Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi kouluista ei ole nyt kuulunut mitään kun päätettiin ne avata 14.5 alkaen
02.05.2020 |
Kun koulut meni kiinni wilma lauloi non stoppina
Kommentit (226)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö kukaan oikeasti kertonut hallitukselle, että a) kouluissa ei ole ylimääräisiä tiloja, b) yläkouluissa on aineopetus, c) julkisissa kulkuneuvoissa ja koulukyydeissä on mahdoton noudattaa turvavälejä ja omassa pienryhmässä oleskelua? Sinänsä ei ollut yllätys, ettei opetusministerikään ole tehtäviensä tasalla.
Etkö kuunnellut Lin puhetta. Hän ihan selkeästi sanoin, että mahdollisuuksien mukaan otetaan käyttöön muita tiloja opetuskäyttöön. Hän sanoi myös, että ajallinen porrastaminen on mahdollista. Julkisten kulkuneuvojen käyttöä en tässä kohtaa ymmärrä. Miten paljon koululaiset sitten kulkevat julkisilla koulumatkoja? Eikö suurin osa kuitenkin asu lähellä koulua tai ovat järjestetyn koulukyydityksen piirissä, esim koulutaksi?
Olet yhtä pihalla todellisuudesta kuin Li.
Mitä ne muut tilat ovat? Vessoja?
Miyen porrastat opetuksen ajallisesti yläkoulussa? Päivävuoroon ja yövuoroon?
Suurin osa viimeistään yläkoululaisista kulkee matkat julkisilla.
Mitä ne muut tilat ovat? Toisessa ketjussa jo kerroin muutaman esimerkin. Yliopistoja, ammattikorkeakouluja, aikuiskoulutuskeskuksia, kirjastoja, urheiluhalleja, kaupungintaloja jne. Miksi porukka kuvittelee, että ne lisätilat tulisivat siihen kouluun? Itse olen ollut omalla koulutaipaleellani evakossa esim kirjastossa, kansanopiston tiloissa, hotellin neuvottelutiloissa, erään yrityksen toimistotiloissa ja seurakuntatalolla.
Jos kunta/kaupunki on niin iso, että niistä löytyy mainitsemiasi tiloja, on myös todella paljon peruskoululaisia sijoitettavana näihin tiloihin. Eikä yläkoulun jakaminen useisiin toimipisteisiin ole käytännössä mahdollista, koska osa opetusajasta menisi joko opettajien tai oppilaiden siirtymiseen paikasta toiseen. Voisiko nyt vaan myöntää, että tässä mentiin perse edellä puuhun?
Miten niin? Puolethan jää joka tapauksessa sinne koululle ja myös se ajallinen porrastus on myös käytössä. Kai tiedät, että tällä hetkellä on tosi paljon esimerkiksi toiseen ja korkeamman asteen kouluja tyhjillään ja myös niitä hotelleja, kaupungintaloja, urheilutiloja jne. Jos on paljon oppilaita, on myös paljon näitä tiloja. Siirtymien osalta en näe mitään ongelmaa. Eihän sen yhden luokan tarvitse mennä kuin sinne yhteen paikkaan. Joka tapauksessahan idea oli se, että yksi opettaja on koko ajan saman ryhmän kanssa. Mistä tulee oletus, että jos esim seiskaluokkalaiset jäävät omaan kouluun, kasiluokkalaiset siirtyvät lukiolle ja ysiluokkalaiset aikuiskoulutuskeskukseen, yhtäkkiä nämä kaikki luokka-asteet seilaisivat näiden kaikkien paikkojen väliä monta kertaa päivässä? Ja jos eri opettajat kuitenkin siirtyvät eri luokkien välillä, nekin voidaan suunnitella siten, että samat opettajat ovat yhtenä päivänä siellä yhdessä paikassa eivätkä seilaa saman päivän aikana monessa paikassa.
Etkö sinä hyvänen aika ymmärrä, että vaikka on paljon tyhjiä oppilaitoksia, on myös _paljon_ peruskoululaisia joille tarvitaan hajautettua tilaa. Lasten kuskaaminen eri kaupunginosiin on kallista, julkisilla toteutettuna se lisää matkustajamääriä merkittävästi. Yläkoulussa yksi opettaja ei voi olla koko aikaa saman ryhmän kanssa, kun ei se mene niin että joku luokka opiskelee kaksi viikkoa pelkkää fysiikkaa, joku pelkkää englantia ja joku kuvista.
Totuus on se, ettei käytännön asioille uhrattu ajatustakaan, eikä oltu kiinnostuneita myöskään opetuksen asiantuntijoiden näkemyksistä.
Etkö itse ymmärrä, miten paljon julkisia tiloja on nyt tyhjillään. Jos pelkästään toisen asteen kouluja on yhtä paljon kuin yläastelaisia, niistähän saa jo puolet enemmän tilaa käyttöön. Sen lisäksi korkeakoulut, urheiluhallit, kaupungintalot, kirjastot, seurakuntakeskukset, kansalaisopistot ja muut julkiset tilat, niihin kun laitetaan puolet ala-astelaisista, sehän riittää. Eihän niitä kaikkia koululaisia edes laiteta mihinkään vaan yli puolet jää kuitenkin sinne omaan kouluun. En minä nyt väitäkään, että ne tilat ihan helposti löytyisi, mutta ei se nyt ihan mahdottomuuskaan ole.
Jos kaupunginosassa on oma koulu, sieltä ihan varmasti löytyy jokin muukin tila, jota voi väliaikaisesti käyttää. Ei kaikkien ole tarkoituskaan lähteä juuri sinne mainitsemalleni kaupungin ainoalle yliopistolle. Naapurikaupungissa siirrettiin ammattikorkeakoululaisetkin entiseen Citymarkettiin remontin ajaksi. Eihän niiden tilojen tarvitse olla koulukäyttöön suunniteltu. Kuulostaa kyllä erikoiselta, jos jossain on kokonainen kaupunginosa, jossa on koulu ääriään myöten täynnä lapsia, mutta alueella ei ole yhtäkään liikuntahallia, kirjastoa, harrastustiloja, luentosaleja, toimistotilaa, hotellia, elokuvateatteria tai vaikka ABC-liikennemyymälää.
Joka ikisestä yksityisomistuksessa olevasta tilasta pitää maksaa vuokraa. Eikä tyhjä tila tarkoita sitä, että se sopisi automaattisesti opetustilaksi. Miten tämä ei mene jakeluun?
Mä keksin oman lapseni koulun ympäristöstä kymmenkunta kunnan tai seurakunnan tilaa, jotka ovat nyt tyhjillään. Ja hei, kysymys on kahdesta viikosta. Jotkut koululaiset telttailevatkin sen aikaa ihan vapaaehtoisesti.
Meidän kaupunginosassa Helsingissä on yksi seurakunnan tila. Se on jo päiväkodin käytössä. Seuraavassa kaupunginosassa on pienehkö kirjasto ja vielä isompi alakoulu kuin meillä. Sitä seuraavassa on alakoulu ja kolmen alueen yläkoulu, sekä kirkko ja seurakuntatalo. Ei täällä ole tyhjiä marketteja tai hotelleja kouluiksi.
Mitä ihmeitä ovat nämä kaupunginosat, joissa ei ole edes sitä abc-ravintolaa tai liikuntahallia, keilahallia, uimahallia, kuntosalia, lounasravintolaa tai yhtään mitään paikkaa, johon mahtuisi kokonainen koululuokka. Meillä on surkea kivikautinen uimahalli, kunnan olematon kuntosali, pieni kirjasto ja todella pieni elokuvateatteri ja voisin kuvitella, että jokaisessa näissä onnistuisi kouluopetuksen järjestäminen. Ja minä luulin asuvani peräkylässä, missä ei ole yhtään mitään, mutta näköjään helsingistäkin löytyy vielä pahempia peräloukkoja kuin tämä.
Miten kirjastossa pystyisi opiskelemaan? Siellä hyllyrivien välissäkö oppilaat seisoskelevat tai istuvat lattialla? Ei siellä mitään lukusaleja ole. Entä uimahalli, altaaseenko mennään? Vai pukuhuoneisiin? Elokuvateatteria ei tod ole joka kunnassa, ja muut tilat ovat yritystoiminnassa. Mistä ajattelit rahat ottaa noiden tilojen vuokraamiseen? Pointtina on se, että oppilaat ovat eri tiloissa, joten ei auta, jos luokka mahtuu ABC:lle, kun he ovat siellä samassa tilassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö kukaan oikeasti kertonut hallitukselle, että a) kouluissa ei ole ylimääräisiä tiloja, b) yläkouluissa on aineopetus, c) julkisissa kulkuneuvoissa ja koulukyydeissä on mahdoton noudattaa turvavälejä ja omassa pienryhmässä oleskelua? Sinänsä ei ollut yllätys, ettei opetusministerikään ole tehtäviensä tasalla.
Etkö kuunnellut Lin puhetta. Hän ihan selkeästi sanoin, että mahdollisuuksien mukaan otetaan käyttöön muita tiloja opetuskäyttöön. Hän sanoi myös, että ajallinen porrastaminen on mahdollista. Julkisten kulkuneuvojen käyttöä en tässä kohtaa ymmärrä. Miten paljon koululaiset sitten kulkevat julkisilla koulumatkoja? Eikö suurin osa kuitenkin asu lähellä koulua tai ovat järjestetyn koulukyydityksen piirissä, esim koulutaksi?
Olet yhtä pihalla todellisuudesta kuin Li.
Mitä ne muut tilat ovat? Vessoja?
Miyen porrastat opetuksen ajallisesti yläkoulussa? Päivävuoroon ja yövuoroon?
Suurin osa viimeistään yläkoululaisista kulkee matkat julkisilla.
Mitä ne muut tilat ovat? Toisessa ketjussa jo kerroin muutaman esimerkin. Yliopistoja, ammattikorkeakouluja, aikuiskoulutuskeskuksia, kirjastoja, urheiluhalleja, kaupungintaloja jne. Miksi porukka kuvittelee, että ne lisätilat tulisivat siihen kouluun? Itse olen ollut omalla koulutaipaleellani evakossa esim kirjastossa, kansanopiston tiloissa, hotellin neuvottelutiloissa, erään yrityksen toimistotiloissa ja seurakuntatalolla.
Jos kunta/kaupunki on niin iso, että niistä löytyy mainitsemiasi tiloja, on myös todella paljon peruskoululaisia sijoitettavana näihin tiloihin. Eikä yläkoulun jakaminen useisiin toimipisteisiin ole käytännössä mahdollista, koska osa opetusajasta menisi joko opettajien tai oppilaiden siirtymiseen paikasta toiseen. Voisiko nyt vaan myöntää, että tässä mentiin perse edellä puuhun?
Miten niin? Puolethan jää joka tapauksessa sinne koululle ja myös se ajallinen porrastus on myös käytössä. Kai tiedät, että tällä hetkellä on tosi paljon esimerkiksi toiseen ja korkeamman asteen kouluja tyhjillään ja myös niitä hotelleja, kaupungintaloja, urheilutiloja jne. Jos on paljon oppilaita, on myös paljon näitä tiloja. Siirtymien osalta en näe mitään ongelmaa. Eihän sen yhden luokan tarvitse mennä kuin sinne yhteen paikkaan. Joka tapauksessahan idea oli se, että yksi opettaja on koko ajan saman ryhmän kanssa. Mistä tulee oletus, että jos esim seiskaluokkalaiset jäävät omaan kouluun, kasiluokkalaiset siirtyvät lukiolle ja ysiluokkalaiset aikuiskoulutuskeskukseen, yhtäkkiä nämä kaikki luokka-asteet seilaisivat näiden kaikkien paikkojen väliä monta kertaa päivässä? Ja jos eri opettajat kuitenkin siirtyvät eri luokkien välillä, nekin voidaan suunnitella siten, että samat opettajat ovat yhtenä päivänä siellä yhdessä paikassa eivätkä seilaa saman päivän aikana monessa paikassa.
Etkö sinä hyvänen aika ymmärrä, että vaikka on paljon tyhjiä oppilaitoksia, on myös _paljon_ peruskoululaisia joille tarvitaan hajautettua tilaa. Lasten kuskaaminen eri kaupunginosiin on kallista, julkisilla toteutettuna se lisää matkustajamääriä merkittävästi. Yläkoulussa yksi opettaja ei voi olla koko aikaa saman ryhmän kanssa, kun ei se mene niin että joku luokka opiskelee kaksi viikkoa pelkkää fysiikkaa, joku pelkkää englantia ja joku kuvista.
Totuus on se, ettei käytännön asioille uhrattu ajatustakaan, eikä oltu kiinnostuneita myöskään opetuksen asiantuntijoiden näkemyksistä.
Etkö itse ymmärrä, miten paljon julkisia tiloja on nyt tyhjillään. Jos pelkästään toisen asteen kouluja on yhtä paljon kuin yläastelaisia, niistähän saa jo puolet enemmän tilaa käyttöön. Sen lisäksi korkeakoulut, urheiluhallit, kaupungintalot, kirjastot, seurakuntakeskukset, kansalaisopistot ja muut julkiset tilat, niihin kun laitetaan puolet ala-astelaisista, sehän riittää. Eihän niitä kaikkia koululaisia edes laiteta mihinkään vaan yli puolet jää kuitenkin sinne omaan kouluun. En minä nyt väitäkään, että ne tilat ihan helposti löytyisi, mutta ei se nyt ihan mahdottomuuskaan ole.
Jos kaupunginosassa on oma koulu, sieltä ihan varmasti löytyy jokin muukin tila, jota voi väliaikaisesti käyttää. Ei kaikkien ole tarkoituskaan lähteä juuri sinne mainitsemalleni kaupungin ainoalle yliopistolle. Naapurikaupungissa siirrettiin ammattikorkeakoululaisetkin entiseen Citymarkettiin remontin ajaksi. Eihän niiden tilojen tarvitse olla koulukäyttöön suunniteltu. Kuulostaa kyllä erikoiselta, jos jossain on kokonainen kaupunginosa, jossa on koulu ääriään myöten täynnä lapsia, mutta alueella ei ole yhtäkään liikuntahallia, kirjastoa, harrastustiloja, luentosaleja, toimistotilaa, hotellia, elokuvateatteria tai vaikka ABC-liikennemyymälää.
Joka ikisestä yksityisomistuksessa olevasta tilasta pitää maksaa vuokraa. Eikä tyhjä tila tarkoita sitä, että se sopisi automaattisesti opetustilaksi. Miten tämä ei mene jakeluun?
Mä keksin oman lapseni koulun ympäristöstä kymmenkunta kunnan tai seurakunnan tilaa, jotka ovat nyt tyhjillään. Ja hei, kysymys on kahdesta viikosta. Jotkut koululaiset telttailevatkin sen aikaa ihan vapaaehtoisesti.
Meidän kaupunginosassa Helsingissä on yksi seurakunnan tila. Se on jo päiväkodin käytössä. Seuraavassa kaupunginosassa on pienehkö kirjasto ja vielä isompi alakoulu kuin meillä. Sitä seuraavassa on alakoulu ja kolmen alueen yläkoulu, sekä kirkko ja seurakuntatalo. Ei täällä ole tyhjiä marketteja tai hotelleja kouluiksi.
Mitä ihmeitä ovat nämä kaupunginosat, joissa ei ole edes sitä abc-ravintolaa tai liikuntahallia, keilahallia, uimahallia, kuntosalia, lounasravintolaa tai yhtään mitään paikkaa, johon mahtuisi kokonainen koululuokka. Meillä on surkea kivikautinen uimahalli, kunnan olematon kuntosali, pieni kirjasto ja todella pieni elokuvateatteri ja voisin kuvitella, että jokaisessa näissä onnistuisi kouluopetuksen järjestäminen. Ja minä luulin asuvani peräkylässä, missä ei ole yhtään mitään, mutta näköjään helsingistäkin löytyy vielä pahempia peräloukkoja kuin tämä.
Ihanko oikeasti pidätte tällaista järjestelyä hyvänä kun kyse on kahdesta viikosta. En tiennyt että näin älyvapaita ihmisiä on edes olemassa. 🤣
Minä en ole missään sanonut, että tämä olisi hyvä järjestely. Sanon vain, että ei ole ollenkaan mahdoton. Samaahan sanottiin etäopetuksesta, että miten se muka onnistuu. Eihän kukaan sitäkään ihanteellisena opetusmuotona pitänyt, mutta silti palsta täyttyi mammoista, jotka parkuivat, miten tämä nyt on laadukasta opetusta ja miksi näin tehdään. Ei tätä järjestelyä tehdä nyt siksi, että se olis oppimisen ja käytännön kannalta hyvä, vaan sen takia, että meillä on virus ja kuitenkin ne lapset olisi hyvä saada vielä jonkinlaisen lähiopetuksen piiriin.
Opettajat ovat olleet kovilla joutuessaan nopealla aikataululla muuttamaan kaikki käytännöt etäopetukseksi kesken lukukauden. Nyt pitäisi kahden viikon takia keksiä uusia käytäntöjä, vaikka jokainen tietää, että toukokuun lopun kahdessa viimeisessä viikossa ei oppilaiden osaamisen suhteen normaalioloissakaan paljoa tapahdu. Valtiovallalta toivoisi jonkinlaista realismia.
Vierailija kirjoitti:
En laita omaa alaluokkalaista lastani kouluun, mutta yläasteelaista en laittaisi missään nimessä. Veikkaanpa ettei koteihin tätä kerrota vaan iloisesti vain laitetaan Wilma-viesti, että on kiva, että koulut alkaa. Rehtorit oli kyllä oikeasti ehdottomasti tätä vastaan.
Meidän koulun vanhemmista osa on iloisia siitä, että lapset pääsevät kouluun. Veikkaanpa että näissä perheissä ei pahemmin olla tartunnoilta koitettu suojautua. Näiden sekaan pitäisi se oma lapsi sitten laittaa. Ottakaa huomioon, että osa nuorista on myös rajoitusten aikaan pyörineet kaupungeilla ja kaveriporukoissa kielloista huolimatta. Mitäpä luulette käyvän kun nämä tyrkätään nyt samaan tilaan kaikkien muiden kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö kukaan oikeasti kertonut hallitukselle, että a) kouluissa ei ole ylimääräisiä tiloja, b) yläkouluissa on aineopetus, c) julkisissa kulkuneuvoissa ja koulukyydeissä on mahdoton noudattaa turvavälejä ja omassa pienryhmässä oleskelua? Sinänsä ei ollut yllätys, ettei opetusministerikään ole tehtäviensä tasalla.
Etkö kuunnellut Lin puhetta. Hän ihan selkeästi sanoin, että mahdollisuuksien mukaan otetaan käyttöön muita tiloja opetuskäyttöön. Hän sanoi myös, että ajallinen porrastaminen on mahdollista. Julkisten kulkuneuvojen käyttöä en tässä kohtaa ymmärrä. Miten paljon koululaiset sitten kulkevat julkisilla koulumatkoja? Eikö suurin osa kuitenkin asu lähellä koulua tai ovat järjestetyn koulukyydityksen piirissä, esim koulutaksi?
Olet yhtä pihalla todellisuudesta kuin Li.
Mitä ne muut tilat ovat? Vessoja?
Miyen porrastat opetuksen ajallisesti yläkoulussa? Päivävuoroon ja yövuoroon?
Suurin osa viimeistään yläkoululaisista kulkee matkat julkisilla.
Mitä ne muut tilat ovat? Toisessa ketjussa jo kerroin muutaman esimerkin. Yliopistoja, ammattikorkeakouluja, aikuiskoulutuskeskuksia, kirjastoja, urheiluhalleja, kaupungintaloja jne. Miksi porukka kuvittelee, että ne lisätilat tulisivat siihen kouluun? Itse olen ollut omalla koulutaipaleellani evakossa esim kirjastossa, kansanopiston tiloissa, hotellin neuvottelutiloissa, erään yrityksen toimistotiloissa ja seurakuntatalolla.
Jos kunta/kaupunki on niin iso, että niistä löytyy mainitsemiasi tiloja, on myös todella paljon peruskoululaisia sijoitettavana näihin tiloihin. Eikä yläkoulun jakaminen useisiin toimipisteisiin ole käytännössä mahdollista, koska osa opetusajasta menisi joko opettajien tai oppilaiden siirtymiseen paikasta toiseen. Voisiko nyt vaan myöntää, että tässä mentiin perse edellä puuhun?
Miten niin? Puolethan jää joka tapauksessa sinne koululle ja myös se ajallinen porrastus on myös käytössä. Kai tiedät, että tällä hetkellä on tosi paljon esimerkiksi toiseen ja korkeamman asteen kouluja tyhjillään ja myös niitä hotelleja, kaupungintaloja, urheilutiloja jne. Jos on paljon oppilaita, on myös paljon näitä tiloja. Siirtymien osalta en näe mitään ongelmaa. Eihän sen yhden luokan tarvitse mennä kuin sinne yhteen paikkaan. Joka tapauksessahan idea oli se, että yksi opettaja on koko ajan saman ryhmän kanssa. Mistä tulee oletus, että jos esim seiskaluokkalaiset jäävät omaan kouluun, kasiluokkalaiset siirtyvät lukiolle ja ysiluokkalaiset aikuiskoulutuskeskukseen, yhtäkkiä nämä kaikki luokka-asteet seilaisivat näiden kaikkien paikkojen väliä monta kertaa päivässä? Ja jos eri opettajat kuitenkin siirtyvät eri luokkien välillä, nekin voidaan suunnitella siten, että samat opettajat ovat yhtenä päivänä siellä yhdessä paikassa eivätkä seilaa saman päivän aikana monessa paikassa.
Etkö sinä hyvänen aika ymmärrä, että vaikka on paljon tyhjiä oppilaitoksia, on myös _paljon_ peruskoululaisia joille tarvitaan hajautettua tilaa. Lasten kuskaaminen eri kaupunginosiin on kallista, julkisilla toteutettuna se lisää matkustajamääriä merkittävästi. Yläkoulussa yksi opettaja ei voi olla koko aikaa saman ryhmän kanssa, kun ei se mene niin että joku luokka opiskelee kaksi viikkoa pelkkää fysiikkaa, joku pelkkää englantia ja joku kuvista.
Totuus on se, ettei käytännön asioille uhrattu ajatustakaan, eikä oltu kiinnostuneita myöskään opetuksen asiantuntijoiden näkemyksistä.
Etkö itse ymmärrä, miten paljon julkisia tiloja on nyt tyhjillään. Jos pelkästään toisen asteen kouluja on yhtä paljon kuin yläastelaisia, niistähän saa jo puolet enemmän tilaa käyttöön. Sen lisäksi korkeakoulut, urheiluhallit, kaupungintalot, kirjastot, seurakuntakeskukset, kansalaisopistot ja muut julkiset tilat, niihin kun laitetaan puolet ala-astelaisista, sehän riittää. Eihän niitä kaikkia koululaisia edes laiteta mihinkään vaan yli puolet jää kuitenkin sinne omaan kouluun. En minä nyt väitäkään, että ne tilat ihan helposti löytyisi, mutta ei se nyt ihan mahdottomuuskaan ole.
Jos kaupunginosassa on oma koulu, sieltä ihan varmasti löytyy jokin muukin tila, jota voi väliaikaisesti käyttää. Ei kaikkien ole tarkoituskaan lähteä juuri sinne mainitsemalleni kaupungin ainoalle yliopistolle. Naapurikaupungissa siirrettiin ammattikorkeakoululaisetkin entiseen Citymarkettiin remontin ajaksi. Eihän niiden tilojen tarvitse olla koulukäyttöön suunniteltu. Kuulostaa kyllä erikoiselta, jos jossain on kokonainen kaupunginosa, jossa on koulu ääriään myöten täynnä lapsia, mutta alueella ei ole yhtäkään liikuntahallia, kirjastoa, harrastustiloja, luentosaleja, toimistotilaa, hotellia, elokuvateatteria tai vaikka ABC-liikennemyymälää.
Joka ikisestä yksityisomistuksessa olevasta tilasta pitää maksaa vuokraa. Eikä tyhjä tila tarkoita sitä, että se sopisi automaattisesti opetustilaksi. Miten tämä ei mene jakeluun?
Mä keksin oman lapseni koulun ympäristöstä kymmenkunta kunnan tai seurakunnan tilaa, jotka ovat nyt tyhjillään. Ja hei, kysymys on kahdesta viikosta. Jotkut koululaiset telttailevatkin sen aikaa ihan vapaaehtoisesti.
Meidän kaupunginosassa Helsingissä on yksi seurakunnan tila. Se on jo päiväkodin käytössä. Seuraavassa kaupunginosassa on pienehkö kirjasto ja vielä isompi alakoulu kuin meillä. Sitä seuraavassa on alakoulu ja kolmen alueen yläkoulu, sekä kirkko ja seurakuntatalo. Ei täällä ole tyhjiä marketteja tai hotelleja kouluiksi.
Mitä ihmeitä ovat nämä kaupunginosat, joissa ei ole edes sitä abc-ravintolaa tai liikuntahallia, keilahallia, uimahallia, kuntosalia, lounasravintolaa tai yhtään mitään paikkaa, johon mahtuisi kokonainen koululuokka. Meillä on surkea kivikautinen uimahalli, kunnan olematon kuntosali, pieni kirjasto ja todella pieni elokuvateatteri ja voisin kuvitella, että jokaisessa näissä onnistuisi kouluopetuksen järjestäminen. Ja minä luulin asuvani peräkylässä, missä ei ole yhtään mitään, mutta näköjään helsingistäkin löytyy vielä pahempia peräloukkoja kuin tämä.
Ihanko oikeasti pidätte tällaista järjestelyä hyvänä kun kyse on kahdesta viikosta. En tiennyt että näin älyvapaita ihmisiä on edes olemassa. 🤣
Minä en ole missään sanonut, että tämä olisi hyvä järjestely. Sanon vain, että ei ole ollenkaan mahdoton. Samaahan sanottiin etäopetuksesta, että miten se muka onnistuu. Eihän kukaan sitäkään ihanteellisena opetusmuotona pitänyt, mutta silti palsta täyttyi mammoista, jotka parkuivat, miten tämä nyt on laadukasta opetusta ja miksi näin tehdään. Ei tätä järjestelyä tehdä nyt siksi, että se olis oppimisen ja käytännön kannalta hyvä, vaan sen takia, että meillä on virus ja kuitenkin ne lapset olisi hyvä saada vielä jonkinlaisen lähiopetuksen piiriin.
Miksi lapset olisi kahdeksi viikoksi "hyvä saada vielä jonkinlaisen lähiopetuksen piiriin"? Järjestelyistä on enemmän haittaa kuin hyötyä. Ennemmin mentäisiin loppuun sillä tavalla minkä opettajat jo kerkesivät omaksua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö kukaan oikeasti kertonut hallitukselle, että a) kouluissa ei ole ylimääräisiä tiloja, b) yläkouluissa on aineopetus, c) julkisissa kulkuneuvoissa ja koulukyydeissä on mahdoton noudattaa turvavälejä ja omassa pienryhmässä oleskelua? Sinänsä ei ollut yllätys, ettei opetusministerikään ole tehtäviensä tasalla.
Etkö kuunnellut Lin puhetta. Hän ihan selkeästi sanoin, että mahdollisuuksien mukaan otetaan käyttöön muita tiloja opetuskäyttöön. Hän sanoi myös, että ajallinen porrastaminen on mahdollista. Julkisten kulkuneuvojen käyttöä en tässä kohtaa ymmärrä. Miten paljon koululaiset sitten kulkevat julkisilla koulumatkoja? Eikö suurin osa kuitenkin asu lähellä koulua tai ovat järjestetyn koulukyydityksen piirissä, esim koulutaksi?
Olet yhtä pihalla todellisuudesta kuin Li.
Mitä ne muut tilat ovat? Vessoja?
Miyen porrastat opetuksen ajallisesti yläkoulussa? Päivävuoroon ja yövuoroon?
Suurin osa viimeistään yläkoululaisista kulkee matkat julkisilla.
Mitä ne muut tilat ovat? Toisessa ketjussa jo kerroin muutaman esimerkin. Yliopistoja, ammattikorkeakouluja, aikuiskoulutuskeskuksia, kirjastoja, urheiluhalleja, kaupungintaloja jne. Miksi porukka kuvittelee, että ne lisätilat tulisivat siihen kouluun? Itse olen ollut omalla koulutaipaleellani evakossa esim kirjastossa, kansanopiston tiloissa, hotellin neuvottelutiloissa, erään yrityksen toimistotiloissa ja seurakuntatalolla.
Jos kunta/kaupunki on niin iso, että niistä löytyy mainitsemiasi tiloja, on myös todella paljon peruskoululaisia sijoitettavana näihin tiloihin. Eikä yläkoulun jakaminen useisiin toimipisteisiin ole käytännössä mahdollista, koska osa opetusajasta menisi joko opettajien tai oppilaiden siirtymiseen paikasta toiseen. Voisiko nyt vaan myöntää, että tässä mentiin perse edellä puuhun?
Miten niin? Puolethan jää joka tapauksessa sinne koululle ja myös se ajallinen porrastus on myös käytössä. Kai tiedät, että tällä hetkellä on tosi paljon esimerkiksi toiseen ja korkeamman asteen kouluja tyhjillään ja myös niitä hotelleja, kaupungintaloja, urheilutiloja jne. Jos on paljon oppilaita, on myös paljon näitä tiloja. Siirtymien osalta en näe mitään ongelmaa. Eihän sen yhden luokan tarvitse mennä kuin sinne yhteen paikkaan. Joka tapauksessahan idea oli se, että yksi opettaja on koko ajan saman ryhmän kanssa. Mistä tulee oletus, että jos esim seiskaluokkalaiset jäävät omaan kouluun, kasiluokkalaiset siirtyvät lukiolle ja ysiluokkalaiset aikuiskoulutuskeskukseen, yhtäkkiä nämä kaikki luokka-asteet seilaisivat näiden kaikkien paikkojen väliä monta kertaa päivässä? Ja jos eri opettajat kuitenkin siirtyvät eri luokkien välillä, nekin voidaan suunnitella siten, että samat opettajat ovat yhtenä päivänä siellä yhdessä paikassa eivätkä seilaa saman päivän aikana monessa paikassa.
Etkö sinä hyvänen aika ymmärrä, että vaikka on paljon tyhjiä oppilaitoksia, on myös _paljon_ peruskoululaisia joille tarvitaan hajautettua tilaa. Lasten kuskaaminen eri kaupunginosiin on kallista, julkisilla toteutettuna se lisää matkustajamääriä merkittävästi. Yläkoulussa yksi opettaja ei voi olla koko aikaa saman ryhmän kanssa, kun ei se mene niin että joku luokka opiskelee kaksi viikkoa pelkkää fysiikkaa, joku pelkkää englantia ja joku kuvista.
Totuus on se, ettei käytännön asioille uhrattu ajatustakaan, eikä oltu kiinnostuneita myöskään opetuksen asiantuntijoiden näkemyksistä.
Etkö itse ymmärrä, miten paljon julkisia tiloja on nyt tyhjillään. Jos pelkästään toisen asteen kouluja on yhtä paljon kuin yläastelaisia, niistähän saa jo puolet enemmän tilaa käyttöön. Sen lisäksi korkeakoulut, urheiluhallit, kaupungintalot, kirjastot, seurakuntakeskukset, kansalaisopistot ja muut julkiset tilat, niihin kun laitetaan puolet ala-astelaisista, sehän riittää. Eihän niitä kaikkia koululaisia edes laiteta mihinkään vaan yli puolet jää kuitenkin sinne omaan kouluun. En minä nyt väitäkään, että ne tilat ihan helposti löytyisi, mutta ei se nyt ihan mahdottomuuskaan ole.
Jos kaupunginosassa on oma koulu, sieltä ihan varmasti löytyy jokin muukin tila, jota voi väliaikaisesti käyttää. Ei kaikkien ole tarkoituskaan lähteä juuri sinne mainitsemalleni kaupungin ainoalle yliopistolle. Naapurikaupungissa siirrettiin ammattikorkeakoululaisetkin entiseen Citymarkettiin remontin ajaksi. Eihän niiden tilojen tarvitse olla koulukäyttöön suunniteltu. Kuulostaa kyllä erikoiselta, jos jossain on kokonainen kaupunginosa, jossa on koulu ääriään myöten täynnä lapsia, mutta alueella ei ole yhtäkään liikuntahallia, kirjastoa, harrastustiloja, luentosaleja, toimistotilaa, hotellia, elokuvateatteria tai vaikka ABC-liikennemyymälää.
Joka ikisestä yksityisomistuksessa olevasta tilasta pitää maksaa vuokraa. Eikä tyhjä tila tarkoita sitä, että se sopisi automaattisesti opetustilaksi. Miten tämä ei mene jakeluun?
Mä keksin oman lapseni koulun ympäristöstä kymmenkunta kunnan tai seurakunnan tilaa, jotka ovat nyt tyhjillään. Ja hei, kysymys on kahdesta viikosta. Jotkut koululaiset telttailevatkin sen aikaa ihan vapaaehtoisesti.
Meidän kaupunginosassa Helsingissä on yksi seurakunnan tila. Se on jo päiväkodin käytössä. Seuraavassa kaupunginosassa on pienehkö kirjasto ja vielä isompi alakoulu kuin meillä. Sitä seuraavassa on alakoulu ja kolmen alueen yläkoulu, sekä kirkko ja seurakuntatalo. Ei täällä ole tyhjiä marketteja tai hotelleja kouluiksi.
Mitä ihmeitä ovat nämä kaupunginosat, joissa ei ole edes sitä abc-ravintolaa tai liikuntahallia, keilahallia, uimahallia, kuntosalia, lounasravintolaa tai yhtään mitään paikkaa, johon mahtuisi kokonainen koululuokka. Meillä on surkea kivikautinen uimahalli, kunnan olematon kuntosali, pieni kirjasto ja todella pieni elokuvateatteri ja voisin kuvitella, että jokaisessa näissä onnistuisi kouluopetuksen järjestäminen. Ja minä luulin asuvani peräkylässä, missä ei ole yhtään mitään, mutta näköjään helsingistäkin löytyy vielä pahempia peräloukkoja kuin tämä.
Ne on kaupunginosia. Voidaan kutsua myös nukkumalähiöiksi, jos tulet siitä tiedosta tyytyväisemmäksi. Ei niissä ole laajoja palveluita, päiväkodit, koulut ja ruokakauppa yleensä.
Onneksi toimin itse korkeakoulussa. Ei ole tarvetta miettiä tällaisia kahden viikon hölmöilyjä. Riittää, että on kesken lukukauden tehnyt paljon ylimääräistä työtä lähiopetuksen muuttamisessa kokonaan etämuotoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö kukaan oikeasti kertonut hallitukselle, että a) kouluissa ei ole ylimääräisiä tiloja, b) yläkouluissa on aineopetus, c) julkisissa kulkuneuvoissa ja koulukyydeissä on mahdoton noudattaa turvavälejä ja omassa pienryhmässä oleskelua? Sinänsä ei ollut yllätys, ettei opetusministerikään ole tehtäviensä tasalla.
Etkö kuunnellut Lin puhetta. Hän ihan selkeästi sanoin, että mahdollisuuksien mukaan otetaan käyttöön muita tiloja opetuskäyttöön. Hän sanoi myös, että ajallinen porrastaminen on mahdollista. Julkisten kulkuneuvojen käyttöä en tässä kohtaa ymmärrä. Miten paljon koululaiset sitten kulkevat julkisilla koulumatkoja? Eikö suurin osa kuitenkin asu lähellä koulua tai ovat järjestetyn koulukyydityksen piirissä, esim koulutaksi?
Olet yhtä pihalla todellisuudesta kuin Li.
Mitä ne muut tilat ovat? Vessoja?
Miyen porrastat opetuksen ajallisesti yläkoulussa? Päivävuoroon ja yövuoroon?
Suurin osa viimeistään yläkoululaisista kulkee matkat julkisilla.
Mitä ne muut tilat ovat? Toisessa ketjussa jo kerroin muutaman esimerkin. Yliopistoja, ammattikorkeakouluja, aikuiskoulutuskeskuksia, kirjastoja, urheiluhalleja, kaupungintaloja jne. Miksi porukka kuvittelee, että ne lisätilat tulisivat siihen kouluun? Itse olen ollut omalla koulutaipaleellani evakossa esim kirjastossa, kansanopiston tiloissa, hotellin neuvottelutiloissa, erään yrityksen toimistotiloissa ja seurakuntatalolla.
Ei ne välttämättä ole samassa paikassa kuin yläkoulut. Ei minunkaan lapsen kaupunginosassa ole yhtään lukiota, vain peruskouluja ja yksi yksityinen alakoulu.
Kirjastoauto käy? Sinnekö ne menee?
Ja minä kuvittelen tiloja etsittävän sieltä koulusta, koska opetusministeri itse käytti termiä ”koulun tyhjät tilat” toistuvasti.
MIksi niiden pitäisi olla samassa paikassa? Jotenkin te nyt olette jumiutuneet ajatukseen, että lisätilojen pitäisi olla koulun kyljessä. Itsekin olen käynyt ammattikorkeakoulua ensin alkuperäisesssä paikassa ja sitten vain siirryttiin puoleksi vuodeksi parin kilometrin päähän, kun koulu meni remonttiin. Ei siellä alkuperäisessä paikassa ollut mitään tarvetta rampata sen remontin aikana. Saman remontin yhteydessä myös eri alojen yksiköt siirrettiin eri paikkoihin, mutta sekään ei vaikuttanut millään tavalla, kun ei ollut mitään asiaa niihin toisiin yksiköihin.
Tosissasiko vertaat aikuisia korkeakouluopiskelijoita peruskouluikäisiin? Aikuiset hoitavat koulumatkansa itse, mutta peruskouluikäisten koulumatkoja määrää laki, ja kun tietty kilometrimäärä ylittyy, on kunnan järjestettävä kuljetus. Aika kalliiksi tulee ajeluttaa taksilla sellaisia koululaisia, jotka normaalisti kulkevat kouluun itse, mutta pari kilometriä kauemmas väistötilaan pitää päästä koulukyydillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö kukaan oikeasti kertonut hallitukselle, että a) kouluissa ei ole ylimääräisiä tiloja, b) yläkouluissa on aineopetus, c) julkisissa kulkuneuvoissa ja koulukyydeissä on mahdoton noudattaa turvavälejä ja omassa pienryhmässä oleskelua? Sinänsä ei ollut yllätys, ettei opetusministerikään ole tehtäviensä tasalla.
Etkö kuunnellut Lin puhetta. Hän ihan selkeästi sanoin, että mahdollisuuksien mukaan otetaan käyttöön muita tiloja opetuskäyttöön. Hän sanoi myös, että ajallinen porrastaminen on mahdollista. Julkisten kulkuneuvojen käyttöä en tässä kohtaa ymmärrä. Miten paljon koululaiset sitten kulkevat julkisilla koulumatkoja? Eikö suurin osa kuitenkin asu lähellä koulua tai ovat järjestetyn koulukyydityksen piirissä, esim koulutaksi?
Olet yhtä pihalla todellisuudesta kuin Li.
Mitä ne muut tilat ovat? Vessoja?
Miyen porrastat opetuksen ajallisesti yläkoulussa? Päivävuoroon ja yövuoroon?
Suurin osa viimeistään yläkoululaisista kulkee matkat julkisilla.
Mitä ne muut tilat ovat? Toisessa ketjussa jo kerroin muutaman esimerkin. Yliopistoja, ammattikorkeakouluja, aikuiskoulutuskeskuksia, kirjastoja, urheiluhalleja, kaupungintaloja jne. Miksi porukka kuvittelee, että ne lisätilat tulisivat siihen kouluun? Itse olen ollut omalla koulutaipaleellani evakossa esim kirjastossa, kansanopiston tiloissa, hotellin neuvottelutiloissa, erään yrityksen toimistotiloissa ja seurakuntatalolla.
Jos kunta/kaupunki on niin iso, että niistä löytyy mainitsemiasi tiloja, on myös todella paljon peruskoululaisia sijoitettavana näihin tiloihin. Eikä yläkoulun jakaminen useisiin toimipisteisiin ole käytännössä mahdollista, koska osa opetusajasta menisi joko opettajien tai oppilaiden siirtymiseen paikasta toiseen. Voisiko nyt vaan myöntää, että tässä mentiin perse edellä puuhun?
Miten niin? Puolethan jää joka tapauksessa sinne koululle ja myös se ajallinen porrastus on myös käytössä. Kai tiedät, että tällä hetkellä on tosi paljon esimerkiksi toiseen ja korkeamman asteen kouluja tyhjillään ja myös niitä hotelleja, kaupungintaloja, urheilutiloja jne. Jos on paljon oppilaita, on myös paljon näitä tiloja. Siirtymien osalta en näe mitään ongelmaa. Eihän sen yhden luokan tarvitse mennä kuin sinne yhteen paikkaan. Joka tapauksessahan idea oli se, että yksi opettaja on koko ajan saman ryhmän kanssa. Mistä tulee oletus, että jos esim seiskaluokkalaiset jäävät omaan kouluun, kasiluokkalaiset siirtyvät lukiolle ja ysiluokkalaiset aikuiskoulutuskeskukseen, yhtäkkiä nämä kaikki luokka-asteet seilaisivat näiden kaikkien paikkojen väliä monta kertaa päivässä? Ja jos eri opettajat kuitenkin siirtyvät eri luokkien välillä, nekin voidaan suunnitella siten, että samat opettajat ovat yhtenä päivänä siellä yhdessä paikassa eivätkä seilaa saman päivän aikana monessa paikassa.
Etkö sinä hyvänen aika ymmärrä, että vaikka on paljon tyhjiä oppilaitoksia, on myös _paljon_ peruskoululaisia joille tarvitaan hajautettua tilaa. Lasten kuskaaminen eri kaupunginosiin on kallista, julkisilla toteutettuna se lisää matkustajamääriä merkittävästi. Yläkoulussa yksi opettaja ei voi olla koko aikaa saman ryhmän kanssa, kun ei se mene niin että joku luokka opiskelee kaksi viikkoa pelkkää fysiikkaa, joku pelkkää englantia ja joku kuvista.
Totuus on se, ettei käytännön asioille uhrattu ajatustakaan, eikä oltu kiinnostuneita myöskään opetuksen asiantuntijoiden näkemyksistä.
Etkö itse ymmärrä, miten paljon julkisia tiloja on nyt tyhjillään. Jos pelkästään toisen asteen kouluja on yhtä paljon kuin yläastelaisia, niistähän saa jo puolet enemmän tilaa käyttöön. Sen lisäksi korkeakoulut, urheiluhallit, kaupungintalot, kirjastot, seurakuntakeskukset, kansalaisopistot ja muut julkiset tilat, niihin kun laitetaan puolet ala-astelaisista, sehän riittää. Eihän niitä kaikkia koululaisia edes laiteta mihinkään vaan yli puolet jää kuitenkin sinne omaan kouluun. En minä nyt väitäkään, että ne tilat ihan helposti löytyisi, mutta ei se nyt ihan mahdottomuuskaan ole.
Jos kaupunginosassa on oma koulu, sieltä ihan varmasti löytyy jokin muukin tila, jota voi väliaikaisesti käyttää. Ei kaikkien ole tarkoituskaan lähteä juuri sinne mainitsemalleni kaupungin ainoalle yliopistolle. Naapurikaupungissa siirrettiin ammattikorkeakoululaisetkin entiseen Citymarkettiin remontin ajaksi. Eihän niiden tilojen tarvitse olla koulukäyttöön suunniteltu. Kuulostaa kyllä erikoiselta, jos jossain on kokonainen kaupunginosa, jossa on koulu ääriään myöten täynnä lapsia, mutta alueella ei ole yhtäkään liikuntahallia, kirjastoa, harrastustiloja, luentosaleja, toimistotilaa, hotellia, elokuvateatteria tai vaikka ABC-liikennemyymälää.
Joka ikisestä yksityisomistuksessa olevasta tilasta pitää maksaa vuokraa. Eikä tyhjä tila tarkoita sitä, että se sopisi automaattisesti opetustilaksi. Miten tämä ei mene jakeluun?
Mä keksin oman lapseni koulun ympäristöstä kymmenkunta kunnan tai seurakunnan tilaa, jotka ovat nyt tyhjillään. Ja hei, kysymys on kahdesta viikosta. Jotkut koululaiset telttailevatkin sen aikaa ihan vapaaehtoisesti.
Meidän kaupunginosassa Helsingissä on yksi seurakunnan tila. Se on jo päiväkodin käytössä. Seuraavassa kaupunginosassa on pienehkö kirjasto ja vielä isompi alakoulu kuin meillä. Sitä seuraavassa on alakoulu ja kolmen alueen yläkoulu, sekä kirkko ja seurakuntatalo. Ei täällä ole tyhjiä marketteja tai hotelleja kouluiksi.
Mitä ihmeitä ovat nämä kaupunginosat, joissa ei ole edes sitä abc-ravintolaa tai liikuntahallia, keilahallia, uimahallia, kuntosalia, lounasravintolaa tai yhtään mitään paikkaa, johon mahtuisi kokonainen koululuokka. Meillä on surkea kivikautinen uimahalli, kunnan olematon kuntosali, pieni kirjasto ja todella pieni elokuvateatteri ja voisin kuvitella, että jokaisessa näissä onnistuisi kouluopetuksen järjestäminen. Ja minä luulin asuvani peräkylässä, missä ei ole yhtään mitään, mutta näköjään helsingistäkin löytyy vielä pahempia peräloukkoja kuin tämä.
Miten kirjastossa pystyisi opiskelemaan? Siellä hyllyrivien välissäkö oppilaat seisoskelevat tai istuvat lattialla? Ei siellä mitään lukusaleja ole. Entä uimahalli, altaaseenko mennään? Vai pukuhuoneisiin? Elokuvateatteria ei tod ole joka kunnassa, ja muut tilat ovat yritystoiminnassa. Mistä ajattelit rahat ottaa noiden tilojen vuokraamiseen? Pointtina on se, että oppilaat ovat eri tiloissa, joten ei auta, jos luokka mahtuu ABC:lle, kun he ovat siellä samassa tilassa.
Voi hyvä luoja. Minä vain luettelen tässä nyt, miten monenlaisia vaihtoehtoja on olemassa. En minä nyt sanokaan, että juuri teillä on nyt paras vaihtoehto se uimahalli. Sanoin vain, että tästäkin onnettomasta kylästä mielikuvitusta ja ongelmaratkaisukykyä käyttämällä löytyy oikeasti monenlaisia vaihtoehtoja. Siksi on vaikeaa kuvitella, että tämä olisi ongelma jossain isommassa kaupungissa, jossa on vaikka minkälaisia palveluja ja tiloja.
Ja noihin kysymyksiisi: kyllä, siellä hyllyrivien väleissä voi opiskella. Väliaikaisesti voidaan järjestää tuoleja ja tyynyjä sinne tiloihin. Meillä ainakin on kirjastossa pöytiä ja tuoleja vaikka ei varsinaista lukusalia olekaan. Olen itse ala-asteaikana ollutkin kirjastossa evakossa, kun oma kotiluokka oli remontissa. Eikä mitään traumoja jäänyt.
Kaikissa tietämissäni uimahalleissa on ollut myös kahvio, johon mahtuu parikymmentä ihmistä. Olen pahoillani, etten tiennyt, ettei teidän uimahallissa ole minkäänlaista kahvilaa.
ABC-asemilla taas aika usein on ne kokoustilat ja se muu tila todella suuri. Meidän asemallemme on tietääkseni neljä neuvottelutilaa ja sen lisäksi siihen ravintolan puolelle mahtuisi kaksi luokkaa. Ehkä meillä sitten on tämäkin keskimääräistä suurempi, mutta omaan silmään näkemäni abc-asemat ovat olleet yleensä suunnilleen saman kokoisia.
Edelleen rahasta puhuttaessa, ota huomioon, että puhutaan kolmesta viikosta eikä monesta kuukaudesta, kuten joku tuolla väitti. Onhan ne vuokrat tietysti paljon, jos muutenkin on tiukkaa, mutta edelleenkään ei täysin mahdotonta järjestää.
Vieläkään en ole siis sanonut, että tämä olisi helppoa tai että systeemi olisi hyvä. Olisin itse mieluusti pitänyt lapset kotona ja ihmettelin todella tätä päätöstä. En vain ymmärrä tätä narinaa, että tiloja ei muka löydy, kun niitä kyllä oikeasti löytyy ja asiat voidaan järjestää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö kukaan oikeasti kertonut hallitukselle, että a) kouluissa ei ole ylimääräisiä tiloja, b) yläkouluissa on aineopetus, c) julkisissa kulkuneuvoissa ja koulukyydeissä on mahdoton noudattaa turvavälejä ja omassa pienryhmässä oleskelua? Sinänsä ei ollut yllätys, ettei opetusministerikään ole tehtäviensä tasalla.
Etkö kuunnellut Lin puhetta. Hän ihan selkeästi sanoin, että mahdollisuuksien mukaan otetaan käyttöön muita tiloja opetuskäyttöön. Hän sanoi myös, että ajallinen porrastaminen on mahdollista. Julkisten kulkuneuvojen käyttöä en tässä kohtaa ymmärrä. Miten paljon koululaiset sitten kulkevat julkisilla koulumatkoja? Eikö suurin osa kuitenkin asu lähellä koulua tai ovat järjestetyn koulukyydityksen piirissä, esim koulutaksi?
Olet yhtä pihalla todellisuudesta kuin Li.
Mitä ne muut tilat ovat? Vessoja?
Miyen porrastat opetuksen ajallisesti yläkoulussa? Päivävuoroon ja yövuoroon?
Suurin osa viimeistään yläkoululaisista kulkee matkat julkisilla.
Mitä ne muut tilat ovat? Toisessa ketjussa jo kerroin muutaman esimerkin. Yliopistoja, ammattikorkeakouluja, aikuiskoulutuskeskuksia, kirjastoja, urheiluhalleja, kaupungintaloja jne. Miksi porukka kuvittelee, että ne lisätilat tulisivat siihen kouluun? Itse olen ollut omalla koulutaipaleellani evakossa esim kirjastossa, kansanopiston tiloissa, hotellin neuvottelutiloissa, erään yrityksen toimistotiloissa ja seurakuntatalolla.
Jos kunta/kaupunki on niin iso, että niistä löytyy mainitsemiasi tiloja, on myös todella paljon peruskoululaisia sijoitettavana näihin tiloihin. Eikä yläkoulun jakaminen useisiin toimipisteisiin ole käytännössä mahdollista, koska osa opetusajasta menisi joko opettajien tai oppilaiden siirtymiseen paikasta toiseen. Voisiko nyt vaan myöntää, että tässä mentiin perse edellä puuhun?
Miten niin? Puolethan jää joka tapauksessa sinne koululle ja myös se ajallinen porrastus on myös käytössä. Kai tiedät, että tällä hetkellä on tosi paljon esimerkiksi toiseen ja korkeamman asteen kouluja tyhjillään ja myös niitä hotelleja, kaupungintaloja, urheilutiloja jne. Jos on paljon oppilaita, on myös paljon näitä tiloja. Siirtymien osalta en näe mitään ongelmaa. Eihän sen yhden luokan tarvitse mennä kuin sinne yhteen paikkaan. Joka tapauksessahan idea oli se, että yksi opettaja on koko ajan saman ryhmän kanssa. Mistä tulee oletus, että jos esim seiskaluokkalaiset jäävät omaan kouluun, kasiluokkalaiset siirtyvät lukiolle ja ysiluokkalaiset aikuiskoulutuskeskukseen, yhtäkkiä nämä kaikki luokka-asteet seilaisivat näiden kaikkien paikkojen väliä monta kertaa päivässä? Ja jos eri opettajat kuitenkin siirtyvät eri luokkien välillä, nekin voidaan suunnitella siten, että samat opettajat ovat yhtenä päivänä siellä yhdessä paikassa eivätkä seilaa saman päivän aikana monessa paikassa.
Etkö sinä hyvänen aika ymmärrä, että vaikka on paljon tyhjiä oppilaitoksia, on myös _paljon_ peruskoululaisia joille tarvitaan hajautettua tilaa. Lasten kuskaaminen eri kaupunginosiin on kallista, julkisilla toteutettuna se lisää matkustajamääriä merkittävästi. Yläkoulussa yksi opettaja ei voi olla koko aikaa saman ryhmän kanssa, kun ei se mene niin että joku luokka opiskelee kaksi viikkoa pelkkää fysiikkaa, joku pelkkää englantia ja joku kuvista.
Totuus on se, ettei käytännön asioille uhrattu ajatustakaan, eikä oltu kiinnostuneita myöskään opetuksen asiantuntijoiden näkemyksistä.
Etkö itse ymmärrä, miten paljon julkisia tiloja on nyt tyhjillään. Jos pelkästään toisen asteen kouluja on yhtä paljon kuin yläastelaisia, niistähän saa jo puolet enemmän tilaa käyttöön. Sen lisäksi korkeakoulut, urheiluhallit, kaupungintalot, kirjastot, seurakuntakeskukset, kansalaisopistot ja muut julkiset tilat, niihin kun laitetaan puolet ala-astelaisista, sehän riittää. Eihän niitä kaikkia koululaisia edes laiteta mihinkään vaan yli puolet jää kuitenkin sinne omaan kouluun. En minä nyt väitäkään, että ne tilat ihan helposti löytyisi, mutta ei se nyt ihan mahdottomuuskaan ole.
Jos kaupunginosassa on oma koulu, sieltä ihan varmasti löytyy jokin muukin tila, jota voi väliaikaisesti käyttää. Ei kaikkien ole tarkoituskaan lähteä juuri sinne mainitsemalleni kaupungin ainoalle yliopistolle. Naapurikaupungissa siirrettiin ammattikorkeakoululaisetkin entiseen Citymarkettiin remontin ajaksi. Eihän niiden tilojen tarvitse olla koulukäyttöön suunniteltu. Kuulostaa kyllä erikoiselta, jos jossain on kokonainen kaupunginosa, jossa on koulu ääriään myöten täynnä lapsia, mutta alueella ei ole yhtäkään liikuntahallia, kirjastoa, harrastustiloja, luentosaleja, toimistotilaa, hotellia, elokuvateatteria tai vaikka ABC-liikennemyymälää.
Joka ikisestä yksityisomistuksessa olevasta tilasta pitää maksaa vuokraa. Eikä tyhjä tila tarkoita sitä, että se sopisi automaattisesti opetustilaksi. Miten tämä ei mene jakeluun?
Edelleen, on kyse kahdesta viikosta ja tiloista, jotka ovat muutenkin tyhjillään. Esimerkiksi liikuntahallit ja seurakuntakeskukset ovat nyt täysin tyhjillään, joten siellä saa varmasti neuvoteltua ihan hyvät hinnat. Ja poikkeustilassa kevään viimeisillä viikoilla luonnollisesti tiloille ei ole samanlaisia vaatimuksia kuin normaaliaikana. Miten tämä nyt ei mee jakeluun?
Tuletko sinä jakamaan näihin eri toimipisteisiin ruuat vai tuleeko esim. urheiluhallille oma keittiöhenkilökunta? Liikuntahallissa ei ole pulpetteja, maataanko lattialla? Hippaa tai koristahan siellä ei saa pelata. Kulkeeko yläkoululaiset koulun, seurakuntatalon, urheiluhallin ja ABC:n väliä päivittäin? Miten tämä nyt ei mene jakeluun?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö kukaan oikeasti kertonut hallitukselle, että a) kouluissa ei ole ylimääräisiä tiloja, b) yläkouluissa on aineopetus, c) julkisissa kulkuneuvoissa ja koulukyydeissä on mahdoton noudattaa turvavälejä ja omassa pienryhmässä oleskelua? Sinänsä ei ollut yllätys, ettei opetusministerikään ole tehtäviensä tasalla.
Etkö kuunnellut Lin puhetta. Hän ihan selkeästi sanoin, että mahdollisuuksien mukaan otetaan käyttöön muita tiloja opetuskäyttöön. Hän sanoi myös, että ajallinen porrastaminen on mahdollista. Julkisten kulkuneuvojen käyttöä en tässä kohtaa ymmärrä. Miten paljon koululaiset sitten kulkevat julkisilla koulumatkoja? Eikö suurin osa kuitenkin asu lähellä koulua tai ovat järjestetyn koulukyydityksen piirissä, esim koulutaksi?
Olet yhtä pihalla todellisuudesta kuin Li.
Mitä ne muut tilat ovat? Vessoja?
Miyen porrastat opetuksen ajallisesti yläkoulussa? Päivävuoroon ja yövuoroon?
Suurin osa viimeistään yläkoululaisista kulkee matkat julkisilla.
Mitä ne muut tilat ovat? Toisessa ketjussa jo kerroin muutaman esimerkin. Yliopistoja, ammattikorkeakouluja, aikuiskoulutuskeskuksia, kirjastoja, urheiluhalleja, kaupungintaloja jne. Miksi porukka kuvittelee, että ne lisätilat tulisivat siihen kouluun? Itse olen ollut omalla koulutaipaleellani evakossa esim kirjastossa, kansanopiston tiloissa, hotellin neuvottelutiloissa, erään yrityksen toimistotiloissa ja seurakuntatalolla.
Jos kunta/kaupunki on niin iso, että niistä löytyy mainitsemiasi tiloja, on myös todella paljon peruskoululaisia sijoitettavana näihin tiloihin. Eikä yläkoulun jakaminen useisiin toimipisteisiin ole käytännössä mahdollista, koska osa opetusajasta menisi joko opettajien tai oppilaiden siirtymiseen paikasta toiseen. Voisiko nyt vaan myöntää, että tässä mentiin perse edellä puuhun?
Miten niin? Puolethan jää joka tapauksessa sinne koululle ja myös se ajallinen porrastus on myös käytössä. Kai tiedät, että tällä hetkellä on tosi paljon esimerkiksi toiseen ja korkeamman asteen kouluja tyhjillään ja myös niitä hotelleja, kaupungintaloja, urheilutiloja jne. Jos on paljon oppilaita, on myös paljon näitä tiloja. Siirtymien osalta en näe mitään ongelmaa. Eihän sen yhden luokan tarvitse mennä kuin sinne yhteen paikkaan. Joka tapauksessahan idea oli se, että yksi opettaja on koko ajan saman ryhmän kanssa. Mistä tulee oletus, että jos esim seiskaluokkalaiset jäävät omaan kouluun, kasiluokkalaiset siirtyvät lukiolle ja ysiluokkalaiset aikuiskoulutuskeskukseen, yhtäkkiä nämä kaikki luokka-asteet seilaisivat näiden kaikkien paikkojen väliä monta kertaa päivässä? Ja jos eri opettajat kuitenkin siirtyvät eri luokkien välillä, nekin voidaan suunnitella siten, että samat opettajat ovat yhtenä päivänä siellä yhdessä paikassa eivätkä seilaa saman päivän aikana monessa paikassa.
Etkö sinä hyvänen aika ymmärrä, että vaikka on paljon tyhjiä oppilaitoksia, on myös _paljon_ peruskoululaisia joille tarvitaan hajautettua tilaa. Lasten kuskaaminen eri kaupunginosiin on kallista, julkisilla toteutettuna se lisää matkustajamääriä merkittävästi. Yläkoulussa yksi opettaja ei voi olla koko aikaa saman ryhmän kanssa, kun ei se mene niin että joku luokka opiskelee kaksi viikkoa pelkkää fysiikkaa, joku pelkkää englantia ja joku kuvista.
Totuus on se, ettei käytännön asioille uhrattu ajatustakaan, eikä oltu kiinnostuneita myöskään opetuksen asiantuntijoiden näkemyksistä.
Etkö itse ymmärrä, miten paljon julkisia tiloja on nyt tyhjillään. Jos pelkästään toisen asteen kouluja on yhtä paljon kuin yläastelaisia, niistähän saa jo puolet enemmän tilaa käyttöön. Sen lisäksi korkeakoulut, urheiluhallit, kaupungintalot, kirjastot, seurakuntakeskukset, kansalaisopistot ja muut julkiset tilat, niihin kun laitetaan puolet ala-astelaisista, sehän riittää. Eihän niitä kaikkia koululaisia edes laiteta mihinkään vaan yli puolet jää kuitenkin sinne omaan kouluun. En minä nyt väitäkään, että ne tilat ihan helposti löytyisi, mutta ei se nyt ihan mahdottomuuskaan ole.
Jos kaupunginosassa on oma koulu, sieltä ihan varmasti löytyy jokin muukin tila, jota voi väliaikaisesti käyttää. Ei kaikkien ole tarkoituskaan lähteä juuri sinne mainitsemalleni kaupungin ainoalle yliopistolle. Naapurikaupungissa siirrettiin ammattikorkeakoululaisetkin entiseen Citymarkettiin remontin ajaksi. Eihän niiden tilojen tarvitse olla koulukäyttöön suunniteltu. Kuulostaa kyllä erikoiselta, jos jossain on kokonainen kaupunginosa, jossa on koulu ääriään myöten täynnä lapsia, mutta alueella ei ole yhtäkään liikuntahallia, kirjastoa, harrastustiloja, luentosaleja, toimistotilaa, hotellia, elokuvateatteria tai vaikka ABC-liikennemyymälää.
Joka ikisestä yksityisomistuksessa olevasta tilasta pitää maksaa vuokraa. Eikä tyhjä tila tarkoita sitä, että se sopisi automaattisesti opetustilaksi. Miten tämä ei mene jakeluun?
Mä keksin oman lapseni koulun ympäristöstä kymmenkunta kunnan tai seurakunnan tilaa, jotka ovat nyt tyhjillään. Ja hei, kysymys on kahdesta viikosta. Jotkut koululaiset telttailevatkin sen aikaa ihan vapaaehtoisesti.
Meidän kaupunginosassa Helsingissä on yksi seurakunnan tila. Se on jo päiväkodin käytössä. Seuraavassa kaupunginosassa on pienehkö kirjasto ja vielä isompi alakoulu kuin meillä. Sitä seuraavassa on alakoulu ja kolmen alueen yläkoulu, sekä kirkko ja seurakuntatalo. Ei täällä ole tyhjiä marketteja tai hotelleja kouluiksi.
Mitä ihmeitä ovat nämä kaupunginosat, joissa ei ole edes sitä abc-ravintolaa tai liikuntahallia, keilahallia, uimahallia, kuntosalia, lounasravintolaa tai yhtään mitään paikkaa, johon mahtuisi kokonainen koululuokka. Meillä on surkea kivikautinen uimahalli, kunnan olematon kuntosali, pieni kirjasto ja todella pieni elokuvateatteri ja voisin kuvitella, että jokaisessa näissä onnistuisi kouluopetuksen järjestäminen. Ja minä luulin asuvani peräkylässä, missä ei ole yhtään mitään, mutta näköjään helsingistäkin löytyy vielä pahempia peräloukkoja kuin tämä.
Miten kirjastossa pystyisi opiskelemaan? Siellä hyllyrivien välissäkö oppilaat seisoskelevat tai istuvat lattialla? Ei siellä mitään lukusaleja ole. Entä uimahalli, altaaseenko mennään? Vai pukuhuoneisiin? Elokuvateatteria ei tod ole joka kunnassa, ja muut tilat ovat yritystoiminnassa. Mistä ajattelit rahat ottaa noiden tilojen vuokraamiseen? Pointtina on se, että oppilaat ovat eri tiloissa, joten ei auta, jos luokka mahtuu ABC:lle, kun he ovat siellä samassa tilassa.
Voi hyvä luoja. Minä vain luettelen tässä nyt, miten monenlaisia vaihtoehtoja on olemassa. En minä nyt sanokaan, että juuri teillä on nyt paras vaihtoehto se uimahalli. Sanoin vain, että tästäkin onnettomasta kylästä mielikuvitusta ja ongelmaratkaisukykyä käyttämällä löytyy oikeasti monenlaisia vaihtoehtoja. Siksi on vaikeaa kuvitella, että tämä olisi ongelma jossain isommassa kaupungissa, jossa on vaikka minkälaisia palveluja ja tiloja.
Ja noihin kysymyksiisi: kyllä, siellä hyllyrivien väleissä voi opiskella. Väliaikaisesti voidaan järjestää tuoleja ja tyynyjä sinne tiloihin. Meillä ainakin on kirjastossa pöytiä ja tuoleja vaikka ei varsinaista lukusalia olekaan. Olen itse ala-asteaikana ollutkin kirjastossa evakossa, kun oma kotiluokka oli remontissa. Eikä mitään traumoja jäänyt.
Kaikissa tietämissäni uimahalleissa on ollut myös kahvio, johon mahtuu parikymmentä ihmistä. Olen pahoillani, etten tiennyt, ettei teidän uimahallissa ole minkäänlaista kahvilaa.
ABC-asemilla taas aika usein on ne kokoustilat ja se muu tila todella suuri. Meidän asemallemme on tietääkseni neljä neuvottelutilaa ja sen lisäksi siihen ravintolan puolelle mahtuisi kaksi luokkaa. Ehkä meillä sitten on tämäkin keskimääräistä suurempi, mutta omaan silmään näkemäni abc-asemat ovat olleet yleensä suunnilleen saman kokoisia.
Edelleen rahasta puhuttaessa, ota huomioon, että puhutaan kolmesta viikosta eikä monesta kuukaudesta, kuten joku tuolla väitti. Onhan ne vuokrat tietysti paljon, jos muutenkin on tiukkaa, mutta edelleenkään ei täysin mahdotonta järjestää.
Vieläkään en ole siis sanonut, että tämä olisi helppoa tai että systeemi olisi hyvä. Olisin itse mieluusti pitänyt lapset kotona ja ihmettelin todella tätä päätöstä. En vain ymmärrä tätä narinaa, että tiloja ei muka löydy, kun niitä kyllä oikeasti löytyy ja asiat voidaan järjestää.
Ja me kerrotaan, mikä niissä vaihtoehdoissa on ongelmana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö kukaan oikeasti kertonut hallitukselle, että a) kouluissa ei ole ylimääräisiä tiloja, b) yläkouluissa on aineopetus, c) julkisissa kulkuneuvoissa ja koulukyydeissä on mahdoton noudattaa turvavälejä ja omassa pienryhmässä oleskelua? Sinänsä ei ollut yllätys, ettei opetusministerikään ole tehtäviensä tasalla.
Etkö kuunnellut Lin puhetta. Hän ihan selkeästi sanoin, että mahdollisuuksien mukaan otetaan käyttöön muita tiloja opetuskäyttöön. Hän sanoi myös, että ajallinen porrastaminen on mahdollista. Julkisten kulkuneuvojen käyttöä en tässä kohtaa ymmärrä. Miten paljon koululaiset sitten kulkevat julkisilla koulumatkoja? Eikö suurin osa kuitenkin asu lähellä koulua tai ovat järjestetyn koulukyydityksen piirissä, esim koulutaksi?
Olet yhtä pihalla todellisuudesta kuin Li.
Mitä ne muut tilat ovat? Vessoja?
Miyen porrastat opetuksen ajallisesti yläkoulussa? Päivävuoroon ja yövuoroon?
Suurin osa viimeistään yläkoululaisista kulkee matkat julkisilla.
Mitä ne muut tilat ovat? Toisessa ketjussa jo kerroin muutaman esimerkin. Yliopistoja, ammattikorkeakouluja, aikuiskoulutuskeskuksia, kirjastoja, urheiluhalleja, kaupungintaloja jne. Miksi porukka kuvittelee, että ne lisätilat tulisivat siihen kouluun? Itse olen ollut omalla koulutaipaleellani evakossa esim kirjastossa, kansanopiston tiloissa, hotellin neuvottelutiloissa, erään yrityksen toimistotiloissa ja seurakuntatalolla.
Jos kunta/kaupunki on niin iso, että niistä löytyy mainitsemiasi tiloja, on myös todella paljon peruskoululaisia sijoitettavana näihin tiloihin. Eikä yläkoulun jakaminen useisiin toimipisteisiin ole käytännössä mahdollista, koska osa opetusajasta menisi joko opettajien tai oppilaiden siirtymiseen paikasta toiseen. Voisiko nyt vaan myöntää, että tässä mentiin perse edellä puuhun?
Miten niin? Puolethan jää joka tapauksessa sinne koululle ja myös se ajallinen porrastus on myös käytössä. Kai tiedät, että tällä hetkellä on tosi paljon esimerkiksi toiseen ja korkeamman asteen kouluja tyhjillään ja myös niitä hotelleja, kaupungintaloja, urheilutiloja jne. Jos on paljon oppilaita, on myös paljon näitä tiloja. Siirtymien osalta en näe mitään ongelmaa. Eihän sen yhden luokan tarvitse mennä kuin sinne yhteen paikkaan. Joka tapauksessahan idea oli se, että yksi opettaja on koko ajan saman ryhmän kanssa. Mistä tulee oletus, että jos esim seiskaluokkalaiset jäävät omaan kouluun, kasiluokkalaiset siirtyvät lukiolle ja ysiluokkalaiset aikuiskoulutuskeskukseen, yhtäkkiä nämä kaikki luokka-asteet seilaisivat näiden kaikkien paikkojen väliä monta kertaa päivässä? Ja jos eri opettajat kuitenkin siirtyvät eri luokkien välillä, nekin voidaan suunnitella siten, että samat opettajat ovat yhtenä päivänä siellä yhdessä paikassa eivätkä seilaa saman päivän aikana monessa paikassa.
Etkö sinä hyvänen aika ymmärrä, että vaikka on paljon tyhjiä oppilaitoksia, on myös _paljon_ peruskoululaisia joille tarvitaan hajautettua tilaa. Lasten kuskaaminen eri kaupunginosiin on kallista, julkisilla toteutettuna se lisää matkustajamääriä merkittävästi. Yläkoulussa yksi opettaja ei voi olla koko aikaa saman ryhmän kanssa, kun ei se mene niin että joku luokka opiskelee kaksi viikkoa pelkkää fysiikkaa, joku pelkkää englantia ja joku kuvista.
Totuus on se, ettei käytännön asioille uhrattu ajatustakaan, eikä oltu kiinnostuneita myöskään opetuksen asiantuntijoiden näkemyksistä.
Etkö itse ymmärrä, miten paljon julkisia tiloja on nyt tyhjillään. Jos pelkästään toisen asteen kouluja on yhtä paljon kuin yläastelaisia, niistähän saa jo puolet enemmän tilaa käyttöön. Sen lisäksi korkeakoulut, urheiluhallit, kaupungintalot, kirjastot, seurakuntakeskukset, kansalaisopistot ja muut julkiset tilat, niihin kun laitetaan puolet ala-astelaisista, sehän riittää. Eihän niitä kaikkia koululaisia edes laiteta mihinkään vaan yli puolet jää kuitenkin sinne omaan kouluun. En minä nyt väitäkään, että ne tilat ihan helposti löytyisi, mutta ei se nyt ihan mahdottomuuskaan ole.
Jos kaupunginosassa on oma koulu, sieltä ihan varmasti löytyy jokin muukin tila, jota voi väliaikaisesti käyttää. Ei kaikkien ole tarkoituskaan lähteä juuri sinne mainitsemalleni kaupungin ainoalle yliopistolle. Naapurikaupungissa siirrettiin ammattikorkeakoululaisetkin entiseen Citymarkettiin remontin ajaksi. Eihän niiden tilojen tarvitse olla koulukäyttöön suunniteltu. Kuulostaa kyllä erikoiselta, jos jossain on kokonainen kaupunginosa, jossa on koulu ääriään myöten täynnä lapsia, mutta alueella ei ole yhtäkään liikuntahallia, kirjastoa, harrastustiloja, luentosaleja, toimistotilaa, hotellia, elokuvateatteria tai vaikka ABC-liikennemyymälää.
Joka ikisestä yksityisomistuksessa olevasta tilasta pitää maksaa vuokraa. Eikä tyhjä tila tarkoita sitä, että se sopisi automaattisesti opetustilaksi. Miten tämä ei mene jakeluun?
Mä keksin oman lapseni koulun ympäristöstä kymmenkunta kunnan tai seurakunnan tilaa, jotka ovat nyt tyhjillään. Ja hei, kysymys on kahdesta viikosta. Jotkut koululaiset telttailevatkin sen aikaa ihan vapaaehtoisesti.
Meidän kaupunginosassa Helsingissä on yksi seurakunnan tila. Se on jo päiväkodin käytössä. Seuraavassa kaupunginosassa on pienehkö kirjasto ja vielä isompi alakoulu kuin meillä. Sitä seuraavassa on alakoulu ja kolmen alueen yläkoulu, sekä kirkko ja seurakuntatalo. Ei täällä ole tyhjiä marketteja tai hotelleja kouluiksi.
Mitä ihmeitä ovat nämä kaupunginosat, joissa ei ole edes sitä abc-ravintolaa tai liikuntahallia, keilahallia, uimahallia, kuntosalia, lounasravintolaa tai yhtään mitään paikkaa, johon mahtuisi kokonainen koululuokka. Meillä on surkea kivikautinen uimahalli, kunnan olematon kuntosali, pieni kirjasto ja todella pieni elokuvateatteri ja voisin kuvitella, että jokaisessa näissä onnistuisi kouluopetuksen järjestäminen. Ja minä luulin asuvani peräkylässä, missä ei ole yhtään mitään, mutta näköjään helsingistäkin löytyy vielä pahempia peräloukkoja kuin tämä.
Ihanko oikeasti pidätte tällaista järjestelyä hyvänä kun kyse on kahdesta viikosta. En tiennyt että näin älyvapaita ihmisiä on edes olemassa. 🤣
Minä en ole missään sanonut, että tämä olisi hyvä järjestely. Sanon vain, että ei ole ollenkaan mahdoton. Samaahan sanottiin etäopetuksesta, että miten se muka onnistuu. Eihän kukaan sitäkään ihanteellisena opetusmuotona pitänyt, mutta silti palsta täyttyi mammoista, jotka parkuivat, miten tämä nyt on laadukasta opetusta ja miksi näin tehdään. Ei tätä järjestelyä tehdä nyt siksi, että se olis oppimisen ja käytännön kannalta hyvä, vaan sen takia, että meillä on virus ja kuitenkin ne lapset olisi hyvä saada vielä jonkinlaisen lähiopetuksen piiriin.
Miksi lapset olisi kahdeksi viikoksi "hyvä saada vielä jonkinlaisen lähiopetuksen piiriin"? Järjestelyistä on enemmän haittaa kuin hyötyä. Ennemmin mentäisiin loppuun sillä tavalla minkä opettajat jo kerkesivät omaksua.
Kyllä. Kevään aikana on saatu luotua poikkeusolojen toimintamuodot, joihin oppilaat ovat jo tottuneet. Niillä olisi ollut järkevää mennä loppukevät, eikä kääntää kahden vaivaisen viikon takia päälaelleen koko touhua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö kukaan oikeasti kertonut hallitukselle, että a) kouluissa ei ole ylimääräisiä tiloja, b) yläkouluissa on aineopetus, c) julkisissa kulkuneuvoissa ja koulukyydeissä on mahdoton noudattaa turvavälejä ja omassa pienryhmässä oleskelua? Sinänsä ei ollut yllätys, ettei opetusministerikään ole tehtäviensä tasalla.
Etkö kuunnellut Lin puhetta. Hän ihan selkeästi sanoin, että mahdollisuuksien mukaan otetaan käyttöön muita tiloja opetuskäyttöön. Hän sanoi myös, että ajallinen porrastaminen on mahdollista. Julkisten kulkuneuvojen käyttöä en tässä kohtaa ymmärrä. Miten paljon koululaiset sitten kulkevat julkisilla koulumatkoja? Eikö suurin osa kuitenkin asu lähellä koulua tai ovat järjestetyn koulukyydityksen piirissä, esim koulutaksi?
Olet yhtä pihalla todellisuudesta kuin Li.
Mitä ne muut tilat ovat? Vessoja?
Miyen porrastat opetuksen ajallisesti yläkoulussa? Päivävuoroon ja yövuoroon?
Suurin osa viimeistään yläkoululaisista kulkee matkat julkisilla.
Mitä ne muut tilat ovat? Toisessa ketjussa jo kerroin muutaman esimerkin. Yliopistoja, ammattikorkeakouluja, aikuiskoulutuskeskuksia, kirjastoja, urheiluhalleja, kaupungintaloja jne. Miksi porukka kuvittelee, että ne lisätilat tulisivat siihen kouluun? Itse olen ollut omalla koulutaipaleellani evakossa esim kirjastossa, kansanopiston tiloissa, hotellin neuvottelutiloissa, erään yrityksen toimistotiloissa ja seurakuntatalolla.
Kuvitteleeko joku että täällä maalla on jotain urheiluhalleja, hotelleja jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikö avustajia muka kiinnitetä yhteen ryhmään?
Monta vuotta nimike on ollut ohjaaja, eikä mikään avustaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö kukaan oikeasti kertonut hallitukselle, että a) kouluissa ei ole ylimääräisiä tiloja, b) yläkouluissa on aineopetus, c) julkisissa kulkuneuvoissa ja koulukyydeissä on mahdoton noudattaa turvavälejä ja omassa pienryhmässä oleskelua? Sinänsä ei ollut yllätys, ettei opetusministerikään ole tehtäviensä tasalla.
Etkö kuunnellut Lin puhetta. Hän ihan selkeästi sanoin, että mahdollisuuksien mukaan otetaan käyttöön muita tiloja opetuskäyttöön. Hän sanoi myös, että ajallinen porrastaminen on mahdollista. Julkisten kulkuneuvojen käyttöä en tässä kohtaa ymmärrä. Miten paljon koululaiset sitten kulkevat julkisilla koulumatkoja? Eikö suurin osa kuitenkin asu lähellä koulua tai ovat järjestetyn koulukyydityksen piirissä, esim koulutaksi?
Olet yhtä pihalla todellisuudesta kuin Li.
Mitä ne muut tilat ovat? Vessoja?
Miyen porrastat opetuksen ajallisesti yläkoulussa? Päivävuoroon ja yövuoroon?
Suurin osa viimeistään yläkoululaisista kulkee matkat julkisilla.
Mitä ne muut tilat ovat? Toisessa ketjussa jo kerroin muutaman esimerkin. Yliopistoja, ammattikorkeakouluja, aikuiskoulutuskeskuksia, kirjastoja, urheiluhalleja, kaupungintaloja jne. Miksi porukka kuvittelee, että ne lisätilat tulisivat siihen kouluun? Itse olen ollut omalla koulutaipaleellani evakossa esim kirjastossa, kansanopiston tiloissa, hotellin neuvottelutiloissa, erään yrityksen toimistotiloissa ja seurakuntatalolla.
Ei ne välttämättä ole samassa paikassa kuin yläkoulut. Ei minunkaan lapsen kaupunginosassa ole yhtään lukiota, vain peruskouluja ja yksi yksityinen alakoulu.
Kirjastoauto käy? Sinnekö ne menee?
Ja minä kuvittelen tiloja etsittävän sieltä koulusta, koska opetusministeri itse käytti termiä ”koulun tyhjät tilat” toistuvasti.
MIksi niiden pitäisi olla samassa paikassa? Jotenkin te nyt olette jumiutuneet ajatukseen, että lisätilojen pitäisi olla koulun kyljessä. Itsekin olen käynyt ammattikorkeakoulua ensin alkuperäisesssä paikassa ja sitten vain siirryttiin puoleksi vuodeksi parin kilometrin päähän, kun koulu meni remonttiin. Ei siellä alkuperäisessä paikassa ollut mitään tarvetta rampata sen remontin aikana. Saman remontin yhteydessä myös eri alojen yksiköt siirrettiin eri paikkoihin, mutta sekään ei vaikuttanut millään tavalla, kun ei ollut mitään asiaa niihin toisiin yksiköihin.
Tosissasiko vertaat aikuisia korkeakouluopiskelijoita peruskouluikäisiin? Aikuiset hoitavat koulumatkansa itse, mutta peruskouluikäisten koulumatkoja määrää laki, ja kun tietty kilometrimäärä ylittyy, on kunnan järjestettävä kuljetus. Aika kalliiksi tulee ajeluttaa taksilla sellaisia koululaisia, jotka normaalisti kulkevat kouluun itse, mutta pari kilometriä kauemmas väistötilaan pitää päästä koulukyydillä.
Niin? Eli mikä oikeastaan oli ongelmasi? Jos lapsille koulumatkat joka tapauksessa aikuiset järjestävät, eivätköhän he järjestä sen myös tässä tapauksessa? Eli lapsen tai vanhemman ongelma oli mikä?
Ja miten teillä siis onnistuu tilanne, jossa esimerkiksi homeongelman tai remontin takia koulua käydään jossain muualla? Miten tämä tilanne eroaa nyt siitä paitsi siten, että päätöksiä pitää tehdä nopeammalla aikataululla? Yläastelaisilla on myös esim tet-viikot, jolloin eivät käy koululla, vaan jossain ihan muualla. Nostatteko niistäkin tällaisen metelin, kun elämä menee niin pahasti sekaisin? Tai leirikoulu? miten ihmeessä lapset voivat opiskella, jos ei ole sitä luokkahuonetta ja niinä päivinä ei kuljeta sitä normaalia koulumatkaa?
Tässä kunnassa on liki puolet koululaisista koulukyytien varassa, iloisesti kaikki saman suunnan lapset eskarista 9. luokkaan (normaalisti vielä lukiolaisetkin) sullottuna yhteen pikkubussiin. Sitten vielä kyläkeskuksen koulun pihassa yhdistetään kaupungin keskustaan jatkavat (eli suurin osa) samaan bussiin. Mistähän saataisiin riittävästi takseja (jopa 20/suunta, kaksikielinen kunta) kuskaamaan nuo kaikki, jos kerran eri luokkien oppilaat pitäisi pitää erillään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö kukaan oikeasti kertonut hallitukselle, että a) kouluissa ei ole ylimääräisiä tiloja, b) yläkouluissa on aineopetus, c) julkisissa kulkuneuvoissa ja koulukyydeissä on mahdoton noudattaa turvavälejä ja omassa pienryhmässä oleskelua? Sinänsä ei ollut yllätys, ettei opetusministerikään ole tehtäviensä tasalla.
Etkö kuunnellut Lin puhetta. Hän ihan selkeästi sanoin, että mahdollisuuksien mukaan otetaan käyttöön muita tiloja opetuskäyttöön. Hän sanoi myös, että ajallinen porrastaminen on mahdollista. Julkisten kulkuneuvojen käyttöä en tässä kohtaa ymmärrä. Miten paljon koululaiset sitten kulkevat julkisilla koulumatkoja? Eikö suurin osa kuitenkin asu lähellä koulua tai ovat järjestetyn koulukyydityksen piirissä, esim koulutaksi?
Olet yhtä pihalla todellisuudesta kuin Li.
Mitä ne muut tilat ovat? Vessoja?
Miyen porrastat opetuksen ajallisesti yläkoulussa? Päivävuoroon ja yövuoroon?
Suurin osa viimeistään yläkoululaisista kulkee matkat julkisilla.
Mitä ne muut tilat ovat? Toisessa ketjussa jo kerroin muutaman esimerkin. Yliopistoja, ammattikorkeakouluja, aikuiskoulutuskeskuksia, kirjastoja, urheiluhalleja, kaupungintaloja jne. Miksi porukka kuvittelee, että ne lisätilat tulisivat siihen kouluun? Itse olen ollut omalla koulutaipaleellani evakossa esim kirjastossa, kansanopiston tiloissa, hotellin neuvottelutiloissa, erään yrityksen toimistotiloissa ja seurakuntatalolla.
Jos kunta/kaupunki on niin iso, että niistä löytyy mainitsemiasi tiloja, on myös todella paljon peruskoululaisia sijoitettavana näihin tiloihin. Eikä yläkoulun jakaminen useisiin toimipisteisiin ole käytännössä mahdollista, koska osa opetusajasta menisi joko opettajien tai oppilaiden siirtymiseen paikasta toiseen. Voisiko nyt vaan myöntää, että tässä mentiin perse edellä puuhun?
Miten niin? Puolethan jää joka tapauksessa sinne koululle ja myös se ajallinen porrastus on myös käytössä. Kai tiedät, että tällä hetkellä on tosi paljon esimerkiksi toiseen ja korkeamman asteen kouluja tyhjillään ja myös niitä hotelleja, kaupungintaloja, urheilutiloja jne. Jos on paljon oppilaita, on myös paljon näitä tiloja. Siirtymien osalta en näe mitään ongelmaa. Eihän sen yhden luokan tarvitse mennä kuin sinne yhteen paikkaan. Joka tapauksessahan idea oli se, että yksi opettaja on koko ajan saman ryhmän kanssa. Mistä tulee oletus, että jos esim seiskaluokkalaiset jäävät omaan kouluun, kasiluokkalaiset siirtyvät lukiolle ja ysiluokkalaiset aikuiskoulutuskeskukseen, yhtäkkiä nämä kaikki luokka-asteet seilaisivat näiden kaikkien paikkojen väliä monta kertaa päivässä? Ja jos eri opettajat kuitenkin siirtyvät eri luokkien välillä, nekin voidaan suunnitella siten, että samat opettajat ovat yhtenä päivänä siellä yhdessä paikassa eivätkä seilaa saman päivän aikana monessa paikassa.
Etkö sinä hyvänen aika ymmärrä, että vaikka on paljon tyhjiä oppilaitoksia, on myös _paljon_ peruskoululaisia joille tarvitaan hajautettua tilaa. Lasten kuskaaminen eri kaupunginosiin on kallista, julkisilla toteutettuna se lisää matkustajamääriä merkittävästi. Yläkoulussa yksi opettaja ei voi olla koko aikaa saman ryhmän kanssa, kun ei se mene niin että joku luokka opiskelee kaksi viikkoa pelkkää fysiikkaa, joku pelkkää englantia ja joku kuvista.
Totuus on se, ettei käytännön asioille uhrattu ajatustakaan, eikä oltu kiinnostuneita myöskään opetuksen asiantuntijoiden näkemyksistä.
Etkö itse ymmärrä, miten paljon julkisia tiloja on nyt tyhjillään. Jos pelkästään toisen asteen kouluja on yhtä paljon kuin yläastelaisia, niistähän saa jo puolet enemmän tilaa käyttöön. Sen lisäksi korkeakoulut, urheiluhallit, kaupungintalot, kirjastot, seurakuntakeskukset, kansalaisopistot ja muut julkiset tilat, niihin kun laitetaan puolet ala-astelaisista, sehän riittää. Eihän niitä kaikkia koululaisia edes laiteta mihinkään vaan yli puolet jää kuitenkin sinne omaan kouluun. En minä nyt väitäkään, että ne tilat ihan helposti löytyisi, mutta ei se nyt ihan mahdottomuuskaan ole.
Jos kaupunginosassa on oma koulu, sieltä ihan varmasti löytyy jokin muukin tila, jota voi väliaikaisesti käyttää. Ei kaikkien ole tarkoituskaan lähteä juuri sinne mainitsemalleni kaupungin ainoalle yliopistolle. Naapurikaupungissa siirrettiin ammattikorkeakoululaisetkin entiseen Citymarkettiin remontin ajaksi. Eihän niiden tilojen tarvitse olla koulukäyttöön suunniteltu. Kuulostaa kyllä erikoiselta, jos jossain on kokonainen kaupunginosa, jossa on koulu ääriään myöten täynnä lapsia, mutta alueella ei ole yhtäkään liikuntahallia, kirjastoa, harrastustiloja, luentosaleja, toimistotilaa, hotellia, elokuvateatteria tai vaikka ABC-liikennemyymälää.
Joka ikisestä yksityisomistuksessa olevasta tilasta pitää maksaa vuokraa. Eikä tyhjä tila tarkoita sitä, että se sopisi automaattisesti opetustilaksi. Miten tämä ei mene jakeluun?
Edelleen, on kyse kahdesta viikosta ja tiloista, jotka ovat muutenkin tyhjillään. Esimerkiksi liikuntahallit ja seurakuntakeskukset ovat nyt täysin tyhjillään, joten siellä saa varmasti neuvoteltua ihan hyvät hinnat. Ja poikkeustilassa kevään viimeisillä viikoilla luonnollisesti tiloille ei ole samanlaisia vaatimuksia kuin normaaliaikana. Miten tämä nyt ei mee jakeluun?
Miten siellä toteutetaan kotitalouden, käsityön ja musiikin opetus? Reaaliaineet ja kielet menisivät varmaankin melko helposti missä vain, mutta on paljon oppiaineita, joissa tarvitaan erikoistiloja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö kukaan oikeasti kertonut hallitukselle, että a) kouluissa ei ole ylimääräisiä tiloja, b) yläkouluissa on aineopetus, c) julkisissa kulkuneuvoissa ja koulukyydeissä on mahdoton noudattaa turvavälejä ja omassa pienryhmässä oleskelua? Sinänsä ei ollut yllätys, ettei opetusministerikään ole tehtäviensä tasalla.
Etkö kuunnellut Lin puhetta. Hän ihan selkeästi sanoin, että mahdollisuuksien mukaan otetaan käyttöön muita tiloja opetuskäyttöön. Hän sanoi myös, että ajallinen porrastaminen on mahdollista. Julkisten kulkuneuvojen käyttöä en tässä kohtaa ymmärrä. Miten paljon koululaiset sitten kulkevat julkisilla koulumatkoja? Eikö suurin osa kuitenkin asu lähellä koulua tai ovat järjestetyn koulukyydityksen piirissä, esim koulutaksi?
Olet yhtä pihalla todellisuudesta kuin Li.
Mitä ne muut tilat ovat? Vessoja?
Miyen porrastat opetuksen ajallisesti yläkoulussa? Päivävuoroon ja yövuoroon?
Suurin osa viimeistään yläkoululaisista kulkee matkat julkisilla.
Mitä ne muut tilat ovat? Toisessa ketjussa jo kerroin muutaman esimerkin. Yliopistoja, ammattikorkeakouluja, aikuiskoulutuskeskuksia, kirjastoja, urheiluhalleja, kaupungintaloja jne. Miksi porukka kuvittelee, että ne lisätilat tulisivat siihen kouluun? Itse olen ollut omalla koulutaipaleellani evakossa esim kirjastossa, kansanopiston tiloissa, hotellin neuvottelutiloissa, erään yrityksen toimistotiloissa ja seurakuntatalolla.
Kuvitteleeko joku että täällä maalla on jotain urheiluhalleja, hotelleja jne.
Edelleen, nuo olivat esimerkkejä ja ne mainittiin alunperin henkilölle, joka ihmetteli, mihin ihmeessä kaupunkilähiössä voi mennä, kun ei ole edes metsiä lähellä.
Ja itsekin ihan maalla asun ja täällä on kyllä esim urheiluhalli ja seurakunnan tiloja, joissa voisi opetusta järjestää.
Aika väsyttävää jokaiselle nyt täsmällisesti selittää, että ei, en tarkoittanut nyt nimenomaan sinun paikkakuntaasi, vaan yleisesti. Jos on kyse pienestä maalaiskunnasta, siellä on myös vähemmän oppilaita ja käytössä erilaisia tiloja. Isoissa yliopistokaupungeisssa taas on helposti enemmän oppilaita, mutta toisaalta käytössä on myös monipuolisempia tiloja. Mutta vaikka tätä nyt selittää kummasta tahansa näkökulmasta, aina joku tulee nillittämään, että ei meillä ainakaan toimi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Peruskoulujen tilannetta helpottaisi, jos mahdollisimman pian tulisi tieto siitä, avataanko toisen asteen koulut. Jos ei avata, osa ryhmistä voisi siirtyä niihin tiloihin viimeisiksi viikoiksi.
Miksi ne siis avattaisiin? Eikö koulujen avaamisen tarkoitus ollut se, että voidaan turvata lapsien oikeus perusopetukseen, jonka laatu on etäopetuksessa nyt pakosti kärsinyt. Miten toinen aste siihen liittyy?
Et ilmeisesti ymmärrä lukemaasi. Jos toinen aste pysyy etäopetuksessa vapautuu peruskoulun käyttöön koulutiloja toisen asteen oppilaitoksista, lukiot ja ammattiopistot.
Meillä ammattiopisto ja lukio ovat kiinni toisissaan, molemmat syö ruokansa amiksen puolella.
Kummassakin oppilaitoksessa on luokkatiloja jossa opetus voidaan järjestää peruskoululaisille.
Niin, JOS toinen aste pysyy etäopetuksessa. Meillä amiksessa on hyvin vähän perinteistä luokkatilaa, käytännössä vain yhteisten aineiden luokat. Suurin osa teoriaopiskelustakin tapahtuu alakohtaisissa työtiloissa.
Mutta niitä alakohtaisia työtiloja ei voi käyttää yläastelaisten teoriaopiskeluun?
Ei välttämättä.
Okei. Eli 9-luokkalainen ei voi millään opetella ammattikoulun sähkötyöluokassa matematiikkaa, mutta ammattikoululainen voi ihan hyvin opetella siellä samassa luokassa sähköopin teoriaa. Minun logiikkani mukaan teoriaopiskelu pitäisi olla molemmille täsmälleen yhtä mahdollista tai mahdotonta, mutta sinä siis väität nyt toisin. Olisi todella kuulla tähän perusteet, mutta tiedän että sitä en tule saamaan.
Riippuu alasta, tilan koneista ja turvallisuusmääräyksistä voiko vai ei.
Älä jaksa. Miksi ammattikoululainen voisi olla ensimmäisestä päivästä lähtien siinä työluokassa, mutta ysiluokkalainen viimeisillä viikoillaan ei. Ihan täsmälleen sama turvallisuusriski siinä on. Jos niissä on jotain äärimmäisen vaarallista, niissä tuskin amislaistenkaan teoriaopetusta järjestetään.
Oppilasryhmän pitää olla koko ajan siinä samassa luokassa. Luokkatilaa ei saa vaihtaa, ettei tule tartuntoja. Miten missä tahansa tilassa opetetaan mitä tahansa oppiainetta? Onko siellä amiksen sähkötyöluokassa hellat, ompelukoneet, pianot ja liikuntavälineet?
Alue: Aihe vapaa
Mistä ja millä rahalla hommataan henkilökunta ja välineet noiden väistötilojen siivoukseen? Entä miten ruokailu järjestetään noihin tiloihin? Eväät eivät varmaan ole vaihtoehto, kun vielä kuukausi sitten äläköitiin kouluruoan tärkeydestä, perusteena kun se on monen lapsen päivän ainoa lämmin ateria. Ja suostuvatko seurakunnat poistamaan tiloistaan kaikki uskonnolliset symbolit, koska perusopetuksessa ei saa tuputtaa uskontoa?