Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi kouluista ei ole nyt kuulunut mitään kun päätettiin ne avata 14.5 alkaen
02.05.2020 |
Kun koulut meni kiinni wilma lauloi non stoppina
Kommentit (226)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö kukaan oikeasti kertonut hallitukselle, että a) kouluissa ei ole ylimääräisiä tiloja, b) yläkouluissa on aineopetus, c) julkisissa kulkuneuvoissa ja koulukyydeissä on mahdoton noudattaa turvavälejä ja omassa pienryhmässä oleskelua? Sinänsä ei ollut yllätys, ettei opetusministerikään ole tehtäviensä tasalla.
Etkö kuunnellut Lin puhetta. Hän ihan selkeästi sanoin, että mahdollisuuksien mukaan otetaan käyttöön muita tiloja opetuskäyttöön. Hän sanoi myös, että ajallinen porrastaminen on mahdollista. Julkisten kulkuneuvojen käyttöä en tässä kohtaa ymmärrä. Miten paljon koululaiset sitten kulkevat julkisilla koulumatkoja? Eikö suurin osa kuitenkin asu lähellä koulua tai ovat järjestetyn koulukyydityksen piirissä, esim koulutaksi?
Olet yhtä pihalla todellisuudesta kuin Li.
Mitä ne muut tilat ovat? Vessoja?
Miyen porrastat opetuksen ajallisesti yläkoulussa? Päivävuoroon ja yövuoroon?
Suurin osa viimeistään yläkoululaisista kulkee matkat julkisilla.
Mitä ne muut tilat ovat? Toisessa ketjussa jo kerroin muutaman esimerkin. Yliopistoja, ammattikorkeakouluja, aikuiskoulutuskeskuksia, kirjastoja, urheiluhalleja, kaupungintaloja jne. Miksi porukka kuvittelee, että ne lisätilat tulisivat siihen kouluun? Itse olen ollut omalla koulutaipaleellani evakossa esim kirjastossa, kansanopiston tiloissa, hotellin neuvottelutiloissa, erään yrityksen toimistotiloissa ja seurakuntatalolla.
Kuvitteleeko joku että täällä maalla on jotain urheiluhalleja, hotelleja jne.
Edelleen, nuo olivat esimerkkejä ja ne mainittiin alunperin henkilölle, joka ihmetteli, mihin ihmeessä kaupunkilähiössä voi mennä, kun ei ole edes metsiä lähellä.
Ja itsekin ihan maalla asun ja täällä on kyllä esim urheiluhalli ja seurakunnan tiloja, joissa voisi opetusta järjestää.
Aika väsyttävää jokaiselle nyt täsmällisesti selittää, että ei, en tarkoittanut nyt nimenomaan sinun paikkakuntaasi, vaan yleisesti. Jos on kyse pienestä maalaiskunnasta, siellä on myös vähemmän oppilaita ja käytössä erilaisia tiloja. Isoissa yliopistokaupungeisssa taas on helposti enemmän oppilaita, mutta toisaalta käytössä on myös monipuolisempia tiloja. Mutta vaikka tätä nyt selittää kummasta tahansa näkökulmasta, aina joku tulee nillittämään, että ei meillä ainakaan toimi.
Eikä tämäkään saa lamppua syttymään päässä? Et käsitä, että nämä useiden kirjoittajien mainitsemat esteet ovat hyvin yleisiä ja koskevat monia kuntia?
Ei, vaan pointtini oli se, että jos esitän ratkaisua jonkun pikkukyläläisen ongelmaan, siihen tulee heti itkemään joku kaupunkilainen, jonka lapsen koulussa on 500 oppilasta ja yli puolet kulkevat kouluun julkisilla ja mitään ulkoilutiloja ei ole lähellä. Sitten kun taas kerron hänelle ne hänen tilannettaan koskevat ratkaisuehdotukset esim siitä yliopistosta, joka on nyt tyhjillään, siihen tulee taas itkemään se pikkukyläläinen, että ei meillä ole mitään yliopistoja. Aina se näkökulma heittelee sen mukaan, kenelle juuri se ehdottamani ratkaisu sattuu olemaan väärä.
Kaikkialla Suomessa koululaiset kulkevat isoihin kouluihin ja yleensä julkisilla.
Pienet lähikoulut on lakkautettu.
Ei meillä ainakaan kukaan kulje julkisilla, koska sellaisia ei ole. Kaikki menevät joko jalan, pyörällä, vanhempien kyydillä tai koulukyydillä. Koulukyyti ei ole julkinen liikenneväline.
Sama täällä, julkiset kulki viimeksi 20v sitten. Kouluautot kuskaa lapset kouluun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö kukaan oikeasti kertonut hallitukselle, että a) kouluissa ei ole ylimääräisiä tiloja, b) yläkouluissa on aineopetus, c) julkisissa kulkuneuvoissa ja koulukyydeissä on mahdoton noudattaa turvavälejä ja omassa pienryhmässä oleskelua? Sinänsä ei ollut yllätys, ettei opetusministerikään ole tehtäviensä tasalla.
Etkö kuunnellut Lin puhetta. Hän ihan selkeästi sanoin, että mahdollisuuksien mukaan otetaan käyttöön muita tiloja opetuskäyttöön. Hän sanoi myös, että ajallinen porrastaminen on mahdollista. Julkisten kulkuneuvojen käyttöä en tässä kohtaa ymmärrä. Miten paljon koululaiset sitten kulkevat julkisilla koulumatkoja? Eikö suurin osa kuitenkin asu lähellä koulua tai ovat järjestetyn koulukyydityksen piirissä, esim koulutaksi?
Olet yhtä pihalla todellisuudesta kuin Li.
Mitä ne muut tilat ovat? Vessoja?
Miyen porrastat opetuksen ajallisesti yläkoulussa? Päivävuoroon ja yövuoroon?
Suurin osa viimeistään yläkoululaisista kulkee matkat julkisilla.
Mitä ne muut tilat ovat? Toisessa ketjussa jo kerroin muutaman esimerkin. Yliopistoja, ammattikorkeakouluja, aikuiskoulutuskeskuksia, kirjastoja, urheiluhalleja, kaupungintaloja jne. Miksi porukka kuvittelee, että ne lisätilat tulisivat siihen kouluun? Itse olen ollut omalla koulutaipaleellani evakossa esim kirjastossa, kansanopiston tiloissa, hotellin neuvottelutiloissa, erään yrityksen toimistotiloissa ja seurakuntatalolla.
Ei ne välttämättä ole samassa paikassa kuin yläkoulut. Ei minunkaan lapsen kaupunginosassa ole yhtään lukiota, vain peruskouluja ja yksi yksityinen alakoulu.
Kirjastoauto käy? Sinnekö ne menee?
Ja minä kuvittelen tiloja etsittävän sieltä koulusta, koska opetusministeri itse käytti termiä ”koulun tyhjät tilat” toistuvasti.
MIksi niiden pitäisi olla samassa paikassa? Jotenkin te nyt olette jumiutuneet ajatukseen, että lisätilojen pitäisi olla koulun kyljessä. Itsekin olen käynyt ammattikorkeakoulua ensin alkuperäisesssä paikassa ja sitten vain siirryttiin puoleksi vuodeksi parin kilometrin päähän, kun koulu meni remonttiin. Ei siellä alkuperäisessä paikassa ollut mitään tarvetta rampata sen remontin aikana. Saman remontin yhteydessä myös eri alojen yksiköt siirrettiin eri paikkoihin, mutta sekään ei vaikuttanut millään tavalla, kun ei ollut mitään asiaa niihin toisiin yksiköihin.
Tosissasiko vertaat aikuisia korkeakouluopiskelijoita peruskouluikäisiin? Aikuiset hoitavat koulumatkansa itse, mutta peruskouluikäisten koulumatkoja määrää laki, ja kun tietty kilometrimäärä ylittyy, on kunnan järjestettävä kuljetus. Aika kalliiksi tulee ajeluttaa taksilla sellaisia koululaisia, jotka normaalisti kulkevat kouluun itse, mutta pari kilometriä kauemmas väistötilaan pitää päästä koulukyydillä.
Niin? Eli mikä oikeastaan oli ongelmasi? Jos lapsille koulumatkat joka tapauksessa aikuiset järjestävät, eivätköhän he järjestä sen myös tässä tapauksessa? Eli lapsen tai vanhemman ongelma oli mikä?
Ja miten teillä siis onnistuu tilanne, jossa esimerkiksi homeongelman tai remontin takia koulua käydään jossain muualla? Miten tämä tilanne eroaa nyt siitä paitsi siten, että päätöksiä pitää tehdä nopeammalla aikataululla? Yläastelaisilla on myös esim tet-viikot, jolloin eivät käy koululla, vaan jossain ihan muualla. Nostatteko niistäkin tällaisen metelin, kun elämä menee niin pahasti sekaisin? Tai leirikoulu? miten ihmeessä lapset voivat opiskella, jos ei ole sitä luokkahuonetta ja niinä päivinä ei kuljeta sitä normaalia koulumatkaa?
Nyt on poikkeustilanne. Pitää olla turvavälit, käsiä pestä koko ajan, korkeintaan 10 henkeä samassa tilassa. Yläkoululaisten tet peruttiin.
Mihinköhän tämä nyt liittyi? Eikö ole sanomattakin selvää, että kouluun palaaminen ei liity tuohon 10 hengen rajoitukseen millään tavalla,koska harvassa luokassa on vain 10 oppilasta. Yläkoululaisten tetin peruminenkaan ei liity asiaan millään tavalla. Se oli vain vertaus, kun tässä nyt mammat ovat kauhuissaan, jos parin viikon ajan lapsi ei olekaan siellä omassa koulussa vaan hoitaa koulutyönsä jossain muualla.
Kyllä se 10 oppilaan ryhmä liittyy sikäli että se on se määeä jota muissa maissa on.
Ja Suomen viranomaiset vetosivat siihen että muuallakin on palattu kähiopetukseen.
Lähiopetukset eivät ole vertailukelpoisis jos niiden olosuhteet eivät ole sananlaiset.
Et kai tosissasi väitä, että niissä maissa, joissa on palattu lähiopetukseen, opetusryhmissä on alle 10 oppilasta? :D
Väitän. Niissä on myös oppilauden välillä turvavälit, turvalliset erityiskuljetukset ja ikäraja. Ei yläkoululaisia.
Voitko vielä kertoa, missä näin on tehty? Aika hurjalta kuulostaa, että yhtäkkiä on palkattu tuplamäärä opettajia, että saadaan ryhmät noin pieniksi. Mistä opettajia yhtäkkiä on edes saatu noin paljon?
Ei ole palkattu tuplqmäärää opettajia.
A) sinne on palanneet max 11-vuotiaat eli siellä on ne yläkoulunkin opet sitten käytettävissä
B) lähiopetukseen on palannut hyvin pieni prosentti noista pienistäkääb, olikohan Uudessa-Seelannissa prosentti palannut
Minusta tuntuu, että täällä kommentoijat valittavat asioista, joita nämä asiat eivät edes kosketa. Kamala huoli nyt on jostain koululaisten julkisilla kulkemisesta tai ammattikoulun luokkien turvallisuusmääräyksistä tai lukion vesipisteiden vähäisyydestä.
No onhan se nyt fakta ettei tällä ratkaisulla ainakaan opetus ole parempaa kuin etäopetuksessa suurimmalla osalla lapsista.
Minulla on viidesluokkalainen ja jo hänellä on monia opettajia normaalisti. On luokanvalvoja + englannin opettaja + espanjan opettaja + erillinen matematiikan opettaja myös. No jaa oli myös erillinen liikunnanopettajakin mutta kaipa liikunta on peruutettu muutenkin.
Nämä kaksi viikkoa istutaan nähtävästi sitten ihan oman opettajan kanssa vaan. Osaako opettaa espanjaa/englantia samalla tasolla kuin aineopettaja? Tuskinpa vaan. Matematiikka varmaankin mennee.
No kaksi viikkoa tämä vaan on joten ihan sama. Istukoot samassa luokassa saman opettajan kanssa kokoajan. Ope on kiva, ei siinä mitään. Mutta ei tässä oppimista ole mietitty pätkääkään. Väitän että Espanjan aineopettaja kykenee opettamaan lapsia etänä paremmin kuin luokanvalvoja lähiopetuksena kieltä jota ei osaa pätkääkään. Jne jne. Eiköhän matematiikankin aineopettaja ole parempi matematiikan opettaja kuin luokanvalvojaope jolla on käsityönopettajan koulutus taustallaan 🤦♀️
Koulut on avattu jostain aivan muusta syystä kuin opetuksellisesta. Niistä on tullut jonkinlaisia sosiaalivirastojen jatkeita.
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuntuu, että täällä kommentoijat valittavat asioista, joita nämä asiat eivät edes kosketa. Kamala huoli nyt on jostain koululaisten julkisilla kulkemisesta tai ammattikoulun luokkien turvallisuusmääräyksistä tai lukion vesipisteiden vähäisyydestä.
No jos se koululainen kulkee Itäkeskuksesta Laaksoon kuten minun lapseni niin on syytäkin olla huolissaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö kukaan oikeasti kertonut hallitukselle, että a) kouluissa ei ole ylimääräisiä tiloja, b) yläkouluissa on aineopetus, c) julkisissa kulkuneuvoissa ja koulukyydeissä on mahdoton noudattaa turvavälejä ja omassa pienryhmässä oleskelua? Sinänsä ei ollut yllätys, ettei opetusministerikään ole tehtäviensä tasalla.
Etkö kuunnellut Lin puhetta. Hän ihan selkeästi sanoin, että mahdollisuuksien mukaan otetaan käyttöön muita tiloja opetuskäyttöön. Hän sanoi myös, että ajallinen porrastaminen on mahdollista. Julkisten kulkuneuvojen käyttöä en tässä kohtaa ymmärrä. Miten paljon koululaiset sitten kulkevat julkisilla koulumatkoja? Eikö suurin osa kuitenkin asu lähellä koulua tai ovat järjestetyn koulukyydityksen piirissä, esim koulutaksi?
Olet yhtä pihalla todellisuudesta kuin Li.
Mitä ne muut tilat ovat? Vessoja?
Miyen porrastat opetuksen ajallisesti yläkoulussa? Päivävuoroon ja yövuoroon?
Suurin osa viimeistään yläkoululaisista kulkee matkat julkisilla.
Mitä ne muut tilat ovat? Toisessa ketjussa jo kerroin muutaman esimerkin. Yliopistoja, ammattikorkeakouluja, aikuiskoulutuskeskuksia, kirjastoja, urheiluhalleja, kaupungintaloja jne. Miksi porukka kuvittelee, että ne lisätilat tulisivat siihen kouluun? Itse olen ollut omalla koulutaipaleellani evakossa esim kirjastossa, kansanopiston tiloissa, hotellin neuvottelutiloissa, erään yrityksen toimistotiloissa ja seurakuntatalolla.
Ei ne välttämättä ole samassa paikassa kuin yläkoulut. Ei minunkaan lapsen kaupunginosassa ole yhtään lukiota, vain peruskouluja ja yksi yksityinen alakoulu.
Kirjastoauto käy? Sinnekö ne menee?
Ja minä kuvittelen tiloja etsittävän sieltä koulusta, koska opetusministeri itse käytti termiä ”koulun tyhjät tilat” toistuvasti.
MIksi niiden pitäisi olla samassa paikassa? Jotenkin te nyt olette jumiutuneet ajatukseen, että lisätilojen pitäisi olla koulun kyljessä. Itsekin olen käynyt ammattikorkeakoulua ensin alkuperäisesssä paikassa ja sitten vain siirryttiin puoleksi vuodeksi parin kilometrin päähän, kun koulu meni remonttiin. Ei siellä alkuperäisessä paikassa ollut mitään tarvetta rampata sen remontin aikana. Saman remontin yhteydessä myös eri alojen yksiköt siirrettiin eri paikkoihin, mutta sekään ei vaikuttanut millään tavalla, kun ei ollut mitään asiaa niihin toisiin yksiköihin.
Tosissasiko vertaat aikuisia korkeakouluopiskelijoita peruskouluikäisiin? Aikuiset hoitavat koulumatkansa itse, mutta peruskouluikäisten koulumatkoja määrää laki, ja kun tietty kilometrimäärä ylittyy, on kunnan järjestettävä kuljetus. Aika kalliiksi tulee ajeluttaa taksilla sellaisia koululaisia, jotka normaalisti kulkevat kouluun itse, mutta pari kilometriä kauemmas väistötilaan pitää päästä koulukyydillä.
Niin? Eli mikä oikeastaan oli ongelmasi? Jos lapsille koulumatkat joka tapauksessa aikuiset järjestävät, eivätköhän he järjestä sen myös tässä tapauksessa? Eli lapsen tai vanhemman ongelma oli mikä?
Ja miten teillä siis onnistuu tilanne, jossa esimerkiksi homeongelman tai remontin takia koulua käydään jossain muualla? Miten tämä tilanne eroaa nyt siitä paitsi siten, että päätöksiä pitää tehdä nopeammalla aikataululla? Yläastelaisilla on myös esim tet-viikot, jolloin eivät käy koululla, vaan jossain ihan muualla. Nostatteko niistäkin tällaisen metelin, kun elämä menee niin pahasti sekaisin? Tai leirikoulu? miten ihmeessä lapset voivat opiskella, jos ei ole sitä luokkahuonetta ja niinä päivinä ei kuljeta sitä normaalia koulumatkaa?
Nyt on poikkeustilanne. Pitää olla turvavälit, käsiä pestä koko ajan, korkeintaan 10 henkeä samassa tilassa. Yläkoululaisten tet peruttiin.
Mihinköhän tämä nyt liittyi? Eikö ole sanomattakin selvää, että kouluun palaaminen ei liity tuohon 10 hengen rajoitukseen millään tavalla,koska harvassa luokassa on vain 10 oppilasta. Yläkoululaisten tetin peruminenkaan ei liity asiaan millään tavalla. Se oli vain vertaus, kun tässä nyt mammat ovat kauhuissaan, jos parin viikon ajan lapsi ei olekaan siellä omassa koulussa vaan hoitaa koulutyönsä jossain muualla.
Kyllä se 10 oppilaan ryhmä liittyy sikäli että se on se määeä jota muissa maissa on.
Ja Suomen viranomaiset vetosivat siihen että muuallakin on palattu kähiopetukseen.
Lähiopetukset eivät ole vertailukelpoisis jos niiden olosuhteet eivät ole sananlaiset.
Et kai tosissasi väitä, että niissä maissa, joissa on palattu lähiopetukseen, opetusryhmissä on alle 10 oppilasta? :D
Väitän. Niissä on myös oppilauden välillä turvavälit, turvalliset erityiskuljetukset ja ikäraja. Ei yläkoululaisia.
Voitko vielä kertoa, missä näin on tehty? Aika hurjalta kuulostaa, että yhtäkkiä on palkattu tuplamäärä opettajia, että saadaan ryhmät noin pieniksi. Mistä opettajia yhtäkkiä on edes saatu noin paljon?
Ei ole palkattu tuplqmäärää opettajia.
A) sinne on palanneet max 11-vuotiaat eli siellä on ne yläkoulunkin opet sitten käytettävissä
B) lähiopetukseen on palannut hyvin pieni prosentti noista pienistäkääb, olikohan Uudessa-Seelannissa prosentti palannut
No mistä ihmeestä tämä vertaus sitten edes tuli, jos nyt puhutaankin maista, joissa kaikki eivät ole edes palanneet kokonaan lähiopetukseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö kukaan oikeasti kertonut hallitukselle, että a) kouluissa ei ole ylimääräisiä tiloja, b) yläkouluissa on aineopetus, c) julkisissa kulkuneuvoissa ja koulukyydeissä on mahdoton noudattaa turvavälejä ja omassa pienryhmässä oleskelua? Sinänsä ei ollut yllätys, ettei opetusministerikään ole tehtäviensä tasalla.
Etkö kuunnellut Lin puhetta. Hän ihan selkeästi sanoin, että mahdollisuuksien mukaan otetaan käyttöön muita tiloja opetuskäyttöön. Hän sanoi myös, että ajallinen porrastaminen on mahdollista. Julkisten kulkuneuvojen käyttöä en tässä kohtaa ymmärrä. Miten paljon koululaiset sitten kulkevat julkisilla koulumatkoja? Eikö suurin osa kuitenkin asu lähellä koulua tai ovat järjestetyn koulukyydityksen piirissä, esim koulutaksi?
Olet yhtä pihalla todellisuudesta kuin Li.
Mitä ne muut tilat ovat? Vessoja?
Miyen porrastat opetuksen ajallisesti yläkoulussa? Päivävuoroon ja yövuoroon?
Suurin osa viimeistään yläkoululaisista kulkee matkat julkisilla.
Mitä ne muut tilat ovat? Toisessa ketjussa jo kerroin muutaman esimerkin. Yliopistoja, ammattikorkeakouluja, aikuiskoulutuskeskuksia, kirjastoja, urheiluhalleja, kaupungintaloja jne. Miksi porukka kuvittelee, että ne lisätilat tulisivat siihen kouluun? Itse olen ollut omalla koulutaipaleellani evakossa esim kirjastossa, kansanopiston tiloissa, hotellin neuvottelutiloissa, erään yrityksen toimistotiloissa ja seurakuntatalolla.
Ei ne välttämättä ole samassa paikassa kuin yläkoulut. Ei minunkaan lapsen kaupunginosassa ole yhtään lukiota, vain peruskouluja ja yksi yksityinen alakoulu.
Kirjastoauto käy? Sinnekö ne menee?
Ja minä kuvittelen tiloja etsittävän sieltä koulusta, koska opetusministeri itse käytti termiä ”koulun tyhjät tilat” toistuvasti.
MIksi niiden pitäisi olla samassa paikassa? Jotenkin te nyt olette jumiutuneet ajatukseen, että lisätilojen pitäisi olla koulun kyljessä. Itsekin olen käynyt ammattikorkeakoulua ensin alkuperäisesssä paikassa ja sitten vain siirryttiin puoleksi vuodeksi parin kilometrin päähän, kun koulu meni remonttiin. Ei siellä alkuperäisessä paikassa ollut mitään tarvetta rampata sen remontin aikana. Saman remontin yhteydessä myös eri alojen yksiköt siirrettiin eri paikkoihin, mutta sekään ei vaikuttanut millään tavalla, kun ei ollut mitään asiaa niihin toisiin yksiköihin.
Tosissasiko vertaat aikuisia korkeakouluopiskelijoita peruskouluikäisiin? Aikuiset hoitavat koulumatkansa itse, mutta peruskouluikäisten koulumatkoja määrää laki, ja kun tietty kilometrimäärä ylittyy, on kunnan järjestettävä kuljetus. Aika kalliiksi tulee ajeluttaa taksilla sellaisia koululaisia, jotka normaalisti kulkevat kouluun itse, mutta pari kilometriä kauemmas väistötilaan pitää päästä koulukyydillä.
Niin? Eli mikä oikeastaan oli ongelmasi? Jos lapsille koulumatkat joka tapauksessa aikuiset järjestävät, eivätköhän he järjestä sen myös tässä tapauksessa? Eli lapsen tai vanhemman ongelma oli mikä?
Ja miten teillä siis onnistuu tilanne, jossa esimerkiksi homeongelman tai remontin takia koulua käydään jossain muualla? Miten tämä tilanne eroaa nyt siitä paitsi siten, että päätöksiä pitää tehdä nopeammalla aikataululla? Yläastelaisilla on myös esim tet-viikot, jolloin eivät käy koululla, vaan jossain ihan muualla. Nostatteko niistäkin tällaisen metelin, kun elämä menee niin pahasti sekaisin? Tai leirikoulu? miten ihmeessä lapset voivat opiskella, jos ei ole sitä luokkahuonetta ja niinä päivinä ei kuljeta sitä normaalia koulumatkaa?
Nyt on poikkeustilanne. Pitää olla turvavälit, käsiä pestä koko ajan, korkeintaan 10 henkeä samassa tilassa. Yläkoululaisten tet peruttiin.
Mihinköhän tämä nyt liittyi? Eikö ole sanomattakin selvää, että kouluun palaaminen ei liity tuohon 10 hengen rajoitukseen millään tavalla,koska harvassa luokassa on vain 10 oppilasta. Yläkoululaisten tetin peruminenkaan ei liity asiaan millään tavalla. Se oli vain vertaus, kun tässä nyt mammat ovat kauhuissaan, jos parin viikon ajan lapsi ei olekaan siellä omassa koulussa vaan hoitaa koulutyönsä jossain muualla.
Kyllä se 10 oppilaan ryhmä liittyy sikäli että se on se määeä jota muissa maissa on.
Ja Suomen viranomaiset vetosivat siihen että muuallakin on palattu kähiopetukseen.
Lähiopetukset eivät ole vertailukelpoisis jos niiden olosuhteet eivät ole sananlaiset.
Et kai tosissasi väitä, että niissä maissa, joissa on palattu lähiopetukseen, opetusryhmissä on alle 10 oppilasta? :D
Väitän. Niissä on myös oppilauden välillä turvavälit, turvalliset erityiskuljetukset ja ikäraja. Ei yläkoululaisia.
Voitko vielä kertoa, missä näin on tehty? Aika hurjalta kuulostaa, että yhtäkkiä on palkattu tuplamäärä opettajia, että saadaan ryhmät noin pieniksi. Mistä opettajia yhtäkkiä on edes saatu noin paljon?
Ei ole palkattu tuplqmäärää opettajia.
A) sinne on palanneet max 11-vuotiaat eli siellä on ne yläkoulunkin opet sitten käytettävissä
B) lähiopetukseen on palannut hyvin pieni prosentti noista pienistäkääb, olikohan Uudessa-Seelannissa prosentti palannut
No mistä ihmeestä tämä vertaus sitten edes tuli, jos nyt puhutaankin maista, joissa kaikki eivät ole edes palanneet kokonaan lähiopetukseen.
On ne maat palanneet.
Vanhemmat vaan ei ole laittaneet niitä lapsiaan sinne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No onhan se nyt fakta ettei tällä ratkaisulla ainakaan opetus ole parempaa kuin etäopetuksessa suurimmalla osalla lapsista.
Minulla on viidesluokkalainen ja jo hänellä on monia opettajia normaalisti. On luokanvalvoja + englannin opettaja + espanjan opettaja + erillinen matematiikan opettaja myös. No jaa oli myös erillinen liikunnanopettajakin mutta kaipa liikunta on peruutettu muutenkin.
Nämä kaksi viikkoa istutaan nähtävästi sitten ihan oman opettajan kanssa vaan. Osaako opettaa espanjaa/englantia samalla tasolla kuin aineopettaja? Tuskinpa vaan. Matematiikka varmaankin mennee.
No kaksi viikkoa tämä vaan on joten ihan sama. Istukoot samassa luokassa saman opettajan kanssa kokoajan. Ope on kiva, ei siinä mitään. Mutta ei tässä oppimista ole mietitty pätkääkään. Väitän että Espanjan aineopettaja kykenee opettamaan lapsia etänä paremmin kuin luokanvalvoja lähiopetuksena kieltä jota ei osaa pätkääkään. Jne jne. Eiköhän matematiikankin aineopettaja ole parempi matematiikan opettaja kuin luokanvalvojaope jolla on käsityönopettajan koulutus taustallaan 🤦♀️
Koulut on avattu jostain aivan muusta syystä kuin opetuksellisesta. Niistä on tullut jonkinlaisia sosiaalivirastojen jatkeita.
Siis ei kai tässä kukaan mitään muuta ole kuvitellutkaan. Opetuksellisiin syihin voidaan kuitenkin vedota juuri näiden heikompien kohdalla. Tämä ei tietenkään ole hyödyksi niille paremmille/ normaalitasoisille oppilaille, mutta niille heikommille kyllä on. Heidän oppimistaan ja selviämistäähän tässä yritetään nyt turvata. Kyllä minä senkin laskisin hyödyksi.
MInusta on nyt vain todella tyhmää argumentoida tätäkin taas sillä, että opetus ei ole laadukasta. Edelleen kyse on poikkeustilasta ja kaikkien pitää nyt vain hyväksyä ja ymmärtää se, että laadukasta tämä ei nyt mitenkään päin voi olla. Siitä on nyt turha nillittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onhan se nyt fakta ettei tällä ratkaisulla ainakaan opetus ole parempaa kuin etäopetuksessa suurimmalla osalla lapsista.
Minulla on viidesluokkalainen ja jo hänellä on monia opettajia normaalisti. On luokanvalvoja + englannin opettaja + espanjan opettaja + erillinen matematiikan opettaja myös. No jaa oli myös erillinen liikunnanopettajakin mutta kaipa liikunta on peruutettu muutenkin.
Nämä kaksi viikkoa istutaan nähtävästi sitten ihan oman opettajan kanssa vaan. Osaako opettaa espanjaa/englantia samalla tasolla kuin aineopettaja? Tuskinpa vaan. Matematiikka varmaankin mennee.
No kaksi viikkoa tämä vaan on joten ihan sama. Istukoot samassa luokassa saman opettajan kanssa kokoajan. Ope on kiva, ei siinä mitään. Mutta ei tässä oppimista ole mietitty pätkääkään. Väitän että Espanjan aineopettaja kykenee opettamaan lapsia etänä paremmin kuin luokanvalvoja lähiopetuksena kieltä jota ei osaa pätkääkään. Jne jne. Eiköhän matematiikankin aineopettaja ole parempi matematiikan opettaja kuin luokanvalvojaope jolla on käsityönopettajan koulutus taustallaan 🤦♀️
Koulut on avattu jostain aivan muusta syystä kuin opetuksellisesta. Niistä on tullut jonkinlaisia sosiaalivirastojen jatkeita.
Siis ei kai tässä kukaan mitään muuta ole kuvitellutkaan. Opetuksellisiin syihin voidaan kuitenkin vedota juuri näiden heikompien kohdalla. Tämä ei tietenkään ole hyödyksi niille paremmille/ normaalitasoisille oppilaille, mutta niille heikommille kyllä on. Heidän oppimistaan ja selviämistäähän tässä yritetään nyt turvata. Kyllä minä senkin laskisin hyödyksi.
MInusta on nyt vain todella tyhmää argumentoida tätäkin taas sillä, että opetus ei ole laadukasta. Edelleen kyse on poikkeustilasta ja kaikkien pitää nyt vain hyväksyä ja ymmärtää se, että laadukasta tämä ei nyt mitenkään päin voi olla. Siitä on nyt turha nillittää.
Kyse ei ole poikkeustilasta enää 14.5. Hallitus nimeonmaan ilmoitti että se loppuu 13.5.
Ja perusopetuslaki ja sen määräykset ovat voimassa. Mm opetussuunnitelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö kukaan oikeasti kertonut hallitukselle, että a) kouluissa ei ole ylimääräisiä tiloja, b) yläkouluissa on aineopetus, c) julkisissa kulkuneuvoissa ja koulukyydeissä on mahdoton noudattaa turvavälejä ja omassa pienryhmässä oleskelua? Sinänsä ei ollut yllätys, ettei opetusministerikään ole tehtäviensä tasalla.
Etkö kuunnellut Lin puhetta. Hän ihan selkeästi sanoin, että mahdollisuuksien mukaan otetaan käyttöön muita tiloja opetuskäyttöön. Hän sanoi myös, että ajallinen porrastaminen on mahdollista. Julkisten kulkuneuvojen käyttöä en tässä kohtaa ymmärrä. Miten paljon koululaiset sitten kulkevat julkisilla koulumatkoja? Eikö suurin osa kuitenkin asu lähellä koulua tai ovat järjestetyn koulukyydityksen piirissä, esim koulutaksi?
Olet yhtä pihalla todellisuudesta kuin Li.
Mitä ne muut tilat ovat? Vessoja?
Miyen porrastat opetuksen ajallisesti yläkoulussa? Päivävuoroon ja yövuoroon?
Suurin osa viimeistään yläkoululaisista kulkee matkat julkisilla.
Mitä ne muut tilat ovat? Toisessa ketjussa jo kerroin muutaman esimerkin. Yliopistoja, ammattikorkeakouluja, aikuiskoulutuskeskuksia, kirjastoja, urheiluhalleja, kaupungintaloja jne. Miksi porukka kuvittelee, että ne lisätilat tulisivat siihen kouluun? Itse olen ollut omalla koulutaipaleellani evakossa esim kirjastossa, kansanopiston tiloissa, hotellin neuvottelutiloissa, erään yrityksen toimistotiloissa ja seurakuntatalolla.
Ei ne välttämättä ole samassa paikassa kuin yläkoulut. Ei minunkaan lapsen kaupunginosassa ole yhtään lukiota, vain peruskouluja ja yksi yksityinen alakoulu.
Kirjastoauto käy? Sinnekö ne menee?
Ja minä kuvittelen tiloja etsittävän sieltä koulusta, koska opetusministeri itse käytti termiä ”koulun tyhjät tilat” toistuvasti.
MIksi niiden pitäisi olla samassa paikassa? Jotenkin te nyt olette jumiutuneet ajatukseen, että lisätilojen pitäisi olla koulun kyljessä. Itsekin olen käynyt ammattikorkeakoulua ensin alkuperäisesssä paikassa ja sitten vain siirryttiin puoleksi vuodeksi parin kilometrin päähän, kun koulu meni remonttiin. Ei siellä alkuperäisessä paikassa ollut mitään tarvetta rampata sen remontin aikana. Saman remontin yhteydessä myös eri alojen yksiköt siirrettiin eri paikkoihin, mutta sekään ei vaikuttanut millään tavalla, kun ei ollut mitään asiaa niihin toisiin yksiköihin.
Tosissasiko vertaat aikuisia korkeakouluopiskelijoita peruskouluikäisiin? Aikuiset hoitavat koulumatkansa itse, mutta peruskouluikäisten koulumatkoja määrää laki, ja kun tietty kilometrimäärä ylittyy, on kunnan järjestettävä kuljetus. Aika kalliiksi tulee ajeluttaa taksilla sellaisia koululaisia, jotka normaalisti kulkevat kouluun itse, mutta pari kilometriä kauemmas väistötilaan pitää päästä koulukyydillä.
Niin? Eli mikä oikeastaan oli ongelmasi? Jos lapsille koulumatkat joka tapauksessa aikuiset järjestävät, eivätköhän he järjestä sen myös tässä tapauksessa? Eli lapsen tai vanhemman ongelma oli mikä?
Ja miten teillä siis onnistuu tilanne, jossa esimerkiksi homeongelman tai remontin takia koulua käydään jossain muualla? Miten tämä tilanne eroaa nyt siitä paitsi siten, että päätöksiä pitää tehdä nopeammalla aikataululla? Yläastelaisilla on myös esim tet-viikot, jolloin eivät käy koululla, vaan jossain ihan muualla. Nostatteko niistäkin tällaisen metelin, kun elämä menee niin pahasti sekaisin? Tai leirikoulu? miten ihmeessä lapset voivat opiskella, jos ei ole sitä luokkahuonetta ja niinä päivinä ei kuljeta sitä normaalia koulumatkaa?
Nyt on poikkeustilanne. Pitää olla turvavälit, käsiä pestä koko ajan, korkeintaan 10 henkeä samassa tilassa. Yläkoululaisten tet peruttiin.
Mihinköhän tämä nyt liittyi? Eikö ole sanomattakin selvää, että kouluun palaaminen ei liity tuohon 10 hengen rajoitukseen millään tavalla,koska harvassa luokassa on vain 10 oppilasta. Yläkoululaisten tetin peruminenkaan ei liity asiaan millään tavalla. Se oli vain vertaus, kun tässä nyt mammat ovat kauhuissaan, jos parin viikon ajan lapsi ei olekaan siellä omassa koulussa vaan hoitaa koulutyönsä jossain muualla.
Kyllä se 10 oppilaan ryhmä liittyy sikäli että se on se määeä jota muissa maissa on.
Ja Suomen viranomaiset vetosivat siihen että muuallakin on palattu kähiopetukseen.
Lähiopetukset eivät ole vertailukelpoisis jos niiden olosuhteet eivät ole sananlaiset.
Et kai tosissasi väitä, että niissä maissa, joissa on palattu lähiopetukseen, opetusryhmissä on alle 10 oppilasta? :D
Väitän. Niissä on myös oppilauden välillä turvavälit, turvalliset erityiskuljetukset ja ikäraja. Ei yläkoululaisia.
Voitko vielä kertoa, missä näin on tehty? Aika hurjalta kuulostaa, että yhtäkkiä on palkattu tuplamäärä opettajia, että saadaan ryhmät noin pieniksi. Mistä opettajia yhtäkkiä on edes saatu noin paljon?
Ei ole palkattu tuplqmäärää opettajia.
A) sinne on palanneet max 11-vuotiaat eli siellä on ne yläkoulunkin opet sitten käytettävissä
B) lähiopetukseen on palannut hyvin pieni prosentti noista pienistäkääb, olikohan Uudessa-Seelannissa prosentti palannut
No mistä ihmeestä tämä vertaus sitten edes tuli, jos nyt puhutaankin maista, joissa kaikki eivät ole edes palanneet kokonaan lähiopetukseen.
On ne maat palanneet.
Vanhemmat vaan ei ole laittaneet niitä lapsiaan sinne.
Niin? Eli miten nämä maat järjestäisivät sen opetuksen, jos kaikki olisivat oikeasti palanneet kouluun? Olisiko oikeasti mahdollista noudattaa niitä turvasääntöjä? Hyvähän se on hehkuttaa miten hyvin muualla on asiat järjestetty ja miten hyvin rajoituksia on noudatettu, jos siellä on vain murto-osa oikeasti koulussa. Suomessa ei edes olla vielä palattu ja nyt jo valitetaan, miten huonosti paluu on toteutettu. :D
Hallitus miettii ensi viikolla niitä annettavia ohjeita, ole ap huoleti, kyllä niitä tulee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö kukaan oikeasti kertonut hallitukselle, että a) kouluissa ei ole ylimääräisiä tiloja, b) yläkouluissa on aineopetus, c) julkisissa kulkuneuvoissa ja koulukyydeissä on mahdoton noudattaa turvavälejä ja omassa pienryhmässä oleskelua? Sinänsä ei ollut yllätys, ettei opetusministerikään ole tehtäviensä tasalla.
Etkö kuunnellut Lin puhetta. Hän ihan selkeästi sanoin, että mahdollisuuksien mukaan otetaan käyttöön muita tiloja opetuskäyttöön. Hän sanoi myös, että ajallinen porrastaminen on mahdollista. Julkisten kulkuneuvojen käyttöä en tässä kohtaa ymmärrä. Miten paljon koululaiset sitten kulkevat julkisilla koulumatkoja? Eikö suurin osa kuitenkin asu lähellä koulua tai ovat järjestetyn koulukyydityksen piirissä, esim koulutaksi?
Olet yhtä pihalla todellisuudesta kuin Li.
Mitä ne muut tilat ovat? Vessoja?
Miyen porrastat opetuksen ajallisesti yläkoulussa? Päivävuoroon ja yövuoroon?
Suurin osa viimeistään yläkoululaisista kulkee matkat julkisilla.
Mitä ne muut tilat ovat? Toisessa ketjussa jo kerroin muutaman esimerkin. Yliopistoja, ammattikorkeakouluja, aikuiskoulutuskeskuksia, kirjastoja, urheiluhalleja, kaupungintaloja jne. Miksi porukka kuvittelee, että ne lisätilat tulisivat siihen kouluun? Itse olen ollut omalla koulutaipaleellani evakossa esim kirjastossa, kansanopiston tiloissa, hotellin neuvottelutiloissa, erään yrityksen toimistotiloissa ja seurakuntatalolla.
Ei ne välttämättä ole samassa paikassa kuin yläkoulut. Ei minunkaan lapsen kaupunginosassa ole yhtään lukiota, vain peruskouluja ja yksi yksityinen alakoulu.
Kirjastoauto käy? Sinnekö ne menee?
Ja minä kuvittelen tiloja etsittävän sieltä koulusta, koska opetusministeri itse käytti termiä ”koulun tyhjät tilat” toistuvasti.
MIksi niiden pitäisi olla samassa paikassa? Jotenkin te nyt olette jumiutuneet ajatukseen, että lisätilojen pitäisi olla koulun kyljessä. Itsekin olen käynyt ammattikorkeakoulua ensin alkuperäisesssä paikassa ja sitten vain siirryttiin puoleksi vuodeksi parin kilometrin päähän, kun koulu meni remonttiin. Ei siellä alkuperäisessä paikassa ollut mitään tarvetta rampata sen remontin aikana. Saman remontin yhteydessä myös eri alojen yksiköt siirrettiin eri paikkoihin, mutta sekään ei vaikuttanut millään tavalla, kun ei ollut mitään asiaa niihin toisiin yksiköihin.
Tosissasiko vertaat aikuisia korkeakouluopiskelijoita peruskouluikäisiin? Aikuiset hoitavat koulumatkansa itse, mutta peruskouluikäisten koulumatkoja määrää laki, ja kun tietty kilometrimäärä ylittyy, on kunnan järjestettävä kuljetus. Aika kalliiksi tulee ajeluttaa taksilla sellaisia koululaisia, jotka normaalisti kulkevat kouluun itse, mutta pari kilometriä kauemmas väistötilaan pitää päästä koulukyydillä.
Niin? Eli mikä oikeastaan oli ongelmasi? Jos lapsille koulumatkat joka tapauksessa aikuiset järjestävät, eivätköhän he järjestä sen myös tässä tapauksessa? Eli lapsen tai vanhemman ongelma oli mikä?
Ja miten teillä siis onnistuu tilanne, jossa esimerkiksi homeongelman tai remontin takia koulua käydään jossain muualla? Miten tämä tilanne eroaa nyt siitä paitsi siten, että päätöksiä pitää tehdä nopeammalla aikataululla? Yläastelaisilla on myös esim tet-viikot, jolloin eivät käy koululla, vaan jossain ihan muualla. Nostatteko niistäkin tällaisen metelin, kun elämä menee niin pahasti sekaisin? Tai leirikoulu? miten ihmeessä lapset voivat opiskella, jos ei ole sitä luokkahuonetta ja niinä päivinä ei kuljeta sitä normaalia koulumatkaa?
Nyt on poikkeustilanne. Pitää olla turvavälit, käsiä pestä koko ajan, korkeintaan 10 henkeä samassa tilassa. Yläkoululaisten tet peruttiin.
Mihinköhän tämä nyt liittyi? Eikö ole sanomattakin selvää, että kouluun palaaminen ei liity tuohon 10 hengen rajoitukseen millään tavalla,koska harvassa luokassa on vain 10 oppilasta. Yläkoululaisten tetin peruminenkaan ei liity asiaan millään tavalla. Se oli vain vertaus, kun tässä nyt mammat ovat kauhuissaan, jos parin viikon ajan lapsi ei olekaan siellä omassa koulussa vaan hoitaa koulutyönsä jossain muualla.
Kyllä se 10 oppilaan ryhmä liittyy sikäli että se on se määeä jota muissa maissa on.
Ja Suomen viranomaiset vetosivat siihen että muuallakin on palattu kähiopetukseen.
Lähiopetukset eivät ole vertailukelpoisis jos niiden olosuhteet eivät ole sananlaiset.
Et kai tosissasi väitä, että niissä maissa, joissa on palattu lähiopetukseen, opetusryhmissä on alle 10 oppilasta? :D
Väitän. Niissä on myös oppilauden välillä turvavälit, turvalliset erityiskuljetukset ja ikäraja. Ei yläkoululaisia.
Voitko vielä kertoa, missä näin on tehty? Aika hurjalta kuulostaa, että yhtäkkiä on palkattu tuplamäärä opettajia, että saadaan ryhmät noin pieniksi. Mistä opettajia yhtäkkiä on edes saatu noin paljon?
Ei ole palkattu tuplqmäärää opettajia.
A) sinne on palanneet max 11-vuotiaat eli siellä on ne yläkoulunkin opet sitten käytettävissä
B) lähiopetukseen on palannut hyvin pieni prosentti noista pienistäkääb, olikohan Uudessa-Seelannissa prosentti palannut
No mistä ihmeestä tämä vertaus sitten edes tuli, jos nyt puhutaankin maista, joissa kaikki eivät ole edes palanneet kokonaan lähiopetukseen.
On ne maat palanneet.
Vanhemmat vaan ei ole laittaneet niitä lapsiaan sinne.
Höpsis, Tanskassa suurin osa 1-3-luokkalaisista on palannut kouluun.
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuntuu, että täällä kommentoijat valittavat asioista, joita nämä asiat eivät edes kosketa. Kamala huoli nyt on jostain koululaisten julkisilla kulkemisesta tai ammattikoulun luokkien turvallisuusmääräyksistä tai lukion vesipisteiden vähäisyydestä.
Miksi realiteeteista ei saisi muistuttaa? Asia ei ole ihan niin yksinkertainen, että kävelytetään lapset lounasravintolaan tai kirjastoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onhan se nyt fakta ettei tällä ratkaisulla ainakaan opetus ole parempaa kuin etäopetuksessa suurimmalla osalla lapsista.
Minulla on viidesluokkalainen ja jo hänellä on monia opettajia normaalisti. On luokanvalvoja + englannin opettaja + espanjan opettaja + erillinen matematiikan opettaja myös. No jaa oli myös erillinen liikunnanopettajakin mutta kaipa liikunta on peruutettu muutenkin.
Nämä kaksi viikkoa istutaan nähtävästi sitten ihan oman opettajan kanssa vaan. Osaako opettaa espanjaa/englantia samalla tasolla kuin aineopettaja? Tuskinpa vaan. Matematiikka varmaankin mennee.
No kaksi viikkoa tämä vaan on joten ihan sama. Istukoot samassa luokassa saman opettajan kanssa kokoajan. Ope on kiva, ei siinä mitään. Mutta ei tässä oppimista ole mietitty pätkääkään. Väitän että Espanjan aineopettaja kykenee opettamaan lapsia etänä paremmin kuin luokanvalvoja lähiopetuksena kieltä jota ei osaa pätkääkään. Jne jne. Eiköhän matematiikankin aineopettaja ole parempi matematiikan opettaja kuin luokanvalvojaope jolla on käsityönopettajan koulutus taustallaan 🤦♀️
Koulut on avattu jostain aivan muusta syystä kuin opetuksellisesta. Niistä on tullut jonkinlaisia sosiaalivirastojen jatkeita.
Siis ei kai tässä kukaan mitään muuta ole kuvitellutkaan. Opetuksellisiin syihin voidaan kuitenkin vedota juuri näiden heikompien kohdalla. Tämä ei tietenkään ole hyödyksi niille paremmille/ normaalitasoisille oppilaille, mutta niille heikommille kyllä on. Heidän oppimistaan ja selviämistäähän tässä yritetään nyt turvata. Kyllä minä senkin laskisin hyödyksi.
MInusta on nyt vain todella tyhmää argumentoida tätäkin taas sillä, että opetus ei ole laadukasta. Edelleen kyse on poikkeustilasta ja kaikkien pitää nyt vain hyväksyä ja ymmärtää se, että laadukasta tämä ei nyt mitenkään päin voi olla. Siitä on nyt turha nillittää.
Kyse ei ole poikkeustilasta enää 14.5. Hallitus nimeonmaan ilmoitti että se loppuu 13.5.
Ja perusopetuslaki ja sen määräykset ovat voimassa. Mm opetussuunnitelma.
Oliko näin? Mihinkäs sitten perustuu yleisötapahtumien kiellot ja esim ravintoloiden rajoitukset, jos mitään poikkeustilaa ei ole voimassa?
Vierailija kirjoitti:
Hallitus miettii ensi viikolla niitä annettavia ohjeita, ole ap huoleti, kyllä niitä tulee.
Minkähän takia hallitus ei miettinyt ohjeita jo ennen koulujen avaamisesta päättämistä...?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onhan se nyt fakta ettei tällä ratkaisulla ainakaan opetus ole parempaa kuin etäopetuksessa suurimmalla osalla lapsista.
Minulla on viidesluokkalainen ja jo hänellä on monia opettajia normaalisti. On luokanvalvoja + englannin opettaja + espanjan opettaja + erillinen matematiikan opettaja myös. No jaa oli myös erillinen liikunnanopettajakin mutta kaipa liikunta on peruutettu muutenkin.
Nämä kaksi viikkoa istutaan nähtävästi sitten ihan oman opettajan kanssa vaan. Osaako opettaa espanjaa/englantia samalla tasolla kuin aineopettaja? Tuskinpa vaan. Matematiikka varmaankin mennee.
No kaksi viikkoa tämä vaan on joten ihan sama. Istukoot samassa luokassa saman opettajan kanssa kokoajan. Ope on kiva, ei siinä mitään. Mutta ei tässä oppimista ole mietitty pätkääkään. Väitän että Espanjan aineopettaja kykenee opettamaan lapsia etänä paremmin kuin luokanvalvoja lähiopetuksena kieltä jota ei osaa pätkääkään. Jne jne. Eiköhän matematiikankin aineopettaja ole parempi matematiikan opettaja kuin luokanvalvojaope jolla on käsityönopettajan koulutus taustallaan 🤦♀️
Koulut on avattu jostain aivan muusta syystä kuin opetuksellisesta. Niistä on tullut jonkinlaisia sosiaalivirastojen jatkeita.
Siis ei kai tässä kukaan mitään muuta ole kuvitellutkaan. Opetuksellisiin syihin voidaan kuitenkin vedota juuri näiden heikompien kohdalla. Tämä ei tietenkään ole hyödyksi niille paremmille/ normaalitasoisille oppilaille, mutta niille heikommille kyllä on. Heidän oppimistaan ja selviämistäähän tässä yritetään nyt turvata. Kyllä minä senkin laskisin hyödyksi.
MInusta on nyt vain todella tyhmää argumentoida tätäkin taas sillä, että opetus ei ole laadukasta. Edelleen kyse on poikkeustilasta ja kaikkien pitää nyt vain hyväksyä ja ymmärtää se, että laadukasta tämä ei nyt mitenkään päin voi olla. Siitä on nyt turha nillittää.
Kyse ei ole poikkeustilasta enää 14.5. Hallitus nimeonmaan ilmoitti että se loppuu 13.5.
Ja perusopetuslaki ja sen määräykset ovat voimassa. Mm opetussuunnitelma.
Oliko näin? Mihinkäs sitten perustuu yleisötapahtumien kiellot ja esim ravintoloiden rajoitukset, jos mitään poikkeustilaa ei ole voimassa?
Tartuntatautilaki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö kukaan oikeasti kertonut hallitukselle, että a) kouluissa ei ole ylimääräisiä tiloja, b) yläkouluissa on aineopetus, c) julkisissa kulkuneuvoissa ja koulukyydeissä on mahdoton noudattaa turvavälejä ja omassa pienryhmässä oleskelua? Sinänsä ei ollut yllätys, ettei opetusministerikään ole tehtäviensä tasalla.
Etkö kuunnellut Lin puhetta. Hän ihan selkeästi sanoin, että mahdollisuuksien mukaan otetaan käyttöön muita tiloja opetuskäyttöön. Hän sanoi myös, että ajallinen porrastaminen on mahdollista. Julkisten kulkuneuvojen käyttöä en tässä kohtaa ymmärrä. Miten paljon koululaiset sitten kulkevat julkisilla koulumatkoja? Eikö suurin osa kuitenkin asu lähellä koulua tai ovat järjestetyn koulukyydityksen piirissä, esim koulutaksi?
Olet yhtä pihalla todellisuudesta kuin Li.
Mitä ne muut tilat ovat? Vessoja?
Miyen porrastat opetuksen ajallisesti yläkoulussa? Päivävuoroon ja yövuoroon?
Suurin osa viimeistään yläkoululaisista kulkee matkat julkisilla.
Mitä ne muut tilat ovat? Toisessa ketjussa jo kerroin muutaman esimerkin. Yliopistoja, ammattikorkeakouluja, aikuiskoulutuskeskuksia, kirjastoja, urheiluhalleja, kaupungintaloja jne. Miksi porukka kuvittelee, että ne lisätilat tulisivat siihen kouluun? Itse olen ollut omalla koulutaipaleellani evakossa esim kirjastossa, kansanopiston tiloissa, hotellin neuvottelutiloissa, erään yrityksen toimistotiloissa ja seurakuntatalolla.
Ei ne välttämättä ole samassa paikassa kuin yläkoulut. Ei minunkaan lapsen kaupunginosassa ole yhtään lukiota, vain peruskouluja ja yksi yksityinen alakoulu.
Kirjastoauto käy? Sinnekö ne menee?
Ja minä kuvittelen tiloja etsittävän sieltä koulusta, koska opetusministeri itse käytti termiä ”koulun tyhjät tilat” toistuvasti.
MIksi niiden pitäisi olla samassa paikassa? Jotenkin te nyt olette jumiutuneet ajatukseen, että lisätilojen pitäisi olla koulun kyljessä. Itsekin olen käynyt ammattikorkeakoulua ensin alkuperäisesssä paikassa ja sitten vain siirryttiin puoleksi vuodeksi parin kilometrin päähän, kun koulu meni remonttiin. Ei siellä alkuperäisessä paikassa ollut mitään tarvetta rampata sen remontin aikana. Saman remontin yhteydessä myös eri alojen yksiköt siirrettiin eri paikkoihin, mutta sekään ei vaikuttanut millään tavalla, kun ei ollut mitään asiaa niihin toisiin yksiköihin.
Tosissasiko vertaat aikuisia korkeakouluopiskelijoita peruskouluikäisiin? Aikuiset hoitavat koulumatkansa itse, mutta peruskouluikäisten koulumatkoja määrää laki, ja kun tietty kilometrimäärä ylittyy, on kunnan järjestettävä kuljetus. Aika kalliiksi tulee ajeluttaa taksilla sellaisia koululaisia, jotka normaalisti kulkevat kouluun itse, mutta pari kilometriä kauemmas väistötilaan pitää päästä koulukyydillä.
Niin? Eli mikä oikeastaan oli ongelmasi? Jos lapsille koulumatkat joka tapauksessa aikuiset järjestävät, eivätköhän he järjestä sen myös tässä tapauksessa? Eli lapsen tai vanhemman ongelma oli mikä?
Ja miten teillä siis onnistuu tilanne, jossa esimerkiksi homeongelman tai remontin takia koulua käydään jossain muualla? Miten tämä tilanne eroaa nyt siitä paitsi siten, että päätöksiä pitää tehdä nopeammalla aikataululla? Yläastelaisilla on myös esim tet-viikot, jolloin eivät käy koululla, vaan jossain ihan muualla. Nostatteko niistäkin tällaisen metelin, kun elämä menee niin pahasti sekaisin? Tai leirikoulu? miten ihmeessä lapset voivat opiskella, jos ei ole sitä luokkahuonetta ja niinä päivinä ei kuljeta sitä normaalia koulumatkaa?
Nyt on poikkeustilanne. Pitää olla turvavälit, käsiä pestä koko ajan, korkeintaan 10 henkeä samassa tilassa. Yläkoululaisten tet peruttiin.
Mihinköhän tämä nyt liittyi? Eikö ole sanomattakin selvää, että kouluun palaaminen ei liity tuohon 10 hengen rajoitukseen millään tavalla,koska harvassa luokassa on vain 10 oppilasta. Yläkoululaisten tetin peruminenkaan ei liity asiaan millään tavalla. Se oli vain vertaus, kun tässä nyt mammat ovat kauhuissaan, jos parin viikon ajan lapsi ei olekaan siellä omassa koulussa vaan hoitaa koulutyönsä jossain muualla.
Kyllä se 10 oppilaan ryhmä liittyy sikäli että se on se määeä jota muissa maissa on.
Ja Suomen viranomaiset vetosivat siihen että muuallakin on palattu kähiopetukseen.
Lähiopetukset eivät ole vertailukelpoisis jos niiden olosuhteet eivät ole sananlaiset.
Et kai tosissasi väitä, että niissä maissa, joissa on palattu lähiopetukseen, opetusryhmissä on alle 10 oppilasta? :D
Väitän. Niissä on myös oppilauden välillä turvavälit, turvalliset erityiskuljetukset ja ikäraja. Ei yläkoululaisia.
Voitko vielä kertoa, missä näin on tehty? Aika hurjalta kuulostaa, että yhtäkkiä on palkattu tuplamäärä opettajia, että saadaan ryhmät noin pieniksi. Mistä opettajia yhtäkkiä on edes saatu noin paljon?
Ei ole palkattu tuplqmäärää opettajia.
A) sinne on palanneet max 11-vuotiaat eli siellä on ne yläkoulunkin opet sitten käytettävissä
B) lähiopetukseen on palannut hyvin pieni prosentti noista pienistäkääb, olikohan Uudessa-Seelannissa prosentti palannut
No mistä ihmeestä tämä vertaus sitten edes tuli, jos nyt puhutaankin maista, joissa kaikki eivät ole edes palanneet kokonaan lähiopetukseen.
On ne maat palanneet.
Vanhemmat vaan ei ole laittaneet niitä lapsiaan sinne.
Niin? Eli miten nämä maat järjestäisivät sen opetuksen, jos kaikki olisivat oikeasti palanneet kouluun? Olisiko oikeasti mahdollista noudattaa niitä turvasääntöjä? Hyvähän se on hehkuttaa miten hyvin muualla on asiat järjestetty ja miten hyvin rajoituksia on noudatettu, jos siellä on vain murto-osa oikeasti koulussa. Suomessa ei edes olla vielä palattu ja nyt jo valitetaan, miten huonosti paluu on toteutettu. :D
Rautalangasta:
- max 11 vee
- 10 hengen ryhmät
- turvavälit oppilaiden välille
- erityiskuljetukset joissa turvavälit
Nämä on ne järjestelyt jotka oli tarjolla kaikille.
Vanhemmat laittaneet sinne lapsiaan silti hyvin vähän.
Suomessa tiedetään jo että esim turvavälejä oppuilaiden välille ei ole tulossa.
Ja että ryhmiä ei pienennetä.
Jo tämä on hälyttävä tieto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onhan se nyt fakta ettei tällä ratkaisulla ainakaan opetus ole parempaa kuin etäopetuksessa suurimmalla osalla lapsista.
Minulla on viidesluokkalainen ja jo hänellä on monia opettajia normaalisti. On luokanvalvoja + englannin opettaja + espanjan opettaja + erillinen matematiikan opettaja myös. No jaa oli myös erillinen liikunnanopettajakin mutta kaipa liikunta on peruutettu muutenkin.
Nämä kaksi viikkoa istutaan nähtävästi sitten ihan oman opettajan kanssa vaan. Osaako opettaa espanjaa/englantia samalla tasolla kuin aineopettaja? Tuskinpa vaan. Matematiikka varmaankin mennee.
No kaksi viikkoa tämä vaan on joten ihan sama. Istukoot samassa luokassa saman opettajan kanssa kokoajan. Ope on kiva, ei siinä mitään. Mutta ei tässä oppimista ole mietitty pätkääkään. Väitän että Espanjan aineopettaja kykenee opettamaan lapsia etänä paremmin kuin luokanvalvoja lähiopetuksena kieltä jota ei osaa pätkääkään. Jne jne. Eiköhän matematiikankin aineopettaja ole parempi matematiikan opettaja kuin luokanvalvojaope jolla on käsityönopettajan koulutus taustallaan 🤦♀️
Koulut on avattu jostain aivan muusta syystä kuin opetuksellisesta. Niistä on tullut jonkinlaisia sosiaalivirastojen jatkeita.
Siis ei kai tässä kukaan mitään muuta ole kuvitellutkaan. Opetuksellisiin syihin voidaan kuitenkin vedota juuri näiden heikompien kohdalla. Tämä ei tietenkään ole hyödyksi niille paremmille/ normaalitasoisille oppilaille, mutta niille heikommille kyllä on. Heidän oppimistaan ja selviämistäähän tässä yritetään nyt turvata. Kyllä minä senkin laskisin hyödyksi.
MInusta on nyt vain todella tyhmää argumentoida tätäkin taas sillä, että opetus ei ole laadukasta. Edelleen kyse on poikkeustilasta ja kaikkien pitää nyt vain hyväksyä ja ymmärtää se, että laadukasta tämä ei nyt mitenkään päin voi olla. Siitä on nyt turha nillittää.
No eikös sitten olisi ollut parempi pitää ne lapset etäopetuksessa ja varmistaa että laadukas opetus jatkuu. Kun se laadukkaan opetuksen tarjoaminen on koulujen päätarkoitus - ei se että istutaan yhdessä luokassa. Poikkeustila kun vielä on (kuten itse sanot) niin tärkeämpää on oppiminen - ei se missä opitaan.
Voivoi taitaa olla tämä yksi niitä erityisavustajia jotka isolla palkalla pätevät mutteivät tiedä oikeasti mistään mitään 🤣🤣🤣
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö kukaan oikeasti kertonut hallitukselle, että a) kouluissa ei ole ylimääräisiä tiloja, b) yläkouluissa on aineopetus, c) julkisissa kulkuneuvoissa ja koulukyydeissä on mahdoton noudattaa turvavälejä ja omassa pienryhmässä oleskelua? Sinänsä ei ollut yllätys, ettei opetusministerikään ole tehtäviensä tasalla.
Etkö kuunnellut Lin puhetta. Hän ihan selkeästi sanoin, että mahdollisuuksien mukaan otetaan käyttöön muita tiloja opetuskäyttöön. Hän sanoi myös, että ajallinen porrastaminen on mahdollista. Julkisten kulkuneuvojen käyttöä en tässä kohtaa ymmärrä. Miten paljon koululaiset sitten kulkevat julkisilla koulumatkoja? Eikö suurin osa kuitenkin asu lähellä koulua tai ovat järjestetyn koulukyydityksen piirissä, esim koulutaksi?
Olet yhtä pihalla todellisuudesta kuin Li.
Mitä ne muut tilat ovat? Vessoja?
Miyen porrastat opetuksen ajallisesti yläkoulussa? Päivävuoroon ja yövuoroon?
Suurin osa viimeistään yläkoululaisista kulkee matkat julkisilla.
Mitä ne muut tilat ovat? Toisessa ketjussa jo kerroin muutaman esimerkin. Yliopistoja, ammattikorkeakouluja, aikuiskoulutuskeskuksia, kirjastoja, urheiluhalleja, kaupungintaloja jne. Miksi porukka kuvittelee, että ne lisätilat tulisivat siihen kouluun? Itse olen ollut omalla koulutaipaleellani evakossa esim kirjastossa, kansanopiston tiloissa, hotellin neuvottelutiloissa, erään yrityksen toimistotiloissa ja seurakuntatalolla.
Ei ne välttämättä ole samassa paikassa kuin yläkoulut. Ei minunkaan lapsen kaupunginosassa ole yhtään lukiota, vain peruskouluja ja yksi yksityinen alakoulu.
Kirjastoauto käy? Sinnekö ne menee?
Ja minä kuvittelen tiloja etsittävän sieltä koulusta, koska opetusministeri itse käytti termiä ”koulun tyhjät tilat” toistuvasti.
MIksi niiden pitäisi olla samassa paikassa? Jotenkin te nyt olette jumiutuneet ajatukseen, että lisätilojen pitäisi olla koulun kyljessä. Itsekin olen käynyt ammattikorkeakoulua ensin alkuperäisesssä paikassa ja sitten vain siirryttiin puoleksi vuodeksi parin kilometrin päähän, kun koulu meni remonttiin. Ei siellä alkuperäisessä paikassa ollut mitään tarvetta rampata sen remontin aikana. Saman remontin yhteydessä myös eri alojen yksiköt siirrettiin eri paikkoihin, mutta sekään ei vaikuttanut millään tavalla, kun ei ollut mitään asiaa niihin toisiin yksiköihin.
Tosissasiko vertaat aikuisia korkeakouluopiskelijoita peruskouluikäisiin? Aikuiset hoitavat koulumatkansa itse, mutta peruskouluikäisten koulumatkoja määrää laki, ja kun tietty kilometrimäärä ylittyy, on kunnan järjestettävä kuljetus. Aika kalliiksi tulee ajeluttaa taksilla sellaisia koululaisia, jotka normaalisti kulkevat kouluun itse, mutta pari kilometriä kauemmas väistötilaan pitää päästä koulukyydillä.
Niin? Eli mikä oikeastaan oli ongelmasi? Jos lapsille koulumatkat joka tapauksessa aikuiset järjestävät, eivätköhän he järjestä sen myös tässä tapauksessa? Eli lapsen tai vanhemman ongelma oli mikä?
Ja miten teillä siis onnistuu tilanne, jossa esimerkiksi homeongelman tai remontin takia koulua käydään jossain muualla? Miten tämä tilanne eroaa nyt siitä paitsi siten, että päätöksiä pitää tehdä nopeammalla aikataululla? Yläastelaisilla on myös esim tet-viikot, jolloin eivät käy koululla, vaan jossain ihan muualla. Nostatteko niistäkin tällaisen metelin, kun elämä menee niin pahasti sekaisin? Tai leirikoulu? miten ihmeessä lapset voivat opiskella, jos ei ole sitä luokkahuonetta ja niinä päivinä ei kuljeta sitä normaalia koulumatkaa?
Nyt on poikkeustilanne. Pitää olla turvavälit, käsiä pestä koko ajan, korkeintaan 10 henkeä samassa tilassa. Yläkoululaisten tet peruttiin.
Mihinköhän tämä nyt liittyi? Eikö ole sanomattakin selvää, että kouluun palaaminen ei liity tuohon 10 hengen rajoitukseen millään tavalla,koska harvassa luokassa on vain 10 oppilasta. Yläkoululaisten tetin peruminenkaan ei liity asiaan millään tavalla. Se oli vain vertaus, kun tässä nyt mammat ovat kauhuissaan, jos parin viikon ajan lapsi ei olekaan siellä omassa koulussa vaan hoitaa koulutyönsä jossain muualla.
Kyllä se 10 oppilaan ryhmä liittyy sikäli että se on se määeä jota muissa maissa on.
Ja Suomen viranomaiset vetosivat siihen että muuallakin on palattu kähiopetukseen.
Lähiopetukset eivät ole vertailukelpoisis jos niiden olosuhteet eivät ole sananlaiset.
Et kai tosissasi väitä, että niissä maissa, joissa on palattu lähiopetukseen, opetusryhmissä on alle 10 oppilasta? :D
Väitän. Niissä on myös oppilauden välillä turvavälit, turvalliset erityiskuljetukset ja ikäraja. Ei yläkoululaisia.
Voitko vielä kertoa, missä näin on tehty? Aika hurjalta kuulostaa, että yhtäkkiä on palkattu tuplamäärä opettajia, että saadaan ryhmät noin pieniksi. Mistä opettajia yhtäkkiä on edes saatu noin paljon?
Ei ole palkattu tuplqmäärää opettajia.
A) sinne on palanneet max 11-vuotiaat eli siellä on ne yläkoulunkin opet sitten käytettävissä
B) lähiopetukseen on palannut hyvin pieni prosentti noista pienistäkääb, olikohan Uudessa-Seelannissa prosentti palannut
No mistä ihmeestä tämä vertaus sitten edes tuli, jos nyt puhutaankin maista, joissa kaikki eivät ole edes palanneet kokonaan lähiopetukseen.
On ne maat palanneet.
Vanhemmat vaan ei ole laittaneet niitä lapsiaan sinne.
Höpsis, Tanskassa suurin osa 1-3-luokkalaisista on palannut kouluun.
Höpsis. Eipä ollut aluksi.
Ja se on eri asia kuin Suomen 1-9-luokkalaiset.
Alue: Aihe vapaa
Voitko vielä kertoa, missä näin on tehty? Aika hurjalta kuulostaa, että yhtäkkiä on palkattu tuplamäärä opettajia, että saadaan ryhmät noin pieniksi. Mistä opettajia yhtäkkiä on edes saatu noin paljon?