja?

Miyen porrastat opetuksen ajallisesti yläkoulussa? Päivävuoroon ja yövuoroon?

Suurin osa viimeistään yläkoululaisista kulkee matkat julkisilla.

Mitä ne muut tilat ovat? Toisessa ketjussa jo kerroin muutaman esimerkin. Yliopistoja, ammattikorkeakouluja, aikuiskoulutuskeskuksia, kirjastoja, urheiluhalleja, kaupungintaloja jne. Miksi porukka kuvittelee, että ne lisätilat tulisivat siihen kouluun? Itse olen ollut omalla koulutaipaleellani evakossa esim kirjastossa, kansanopiston tiloissa, hotellin neuvottelutiloissa, erään yrityksen toimistotiloissa ja seurakuntatalolla. 

Ei ne välttämättä ole samassa paikassa kuin yläkoulut. Ei minunkaan lapsen kaupunginosassa ole yhtään lukiota, vain peruskouluja ja yksi yksityinen alakoulu.

Kirjastoauto käy? Sinnekö ne menee?

Ja minä kuvittelen tiloja etsittävän sieltä koulusta, koska opetusministeri itse käytti termiä ”koulun tyhjät tilat” toistuvasti.

MIksi niiden pitäisi olla samassa paikassa? Jotenkin te nyt olette jumiutuneet ajatukseen, että lisätilojen pitäisi olla koulun kyljessä. Itsekin olen käynyt ammattikorkeakoulua ensin alkuperäisesssä paikassa ja sitten vain siirryttiin puoleksi vuodeksi parin kilometrin päähän, kun koulu meni remonttiin. Ei siellä alkuperäisessä paikassa ollut mitään tarvetta rampata sen remontin aikana. Saman remontin yhteydessä myös eri alojen yksiköt siirrettiin eri paikkoihin, mutta sekään ei vaikuttanut millään tavalla, kun ei ollut mitään asiaa niihin toisiin yksiköihin. 

Tosissasiko vertaat aikuisia korkeakouluopiskelijoita peruskouluikäisiin? Aikuiset hoitavat koulumatkansa itse, mutta peruskouluikäisten koulumatkoja määrää laki, ja kun tietty kilometrimäärä ylittyy, on kunnan järjestettävä kuljetus. Aika kalliiksi tulee ajeluttaa taksilla sellaisia koululaisia, jotka normaalisti kulkevat kouluun itse, mutta pari kilometriä kauemmas väistötilaan pitää päästä koulukyydillä. 

Niin? Eli mikä oikeastaan oli ongelmasi? Jos lapsille koulumatkat joka tapauksessa aikuiset järjestävät, eivätköhän he järjestä sen myös tässä tapauksessa? Eli lapsen tai vanhemman ongelma oli mikä? 

Ja miten teillä siis onnistuu tilanne, jossa esimerkiksi homeongelman tai remontin takia koulua käydään jossain muualla? Miten tämä tilanne eroaa nyt siitä paitsi siten, että päätöksiä pitää tehdä nopeammalla aikataululla? Yläastelaisilla on myös esim tet-viikot, jolloin eivät käy koululla, vaan jossain ihan muualla. Nostatteko niistäkin tällaisen metelin, kun elämä menee niin pahasti sekaisin? Tai leirikoulu? miten ihmeessä lapset voivat opiskella, jos ei ole sitä luokkahuonetta ja niinä päivinä ei kuljeta sitä normaalia koulumatkaa? 

Nyt on poikkeustilanne. Pitää olla turvavälit, käsiä pestä koko ajan, korkeintaan 10 henkeä samassa tilassa. Yläkoululaisten tet peruttiin.

Mihinköhän tämä nyt liittyi? Eikö ole sanomattakin selvää, että kouluun palaaminen ei liity tuohon 10 hengen rajoitukseen millään tavalla,koska harvassa luokassa on vain 10 oppilasta. Yläkoululaisten tetin peruminenkaan ei liity asiaan millään tavalla. Se oli vain vertaus, kun tässä nyt mammat ovat kauhuissaan, jos parin viikon ajan lapsi ei olekaan siellä omassa koulussa vaan hoitaa koulutyönsä jossain muualla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö kukaan oikeasti kertonut hallitukselle, että a) kouluissa ei ole ylimääräisiä tiloja, b) yläkouluissa on aineopetus, c) julkisissa kulkuneuvoissa ja koulukyydeissä on mahdoton noudattaa turvavälejä ja omassa pienryhmässä oleskelua? Sinänsä ei ollut yllätys, ettei opetusministerikään ole tehtäviensä tasalla.

Etkö kuunnellut Lin puhetta. Hän ihan selkeästi sanoin, että mahdollisuuksien mukaan otetaan käyttöön muita tiloja opetuskäyttöön. Hän sanoi myös, että ajallinen porrastaminen on mahdollista. Julkisten kulkuneuvojen käyttöä en tässä kohtaa ymmärrä. Miten paljon koululaiset sitten kulkevat julkisilla koulumatkoja? Eikö suurin osa kuitenkin asu lähellä koulua tai ovat järjestetyn koulukyydityksen piirissä, esim koulutaksi? 

Olet yhtä pihalla todellisuudesta kuin Li.

Mitä ne muut tilat ovat? Vessoja?

Miyen porrastat opetuksen ajallisesti yläkoulussa? Päivävuoroon ja yövuoroon?

Suurin osa viimeistään yläkoululaisista kulkee matkat julkisilla.

Mitä ne muut tilat ovat? Toisessa ketjussa jo kerroin muutaman esimerkin. Yliopistoja, ammattikorkeakouluja, aikuiskoulutuskeskuksia, kirjastoja, urheiluhalleja, kaupungintaloja jne. Miksi porukka kuvittelee, että ne lisätilat tulisivat siihen kouluun? Itse olen ollut omalla koulutaipaleellani evakossa esim kirjastossa, kansanopiston tiloissa, hotellin neuvottelutiloissa, erään yrityksen toimistotiloissa ja seurakuntatalolla. 

Jos kunta/kaupunki on niin iso, että niistä löytyy mainitsemiasi tiloja, on myös todella paljon peruskoululaisia sijoitettavana näihin tiloihin. Eikä yläkoulun jakaminen useisiin toimipisteisiin ole käytännössä mahdollista, koska osa opetusajasta menisi joko opettajien tai oppilaiden siirtymiseen paikasta toiseen. Voisiko nyt vaan myöntää, että tässä mentiin perse edellä puuhun?

Miten niin? Puolethan jää joka tapauksessa sinne koululle ja myös se ajallinen porrastus on myös käytössä. Kai tiedät, että tällä hetkellä on tosi paljon esimerkiksi toiseen ja korkeamman asteen kouluja tyhjillään ja myös niitä hotelleja, kaupungintaloja, urheilutiloja jne. Jos on paljon oppilaita, on myös paljon näitä tiloja. Siirtymien osalta en näe mitään ongelmaa. Eihän sen  yhden luokan tarvitse mennä kuin sinne yhteen paikkaan. Joka tapauksessahan idea oli se, että yksi opettaja on koko ajan saman ryhmän kanssa. Mistä tulee oletus, että jos esim seiskaluokkalaiset jäävät omaan kouluun, kasiluokkalaiset siirtyvät lukiolle ja ysiluokkalaiset aikuiskoulutuskeskukseen, yhtäkkiä nämä kaikki luokka-asteet seilaisivat näiden kaikkien paikkojen väliä monta kertaa päivässä? Ja jos eri opettajat kuitenkin siirtyvät eri luokkien välillä, nekin voidaan suunnitella siten, että samat opettajat ovat yhtenä päivänä siellä yhdessä paikassa eivätkä seilaa saman päivän aikana monessa paikassa. 

Etkö sinä hyvänen aika ymmärrä, että vaikka on paljon tyhjiä oppilaitoksia, on myös _paljon_ peruskoululaisia joille tarvitaan hajautettua tilaa. Lasten kuskaaminen eri kaupunginosiin on kallista, julkisilla toteutettuna se lisää matkustajamääriä merkittävästi. Yläkoulussa yksi opettaja ei voi olla koko aikaa saman ryhmän kanssa, kun ei se mene niin että joku luokka opiskelee kaksi viikkoa pelkkää fysiikkaa, joku pelkkää englantia ja joku kuvista.

Totuus on se, ettei käytännön asioille uhrattu ajatustakaan, eikä oltu kiinnostuneita myöskään opetuksen asiantuntijoiden näkemyksistä.

Etkö itse ymmärrä, miten paljon julkisia tiloja on nyt tyhjillään. Jos pelkästään toisen asteen kouluja on yhtä paljon kuin yläastelaisia, niistähän saa jo puolet enemmän tilaa käyttöön. Sen lisäksi korkeakoulut, urheiluhallit, kaupungintalot, kirjastot, seurakuntakeskukset, kansalaisopistot ja muut julkiset tilat, niihin kun laitetaan puolet ala-astelaisista, sehän riittää. Eihän niitä kaikkia koululaisia edes laiteta mihinkään vaan yli puolet jää kuitenkin sinne omaan kouluun. En minä nyt väitäkään, että ne tilat ihan helposti löytyisi, mutta ei se nyt ihan mahdottomuuskaan ole. 

Jos kaupunginosassa on oma koulu, sieltä ihan varmasti löytyy jokin muukin tila, jota voi väliaikaisesti käyttää. Ei kaikkien ole tarkoituskaan lähteä juuri sinne mainitsemalleni kaupungin ainoalle yliopistolle. Naapurikaupungissa siirrettiin ammattikorkeakoululaisetkin entiseen Citymarkettiin remontin ajaksi. Eihän niiden tilojen tarvitse olla koulukäyttöön suunniteltu. Kuulostaa kyllä erikoiselta, jos jossain on kokonainen kaupunginosa, jossa on koulu ääriään myöten täynnä lapsia, mutta alueella ei ole yhtäkään liikuntahallia, kirjastoa, harrastustiloja, luentosaleja, toimistotilaa, hotellia, elokuvateatteria tai vaikka ABC-liikennemyymälää. 

Joka ikisestä yksityisomistuksessa olevasta tilasta pitää maksaa vuokraa. Eikä tyhjä tila tarkoita sitä, että se sopisi automaattisesti opetustilaksi. Miten tämä ei mene jakeluun?

Edelleen, on kyse kahdesta viikosta ja tiloista, jotka ovat muutenkin tyhjillään. Esimerkiksi liikuntahallit ja seurakuntakeskukset ovat nyt täysin tyhjillään, joten siellä saa varmasti neuvoteltua ihan hyvät hinnat. Ja poikkeustilassa kevään viimeisillä viikoilla luonnollisesti tiloille ei ole samanlaisia vaatimuksia kuin normaaliaikana. Miten tämä nyt ei mee jakeluun?

Miten siellä toteutetaan kotitalouden, käsityön ja musiikin opetus? Reaaliaineet ja kielet menisivät varmaankin melko helposti missä vain, mutta on paljon oppiaineita, joissa tarvitaan erikoistiloja.

Oletteko te nyt oikeasti ihan tosissanne vai väitättekö vastaan vain väittämisen innosta. Edelleen on kyse poikkeustilasta ja KAHDESTA VIIKOSTA! Ei ole kyse pysyvästä järjestelystä eikä kukaan ole väittänytkään että tilanne on ihanteellinen ja kaikki tulee sujumaan täydellisesti. Tätä samaan yritin selittää silloin kun siirryttiin etäopetukseen ja edelleen tämä tulee jollekulle uutena asiana. 

Eli nyt vielä kerran: 

TÄMÄ EI OLE PYSYVÄ, TÄYDELLINEN JA IHANTEELLINEN JÄRJESTELY, EIKÄ SEN TARVITSE SITÄ OLLAKAAN. Se on kuitenkin täysin MAHDOLLINEN. 

Jos joku ei nyt vielä ymmärrä tätä asiaa, keskustelua on turha jatkaa. 

Perusopetuslaki määrää että kunnan pitää tarjota opsin mukainen opetus turvallisessa ympäristössä.

Piste.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö kukaan oikeasti kertonut hallitukselle, että a) kouluissa ei ole ylimääräisiä tiloja, b) yläkouluissa on aineopetus, c) julkisissa kulkuneuvoissa ja koulukyydeissä on mahdoton noudattaa turvavälejä ja omassa pienryhmässä oleskelua? Sinänsä ei ollut yllätys, ettei opetusministerikään ole tehtäviensä tasalla.

Etkö kuunnellut Lin puhetta. Hän ihan selkeästi sanoin, että mahdollisuuksien mukaan otetaan käyttöön muita tiloja opetuskäyttöön. Hän sanoi myös, että ajallinen porrastaminen on mahdollista. Julkisten kulkuneuvojen käyttöä en tässä kohtaa ymmärrä. Miten paljon koululaiset sitten kulkevat julkisilla koulumatkoja? Eikö suurin osa kuitenkin asu lähellä koulua tai ovat järjestetyn koulukyydityksen piirissä, esim koulutaksi? 

Olet yhtä pihalla todellisuudesta kuin Li.

Mitä ne muut tilat ovat? Vessoja?

Miyen porrastat opetuksen ajallisesti yläkoulussa? Päivävuoroon ja yövuoroon?

Suurin osa viimeistään yläkoululaisista kulkee matkat julkisilla.

Mitä ne muut tilat ovat? Toisessa ketjussa jo kerroin muutaman esimerkin. Yliopistoja, ammattikorkeakouluja, aikuiskoulutuskeskuksia, kirjastoja, urheiluhalleja, kaupungintaloja jne. Miksi porukka kuvittelee, että ne lisätilat tulisivat siihen kouluun? Itse olen ollut omalla koulutaipaleellani evakossa esim kirjastossa, kansanopiston tiloissa, hotellin neuvottelutiloissa, erään yrityksen toimistotiloissa ja seurakuntatalolla. 

Ei ne välttämättä ole samassa paikassa kuin yläkoulut. Ei minunkaan lapsen kaupunginosassa ole yhtään lukiota, vain peruskouluja ja yksi yksityinen alakoulu.

Kirjastoauto käy? Sinnekö ne menee?

Ja minä kuvittelen tiloja etsittävän sieltä koulusta, koska opetusministeri itse käytti termiä ”koulun tyhjät tilat” toistuvasti.

MIksi niiden pitäisi olla samassa paikassa? Jotenkin te nyt olette jumiutuneet ajatukseen, että lisätilojen pitäisi olla koulun kyljessä. Itsekin olen käynyt ammattikorkeakoulua ensin alkuperäisesssä paikassa ja sitten vain siirryttiin puoleksi vuodeksi parin kilometrin päähän, kun koulu meni remonttiin. Ei siellä alkuperäisessä paikassa ollut mitään tarvetta rampata sen remontin aikana. Saman remontin yhteydessä myös eri alojen yksiköt siirrettiin eri paikkoihin, mutta sekään ei vaikuttanut millään tavalla, kun ei ollut mitään asiaa niihin toisiin yksiköihin. 

Tosissasiko vertaat aikuisia korkeakouluopiskelijoita peruskouluikäisiin? Aikuiset hoitavat koulumatkansa itse, mutta peruskouluikäisten koulumatkoja määrää laki, ja kun tietty kilometrimäärä ylittyy, on kunnan järjestettävä kuljetus. Aika kalliiksi tulee ajeluttaa taksilla sellaisia koululaisia, jotka normaalisti kulkevat kouluun itse, mutta pari kilometriä kauemmas väistötilaan pitää päästä koulukyydillä. 

Niin? Eli mikä oikeastaan oli ongelmasi? Jos lapsille koulumatkat joka tapauksessa aikuiset järjestävät, eivätköhän he järjestä sen myös tässä tapauksessa? Eli lapsen tai vanhemman ongelma oli mikä? 

Ja miten teillä siis onnistuu tilanne, jossa esimerkiksi homeongelman tai remontin takia koulua käydään jossain muualla? Miten tämä tilanne eroaa nyt siitä paitsi siten, että päätöksiä pitää tehdä nopeammalla aikataululla? Yläastelaisilla on myös esim tet-viikot, jolloin eivät käy koululla, vaan jossain ihan muualla. Nostatteko niistäkin tällaisen metelin, kun elämä menee niin pahasti sekaisin? Tai leirikoulu? miten ihmeessä lapset voivat opiskella, jos ei ole sitä luokkahuonetta ja niinä päivinä ei kuljeta sitä normaalia koulumatkaa? 

Nyt on poikkeustilanne. Pitää olla turvavälit, käsiä pestä koko ajan, korkeintaan 10 henkeä samassa tilassa. Yläkoululaisten tet peruttiin.

Mihinköhän tämä nyt liittyi? Eikö ole sanomattakin selvää, että kouluun palaaminen ei liity tuohon 10 hengen rajoitukseen millään tavalla,koska harvassa luokassa on vain 10 oppilasta. Yläkoululaisten tetin peruminenkaan ei liity asiaan millään tavalla. Se oli vain vertaus, kun tässä nyt mammat ovat kauhuissaan, jos parin viikon ajan lapsi ei olekaan siellä omassa koulussa vaan hoitaa koulutyönsä jossain muualla. 

Kyllä se 10 oppilaan ryhmä liittyy sikäli että se on se määeä jota muissa maissa on.

Ja Suomen viranomaiset vetosivat siihen että muuallakin on palattu kähiopetukseen.

Lähiopetukset eivät ole vertailukelpoisis jos niiden olosuhteet eivät ole sananlaiset.

Vierailija kirjoitti:

En laita omaa alaluokkalaista lastani kouluun, mutta yläasteelaista en laittaisi missään nimessä. Veikkaanpa ettei koteihin tätä kerrota vaan iloisesti vain laitetaan Wilma-viesti, että on kiva, että koulut alkaa. Rehtorit oli kyllä oikeasti ehdottomasti tätä vastaan.

Tottakai rehtorit oli tätä vastaan. Kuka haluaisi itselleen lisää töitä, jos voisi päästä helpommalla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö kukaan oikeasti kertonut hallitukselle, että a) kouluissa ei ole ylimääräisiä tiloja, b) yläkouluissa on aineopetus, c) julkisissa kulkuneuvoissa ja koulukyydeissä on mahdoton noudattaa turvavälejä ja omassa pienryhmässä oleskelua? Sinänsä ei ollut yllätys, ettei opetusministerikään ole tehtäviensä tasalla.

Etkö kuunnellut Lin puhetta. Hän ihan selkeästi sanoin, että mahdollisuuksien mukaan otetaan käyttöön muita tiloja opetuskäyttöön. Hän sanoi myös, että ajallinen porrastaminen on mahdollista. Julkisten kulkuneuvojen käyttöä en tässä kohtaa ymmärrä. Miten paljon koululaiset sitten kulkevat julkisilla koulumatkoja? Eikö suurin osa kuitenkin asu lähellä koulua tai ovat järjestetyn koulukyydityksen piirissä, esim koulutaksi? 

Olet yhtä pihalla todellisuudesta kuin Li.

Mitä ne muut tilat ovat? Vessoja?

Miyen porrastat opetuksen ajallisesti yläkoulussa? Päivävuoroon ja yövuoroon?

Suurin osa viimeistään yläkoululaisista kulkee matkat julkisilla.

Mitä ne muut tilat ovat? Toisessa ketjussa jo kerroin muutaman esimerkin. Yliopistoja, ammattikorkeakouluja, aikuiskoulutuskeskuksia, kirjastoja, urheiluhalleja, kaupungintaloja jne. Miksi porukka kuvittelee, että ne lisätilat tulisivat siihen kouluun? Itse olen ollut omalla koulutaipaleellani evakossa esim kirjastossa, kansanopiston tiloissa, hotellin neuvottelutiloissa, erään yrityksen toimistotiloissa ja seurakuntatalolla. 

Kuvitteleeko joku että täällä maalla on jotain urheiluhalleja, hotelleja jne.

Edelleen, nuo olivat esimerkkejä ja ne mainittiin alunperin henkilölle, joka ihmetteli, mihin ihmeessä kaupunkilähiössä voi mennä, kun ei ole edes metsiä lähellä. 

Ja itsekin ihan maalla asun ja täällä on kyllä esim urheiluhalli ja seurakunnan tiloja, joissa voisi opetusta järjestää.

Aika väsyttävää jokaiselle nyt täsmällisesti selittää, että ei, en tarkoittanut nyt nimenomaan sinun paikkakuntaasi, vaan yleisesti. Jos on kyse pienestä maalaiskunnasta, siellä on myös vähemmän oppilaita ja käytössä erilaisia tiloja. Isoissa yliopistokaupungeisssa taas on helposti enemmän oppilaita, mutta toisaalta käytössä on myös monipuolisempia tiloja. Mutta vaikka tätä nyt selittää kummasta tahansa näkökulmasta, aina joku tulee nillittämään, että ei meillä ainakaan toimi. 

Eikä tämäkään saa lamppua syttymään päässä? Et käsitä, että nämä useiden kirjoittajien mainitsemat esteet ovat hyvin yleisiä ja koskevat monia kuntia?

Ei, vaan pointtini oli se, että jos esitän ratkaisua jonkun pikkukyläläisen ongelmaan, siihen tulee heti itkemään joku kaupunkilainen, jonka lapsen koulussa on 500 oppilasta ja yli puolet kulkevat kouluun julkisilla ja mitään ulkoilutiloja ei ole lähellä. Sitten kun taas kerron hänelle ne hänen tilannettaan koskevat ratkaisuehdotukset esim siitä yliopistosta, joka on nyt tyhjillään, siihen tulee taas itkemään se pikkukyläläinen, että ei meillä ole mitään yliopistoja. Aina se näkökulma heittelee sen mukaan, kenelle juuri se ehdottamani ratkaisu sattuu olemaan väärä. 

Minua hämmästyttää se että etäopetukseen pystyttiin siirtymään hetkessä, mutta paluu normaaliin on ylivoimaista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö kukaan oikeasti kertonut hallitukselle, että a) kouluissa ei ole ylimääräisiä tiloja, b) yläkouluissa on aineopetus, c) julkisissa kulkuneuvoissa ja koulukyydeissä on mahdoton noudattaa turvavälejä ja omassa pienryhmässä oleskelua? Sinänsä ei ollut yllätys, ettei opetusministerikään ole tehtäviensä tasalla.

Etkö kuunnellut Lin puhetta. Hän ihan selkeästi sanoin, että mahdollisuuksien mukaan otetaan käyttöön muita tiloja opetuskäyttöön. Hän sanoi myös, että ajallinen porrastaminen on mahdollista. Julkisten kulkuneuvojen käyttöä en tässä kohtaa ymmärrä. Miten paljon koululaiset sitten kulkevat julkisilla koulumatkoja? Eikö suurin osa kuitenkin asu lähellä koulua tai ovat järjestetyn koulukyydityksen piirissä, esim koulutaksi? 

Olet yhtä pihalla todellisuudesta kuin Li.

Mitä ne muut tilat ovat? Vessoja?

Miyen porrastat opetuksen ajallisesti yläkoulussa? Päivävuoroon ja yövuoroon?

Suurin osa viimeistään yläkoululaisista kulkee matkat julkisilla.

Mitä ne muut tilat ovat? Toisessa ketjussa jo kerroin muutaman esimerkin. Yliopistoja, ammattikorkeakouluja, aikuiskoulutuskeskuksia, kirjastoja, urheiluhalleja, kaupungintaloja jne. Miksi porukka kuvittelee, että ne lisätilat tulisivat siihen kouluun? Itse olen ollut omalla koulutaipaleellani evakossa esim kirjastossa, kansanopiston tiloissa, hotellin neuvottelutiloissa, erään yrityksen toimistotiloissa ja seurakuntatalolla. 

Kuvitteleeko joku että täällä maalla on jotain urheiluhalleja, hotelleja jne.

Tietysti on. Jos yhdessä pikkukylässä on neljä ABC:n kokoustilaa, niin ne samat kokoustilat on kaikissa muissakin pikkukylissä.

Ei täällä ole mitään ABC:tä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö kukaan oikeasti kertonut hallitukselle, että a) kouluissa ei ole ylimääräisiä tiloja, b) yläkouluissa on aineopetus, c) julkisissa kulkuneuvoissa ja koulukyydeissä on mahdoton noudattaa turvavälejä ja omassa pienryhmässä oleskelua? Sinänsä ei ollut yllätys, ettei opetusministerikään ole tehtäviensä tasalla.

Etkö kuunnellut Lin puhetta. Hän ihan selkeästi sanoin, että mahdollisuuksien mukaan otetaan käyttöön muita tiloja opetuskäyttöön. Hän sanoi myös, että ajallinen porrastaminen on mahdollista. Julkisten kulkuneuvojen käyttöä en tässä kohtaa ymmärrä. Miten paljon koululaiset sitten kulkevat julkisilla koulumatkoja? Eikö suurin osa kuitenkin asu lähellä koulua tai ovat järjestetyn koulukyydityksen piirissä, esim koulutaksi? 

Olet yhtä pihalla todellisuudesta kuin Li.

Mitä ne muut tilat ovat? Vessoja?

Miyen porrastat opetuksen ajallisesti yläkoulussa? Päivävuoroon ja yövuoroon?

Suurin osa viimeistään yläkoululaisista kulkee matkat julkisilla.

Mitä ne muut tilat ovat? Toisessa ketjussa jo kerroin muutaman esimerkin. Yliopistoja, ammattikorkeakouluja, aikuiskoulutuskeskuksia, kirjastoja, urheiluhalleja, kaupungintaloja jne. Miksi porukka kuvittelee, että ne lisätilat tulisivat siihen kouluun? Itse olen ollut omalla koulutaipaleellani evakossa esim kirjastossa, kansanopiston tiloissa, hotellin neuvottelutiloissa, erään yrityksen toimistotiloissa ja seurakuntatalolla. 

Kuvitteleeko joku että täällä maalla on jotain urheiluhalleja, hotelleja jne.

Edelleen, nuo olivat esimerkkejä ja ne mainittiin alunperin henkilölle, joka ihmetteli, mihin ihmeessä kaupunkilähiössä voi mennä, kun ei ole edes metsiä lähellä. 

Ja itsekin ihan maalla asun ja täällä on kyllä esim urheiluhalli ja seurakunnan tiloja, joissa voisi opetusta järjestää.

Aika väsyttävää jokaiselle nyt täsmällisesti selittää, että ei, en tarkoittanut nyt nimenomaan sinun paikkakuntaasi, vaan yleisesti. Jos on kyse pienestä maalaiskunnasta, siellä on myös vähemmän oppilaita ja käytössä erilaisia tiloja. Isoissa yliopistokaupungeisssa taas on helposti enemmän oppilaita, mutta toisaalta käytössä on myös monipuolisempia tiloja. Mutta vaikka tätä nyt selittää kummasta tahansa näkökulmasta, aina joku tulee nillittämään, että ei meillä ainakaan toimi. 

Eikä tämäkään saa lamppua syttymään päässä? Et käsitä, että nämä useiden kirjoittajien mainitsemat esteet ovat hyvin yleisiä ja koskevat monia kuntia?

Ei, vaan pointtini oli se, että jos esitän ratkaisua jonkun pikkukyläläisen ongelmaan, siihen tulee heti itkemään joku kaupunkilainen, jonka lapsen koulussa on 500 oppilasta ja yli puolet kulkevat kouluun julkisilla ja mitään ulkoilutiloja ei ole lähellä. Sitten kun taas kerron hänelle ne hänen tilannettaan koskevat ratkaisuehdotukset esim siitä yliopistosta, joka on nyt tyhjillään, siihen tulee taas itkemään se pikkukyläläinen, että ei meillä ole mitään yliopistoja. Aina se näkökulma heittelee sen mukaan, kenelle juuri se ehdottamani ratkaisu sattuu olemaan väärä. 

Kaikkialla Suomessa koululaiset kulkevat isoihin kouluihin ja yleensä julkisilla.

Pienet lähikoulut on lakkautettu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö kukaan oikeasti kertonut hallitukselle, että a) kouluissa ei ole ylimääräisiä tiloja, b) yläkouluissa on aineopetus, c) julkisissa kulkuneuvoissa ja koulukyydeissä on mahdoton noudattaa turvavälejä ja omassa pienryhmässä oleskelua? Sinänsä ei ollut yllätys, ettei opetusministerikään ole tehtäviensä tasalla.

Etkö kuunnellut Lin puhetta. Hän ihan selkeästi sanoin, että mahdollisuuksien mukaan otetaan käyttöön muita tiloja opetuskäyttöön. Hän sanoi myös, että ajallinen porrastaminen on mahdollista. Julkisten kulkuneuvojen käyttöä en tässä kohtaa ymmärrä. Miten paljon koululaiset sitten kulkevat julkisilla koulumatkoja? Eikö suurin osa kuitenkin asu lähellä koulua tai ovat järjestetyn koulukyydityksen piirissä, esim koulutaksi? 

Olet yhtä pihalla todellisuudesta kuin Li.

Mitä ne muut tilat ovat? Vessoja?

Miyen porrastat opetuksen ajallisesti yläkoulussa? Päivävuoroon ja yövuoroon?

Suurin osa viimeistään yläkoululaisista kulkee matkat julkisilla.

Mitä ne muut tilat ovat? Toisessa ketjussa jo kerroin muutaman esimerkin. Yliopistoja, ammattikorkeakouluja, aikuiskoulutuskeskuksia, kirjastoja, urheiluhalleja, kaupungintaloja jne. Miksi porukka kuvittelee, että ne lisätilat tulisivat siihen kouluun? Itse olen ollut omalla koulutaipaleellani evakossa esim kirjastossa, kansanopiston tiloissa, hotellin neuvottelutiloissa, erään yrityksen toimistotiloissa ja seurakuntatalolla. 

Ei ne välttämättä ole samassa paikassa kuin yläkoulut. Ei minunkaan lapsen kaupunginosassa ole yhtään lukiota, vain peruskouluja ja yksi yksityinen alakoulu.

Kirjastoauto käy? Sinnekö ne menee?

Ja minä kuvittelen tiloja etsittävän sieltä koulusta, koska opetusministeri itse käytti termiä ”koulun tyhjät tilat” toistuvasti.

MIksi niiden pitäisi olla samassa paikassa? Jotenkin te nyt olette jumiutuneet ajatukseen, että lisätilojen pitäisi olla koulun kyljessä. Itsekin olen käynyt ammattikorkeakoulua ensin alkuperäisesssä paikassa ja sitten vain siirryttiin puoleksi vuodeksi parin kilometrin päähän, kun koulu meni remonttiin. Ei siellä alkuperäisessä paikassa ollut mitään tarvetta rampata sen remontin aikana. Saman remontin yhteydessä myös eri alojen yksiköt siirrettiin eri paikkoihin, mutta sekään ei vaikuttanut millään tavalla, kun ei ollut mitään asiaa niihin toisiin yksiköihin. 

Tosissasiko vertaat aikuisia korkeakouluopiskelijoita peruskouluikäisiin? Aikuiset hoitavat koulumatkansa itse, mutta peruskouluikäisten koulumatkoja määrää laki, ja kun tietty kilometrimäärä ylittyy, on kunnan järjestettävä kuljetus. Aika kalliiksi tulee ajeluttaa taksilla sellaisia koululaisia, jotka normaalisti kulkevat kouluun itse, mutta pari kilometriä kauemmas väistötilaan pitää päästä koulukyydillä. 

Niin? Eli mikä oikeastaan oli ongelmasi? Jos lapsille koulumatkat joka tapauksessa aikuiset järjestävät, eivätköhän he järjestä sen myös tässä tapauksessa? Eli lapsen tai vanhemman ongelma oli mikä? 

Ja miten teillä siis onnistuu tilanne, jossa esimerkiksi homeongelman tai remontin takia koulua käydään jossain muualla? Miten tämä tilanne eroaa nyt siitä paitsi siten, että päätöksiä pitää tehdä nopeammalla aikataululla? Yläastelaisilla on myös esim tet-viikot, jolloin eivät käy koululla, vaan jossain ihan muualla. Nostatteko niistäkin tällaisen metelin, kun elämä menee niin pahasti sekaisin? Tai leirikoulu? miten ihmeessä lapset voivat opiskella, jos ei ole sitä luokkahuonetta ja niinä päivinä ei kuljeta sitä normaalia koulumatkaa? 

Nyt on poikkeustilanne. Pitää olla turvavälit, käsiä pestä koko ajan, korkeintaan 10 henkeä samassa tilassa. Yläkoululaisten tet peruttiin.

Mihinköhän tämä nyt liittyi? Eikö ole sanomattakin selvää, että kouluun palaaminen ei liity tuohon 10 hengen rajoitukseen millään tavalla,koska harvassa luokassa on vain 10 oppilasta. Yläkoululaisten tetin peruminenkaan ei liity asiaan millään tavalla. Se oli vain vertaus, kun tässä nyt mammat ovat kauhuissaan, jos parin viikon ajan lapsi ei olekaan siellä omassa koulussa vaan hoitaa koulutyönsä jossain muualla. 

Kyllä se 10 oppilaan ryhmä liittyy sikäli että se on se määeä jota muissa maissa on.

Ja Suomen viranomaiset vetosivat siihen että muuallakin on palattu kähiopetukseen.

Lähiopetukset eivät ole vertailukelpoisis jos niiden olosuhteet eivät ole sananlaiset.

Et kai tosissasi väitä, että niissä maissa, joissa on palattu lähiopetukseen, opetusryhmissä on alle 10 oppilasta? :D 

Vierailija kirjoitti:

Minua hämmästyttää se että etäopetukseen pystyttiin siirtymään hetkessä, mutta paluu normaaliin on ylivoimaista.

Nythän ei palata normaaliin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö kukaan oikeasti kertonut hallitukselle, että a) kouluissa ei ole ylimääräisiä tiloja, b) yläkouluissa on aineopetus, c) julkisissa kulkuneuvoissa ja koulukyydeissä on mahdoton noudattaa turvavälejä ja omassa pienryhmässä oleskelua? Sinänsä ei ollut yllätys, ettei opetusministerikään ole tehtäviensä tasalla.

Etkö kuunnellut Lin puhetta. Hän ihan selkeästi sanoin, että mahdollisuuksien mukaan otetaan käyttöön muita tiloja opetuskäyttöön. Hän sanoi myös, että ajallinen porrastaminen on mahdollista. Julkisten kulkuneuvojen käyttöä en tässä kohtaa ymmärrä. Miten paljon koululaiset sitten kulkevat julkisilla koulumatkoja? Eikö suurin osa kuitenkin asu lähellä koulua tai ovat järjestetyn koulukyydityksen piirissä, esim koulutaksi? 

Olet yhtä pihalla todellisuudesta kuin Li.

Mitä ne muut tilat ovat? Vessoja?

Miyen porrastat opetuksen ajallisesti yläkoulussa? Päivävuoroon ja yövuoroon?

Suurin osa viimeistään yläkoululaisista kulkee matkat julkisilla.

Mitä ne muut tilat ovat? Toisessa ketjussa jo kerroin muutaman esimerkin. Yliopistoja, ammattikorkeakouluja, aikuiskoulutuskeskuksia, kirjastoja, urheiluhalleja, kaupungintaloja jne. Miksi porukka kuvittelee, että ne lisätilat tulisivat siihen kouluun? Itse olen ollut omalla koulutaipaleellani evakossa esim kirjastossa, kansanopiston tiloissa, hotellin neuvottelutiloissa, erään yrityksen toimistotiloissa ja seurakuntatalolla. 

Ei ne välttämättä ole samassa paikassa kuin yläkoulut. Ei minunkaan lapsen kaupunginosassa ole yhtään lukiota, vain peruskouluja ja yksi yksityinen alakoulu.

Kirjastoauto käy? Sinnekö ne menee?

Ja minä kuvittelen tiloja etsittävän sieltä koulusta, koska opetusministeri itse käytti termiä ”koulun tyhjät tilat” toistuvasti.

MIksi niiden pitäisi olla samassa paikassa? Jotenkin te nyt olette jumiutuneet ajatukseen, että lisätilojen pitäisi olla koulun kyljessä. Itsekin olen käynyt ammattikorkeakoulua ensin alkuperäisesssä paikassa ja sitten vain siirryttiin puoleksi vuodeksi parin kilometrin päähän, kun koulu meni remonttiin. Ei siellä alkuperäisessä paikassa ollut mitään tarvetta rampata sen remontin aikana. Saman remontin yhteydessä myös eri alojen yksiköt siirrettiin eri paikkoihin, mutta sekään ei vaikuttanut millään tavalla, kun ei ollut mitään asiaa niihin toisiin yksiköihin. 

Tosissasiko vertaat aikuisia korkeakouluopiskelijoita peruskouluikäisiin? Aikuiset hoitavat koulumatkansa itse, mutta peruskouluikäisten koulumatkoja määrää laki, ja kun tietty kilometrimäärä ylittyy, on kunnan järjestettävä kuljetus. Aika kalliiksi tulee ajeluttaa taksilla sellaisia koululaisia, jotka normaalisti kulkevat kouluun itse, mutta pari kilometriä kauemmas väistötilaan pitää päästä koulukyydillä. 

Niin? Eli mikä oikeastaan oli ongelmasi? Jos lapsille koulumatkat joka tapauksessa aikuiset järjestävät, eivätköhän he järjestä sen myös tässä tapauksessa? Eli lapsen tai vanhemman ongelma oli mikä? 

Ja miten teillä siis onnistuu tilanne, jossa esimerkiksi homeongelman tai remontin takia koulua käydään jossain muualla? Miten tämä tilanne eroaa nyt siitä paitsi siten, että päätöksiä pitää tehdä nopeammalla aikataululla? Yläastelaisilla on myös esim tet-viikot, jolloin eivät käy koululla, vaan jossain ihan muualla. Nostatteko niistäkin tällaisen metelin, kun elämä menee niin pahasti sekaisin? Tai leirikoulu? miten ihmeessä lapset voivat opiskella, jos ei ole sitä luokkahuonetta ja niinä päivinä ei kuljeta sitä normaalia koulumatkaa? 

Nyt on poikkeustilanne. Pitää olla turvavälit, käsiä pestä koko ajan, korkeintaan 10 henkeä samassa tilassa. Yläkoululaisten tet peruttiin.

Mihinköhän tämä nyt liittyi? Eikö ole sanomattakin selvää, että kouluun palaaminen ei liity tuohon 10 hengen rajoitukseen millään tavalla,koska harvassa luokassa on vain 10 oppilasta. Yläkoululaisten tetin peruminenkaan ei liity asiaan millään tavalla. Se oli vain vertaus, kun tässä nyt mammat ovat kauhuissaan, jos parin viikon ajan lapsi ei olekaan siellä omassa koulussa vaan hoitaa koulutyönsä jossain muualla. 

Kyllä se 10 oppilaan ryhmä liittyy sikäli että se on se määeä jota muissa maissa on.

Ja Suomen viranomaiset vetosivat siihen että muuallakin on palattu kähiopetukseen.

Lähiopetukset eivät ole vertailukelpoisis jos niiden olosuhteet eivät ole sananlaiset.

Et kai tosissasi väitä, että niissä maissa, joissa on palattu lähiopetukseen, opetusryhmissä on alle 10 oppilasta? :D 

Väitän. Niissä on myös oppilauden välillä turvavälit, turvalliset erityiskuljetukset ja ikäraja. Ei yläkoululaisia.

Eräs kommentoi facebookissa, että opetusministerinä on henkilö, joka kannattaa kansalaistottelemattomuutta. Eli eihän tässä mitään ongelmaa, ollaan tottelemattomia ihan porukalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei niiden kannata mitöän tiedottaa ennen kuin tietävät edes suurin piirtein ketä oppilaita sinne on tulossa.

Aika turha buukata luokkahuonetta ja opettaja jos 27 oppilaan opetusryhmästä paikalle saapuu ehkä kaksi.

Mistä ne sen tiedon saisi ajoissa? Ei ne voi kysellä "kuka haluu tulla kouluun" kun oletus on että kaikki oppivelvolliset tulee. Eikä ne vanhemmat osaisi sanoakaan ennen kuin tiedetään mitkä on järjestelyt (esim. järjestötkö koulukyydit).

Kyllä se tieto pitää olla. Vasta sitten voidaan resurssit jakaa järkevästi tähän älyttömyyteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö kukaan oikeasti kertonut hallitukselle, että a) kouluissa ei ole ylimääräisiä tiloja, b) yläkouluissa on aineopetus, c) julkisissa kulkuneuvoissa ja koulukyydeissä on mahdoton noudattaa turvavälejä ja omassa pienryhmässä oleskelua? Sinänsä ei ollut yllätys, ettei opetusministerikään ole tehtäviensä tasalla.

Etkö kuunnellut Lin puhetta. Hän ihan selkeästi sanoin, että mahdollisuuksien mukaan otetaan käyttöön muita tiloja opetuskäyttöön. Hän sanoi myös, että ajallinen porrastaminen on mahdollista. Julkisten kulkuneuvojen käyttöä en tässä kohtaa ymmärrä. Miten paljon koululaiset sitten kulkevat julkisilla koulumatkoja? Eikö suurin osa kuitenkin asu lähellä koulua tai ovat järjestetyn koulukyydityksen piirissä, esim koulutaksi? 

Olet yhtä pihalla todellisuudesta kuin Li.

Mitä ne muut tilat ovat? Vessoja?

Miyen porrastat opetuksen ajallisesti yläkoulussa? Päivävuoroon ja yövuoroon?

Suurin osa viimeistään yläkoululaisista kulkee matkat julkisilla.

Mitä ne muut tilat ovat? Toisessa ketjussa jo kerroin muutaman esimerkin. Yliopistoja, ammattikorkeakouluja, aikuiskoulutuskeskuksia, kirjastoja, urheiluhalleja, kaupungintaloja jne. Miksi porukka kuvittelee, että ne lisätilat tulisivat siihen kouluun? Itse olen ollut omalla koulutaipaleellani evakossa esim kirjastossa, kansanopiston tiloissa, hotellin neuvottelutiloissa, erään yrityksen toimistotiloissa ja seurakuntatalolla. 

Kuvitteleeko joku että täällä maalla on jotain urheiluhalleja, hotelleja jne.

Edelleen, nuo olivat esimerkkejä ja ne mainittiin alunperin henkilölle, joka ihmetteli, mihin ihmeessä kaupunkilähiössä voi mennä, kun ei ole edes metsiä lähellä. 

Ja itsekin ihan maalla asun ja täällä on kyllä esim urheiluhalli ja seurakunnan tiloja, joissa voisi opetusta järjestää.

Aika väsyttävää jokaiselle nyt täsmällisesti selittää, että ei, en tarkoittanut nyt nimenomaan sinun paikkakuntaasi, vaan yleisesti. Jos on kyse pienestä maalaiskunnasta, siellä on myös vähemmän oppilaita ja käytössä erilaisia tiloja. Isoissa yliopistokaupungeisssa taas on helposti enemmän oppilaita, mutta toisaalta käytössä on myös monipuolisempia tiloja. Mutta vaikka tätä nyt selittää kummasta tahansa näkökulmasta, aina joku tulee nillittämään, että ei meillä ainakaan toimi. 

Eikä tämäkään saa lamppua syttymään päässä? Et käsitä, että nämä useiden kirjoittajien mainitsemat esteet ovat hyvin yleisiä ja koskevat monia kuntia?

Ei, vaan pointtini oli se, että jos esitän ratkaisua jonkun pikkukyläläisen ongelmaan, siihen tulee heti itkemään joku kaupunkilainen, jonka lapsen koulussa on 500 oppilasta ja yli puolet kulkevat kouluun julkisilla ja mitään ulkoilutiloja ei ole lähellä. Sitten kun taas kerron hänelle ne hänen tilannettaan koskevat ratkaisuehdotukset esim siitä yliopistosta, joka on nyt tyhjillään, siihen tulee taas itkemään se pikkukyläläinen, että ei meillä ole mitään yliopistoja. Aina se näkökulma heittelee sen mukaan, kenelle juuri se ehdottamani ratkaisu sattuu olemaan väärä. 

Kaikkialla Suomessa koululaiset kulkevat isoihin kouluihin ja yleensä julkisilla.

Pienet lähikoulut on lakkautettu.

Ei meillä ainakaan kukaan kulje julkisilla, koska sellaisia ei ole. Kaikki menevät joko jalan, pyörällä, vanhempien kyydillä tai koulukyydillä. Koulukyyti ei ole julkinen liikenneväline. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö kukaan oikeasti kertonut hallitukselle, että a) kouluissa ei ole ylimääräisiä tiloja, b) yläkouluissa on aineopetus, c) julkisissa kulkuneuvoissa ja koulukyydeissä on mahdoton noudattaa turvavälejä ja omassa pienryhmässä oleskelua? Sinänsä ei ollut yllätys, ettei opetusministerikään ole tehtäviensä tasalla.

Etkö kuunnellut Lin puhetta. Hän ihan selkeästi sanoin, että mahdollisuuksien mukaan otetaan käyttöön muita tiloja opetuskäyttöön. Hän sanoi myös, että ajallinen porrastaminen on mahdollista. Julkisten kulkuneuvojen käyttöä en tässä kohtaa ymmärrä. Miten paljon koululaiset sitten kulkevat julkisilla koulumatkoja? Eikö suurin osa kuitenkin asu lähellä koulua tai ovat järjestetyn koulukyydityksen piirissä, esim koulutaksi? 

Olet yhtä pihalla todellisuudesta kuin Li.

Mitä ne muut tilat ovat? Vessoja?

Miyen porrastat opetuksen ajallisesti yläkoulussa? Päivävuoroon ja yövuoroon?

Suurin osa viimeistään yläkoululaisista kulkee matkat julkisilla.

Mitä ne muut tilat ovat? Toisessa ketjussa jo kerroin muutaman esimerkin. Yliopistoja, ammattikorkeakouluja, aikuiskoulutuskeskuksia, kirjastoja, urheiluhalleja, kaupungintaloja jne. Miksi porukka kuvittelee, että ne lisätilat tulisivat siihen kouluun? Itse olen ollut omalla koulutaipaleellani evakossa esim kirjastossa, kansanopiston tiloissa, hotellin neuvottelutiloissa, erään yrityksen toimistotiloissa ja seurakuntatalolla. 

Kuvitteleeko joku että täällä maalla on jotain urheiluhalleja, hotelleja jne.

Edelleen, nuo olivat esimerkkejä ja ne mainittiin alunperin henkilölle, joka ihmetteli, mihin ihmeessä kaupunkilähiössä voi mennä, kun ei ole edes metsiä lähellä. 

Ja itsekin ihan maalla asun ja täällä on kyllä esim urheiluhalli ja seurakunnan tiloja, joissa voisi opetusta järjestää.

Aika väsyttävää jokaiselle nyt täsmällisesti selittää, että ei, en tarkoittanut nyt nimenomaan sinun paikkakuntaasi, vaan yleisesti. Jos on kyse pienestä maalaiskunnasta, siellä on myös vähemmän oppilaita ja käytössä erilaisia tiloja. Isoissa yliopistokaupungeisssa taas on helposti enemmän oppilaita, mutta toisaalta käytössä on myös monipuolisempia tiloja. Mutta vaikka tätä nyt selittää kummasta tahansa näkökulmasta, aina joku tulee nillittämään, että ei meillä ainakaan toimi. 

Eikä tämäkään saa lamppua syttymään päässä? Et käsitä, että nämä useiden kirjoittajien mainitsemat esteet ovat hyvin yleisiä ja koskevat monia kuntia?

Ei, vaan pointtini oli se, että jos esitän ratkaisua jonkun pikkukyläläisen ongelmaan, siihen tulee heti itkemään joku kaupunkilainen, jonka lapsen koulussa on 500 oppilasta ja yli puolet kulkevat kouluun julkisilla ja mitään ulkoilutiloja ei ole lähellä. Sitten kun taas kerron hänelle ne hänen tilannettaan koskevat ratkaisuehdotukset esim siitä yliopistosta, joka on nyt tyhjillään, siihen tulee taas itkemään se pikkukyläläinen, että ei meillä ole mitään yliopistoja. Aina se näkökulma heittelee sen mukaan, kenelle juuri se ehdottamani ratkaisu sattuu olemaan väärä. 

Ne sinun ratkaisusi eivät toimi pikkukylissäkään. Suurimmassa osassa pikkukyliä EI OLE urheiluhalleja, keilahalleja, uimahallin kahviloita, hotelleja, lounasravintoloita, liikenneasemien kokoustiloja, museoita jne jne jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö kukaan oikeasti kertonut hallitukselle, että a) kouluissa ei ole ylimääräisiä tiloja, b) yläkouluissa on aineopetus, c) julkisissa kulkuneuvoissa ja koulukyydeissä on mahdoton noudattaa turvavälejä ja omassa pienryhmässä oleskelua? Sinänsä ei ollut yllätys, ettei opetusministerikään ole tehtäviensä tasalla.

Etkö kuunnellut Lin puhetta. Hän ihan selkeästi sanoin, että mahdollisuuksien mukaan otetaan käyttöön muita tiloja opetuskäyttöön. Hän sanoi myös, että ajallinen porrastaminen on mahdollista. Julkisten kulkuneuvojen käyttöä en tässä kohtaa ymmärrä. Miten paljon koululaiset sitten kulkevat julkisilla koulumatkoja? Eikö suurin osa kuitenkin asu lähellä koulua tai ovat järjestetyn koulukyydityksen piirissä, esim koulutaksi? 

Olet yhtä pihalla todellisuudesta kuin Li.

Mitä ne muut tilat ovat? Vessoja?

Miyen porrastat opetuksen ajallisesti yläkoulussa? Päivävuoroon ja yövuoroon?

Suurin osa viimeistään yläkoululaisista kulkee matkat julkisilla.

Mitä ne muut tilat ovat? Toisessa ketjussa jo kerroin muutaman esimerkin. Yliopistoja, ammattikorkeakouluja, aikuiskoulutuskeskuksia, kirjastoja, urheiluhalleja, kaupungintaloja jne. Miksi porukka kuvittelee, että ne lisätilat tulisivat siihen kouluun? Itse olen ollut omalla koulutaipaleellani evakossa esim kirjastossa, kansanopiston tiloissa, hotellin neuvottelutiloissa, erään yrityksen toimistotiloissa ja seurakuntatalolla. 

Kuvitteleeko joku että täällä maalla on jotain urheiluhalleja, hotelleja jne.

Edelleen, nuo olivat esimerkkejä ja ne mainittiin alunperin henkilölle, joka ihmetteli, mihin ihmeessä kaupunkilähiössä voi mennä, kun ei ole edes metsiä lähellä. 

Ja itsekin ihan maalla asun ja täällä on kyllä esim urheiluhalli ja seurakunnan tiloja, joissa voisi opetusta järjestää.

Aika väsyttävää jokaiselle nyt täsmällisesti selittää, että ei, en tarkoittanut nyt nimenomaan sinun paikkakuntaasi, vaan yleisesti. Jos on kyse pienestä maalaiskunnasta, siellä on myös vähemmän oppilaita ja käytössä erilaisia tiloja. Isoissa yliopistokaupungeisssa taas on helposti enemmän oppilaita, mutta toisaalta käytössä on myös monipuolisempia tiloja. Mutta vaikka tätä nyt selittää kummasta tahansa näkökulmasta, aina joku tulee nillittämään, että ei meillä ainakaan toimi. 

Eikä tämäkään saa lamppua syttymään päässä? Et käsitä, että nämä useiden kirjoittajien mainitsemat esteet ovat hyvin yleisiä ja koskevat monia kuntia?

Ei, vaan pointtini oli se, että jos esitän ratkaisua jonkun pikkukyläläisen ongelmaan, siihen tulee heti itkemään joku kaupunkilainen, jonka lapsen koulussa on 500 oppilasta ja yli puolet kulkevat kouluun julkisilla ja mitään ulkoilutiloja ei ole lähellä. Sitten kun taas kerron hänelle ne hänen tilannettaan koskevat ratkaisuehdotukset esim siitä yliopistosta, joka on nyt tyhjillään, siihen tulee taas itkemään se pikkukyläläinen, että ei meillä ole mitään yliopistoja. Aina se näkökulma heittelee sen mukaan, kenelle juuri se ehdottamani ratkaisu sattuu olemaan väärä. 

Kaikkialla Suomessa koululaiset kulkevat isoihin kouluihin ja yleensä julkisilla.

Pienet lähikoulut on lakkautettu.

Ei meillä ainakaan kukaan kulje julkisilla, koska sellaisia ei ole. Kaikki menevät joko jalan, pyörällä, vanhempien kyydillä tai koulukyydillä. Koulukyyti ei ole julkinen liikenneväline. 

Olenko väittänyt? Pk-seudulla kulkevat jjulkisilla ja esim mökkikunnassamme Lohjalla jopa eskarilaiset kulkee ihan normibusseilla.