Miksi kouluista ei ole nyt kuulunut mitään kun päätettiin ne avata 14.5 alkaen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rehtorit odottavat niitä Anderssonin lupaamia lisäohjeita. Kun nämä tulevat niin tehdäännä päätökset siitä miten käytännön järjestelyt hoidetaan ja tiedotetaan opettajia. Tämän jälkeen joko rehtori tai luokanopettajat ja luokanvalvojat tiedottavat koteja.

Lille tuli yllätyksenä, että halutaan ja tarvitaan tarkempia ohjeita. Etteivät koulut itse luokaan suunnitelmia ”väljyydestä” ja korvaavien tilojen käytöstä.

Ja sekin tuli yllärinä, ettei esim. yläkoulun kuvisope-luokanvalvoja haluakaan opettaa fysiikkaa ja espanjaa.

Luuliko Li, että hän määrää ja opettajat pomppaavat hetkessä ja tekevät kaikki järjestelyt? Opettajien vastuulla on nyt suojata lapset ja itsensä ilman minkäänlaisia ohjeita, tyylillä "tehkää miten teette kunhan teette".

Kyllä se on perinteisesti mennyt niin että ministeri määrää linjat ja kunnat järjestävät opetuksen.

Vasta tämän hallituksen aikana on alettu vaatia, että ministerien pitäisi hoitaa joka detalji. Sama se on toki ollut työelämässäkin. Jos johtaja sattuu olemaan nuori nainen, niin tokihan hän keittää kaikille kahvit siinä operatiivisen johtamisen sivussa. Muuten on koppava ja pissa noussut päähän. Ja jos hän pistää assistentin keittämään kahvit, niin todetaan että nainen on naiselle susi ja johtaja kyykyttää alaistaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö kukaan oikeasti kertonut hallitukselle, että a) kouluissa ei ole ylimääräisiä tiloja, b) yläkouluissa on aineopetus, c) julkisissa kulkuneuvoissa ja koulukyydeissä on mahdoton noudattaa turvavälejä ja omassa pienryhmässä oleskelua? Sinänsä ei ollut yllätys, ettei opetusministerikään ole tehtäviensä tasalla.

Etkö kuunnellut Lin puhetta. Hän ihan selkeästi sanoin, että mahdollisuuksien mukaan otetaan käyttöön muita tiloja opetuskäyttöön. Hän sanoi myös, että ajallinen porrastaminen on mahdollista. Julkisten kulkuneuvojen käyttöä en tässä kohtaa ymmärrä. Miten paljon koululaiset sitten kulkevat julkisilla koulumatkoja? Eikö suurin osa kuitenkin asu lähellä koulua tai ovat järjestetyn koulukyydityksen piirissä, esim koulutaksi? 

Olet yhtä pihalla todellisuudesta kuin Li.

Mitä ne muut tilat ovat? Vessoja?

Miyen porrastat opetuksen ajallisesti yläkoulussa? Päivävuoroon ja yövuoroon?

Suurin osa viimeistään yläkoululaisista kulkee matkat julkisilla.

Mitä ne muut tilat ovat? Toisessa ketjussa jo kerroin muutaman esimerkin. Yliopistoja, ammattikorkeakouluja, aikuiskoulutuskeskuksia, kirjastoja, urheiluhalleja, kaupungintaloja jne. Miksi porukka kuvittelee, että ne lisätilat tulisivat siihen kouluun? Itse olen ollut omalla koulutaipaleellani evakossa esim kirjastossa, kansanopiston tiloissa, hotellin neuvottelutiloissa, erään yrityksen toimistotiloissa ja seurakuntatalolla. 

Jos kunta/kaupunki on niin iso, että niistä löytyy mainitsemiasi tiloja, on myös todella paljon peruskoululaisia sijoitettavana näihin tiloihin. Eikä yläkoulun jakaminen useisiin toimipisteisiin ole käytännössä mahdollista, koska osa opetusajasta menisi joko opettajien tai oppilaiden siirtymiseen paikasta toiseen. Voisiko nyt vaan myöntää, että tässä mentiin perse edellä puuhun?

Miten niin? Puolethan jää joka tapauksessa sinne koululle ja myös se ajallinen porrastus on myös käytössä. Kai tiedät, että tällä hetkellä on tosi paljon esimerkiksi toiseen ja korkeamman asteen kouluja tyhjillään ja myös niitä hotelleja, kaupungintaloja, urheilutiloja jne. Jos on paljon oppilaita, on myös paljon näitä tiloja. Siirtymien osalta en näe mitään ongelmaa. Eihän sen  yhden luokan tarvitse mennä kuin sinne yhteen paikkaan. Joka tapauksessahan idea oli se, että yksi opettaja on koko ajan saman ryhmän kanssa. Mistä tulee oletus, että jos esim seiskaluokkalaiset jäävät omaan kouluun, kasiluokkalaiset siirtyvät lukiolle ja ysiluokkalaiset aikuiskoulutuskeskukseen, yhtäkkiä nämä kaikki luokka-asteet seilaisivat näiden kaikkien paikkojen väliä monta kertaa päivässä? Ja jos eri opettajat kuitenkin siirtyvät eri luokkien välillä, nekin voidaan suunnitella siten, että samat opettajat ovat yhtenä päivänä siellä yhdessä paikassa eivätkä seilaa saman päivän aikana monessa paikassa. 

Etkö sinä hyvänen aika ymmärrä, että vaikka on paljon tyhjiä oppilaitoksia, on myös _paljon_ peruskoululaisia joille tarvitaan hajautettua tilaa. Lasten kuskaaminen eri kaupunginosiin on kallista, julkisilla toteutettuna se lisää matkustajamääriä merkittävästi. Yläkoulussa yksi opettaja ei voi olla koko aikaa saman ryhmän kanssa, kun ei se mene niin että joku luokka opiskelee kaksi viikkoa pelkkää fysiikkaa, joku pelkkää englantia ja joku kuvista.

Totuus on se, ettei käytännön asioille uhrattu ajatustakaan, eikä oltu kiinnostuneita myöskään opetuksen asiantuntijoiden näkemyksistä.

Etkö itse ymmärrä, miten paljon julkisia tiloja on nyt tyhjillään. Jos pelkästään toisen asteen kouluja on yhtä paljon kuin yläastelaisia, niistähän saa jo puolet enemmän tilaa käyttöön. Sen lisäksi korkeakoulut, urheiluhallit, kaupungintalot, kirjastot, seurakuntakeskukset, kansalaisopistot ja muut julkiset tilat, niihin kun laitetaan puolet ala-astelaisista, sehän riittää. Eihän niitä kaikkia koululaisia edes laiteta mihinkään vaan yli puolet jää kuitenkin sinne omaan kouluun. En minä nyt väitäkään, että ne tilat ihan helposti löytyisi, mutta ei se nyt ihan mahdottomuuskaan ole. 

Jos kaupunginosassa on oma koulu, sieltä ihan varmasti löytyy jokin muukin tila, jota voi väliaikaisesti käyttää. Ei kaikkien ole tarkoituskaan lähteä juuri sinne mainitsemalleni kaupungin ainoalle yliopistolle. Naapurikaupungissa siirrettiin ammattikorkeakoululaisetkin entiseen Citymarkettiin remontin ajaksi. Eihän niiden tilojen tarvitse olla koulukäyttöön suunniteltu. Kuulostaa kyllä erikoiselta, jos jossain on kokonainen kaupunginosa, jossa on koulu ääriään myöten täynnä lapsia, mutta alueella ei ole yhtäkään liikuntahallia, kirjastoa, harrastustiloja, luentosaleja, toimistotilaa, hotellia, elokuvateatteria tai vaikka ABC-liikennemyymälää. 

Toinen aste ei tarkoita yläkoulua. Yläkoulu on osa perusopetusta ja hekin tulevat kouluun.

Tällä kylällä on n. 300 alakoululaista, 300 yläkoululaista ja lukio jossa on opetustilat n. 100 hengelle. Yläkoululaiset käyttävät lukion tiloja normaalioloissakin, joten eipä sieltä tule lisätilaa kenellekään.

Alakoulussa on joka paikka käytössä pommisuojaa myöden. Liikuntasalin voi tietysti valjastaa opetuskäyttöön, mutta muuten ei siitä rakennuksesta saa ylimääräistä tilaa. Liikuntahalli löytyy, mutta se ei ole kunnan omistuksessa. Katsotaan, millä hinnalla sitä voisi käyttää. Sieltä löytyisi tilat muutamalle luokalle.

Museoita ei todellakaan ole. Ei ole amista. Yllättääkö, että ei ole edes yliopistoa? Vanhat seurantalot on purettu, kirkko seurakuntakeskuksineen 10 km päässä. Kunnantalon tiloista en tiedä, sieltä voisi toki joku kokoussali irrota jos sitä voi käyttää. Kirjasto on, mutta se on yhtä yhtenäistä tilaa jossa joka yskäisy kuuluu puolelta toiselle eikä muutenkaan ole kovin iso. Ehkä yhden ryhmän voi ulkoistaa sinne

Näillä tiloilla saadaan ehkä yläkoululaiset ripoteltua pitkin ja poikin. Mitäs me loput 12 tavallisen opetuksen alakoululuokkaa + 4 erityisryhmää tekisimme? Koulun pihalle 3 ryhmää, torille 3 ja yksi S-markettiin?

Missäs sanoin, että toinen aste on sama kuin yläaste. Pointti oli, että jos toisen asteen oppilaitokset ovat tyhjillään ja niissä on suunnilleen yhtä paljon oppilaita normaalisti kuin yläasteilla (kolme ikäluokkaa), siinähän on tuplasti tilaa käytettävissä, jos toisen asteen oppilaat eivät ole koulussa.

Enkä nyt ihan ymmärtänyt tuota, miksi lukion tiloihin ei nyt voida siirtää enemmän porukkaa, jos siellä normaalisti on lukiolaisia ja nyt siellä olisi vain yläkoululaiset. 

Itse asun pienellä paikkakunnalla joten ymmärrän kyllä, ettei ole amista eikä yliopistoa eikä museoita. Mutta kuten sanoin, näköjään teilläkin on olemassa tiloja, joita voitaisiin käyttää, joten mistä olitkaan eri mieltä kanssani. Kukaan ei ole väittänyt, ett tilat olisivat ihanteellisia tai käyttökelpoisia pidempään käyttöön, mutta väliaikaisratkaisuina kyllä ihan varmasti toimii monenlaiset ratkaisut. 

Minä en nyt valitettavasti pysty näiden sinun tietojesi perusteella juuri teidän kuntanne tilannetta ratkaisemaan, mutta kyllä minä näen teilläkin paljon mahdollisuuksia, jos löytyy se liikuntahalli, virastotalo, kirjasto ja lukio. Siinähän on jo monelle kymmenelle oppilaalle paikka. Eihän niitä kaikkia oppilaita tarvikaan siirtää vaan osa jää joka atpauksessa kouluun. 

Mihin lapset ja nuoret, jos toisen asteenkin koulut avataan kohta????

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Peruskoulujen tilannetta helpottaisi, jos mahdollisimman pian tulisi tieto siitä, avataanko toisen asteen koulut. Jos ei avata, osa ryhmistä voisi siirtyä niihin tiloihin viimeisiksi viikoiksi.

Miksi ne siis avattaisiin? Eikö koulujen avaamisen tarkoitus ollut se, että voidaan turvata lapsien oikeus perusopetukseen, jonka laatu on etäopetuksessa nyt pakosti kärsinyt. Miten toinen aste siihen liittyy? 

Et ilmeisesti ymmärrä lukemaasi. Jos toinen aste pysyy etäopetuksessa vapautuu peruskoulun käyttöön koulutiloja toisen asteen oppilaitoksista, lukiot ja ammattiopistot.

Meillä ammattiopisto ja lukio ovat kiinni toisissaan, molemmat syö ruokansa amiksen puolella.

Kummassakin oppilaitoksessa on luokkatiloja jossa opetus voidaan järjestää peruskoululaisille.

 

Niin, JOS toinen aste pysyy etäopetuksessa. Meillä amiksessa on hyvin vähän perinteistä luokkatilaa, käytännössä vain yhteisten aineiden luokat. Suurin osa teoriaopiskelustakin tapahtuu alakohtaisissa työtiloissa.

Mutta niitä alakohtaisia työtiloja ei voi käyttää yläastelaisten teoriaopiskeluun? 

Ei välttämättä. 

Okei. Eli 9-luokkalainen ei voi millään opetella ammattikoulun sähkötyöluokassa matematiikkaa, mutta ammattikoululainen voi ihan hyvin opetella siellä samassa luokassa sähköopin teoriaa. Minun logiikkani mukaan teoriaopiskelu pitäisi olla molemmille täsmälleen yhtä mahdollista tai mahdotonta, mutta sinä siis väität nyt toisin. Olisi todella kuulla tähän perusteet, mutta tiedän että sitä en tule saamaan. 

Riippuu alasta, tilan koneista ja turvallisuusmääräyksistä voiko vai ei.

Älä jaksa. Miksi ammattikoululainen voisi olla ensimmäisestä päivästä lähtien siinä työluokassa, mutta ysiluokkalainen viimeisillä viikoillaan ei. Ihan täsmälleen sama turvallisuusriski siinä on. Jos niissä on jotain äärimmäisen vaarallista, niissä tuskin amislaistenkaan teoriaopetusta järjestetään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rehtorit odottavat niitä Anderssonin lupaamia lisäohjeita. Kun nämä tulevat niin tehdäännä päätökset siitä miten käytännön järjestelyt hoidetaan ja tiedotetaan opettajia. Tämän jälkeen joko rehtori tai luokanopettajat ja luokanvalvojat tiedottavat koteja.

Lille tuli yllätyksenä, että halutaan ja tarvitaan tarkempia ohjeita. Etteivät koulut itse luokaan suunnitelmia ”väljyydestä” ja korvaavien tilojen käytöstä.

Ja sekin tuli yllärinä, ettei esim. yläkoulun kuvisope-luokanvalvoja haluakaan opettaa fysiikkaa ja espanjaa.

Luuliko Li, että hän määrää ja opettajat pomppaavat hetkessä ja tekevät kaikki järjestelyt? Opettajien vastuulla on nyt suojata lapset ja itsensä ilman minkäänlaisia ohjeita, tyylillä "tehkää miten teette kunhan teette".

Kyllä se on perinteisesti mennyt niin että ministeri määrää linjat ja kunnat järjestävät opetuksen.

Vasta tämän hallituksen aikana on alettu vaatia, että ministerien pitäisi hoitaa joka detalji. Sama se on toki ollut työelämässäkin. Jos johtaja sattuu olemaan nuori nainen, niin tokihan hän keittää kaikille kahvit siinä operatiivisen johtamisen sivussa. Muuten on koppava ja pissa noussut päähän. Ja jos hän pistää assistentin keittämään kahvit, niin todetaan että nainen on naiselle susi ja johtaja kyykyttää alaistaan.

Opetusministeriön kansliapäällikkö kertoi viime torstaina mtv:n haastattelussa, että he alkavat laatia ohjeistuksia eri ministeriöiden ja opetushallituksen kanssa minkä jälkeen ne lähtevät kunnille jotka sitten jakavat ne kouluihin.

Hän oli noin viisikymppinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö kukaan oikeasti kertonut hallitukselle, että a) kouluissa ei ole ylimääräisiä tiloja, b) yläkouluissa on aineopetus, c) julkisissa kulkuneuvoissa ja koulukyydeissä on mahdoton noudattaa turvavälejä ja omassa pienryhmässä oleskelua? Sinänsä ei ollut yllätys, ettei opetusministerikään ole tehtäviensä tasalla.

Etkö kuunnellut Lin puhetta. Hän ihan selkeästi sanoin, että mahdollisuuksien mukaan otetaan käyttöön muita tiloja opetuskäyttöön. Hän sanoi myös, että ajallinen porrastaminen on mahdollista. Julkisten kulkuneuvojen käyttöä en tässä kohtaa ymmärrä. Miten paljon koululaiset sitten kulkevat julkisilla koulumatkoja? Eikö suurin osa kuitenkin asu lähellä koulua tai ovat järjestetyn koulukyydityksen piirissä, esim koulutaksi? 

Olet yhtä pihalla todellisuudesta kuin Li.

Mitä ne muut tilat ovat? Vessoja?

Miyen porrastat opetuksen ajallisesti yläkoulussa? Päivävuoroon ja yövuoroon?

Suurin osa viimeistään yläkoululaisista kulkee matkat julkisilla.

Mitä ne muut tilat ovat? Toisessa ketjussa jo kerroin muutaman esimerkin. Yliopistoja, ammattikorkeakouluja, aikuiskoulutuskeskuksia, kirjastoja, urheiluhalleja, kaupungintaloja jne. Miksi porukka kuvittelee, että ne lisätilat tulisivat siihen kouluun? Itse olen ollut omalla koulutaipaleellani evakossa esim kirjastossa, kansanopiston tiloissa, hotellin neuvottelutiloissa, erään yrityksen toimistotiloissa ja seurakuntatalolla. 

Jos kunta/kaupunki on niin iso, että niistä löytyy mainitsemiasi tiloja, on myös todella paljon peruskoululaisia sijoitettavana näihin tiloihin. Eikä yläkoulun jakaminen useisiin toimipisteisiin ole käytännössä mahdollista, koska osa opetusajasta menisi joko opettajien tai oppilaiden siirtymiseen paikasta toiseen. Voisiko nyt vaan myöntää, että tässä mentiin perse edellä puuhun?

Miten niin? Puolethan jää joka tapauksessa sinne koululle ja myös se ajallinen porrastus on myös käytössä. Kai tiedät, että tällä hetkellä on tosi paljon esimerkiksi toiseen ja korkeamman asteen kouluja tyhjillään ja myös niitä hotelleja, kaupungintaloja, urheilutiloja jne. Jos on paljon oppilaita, on myös paljon näitä tiloja. Siirtymien osalta en näe mitään ongelmaa. Eihän sen  yhden luokan tarvitse mennä kuin sinne yhteen paikkaan. Joka tapauksessahan idea oli se, että yksi opettaja on koko ajan saman ryhmän kanssa. Mistä tulee oletus, että jos esim seiskaluokkalaiset jäävät omaan kouluun, kasiluokkalaiset siirtyvät lukiolle ja ysiluokkalaiset aikuiskoulutuskeskukseen, yhtäkkiä nämä kaikki luokka-asteet seilaisivat näiden kaikkien paikkojen väliä monta kertaa päivässä? Ja jos eri opettajat kuitenkin siirtyvät eri luokkien välillä, nekin voidaan suunnitella siten, että samat opettajat ovat yhtenä päivänä siellä yhdessä paikassa eivätkä seilaa saman päivän aikana monessa paikassa. 

Etkö sinä hyvänen aika ymmärrä, että vaikka on paljon tyhjiä oppilaitoksia, on myös _paljon_ peruskoululaisia joille tarvitaan hajautettua tilaa. Lasten kuskaaminen eri kaupunginosiin on kallista, julkisilla toteutettuna se lisää matkustajamääriä merkittävästi. Yläkoulussa yksi opettaja ei voi olla koko aikaa saman ryhmän kanssa, kun ei se mene niin että joku luokka opiskelee kaksi viikkoa pelkkää fysiikkaa, joku pelkkää englantia ja joku kuvista.

Totuus on se, ettei käytännön asioille uhrattu ajatustakaan, eikä oltu kiinnostuneita myöskään opetuksen asiantuntijoiden näkemyksistä.

Etkö itse ymmärrä, miten paljon julkisia tiloja on nyt tyhjillään. Jos pelkästään toisen asteen kouluja on yhtä paljon kuin yläastelaisia, niistähän saa jo puolet enemmän tilaa käyttöön. Sen lisäksi korkeakoulut, urheiluhallit, kaupungintalot, kirjastot, seurakuntakeskukset, kansalaisopistot ja muut julkiset tilat, niihin kun laitetaan puolet ala-astelaisista, sehän riittää. Eihän niitä kaikkia koululaisia edes laiteta mihinkään vaan yli puolet jää kuitenkin sinne omaan kouluun. En minä nyt väitäkään, että ne tilat ihan helposti löytyisi, mutta ei se nyt ihan mahdottomuuskaan ole. 

Jos kaupunginosassa on oma koulu, sieltä ihan varmasti löytyy jokin muukin tila, jota voi väliaikaisesti käyttää. Ei kaikkien ole tarkoituskaan lähteä juuri sinne mainitsemalleni kaupungin ainoalle yliopistolle. Naapurikaupungissa siirrettiin ammattikorkeakoululaisetkin entiseen Citymarkettiin remontin ajaksi. Eihän niiden tilojen tarvitse olla koulukäyttöön suunniteltu. Kuulostaa kyllä erikoiselta, jos jossain on kokonainen kaupunginosa, jossa on koulu ääriään myöten täynnä lapsia, mutta alueella ei ole yhtäkään liikuntahallia, kirjastoa, harrastustiloja, luentosaleja, toimistotilaa, hotellia, elokuvateatteria tai vaikka ABC-liikennemyymälää. 

Toinen aste ei tarkoita yläkoulua. Yläkoulu on osa perusopetusta ja hekin tulevat kouluun.

Tällä kylällä on n. 300 alakoululaista, 300 yläkoululaista ja lukio jossa on opetustilat n. 100 hengelle. Yläkoululaiset käyttävät lukion tiloja normaalioloissakin, joten eipä sieltä tule lisätilaa kenellekään.

Alakoulussa on joka paikka käytössä pommisuojaa myöden. Liikuntasalin voi tietysti valjastaa opetuskäyttöön, mutta muuten ei siitä rakennuksesta saa ylimääräistä tilaa. Liikuntahalli löytyy, mutta se ei ole kunnan omistuksessa. Katsotaan, millä hinnalla sitä voisi käyttää. Sieltä löytyisi tilat muutamalle luokalle.

Museoita ei todellakaan ole. Ei ole amista. Yllättääkö, että ei ole edes yliopistoa? Vanhat seurantalot on purettu, kirkko seurakuntakeskuksineen 10 km päässä. Kunnantalon tiloista en tiedä, sieltä voisi toki joku kokoussali irrota jos sitä voi käyttää. Kirjasto on, mutta se on yhtä yhtenäistä tilaa jossa joka yskäisy kuuluu puolelta toiselle eikä muutenkaan ole kovin iso. Ehkä yhden ryhmän voi ulkoistaa sinne

Näillä tiloilla saadaan ehkä yläkoululaiset ripoteltua pitkin ja poikin. Mitäs me loput 12 tavallisen opetuksen alakoululuokkaa + 4 erityisryhmää tekisimme? Koulun pihalle 3 ryhmää, torille 3 ja yksi S-markettiin?

Missäs sanoin, että toinen aste on sama kuin yläaste. Pointti oli, että jos toisen asteen oppilaitokset ovat tyhjillään ja niissä on suunnilleen yhtä paljon oppilaita normaalisti kuin yläasteilla (kolme ikäluokkaa), siinähän on tuplasti tilaa käytettävissä, jos toisen asteen oppilaat eivät ole koulussa.

Enkä nyt ihan ymmärtänyt tuota, miksi lukion tiloihin ei nyt voida siirtää enemmän porukkaa, jos siellä normaalisti on lukiolaisia ja nyt siellä olisi vain yläkoululaiset. 

Itse asun pienellä paikkakunnalla joten ymmärrän kyllä, ettei ole amista eikä yliopistoa eikä museoita. Mutta kuten sanoin, näköjään teilläkin on olemassa tiloja, joita voitaisiin käyttää, joten mistä olitkaan eri mieltä kanssani. Kukaan ei ole väittänyt, ett tilat olisivat ihanteellisia tai käyttökelpoisia pidempään käyttöön, mutta väliaikaisratkaisuina kyllä ihan varmasti toimii monenlaiset ratkaisut. 

Minä en nyt valitettavasti pysty näiden sinun tietojesi perusteella juuri teidän kuntanne tilannetta ratkaisemaan, mutta kyllä minä näen teilläkin paljon mahdollisuuksia, jos löytyy se liikuntahalli, virastotalo, kirjasto ja lukio. Siinähän on jo monelle kymmenelle oppilaalle paikka. Eihän niitä kaikkia oppilaita tarvikaan siirtää vaan osa jää joka atpauksessa kouluun. 

Opetusministeri 28.4.: käytetään koulun tyhjiä tiloja.

Voit lopettaa sen riehumisen noista liikuntahalleista yms

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö kukaan oikeasti kertonut hallitukselle, että a) kouluissa ei ole ylimääräisiä tiloja, b) yläkouluissa on aineopetus, c) julkisissa kulkuneuvoissa ja koulukyydeissä on mahdoton noudattaa turvavälejä ja omassa pienryhmässä oleskelua? Sinänsä ei ollut yllätys, ettei opetusministerikään ole tehtäviensä tasalla.

Etkö kuunnellut Lin puhetta. Hän ihan selkeästi sanoin, että mahdollisuuksien mukaan otetaan käyttöön muita tiloja opetuskäyttöön. Hän sanoi myös, että ajallinen porrastaminen on mahdollista. Julkisten kulkuneuvojen käyttöä en tässä kohtaa ymmärrä. Miten paljon koululaiset sitten kulkevat julkisilla koulumatkoja? Eikö suurin osa kuitenkin asu lähellä koulua tai ovat järjestetyn koulukyydityksen piirissä, esim koulutaksi? 

Olet yhtä pihalla todellisuudesta kuin Li.

Mitä ne muut tilat ovat? Vessoja?

Miyen porrastat opetuksen ajallisesti yläkoulussa? Päivävuoroon ja yövuoroon?

Suurin osa viimeistään yläkoululaisista kulkee matkat julkisilla.

Mitä ne muut tilat ovat? Toisessa ketjussa jo kerroin muutaman esimerkin. Yliopistoja, ammattikorkeakouluja, aikuiskoulutuskeskuksia, kirjastoja, urheiluhalleja, kaupungintaloja jne. Miksi porukka kuvittelee, että ne lisätilat tulisivat siihen kouluun? Itse olen ollut omalla koulutaipaleellani evakossa esim kirjastossa, kansanopiston tiloissa, hotellin neuvottelutiloissa, erään yrityksen toimistotiloissa ja seurakuntatalolla. 

Jos kunta/kaupunki on niin iso, että niistä löytyy mainitsemiasi tiloja, on myös todella paljon peruskoululaisia sijoitettavana näihin tiloihin. Eikä yläkoulun jakaminen useisiin toimipisteisiin ole käytännössä mahdollista, koska osa opetusajasta menisi joko opettajien tai oppilaiden siirtymiseen paikasta toiseen. Voisiko nyt vaan myöntää, että tässä mentiin perse edellä puuhun?

Miten niin? Puolethan jää joka tapauksessa sinne koululle ja myös se ajallinen porrastus on myös käytössä. Kai tiedät, että tällä hetkellä on tosi paljon esimerkiksi toiseen ja korkeamman asteen kouluja tyhjillään ja myös niitä hotelleja, kaupungintaloja, urheilutiloja jne. Jos on paljon oppilaita, on myös paljon näitä tiloja. Siirtymien osalta en näe mitään ongelmaa. Eihän sen  yhden luokan tarvitse mennä kuin sinne yhteen paikkaan. Joka tapauksessahan idea oli se, että yksi opettaja on koko ajan saman ryhmän kanssa. Mistä tulee oletus, että jos esim seiskaluokkalaiset jäävät omaan kouluun, kasiluokkalaiset siirtyvät lukiolle ja ysiluokkalaiset aikuiskoulutuskeskukseen, yhtäkkiä nämä kaikki luokka-asteet seilaisivat näiden kaikkien paikkojen väliä monta kertaa päivässä? Ja jos eri opettajat kuitenkin siirtyvät eri luokkien välillä, nekin voidaan suunnitella siten, että samat opettajat ovat yhtenä päivänä siellä yhdessä paikassa eivätkä seilaa saman päivän aikana monessa paikassa. 

Etkö sinä hyvänen aika ymmärrä, että vaikka on paljon tyhjiä oppilaitoksia, on myös _paljon_ peruskoululaisia joille tarvitaan hajautettua tilaa. Lasten kuskaaminen eri kaupunginosiin on kallista, julkisilla toteutettuna se lisää matkustajamääriä merkittävästi. Yläkoulussa yksi opettaja ei voi olla koko aikaa saman ryhmän kanssa, kun ei se mene niin että joku luokka opiskelee kaksi viikkoa pelkkää fysiikkaa, joku pelkkää englantia ja joku kuvista.

Totuus on se, ettei käytännön asioille uhrattu ajatustakaan, eikä oltu kiinnostuneita myöskään opetuksen asiantuntijoiden näkemyksistä.

Etkö itse ymmärrä, miten paljon julkisia tiloja on nyt tyhjillään. Jos pelkästään toisen asteen kouluja on yhtä paljon kuin yläastelaisia, niistähän saa jo puolet enemmän tilaa käyttöön. Sen lisäksi korkeakoulut, urheiluhallit, kaupungintalot, kirjastot, seurakuntakeskukset, kansalaisopistot ja muut julkiset tilat, niihin kun laitetaan puolet ala-astelaisista, sehän riittää. Eihän niitä kaikkia koululaisia edes laiteta mihinkään vaan yli puolet jää kuitenkin sinne omaan kouluun. En minä nyt väitäkään, että ne tilat ihan helposti löytyisi, mutta ei se nyt ihan mahdottomuuskaan ole. 

Jos kaupunginosassa on oma koulu, sieltä ihan varmasti löytyy jokin muukin tila, jota voi väliaikaisesti käyttää. Ei kaikkien ole tarkoituskaan lähteä juuri sinne mainitsemalleni kaupungin ainoalle yliopistolle. Naapurikaupungissa siirrettiin ammattikorkeakoululaisetkin entiseen Citymarkettiin remontin ajaksi. Eihän niiden tilojen tarvitse olla koulukäyttöön suunniteltu. Kuulostaa kyllä erikoiselta, jos jossain on kokonainen kaupunginosa, jossa on koulu ääriään myöten täynnä lapsia, mutta alueella ei ole yhtäkään liikuntahallia, kirjastoa, harrastustiloja, luentosaleja, toimistotilaa, hotellia, elokuvateatteria tai vaikka ABC-liikennemyymälää. 

Kuka maksaa vuokrat, neuvottelee tilojen vuokraukset, tarkistaa ne tilat, valvoo muokkausremontit kilpailutettuaan ensin eemontoijat lain mukaisesti, kuka järjestää matkakortit?

Kuka valvoo oppilaiden siirtymiset? Miten?

Ohjeet tulevst kouluille pari päivää ennen avaamista. Koska nyt vadta ministeriöt ymd alkaa laatia niitä yhdessä, ne saadaan kuntien opetustoimeen korkeintaan ens perjantaina ja rehtoreille 11.5.

Samat tahot maksaa ja neuvottelee, jotka muutenkin ovat vastuussa esim väistötiloista ja koulukyydityksistä. Se ei ole vanhempien tai opettajien tehtävä. Älä sinä vaivaa päätäsi näillä, kun et niitä selvästikään työksesi tee. 

Sama taho valvoo samalla tavalla oppilaiden siirtymiset kuin normaalistikin koulumatkat. Edelleen, mitään muita siirtymiä ei tarvitse olla kuin normaalistikaan koulupäivinä. Kyllä normaalistikin kouluissa siirrytään esimerkiksi retkikohteisiin ja liikuntapaikkoihin. Miksi se kahden viikon ajalta olisi yhtään sen vaikeampaa? 

Järjen käyttö sallittu. Nyt puhutaan kahdesta viikosta, eikä niiden tilojen välttämättä tarvitse olla varusteltuina esim viimeisimmällä tekniikalla. Ihan samalla tavalla nyt voitaisiin taivastella, kuka on valvonut opiilaita ja käsienpesupisteitä, kun oppilaat ovat olleet kotona. Kävikö teillä joku tarkastamassa, onko teillä kotona tarpeeksi hygieniset käsienpesupisteet ja tekeekö lapsi liikuntasuorituksensa turvallisesti? 

Ai niinku päivässä?😂😂😂😂

Ai mitä päivässä? En nyt kyllä yhtään ymmärtänyt, mihin kommenttini kohtaan viittaat? Luulitko siis, että tämä alkaa jo maanantaina? Ei, tässä mennään nyt vielä yli viikko etäopetuksessa nimenomaan siksi, että järjestelyihin on aikaa. Jos sinä aikana löytyy edes yksi tila, jota on mahdollista käyttää, sehän on jo väljempää. 

Niin. Päivässä.

Opetusministerin ohje on käyttää koulun tyhjiä tiloja. Piste.

Ja jos koulujen budjetit ovat selaisia että edes kirjoihin ei ole varaa, mistä maksettaisiin tilavuokra moneksi kuukaudeksi.

En vieläkään ymmärrä, mitä nyt on tapahtunut päivässä? Tämä tieto annettiin keskiviikkona ja kouluihin palataan 14.5. Minusta siinä on vähän enemmän kuin yksi päivä. 

Ja miten niin moneksi kuukaudeksi? Kyse on kolmesta viikosta. 

Tiedätkö sinä nyt ollenkaan, mistä tässä puhutaan? 

Yllä on aikataulu.

Mitä mä just luin. Kahden viikon takia lapsia pitäisi siirtää hotelleihin, kirjastoihin ja mitä vielä tämä neropatti ehdotteli. Kerro ihmeessä millä lapset niihin kulkevat kun meilläkin matkaa on sen 30km. Koulukyydityskin kuljettaa oppilaita varmasti muutaman kerrallaan. Kyyditykset onkin sitten aloitettava ajoissa jos meinaa keretä tunnit aloittaa ajoissa.

Entäs sitten opettaja. Meillä yksi opettaja opettaa lähes kaiken ja vielä monelle luokalle yhtäaikaa. Miten hän voi olla yhtäaikaa opettamassa hotellilla, kirjastolla, koululla ja kaikissa näissä paikoissa?

Vierailija kirjoitti:

Lisähaaste ratkaistavaksi ketjun viisaille. Yhtenäiskoulu, missä osa luokanopettajista on myös aineopettajia. Miten he pystyvät tekemään työnsä?

Mnä epäilen, että jos tämä lisähaaste ratkaistaisiin, tulisi lisäinformaatiota tyyliin: puolet oppilaista on homealtistuneita ja opettaja lyhytkasvuinen eikä ylety oven kahvaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö kukaan oikeasti kertonut hallitukselle, että a) kouluissa ei ole ylimääräisiä tiloja, b) yläkouluissa on aineopetus, c) julkisissa kulkuneuvoissa ja koulukyydeissä on mahdoton noudattaa turvavälejä ja omassa pienryhmässä oleskelua? Sinänsä ei ollut yllätys, ettei opetusministerikään ole tehtäviensä tasalla.

Etkö kuunnellut Lin puhetta. Hän ihan selkeästi sanoin, että mahdollisuuksien mukaan otetaan käyttöön muita tiloja opetuskäyttöön. Hän sanoi myös, että ajallinen porrastaminen on mahdollista. Julkisten kulkuneuvojen käyttöä en tässä kohtaa ymmärrä. Miten paljon koululaiset sitten kulkevat julkisilla koulumatkoja? Eikö suurin osa kuitenkin asu lähellä koulua tai ovat järjestetyn koulukyydityksen piirissä, esim koulutaksi? 

Olet yhtä pihalla todellisuudesta kuin Li.

Mitä ne muut tilat ovat? Vessoja?

Miyen porrastat opetuksen ajallisesti yläkoulussa? Päivävuoroon ja yövuoroon?

Suurin osa viimeistään yläkoululaisista kulkee matkat julkisilla.

Mitä ne muut tilat ovat? Toisessa ketjussa jo kerroin muutaman esimerkin. Yliopistoja, ammattikorkeakouluja, aikuiskoulutuskeskuksia, kirjastoja, urheiluhalleja, kaupungintaloja jne. Miksi porukka kuvittelee, että ne lisätilat tulisivat siihen kouluun? Itse olen ollut omalla koulutaipaleellani evakossa esim kirjastossa, kansanopiston tiloissa, hotellin neuvottelutiloissa, erään yrityksen toimistotiloissa ja seurakuntatalolla. 

Jos kunta/kaupunki on niin iso, että niistä löytyy mainitsemiasi tiloja, on myös todella paljon peruskoululaisia sijoitettavana näihin tiloihin. Eikä yläkoulun jakaminen useisiin toimipisteisiin ole käytännössä mahdollista, koska osa opetusajasta menisi joko opettajien tai oppilaiden siirtymiseen paikasta toiseen. Voisiko nyt vaan myöntää, että tässä mentiin perse edellä puuhun?

Miten niin? Puolethan jää joka tapauksessa sinne koululle ja myös se ajallinen porrastus on myös käytössä. Kai tiedät, että tällä hetkellä on tosi paljon esimerkiksi toiseen ja korkeamman asteen kouluja tyhjillään ja myös niitä hotelleja, kaupungintaloja, urheilutiloja jne. Jos on paljon oppilaita, on myös paljon näitä tiloja. Siirtymien osalta en näe mitään ongelmaa. Eihän sen  yhden luokan tarvitse mennä kuin sinne yhteen paikkaan. Joka tapauksessahan idea oli se, että yksi opettaja on koko ajan saman ryhmän kanssa. Mistä tulee oletus, että jos esim seiskaluokkalaiset jäävät omaan kouluun, kasiluokkalaiset siirtyvät lukiolle ja ysiluokkalaiset aikuiskoulutuskeskukseen, yhtäkkiä nämä kaikki luokka-asteet seilaisivat näiden kaikkien paikkojen väliä monta kertaa päivässä? Ja jos eri opettajat kuitenkin siirtyvät eri luokkien välillä, nekin voidaan suunnitella siten, että samat opettajat ovat yhtenä päivänä siellä yhdessä paikassa eivätkä seilaa saman päivän aikana monessa paikassa. 

Etkö sinä hyvänen aika ymmärrä, että vaikka on paljon tyhjiä oppilaitoksia, on myös _paljon_ peruskoululaisia joille tarvitaan hajautettua tilaa. Lasten kuskaaminen eri kaupunginosiin on kallista, julkisilla toteutettuna se lisää matkustajamääriä merkittävästi. Yläkoulussa yksi opettaja ei voi olla koko aikaa saman ryhmän kanssa, kun ei se mene niin että joku luokka opiskelee kaksi viikkoa pelkkää fysiikkaa, joku pelkkää englantia ja joku kuvista.

Totuus on se, ettei käytännön asioille uhrattu ajatustakaan, eikä oltu kiinnostuneita myöskään opetuksen asiantuntijoiden näkemyksistä.

Etkö itse ymmärrä, miten paljon julkisia tiloja on nyt tyhjillään. Jos pelkästään toisen asteen kouluja on yhtä paljon kuin yläastelaisia, niistähän saa jo puolet enemmän tilaa käyttöön. Sen lisäksi korkeakoulut, urheiluhallit, kaupungintalot, kirjastot, seurakuntakeskukset, kansalaisopistot ja muut julkiset tilat, niihin kun laitetaan puolet ala-astelaisista, sehän riittää. Eihän niitä kaikkia koululaisia edes laiteta mihinkään vaan yli puolet jää kuitenkin sinne omaan kouluun. En minä nyt väitäkään, että ne tilat ihan helposti löytyisi, mutta ei se nyt ihan mahdottomuuskaan ole. 

Jos kaupunginosassa on oma koulu, sieltä ihan varmasti löytyy jokin muukin tila, jota voi väliaikaisesti käyttää. Ei kaikkien ole tarkoituskaan lähteä juuri sinne mainitsemalleni kaupungin ainoalle yliopistolle. Naapurikaupungissa siirrettiin ammattikorkeakoululaisetkin entiseen Citymarkettiin remontin ajaksi. Eihän niiden tilojen tarvitse olla koulukäyttöön suunniteltu. Kuulostaa kyllä erikoiselta, jos jossain on kokonainen kaupunginosa, jossa on koulu ääriään myöten täynnä lapsia, mutta alueella ei ole yhtäkään liikuntahallia, kirjastoa, harrastustiloja, luentosaleja, toimistotilaa, hotellia, elokuvateatteria tai vaikka ABC-liikennemyymälää. 

Joka ikisestä yksityisomistuksessa olevasta tilasta pitää maksaa vuokraa. Eikä tyhjä tila tarkoita sitä, että se sopisi automaattisesti opetustilaksi. Miten tämä ei mene jakeluun?

Mä keksin oman lapseni koulun ympäristöstä kymmenkunta kunnan tai seurakunnan tilaa, jotka ovat nyt tyhjillään. Ja hei, kysymys on kahdesta viikosta. Jotkut koululaiset telttailevatkin sen aikaa ihan vapaaehtoisesti.

Meidän kaupunginosassa Helsingissä on yksi seurakunnan tila. Se on jo päiväkodin käytössä. Seuraavassa kaupunginosassa on pienehkö kirjasto ja vielä isompi alakoulu kuin meillä. Sitä seuraavassa on alakoulu ja kolmen alueen yläkoulu, sekä kirkko ja seurakuntatalo. Ei täällä ole tyhjiä marketteja tai hotelleja kouluiksi.

Mitä ihmeitä ovat nämä kaupunginosat, joissa ei ole edes sitä abc-ravintolaa tai liikuntahallia, keilahallia, uimahallia, kuntosalia, lounasravintolaa tai yhtään mitään paikkaa, johon mahtuisi kokonainen koululuokka. Meillä on surkea kivikautinen uimahalli, kunnan olematon kuntosali, pieni kirjasto ja todella pieni elokuvateatteri ja voisin kuvitella, että jokaisessa näissä onnistuisi kouluopetuksen järjestäminen. Ja minä luulin asuvani peräkylässä, missä ei ole yhtään mitään, mutta näköjään helsingistäkin löytyy vielä pahempia peräloukkoja kuin tämä. 

Meillä on tuhannen oppilaan yläaste (myös naapurikunnan alakoululaiset tulevat meille yläkouluun) sekä 300 oppilaan lukio. Ammattikouluja, kansalaisopistoja, kansanopistoja ym. meillä ei ole vaan niihin lähdetään kaupunkiin. On yksi kirjastorakennus. Mistähän me saisimme niitä tyhjiä tiloja käyttöömme?

Tosiasiassa yläasteelaisia ja yläasteiden henkilökuntaa ei suojella ollenkaan. Tai suojella ja suojella kun kouluun oppilaat laittamalla vaarannetaan kaikkien henki. Tarkoitus on laittaa henkilökunta hyppäämään luokasta toiseen joka tunti ja oppilaat voi "huoletta" yhdistää eri luokilta samaan porukkaan valinnaistunneilla. Kun mietit että koululla on 8. ja 9. luokkalaisia vaikkapa 350 niin ne siis on 6 tunnilla viikosta ihan sikin sokin yhdessä riippuen siitä kuka om valinnut kotsaa, käsitöitä, puutöitä jne. Ja sitten vielä esim 500 oppilaasta 300 kuljetetaan luokat sekaisin tunti kotiin busseilla ja takseilla. Kyllä tarttuu ja helposti.

Tietysti Wilmaan on tullut ilmoitus koulujen avaamisesta. Outoa jos jossain päin ei ole tullut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö kukaan oikeasti kertonut hallitukselle, että a) kouluissa ei ole ylimääräisiä tiloja, b) yläkouluissa on aineopetus, c) julkisissa kulkuneuvoissa ja koulukyydeissä on mahdoton noudattaa turvavälejä ja omassa pienryhmässä oleskelua? Sinänsä ei ollut yllätys, ettei opetusministerikään ole tehtäviensä tasalla.

Etkö kuunnellut Lin puhetta. Hän ihan selkeästi sanoin, että mahdollisuuksien mukaan otetaan käyttöön muita tiloja opetuskäyttöön. Hän sanoi myös, että ajallinen porrastaminen on mahdollista. Julkisten kulkuneuvojen käyttöä en tässä kohtaa ymmärrä. Miten paljon koululaiset sitten kulkevat julkisilla koulumatkoja? Eikö suurin osa kuitenkin asu lähellä koulua tai ovat järjestetyn koulukyydityksen piirissä, esim koulutaksi? 

Olet yhtä pihalla todellisuudesta kuin Li.

Mitä ne muut tilat ovat? Vessoja?

Miyen porrastat opetuksen ajallisesti yläkoulussa? Päivävuoroon ja yövuoroon?

Suurin osa viimeistään yläkoululaisista kulkee matkat julkisilla.

Mitä ne muut tilat ovat? Toisessa ketjussa jo kerroin muutaman esimerkin. Yliopistoja, ammattikorkeakouluja, aikuiskoulutuskeskuksia, kirjastoja, urheiluhalleja, kaupungintaloja jne. Miksi porukka kuvittelee, että ne lisätilat tulisivat siihen kouluun? Itse olen ollut omalla koulutaipaleellani evakossa esim kirjastossa, kansanopiston tiloissa, hotellin neuvottelutiloissa, erään yrityksen toimistotiloissa ja seurakuntatalolla. 

Jos kunta/kaupunki on niin iso, että niistä löytyy mainitsemiasi tiloja, on myös todella paljon peruskoululaisia sijoitettavana näihin tiloihin. Eikä yläkoulun jakaminen useisiin toimipisteisiin ole käytännössä mahdollista, koska osa opetusajasta menisi joko opettajien tai oppilaiden siirtymiseen paikasta toiseen. Voisiko nyt vaan myöntää, että tässä mentiin perse edellä puuhun?

Miten niin? Puolethan jää joka tapauksessa sinne koululle ja myös se ajallinen porrastus on myös käytössä. Kai tiedät, että tällä hetkellä on tosi paljon esimerkiksi toiseen ja korkeamman asteen kouluja tyhjillään ja myös niitä hotelleja, kaupungintaloja, urheilutiloja jne. Jos on paljon oppilaita, on myös paljon näitä tiloja. Siirtymien osalta en näe mitään ongelmaa. Eihän sen  yhden luokan tarvitse mennä kuin sinne yhteen paikkaan. Joka tapauksessahan idea oli se, että yksi opettaja on koko ajan saman ryhmän kanssa. Mistä tulee oletus, että jos esim seiskaluokkalaiset jäävät omaan kouluun, kasiluokkalaiset siirtyvät lukiolle ja ysiluokkalaiset aikuiskoulutuskeskukseen, yhtäkkiä nämä kaikki luokka-asteet seilaisivat näiden kaikkien paikkojen väliä monta kertaa päivässä? Ja jos eri opettajat kuitenkin siirtyvät eri luokkien välillä, nekin voidaan suunnitella siten, että samat opettajat ovat yhtenä päivänä siellä yhdessä paikassa eivätkä seilaa saman päivän aikana monessa paikassa. 

Etkö sinä hyvänen aika ymmärrä, että vaikka on paljon tyhjiä oppilaitoksia, on myös _paljon_ peruskoululaisia joille tarvitaan hajautettua tilaa. Lasten kuskaaminen eri kaupunginosiin on kallista, julkisilla toteutettuna se lisää matkustajamääriä merkittävästi. Yläkoulussa yksi opettaja ei voi olla koko aikaa saman ryhmän kanssa, kun ei se mene niin että joku luokka opiskelee kaksi viikkoa pelkkää fysiikkaa, joku pelkkää englantia ja joku kuvista.

Totuus on se, ettei käytännön asioille uhrattu ajatustakaan, eikä oltu kiinnostuneita myöskään opetuksen asiantuntijoiden näkemyksistä.

Etkö itse ymmärrä, miten paljon julkisia tiloja on nyt tyhjillään. Jos pelkästään toisen asteen kouluja on yhtä paljon kuin yläastelaisia, niistähän saa jo puolet enemmän tilaa käyttöön. Sen lisäksi korkeakoulut, urheiluhallit, kaupungintalot, kirjastot, seurakuntakeskukset, kansalaisopistot ja muut julkiset tilat, niihin kun laitetaan puolet ala-astelaisista, sehän riittää. Eihän niitä kaikkia koululaisia edes laiteta mihinkään vaan yli puolet jää kuitenkin sinne omaan kouluun. En minä nyt väitäkään, että ne tilat ihan helposti löytyisi, mutta ei se nyt ihan mahdottomuuskaan ole. 

Jos kaupunginosassa on oma koulu, sieltä ihan varmasti löytyy jokin muukin tila, jota voi väliaikaisesti käyttää. Ei kaikkien ole tarkoituskaan lähteä juuri sinne mainitsemalleni kaupungin ainoalle yliopistolle. Naapurikaupungissa siirrettiin ammattikorkeakoululaisetkin entiseen Citymarkettiin remontin ajaksi. Eihän niiden tilojen tarvitse olla koulukäyttöön suunniteltu. Kuulostaa kyllä erikoiselta, jos jossain on kokonainen kaupunginosa, jossa on koulu ääriään myöten täynnä lapsia, mutta alueella ei ole yhtäkään liikuntahallia, kirjastoa, harrastustiloja, luentosaleja, toimistotilaa, hotellia, elokuvateatteria tai vaikka ABC-liikennemyymälää. 

Joka ikisestä yksityisomistuksessa olevasta tilasta pitää maksaa vuokraa. Eikä tyhjä tila tarkoita sitä, että se sopisi automaattisesti opetustilaksi. Miten tämä ei mene jakeluun?

Mä keksin oman lapseni koulun ympäristöstä kymmenkunta kunnan tai seurakunnan tilaa, jotka ovat nyt tyhjillään. Ja hei, kysymys on kahdesta viikosta. Jotkut koululaiset telttailevatkin sen aikaa ihan vapaaehtoisesti.

Meidän kaupunginosassa Helsingissä on yksi seurakunnan tila. Se on jo päiväkodin käytössä. Seuraavassa kaupunginosassa on pienehkö kirjasto ja vielä isompi alakoulu kuin meillä. Sitä seuraavassa on alakoulu ja kolmen alueen yläkoulu, sekä kirkko ja seurakuntatalo. Ei täällä ole tyhjiä marketteja tai hotelleja kouluiksi.

Mitä ihmeitä ovat nämä kaupunginosat, joissa ei ole edes sitä abc-ravintolaa tai liikuntahallia, keilahallia, uimahallia, kuntosalia, lounasravintolaa tai yhtään mitään paikkaa, johon mahtuisi kokonainen koululuokka. Meillä on surkea kivikautinen uimahalli, kunnan olematon kuntosali, pieni kirjasto ja todella pieni elokuvateatteri ja voisin kuvitella, että jokaisessa näissä onnistuisi kouluopetuksen järjestäminen. Ja minä luulin asuvani peräkylässä, missä ei ole yhtään mitään, mutta näköjään helsingistäkin löytyy vielä pahempia peräloukkoja kuin tämä. 

Ihanko oikeasti pidätte tällaista järjestelyä hyvänä kun kyse on kahdesta viikosta. En tiennyt että näin älyvapaita ihmisiä on edes olemassa. 🤣

En laita omaa alaluokkalaista lastani kouluun, mutta yläasteelaista en laittaisi missään nimessä. Veikkaanpa ettei koteihin tätä kerrota vaan iloisesti vain laitetaan Wilma-viesti, että on kiva, että koulut alkaa. Rehtorit oli kyllä oikeasti ehdottomasti tätä vastaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö kukaan oikeasti kertonut hallitukselle, että a) kouluissa ei ole ylimääräisiä tiloja, b) yläkouluissa on aineopetus, c) julkisissa kulkuneuvoissa ja koulukyydeissä on mahdoton noudattaa turvavälejä ja omassa pienryhmässä oleskelua? Sinänsä ei ollut yllätys, ettei opetusministerikään ole tehtäviensä tasalla.

Etkö kuunnellut Lin puhetta. Hän ihan selkeästi sanoin, että mahdollisuuksien mukaan otetaan käyttöön muita tiloja opetuskäyttöön. Hän sanoi myös, että ajallinen porrastaminen on mahdollista. Julkisten kulkuneuvojen käyttöä en tässä kohtaa ymmärrä. Miten paljon koululaiset sitten kulkevat julkisilla koulumatkoja? Eikö suurin osa kuitenkin asu lähellä koulua tai ovat järjestetyn koulukyydityksen piirissä, esim koulutaksi? 

Olet yhtä pihalla todellisuudesta kuin Li.

Mitä ne muut tilat ovat? Vessoja?

Miyen porrastat opetuksen ajallisesti yläkoulussa? Päivävuoroon ja yövuoroon?

Suurin osa viimeistään yläkoululaisista kulkee matkat julkisilla.

Mitä ne muut tilat ovat? Toisessa ketjussa jo kerroin muutaman esimerkin. Yliopistoja, ammattikorkeakouluja, aikuiskoulutuskeskuksia, kirjastoja, urheiluhalleja, kaupungintaloja jne. Miksi porukka kuvittelee, että ne lisätilat tulisivat siihen kouluun? Itse olen ollut omalla koulutaipaleellani evakossa esim kirjastossa, kansanopiston tiloissa, hotellin neuvottelutiloissa, erään yrityksen toimistotiloissa ja seurakuntatalolla. 

Jos kunta/kaupunki on niin iso, että niistä löytyy mainitsemiasi tiloja, on myös todella paljon peruskoululaisia sijoitettavana näihin tiloihin. Eikä yläkoulun jakaminen useisiin toimipisteisiin ole käytännössä mahdollista, koska osa opetusajasta menisi joko opettajien tai oppilaiden siirtymiseen paikasta toiseen. Voisiko nyt vaan myöntää, että tässä mentiin perse edellä puuhun?

Miten niin? Puolethan jää joka tapauksessa sinne koululle ja myös se ajallinen porrastus on myös käytössä. Kai tiedät, että tällä hetkellä on tosi paljon esimerkiksi toiseen ja korkeamman asteen kouluja tyhjillään ja myös niitä hotelleja, kaupungintaloja, urheilutiloja jne. Jos on paljon oppilaita, on myös paljon näitä tiloja. Siirtymien osalta en näe mitään ongelmaa. Eihän sen  yhden luokan tarvitse mennä kuin sinne yhteen paikkaan. Joka tapauksessahan idea oli se, että yksi opettaja on koko ajan saman ryhmän kanssa. Mistä tulee oletus, että jos esim seiskaluokkalaiset jäävät omaan kouluun, kasiluokkalaiset siirtyvät lukiolle ja ysiluokkalaiset aikuiskoulutuskeskukseen, yhtäkkiä nämä kaikki luokka-asteet seilaisivat näiden kaikkien paikkojen väliä monta kertaa päivässä? Ja jos eri opettajat kuitenkin siirtyvät eri luokkien välillä, nekin voidaan suunnitella siten, että samat opettajat ovat yhtenä päivänä siellä yhdessä paikassa eivätkä seilaa saman päivän aikana monessa paikassa. 

Etkö sinä hyvänen aika ymmärrä, että vaikka on paljon tyhjiä oppilaitoksia, on myös _paljon_ peruskoululaisia joille tarvitaan hajautettua tilaa. Lasten kuskaaminen eri kaupunginosiin on kallista, julkisilla toteutettuna se lisää matkustajamääriä merkittävästi. Yläkoulussa yksi opettaja ei voi olla koko aikaa saman ryhmän kanssa, kun ei se mene niin että joku luokka opiskelee kaksi viikkoa pelkkää fysiikkaa, joku pelkkää englantia ja joku kuvista.

Totuus on se, ettei käytännön asioille uhrattu ajatustakaan, eikä oltu kiinnostuneita myöskään opetuksen asiantuntijoiden näkemyksistä.

Etkö itse ymmärrä, miten paljon julkisia tiloja on nyt tyhjillään. Jos pelkästään toisen asteen kouluja on yhtä paljon kuin yläastelaisia, niistähän saa jo puolet enemmän tilaa käyttöön. Sen lisäksi korkeakoulut, urheiluhallit, kaupungintalot, kirjastot, seurakuntakeskukset, kansalaisopistot ja muut julkiset tilat, niihin kun laitetaan puolet ala-astelaisista, sehän riittää. Eihän niitä kaikkia koululaisia edes laiteta mihinkään vaan yli puolet jää kuitenkin sinne omaan kouluun. En minä nyt väitäkään, että ne tilat ihan helposti löytyisi, mutta ei se nyt ihan mahdottomuuskaan ole. 

Jos kaupunginosassa on oma koulu, sieltä ihan varmasti löytyy jokin muukin tila, jota voi väliaikaisesti käyttää. Ei kaikkien ole tarkoituskaan lähteä juuri sinne mainitsemalleni kaupungin ainoalle yliopistolle. Naapurikaupungissa siirrettiin ammattikorkeakoululaisetkin entiseen Citymarkettiin remontin ajaksi. Eihän niiden tilojen tarvitse olla koulukäyttöön suunniteltu. Kuulostaa kyllä erikoiselta, jos jossain on kokonainen kaupunginosa, jossa on koulu ääriään myöten täynnä lapsia, mutta alueella ei ole yhtäkään liikuntahallia, kirjastoa, harrastustiloja, luentosaleja, toimistotilaa, hotellia, elokuvateatteria tai vaikka ABC-liikennemyymälää. 

Kuka maksaa vuokrat, neuvottelee tilojen vuokraukset, tarkistaa ne tilat, valvoo muokkausremontit kilpailutettuaan ensin eemontoijat lain mukaisesti, kuka järjestää matkakortit?

Kuka valvoo oppilaiden siirtymiset? Miten?

Ohjeet tulevst kouluille pari päivää ennen avaamista. Koska nyt vadta ministeriöt ymd alkaa laatia niitä yhdessä, ne saadaan kuntien opetustoimeen korkeintaan ens perjantaina ja rehtoreille 11.5.

Samat tahot maksaa ja neuvottelee, jotka muutenkin ovat vastuussa esim väistötiloista ja koulukyydityksistä. Se ei ole vanhempien tai opettajien tehtävä. Älä sinä vaivaa päätäsi näillä, kun et niitä selvästikään työksesi tee. 

Sama taho valvoo samalla tavalla oppilaiden siirtymiset kuin normaalistikin koulumatkat. Edelleen, mitään muita siirtymiä ei tarvitse olla kuin normaalistikaan koulupäivinä. Kyllä normaalistikin kouluissa siirrytään esimerkiksi retkikohteisiin ja liikuntapaikkoihin. Miksi se kahden viikon ajalta olisi yhtään sen vaikeampaa? 

Järjen käyttö sallittu. Nyt puhutaan kahdesta viikosta, eikä niiden tilojen välttämättä tarvitse olla varusteltuina esim viimeisimmällä tekniikalla. Ihan samalla tavalla nyt voitaisiin taivastella, kuka on valvonut opiilaita ja käsienpesupisteitä, kun oppilaat ovat olleet kotona. Kävikö teillä joku tarkastamassa, onko teillä kotona tarpeeksi hygieniset käsienpesupisteet ja tekeekö lapsi liikuntasuorituksensa turvallisesti? 

Ai niinku päivässä?😂😂😂😂

Ai mitä päivässä? En nyt kyllä yhtään ymmärtänyt, mihin kommenttini kohtaan viittaat? Luulitko siis, että tämä alkaa jo maanantaina? Ei, tässä mennään nyt vielä yli viikko etäopetuksessa nimenomaan siksi, että järjestelyihin on aikaa. Jos sinä aikana löytyy edes yksi tila, jota on mahdollista käyttää, sehän on jo väljempää. 

Niin. Päivässä.

Opetusministerin ohje on käyttää koulun tyhjiä tiloja. Piste.

Ja jos koulujen budjetit ovat selaisia että edes kirjoihin ei ole varaa, mistä maksettaisiin tilavuokra moneksi kuukaudeksi.

En vieläkään ymmärrä, mitä nyt on tapahtunut päivässä? Tämä tieto annettiin keskiviikkona ja kouluihin palataan 14.5. Minusta siinä on vähän enemmän kuin yksi päivä. 

Ja miten niin moneksi kuukaudeksi? Kyse on kolmesta viikosta. 

Tiedätkö sinä nyt ollenkaan, mistä tässä puhutaan? 

Yllä on aikataulu.

Mitä mä just luin. Kahden viikon takia lapsia pitäisi siirtää hotelleihin, kirjastoihin ja mitä vielä tämä neropatti ehdotteli. Kerro ihmeessä millä lapset niihin kulkevat kun meilläkin matkaa on sen 30km. Koulukyydityskin kuljettaa oppilaita varmasti muutaman kerrallaan. Kyyditykset onkin sitten aloitettava ajoissa jos meinaa keretä tunnit aloittaa ajoissa.

Entäs sitten opettaja. Meillä yksi opettaja opettaa lähes kaiken ja vielä monelle luokalle yhtäaikaa. Miten hän voi olla yhtäaikaa opettamassa hotellilla, kirjastolla, koululla ja kaikissa näissä paikoissa?

Ihan niillä samoilla kyydeillä, kuin tähänkin asti. Jos sinun lapsesi tosiaan pyöräilee joka päivä kouluun 30kilometriä, eiköhän hän osaa sen saman matkan pyöräillä, vaikka se määränpää on kilometrin sivussa koulusta. :D 

Miten se opettaja on tähän asti opettanut monelle luokalle yhtä aikaa ihan kaiken? MIten hän aikaisemmin onnistunut opettamaan useita luokkia yhtä aikaa? Tällaisissa tapauksissa luonnollisesti ne saman opettajan luokat jätetään sinne alkuperäiselle koululle tai muuten samaan paikkaan. Harvoin esim hotelli tai liikuntahalli on niin pieni, ettei sinne mahtuisi kolme luokkaa yhtä aikaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö kukaan oikeasti kertonut hallitukselle, että a) kouluissa ei ole ylimääräisiä tiloja, b) yläkouluissa on aineopetus, c) julkisissa kulkuneuvoissa ja koulukyydeissä on mahdoton noudattaa turvavälejä ja omassa pienryhmässä oleskelua? Sinänsä ei ollut yllätys, ettei opetusministerikään ole tehtäviensä tasalla.

Etkö kuunnellut Lin puhetta. Hän ihan selkeästi sanoin, että mahdollisuuksien mukaan otetaan käyttöön muita tiloja opetuskäyttöön. Hän sanoi myös, että ajallinen porrastaminen on mahdollista. Julkisten kulkuneuvojen käyttöä en tässä kohtaa ymmärrä. Miten paljon koululaiset sitten kulkevat julkisilla koulumatkoja? Eikö suurin osa kuitenkin asu lähellä koulua tai ovat järjestetyn koulukyydityksen piirissä, esim koulutaksi? 

Olet yhtä pihalla todellisuudesta kuin Li.

Mitä ne muut tilat ovat? Vessoja?

Miyen porrastat opetuksen ajallisesti yläkoulussa? Päivävuoroon ja yövuoroon?

Suurin osa viimeistään yläkoululaisista kulkee matkat julkisilla.

Mitä ne muut tilat ovat? Toisessa ketjussa jo kerroin muutaman esimerkin. Yliopistoja, ammattikorkeakouluja, aikuiskoulutuskeskuksia, kirjastoja, urheiluhalleja, kaupungintaloja jne. Miksi porukka kuvittelee, että ne lisätilat tulisivat siihen kouluun? Itse olen ollut omalla koulutaipaleellani evakossa esim kirjastossa, kansanopiston tiloissa, hotellin neuvottelutiloissa, erään yrityksen toimistotiloissa ja seurakuntatalolla. 

Jos kunta/kaupunki on niin iso, että niistä löytyy mainitsemiasi tiloja, on myös todella paljon peruskoululaisia sijoitettavana näihin tiloihin. Eikä yläkoulun jakaminen useisiin toimipisteisiin ole käytännössä mahdollista, koska osa opetusajasta menisi joko opettajien tai oppilaiden siirtymiseen paikasta toiseen. Voisiko nyt vaan myöntää, että tässä mentiin perse edellä puuhun?

Miten niin? Puolethan jää joka tapauksessa sinne koululle ja myös se ajallinen porrastus on myös käytössä. Kai tiedät, että tällä hetkellä on tosi paljon esimerkiksi toiseen ja korkeamman asteen kouluja tyhjillään ja myös niitä hotelleja, kaupungintaloja, urheilutiloja jne. Jos on paljon oppilaita, on myös paljon näitä tiloja. Siirtymien osalta en näe mitään ongelmaa. Eihän sen  yhden luokan tarvitse mennä kuin sinne yhteen paikkaan. Joka tapauksessahan idea oli se, että yksi opettaja on koko ajan saman ryhmän kanssa. Mistä tulee oletus, että jos esim seiskaluokkalaiset jäävät omaan kouluun, kasiluokkalaiset siirtyvät lukiolle ja ysiluokkalaiset aikuiskoulutuskeskukseen, yhtäkkiä nämä kaikki luokka-asteet seilaisivat näiden kaikkien paikkojen väliä monta kertaa päivässä? Ja jos eri opettajat kuitenkin siirtyvät eri luokkien välillä, nekin voidaan suunnitella siten, että samat opettajat ovat yhtenä päivänä siellä yhdessä paikassa eivätkä seilaa saman päivän aikana monessa paikassa. 

Etkö sinä hyvänen aika ymmärrä, että vaikka on paljon tyhjiä oppilaitoksia, on myös _paljon_ peruskoululaisia joille tarvitaan hajautettua tilaa. Lasten kuskaaminen eri kaupunginosiin on kallista, julkisilla toteutettuna se lisää matkustajamääriä merkittävästi. Yläkoulussa yksi opettaja ei voi olla koko aikaa saman ryhmän kanssa, kun ei se mene niin että joku luokka opiskelee kaksi viikkoa pelkkää fysiikkaa, joku pelkkää englantia ja joku kuvista.

Totuus on se, ettei käytännön asioille uhrattu ajatustakaan, eikä oltu kiinnostuneita myöskään opetuksen asiantuntijoiden näkemyksistä.

Etkö itse ymmärrä, miten paljon julkisia tiloja on nyt tyhjillään. Jos pelkästään toisen asteen kouluja on yhtä paljon kuin yläastelaisia, niistähän saa jo puolet enemmän tilaa käyttöön. Sen lisäksi korkeakoulut, urheiluhallit, kaupungintalot, kirjastot, seurakuntakeskukset, kansalaisopistot ja muut julkiset tilat, niihin kun laitetaan puolet ala-astelaisista, sehän riittää. Eihän niitä kaikkia koululaisia edes laiteta mihinkään vaan yli puolet jää kuitenkin sinne omaan kouluun. En minä nyt väitäkään, että ne tilat ihan helposti löytyisi, mutta ei se nyt ihan mahdottomuuskaan ole. 

Jos kaupunginosassa on oma koulu, sieltä ihan varmasti löytyy jokin muukin tila, jota voi väliaikaisesti käyttää. Ei kaikkien ole tarkoituskaan lähteä juuri sinne mainitsemalleni kaupungin ainoalle yliopistolle. Naapurikaupungissa siirrettiin ammattikorkeakoululaisetkin entiseen Citymarkettiin remontin ajaksi. Eihän niiden tilojen tarvitse olla koulukäyttöön suunniteltu. Kuulostaa kyllä erikoiselta, jos jossain on kokonainen kaupunginosa, jossa on koulu ääriään myöten täynnä lapsia, mutta alueella ei ole yhtäkään liikuntahallia, kirjastoa, harrastustiloja, luentosaleja, toimistotilaa, hotellia, elokuvateatteria tai vaikka ABC-liikennemyymälää. 

Joka ikisestä yksityisomistuksessa olevasta tilasta pitää maksaa vuokraa. Eikä tyhjä tila tarkoita sitä, että se sopisi automaattisesti opetustilaksi. Miten tämä ei mene jakeluun?

Mä keksin oman lapseni koulun ympäristöstä kymmenkunta kunnan tai seurakunnan tilaa, jotka ovat nyt tyhjillään. Ja hei, kysymys on kahdesta viikosta. Jotkut koululaiset telttailevatkin sen aikaa ihan vapaaehtoisesti.

Meidän kaupunginosassa Helsingissä on yksi seurakunnan tila. Se on jo päiväkodin käytössä. Seuraavassa kaupunginosassa on pienehkö kirjasto ja vielä isompi alakoulu kuin meillä. Sitä seuraavassa on alakoulu ja kolmen alueen yläkoulu, sekä kirkko ja seurakuntatalo. Ei täällä ole tyhjiä marketteja tai hotelleja kouluiksi.

Mitä ihmeitä ovat nämä kaupunginosat, joissa ei ole edes sitä abc-ravintolaa tai liikuntahallia, keilahallia, uimahallia, kuntosalia, lounasravintolaa tai yhtään mitään paikkaa, johon mahtuisi kokonainen koululuokka. Meillä on surkea kivikautinen uimahalli, kunnan olematon kuntosali, pieni kirjasto ja todella pieni elokuvateatteri ja voisin kuvitella, että jokaisessa näissä onnistuisi kouluopetuksen järjestäminen. Ja minä luulin asuvani peräkylässä, missä ei ole yhtään mitään, mutta näköjään helsingistäkin löytyy vielä pahempia peräloukkoja kuin tämä. 

Ei vaan mitä ihmeitä ovat nämä vatipäät jotka tällaista edes ehdottavat.

On tullut Wilmaan ilmoitus että koulut aukeaa ja etäopetus loppuu. Jossain kunnissa ilmeisesti reagoidaan sitten hitaammin.

Vierailija kirjoitti:

Tosiasiassa yläasteelaisia ja yläasteiden henkilökuntaa ei suojella ollenkaan. Tai suojella ja suojella kun kouluun oppilaat laittamalla vaarannetaan kaikkien henki. Tarkoitus on laittaa henkilökunta hyppäämään luokasta toiseen joka tunti ja oppilaat voi "huoletta" yhdistää eri luokilta samaan porukkaan valinnaistunneilla. Kun mietit että koululla on 8. ja 9. luokkalaisia vaikkapa 350 niin ne siis on 6 tunnilla viikosta ihan sikin sokin yhdessä riippuen siitä kuka om valinnut kotsaa, käsitöitä, puutöitä jne. Ja sitten vielä esim 500 oppilaasta 300 kuljetetaan luokat sekaisin tunti kotiin busseilla ja takseilla. Kyllä tarttuu ja helposti.

Jos luit tämän, et enää ihmettelisi.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/tallaisiin-arvioihin-paatos-kouluje…

En enää ihmettele.

Ei ole tullut Tampereella mitään ilmoitusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rehtorit odottavat niitä Anderssonin lupaamia lisäohjeita. Kun nämä tulevat niin tehdäännä päätökset siitä miten käytännön järjestelyt hoidetaan ja tiedotetaan opettajia. Tämän jälkeen joko rehtori tai luokanopettajat ja luokanvalvojat tiedottavat koteja.

Lille tuli yllätyksenä, että halutaan ja tarvitaan tarkempia ohjeita. Etteivät koulut itse luokaan suunnitelmia ”väljyydestä” ja korvaavien tilojen käytöstä.

Ja sekin tuli yllärinä, ettei esim. yläkoulun kuvisope-luokanvalvoja haluakaan opettaa fysiikkaa ja espanjaa.

Luuliko Li, että hän määrää ja opettajat pomppaavat hetkessä ja tekevät kaikki järjestelyt? Opettajien vastuulla on nyt suojata lapset ja itsensä ilman minkäänlaisia ohjeita, tyylillä "tehkää miten teette kunhan teette".

Kyllä se on perinteisesti mennyt niin että ministeri määrää linjat ja kunnat järjestävät opetuksen.

Vasta tämän hallituksen aikana on alettu vaatia, että ministerien pitäisi hoitaa joka detalji. Sama se on toki ollut työelämässäkin. Jos johtaja sattuu olemaan nuori nainen, niin tokihan hän keittää kaikille kahvit siinä operatiivisen johtamisen sivussa. Muuten on koppava ja pissa noussut päähän. Ja jos hän pistää assistentin keittämään kahvit, niin todetaan että nainen on naiselle susi ja johtaja kyykyttää alaistaan.

Johtuu siitä, että päätös on järjetön, ei siitä, että sen tekee nainen.