Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Jos lapset ei levitä koronaa, miten koulujen avaamisella edistettäisiin laumasuojaa?
29.04.2020 |
Jotenkin kummallisen epäloogista.
Toisaalta mediassa kirjoitetaan, että lapset eivät sairastu koronaan eivätkä levitä sitä.
Mutta toisaalta koulut pitää saada auki, että useampi sairastuisi koronaan.
Miten terve lapsi levittää sitä koronaa nyt sitten?
Ja miten ne lapset ulkomailla sairastuu koronaan, mutta Suomen lapset eivät? Mitä siihen kouluruokaan oikein laitetaan?
Kommentit (75)
Vierailija kirjoitti:
Jännä, että tämä tutkimus, jossa on todettu, etteivät lapset levitä tehokkaasti kouluissa on tehty kahdessa maassa, joissa koulut ovat olleet kiinni (Alankomaat ja Australia). Milläköhän datalla sitä on tutkittu? Todettu, ettei sairaalahoitoon ole ilmestynyt koululaisia?
(sivuhuomiona silloin kun Ranskassa oli vielä koulut auki, siellä lähti tutkitusti tartuntaketjuja nimenomaan kouluista)
Kun sairastunut lapsi on käynyt koulua, testataan luokkakaverit ja opettajat. Yhdestä lapsesta ei voi päätellä vielä mitään, mutta kun lapsia on paljon, voidaan todeta ettei lapset levitä koulussa juurikaan koronaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset sairastavat koronan lievänä, mutta ilman koulua monella lapsella on paha olla. Kumpi siis lopulta on se keino, jolla lapsia suojellaan?
Ihmisten, joilla on hyvä tausta tai ei ole apua tarvitsevia perheitä, voi olla hyvin vaikea ymmärtää, miten valtava merkitys koululla on monen lapsen elämään. Se on paikka, jossa on turvassa. Sieltä saa ruokaa, rytmiä ja turvallisia aikuisia. Kukaan ei lyö tai koskettele epämieluisasti. Kyllä itse koen, että opettajien olisi hyvä tsekata lapsen tilannetta ennen lomalle siirtymistä. Mitään muuta keinoa ei oikeastaan ole kartoittaa kotona olevien lasten tilannetta, koska ovelta kysyminen tuskin paljastaa mitään.
Meidän perhe voi hyvin. Silti olen ihan täysin valmis laittamaan omat lapset kouluun. Minusta olisi mukavaa, että eräskin tuttu lapsi pääsisi hetkeksi pois kotoa, vaikka sinänsä mikään lastensuojelun asiakas ei kyseinen perhe ole. Ja tätä lasta paljon huonommassa asemassa olevia lapsia on kymmeniä tuhansia.
Sossu ja lasu on huono-osaisia varten. Kouluissa opiskellaan, ne eivät ole mitään lastensuojelu- ja säilömislaitoksia huonoja vanhempia varten. Miten nämä rassukat pärjäävät 10 vkon kesäloman, viikon syysloman, kahden viikon joululoman, viikon talviloman ja pääsiäisloma ajan? Miksi kukaan ei ole huolissaan pitkistä loma-ajoista, jolloin säilö ja ruokapalvelut ei näille lapsille toimi?
Sossu ja lasu eivät näe perheen koteihin. Heidän toimintansa alkaa yleensä vasta, kun joku muu taho on ensinnyt huomannut ongelmat. Usein se on koulu tai poliisi. Kouluilla onkin erityinen näköala perheisiin. Niin ikävä asia kuin se onkin, koulu tekee osittain lastensuojelu- ja sosiaalityötä, vaikka se ei sen virallinen tehtävä ole. Tuttu erityisopettaja ennen joulua sanoi, että tuntee itsensä usein sosiaalityöntekijäksi.
On eri asia olla lomalla 10vko kuin 18vk. Lisäksi korona lisää aikuisten pahoinvointia tavalliseen kesäloman verrattuna, mikä heijastuu sitten lapsiin.
Nyt tosin ei ole kyseessä 10 viikkoa vs 18 viikkoa vaan 16 viikkoa vs 18 viikkoa. Koulua kun on jäljellä vain 2 viikkoa ja sitten alkaa kesäloma. Onko nyt todella niin, että juuri tuon kahden viikon aikana koulu huomaa ne lapset, joista pitää tehdä ennen kesälomaa lasu? Vai onko nyt todella niin, että tuo 2 viikkoa poistaa aikuisilta koronan aiheuttaman pahoinvoinnin?
Ainakin toivottavasti löytyy edes joku apua tarvitseva lapsi. Jos viranomaisille ilmoitetut lasten kaltoinkohtelut ovat romahtaneet korona-aikana puoleen niin kyllä siellä on todella karmiva aika'pommi kytemässä.
Miksi lastensuoheluviranomaiset ja muut alan työntekijät - jos kerran heillä on nyt normaaliin verrattuna luppoaikaa - eivät alkaisi tehdä kotiäyntejä? Käydä tarkistamassa, että lapsilla on asiat hyvin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset sairastavat koronan lievänä, mutta ilman koulua monella lapsella on paha olla. Kumpi siis lopulta on se keino, jolla lapsia suojellaan?
Ihmisten, joilla on hyvä tausta tai ei ole apua tarvitsevia perheitä, voi olla hyvin vaikea ymmärtää, miten valtava merkitys koululla on monen lapsen elämään. Se on paikka, jossa on turvassa. Sieltä saa ruokaa, rytmiä ja turvallisia aikuisia. Kukaan ei lyö tai koskettele epämieluisasti. Kyllä itse koen, että opettajien olisi hyvä tsekata lapsen tilannetta ennen lomalle siirtymistä. Mitään muuta keinoa ei oikeastaan ole kartoittaa kotona olevien lasten tilannetta, koska ovelta kysyminen tuskin paljastaa mitään.
Meidän perhe voi hyvin. Silti olen ihan täysin valmis laittamaan omat lapset kouluun. Minusta olisi mukavaa, että eräskin tuttu lapsi pääsisi hetkeksi pois kotoa, vaikka sinänsä mikään lastensuojelun asiakas ei kyseinen perhe ole. Ja tätä lasta paljon huonommassa asemassa olevia lapsia on kymmeniä tuhansia.
Sossu ja lasu on huono-osaisia varten. Kouluissa opiskellaan, ne eivät ole mitään lastensuojelu- ja säilömislaitoksia huonoja vanhempia varten. Miten nämä rassukat pärjäävät 10 vkon kesäloman, viikon syysloman, kahden viikon joululoman, viikon talviloman ja pääsiäisloma ajan? Miksi kukaan ei ole huolissaan pitkistä loma-ajoista, jolloin säilö ja ruokapalvelut ei näille lapsille toimi?
Sossu ja lasu eivät näe perheen koteihin. Heidän toimintansa alkaa yleensä vasta, kun joku muu taho on ensinnyt huomannut ongelmat. Usein se on koulu tai poliisi. Kouluilla onkin erityinen näköala perheisiin. Niin ikävä asia kuin se onkin, koulu tekee osittain lastensuojelu- ja sosiaalityötä, vaikka se ei sen virallinen tehtävä ole. Tuttu erityisopettaja ennen joulua sanoi, että tuntee itsensä usein sosiaalityöntekijäksi.
On eri asia olla lomalla 10vko kuin 18vk. Lisäksi korona lisää aikuisten pahoinvointia tavalliseen kesäloman verrattuna, mikä heijastuu sitten lapsiin.
Vaan eipä ne opettajatkaan mitään selvännäkijöitä ole. Jos nyt koulut pariksi viikoksi avataan, niin kädet on työtä täynnä opeilla ihan luokan asioiden hoitamisessa. Ei ne ehdi mitenkään yksittäisten oppilaiden koulun ulkopuolisiin asioihin sen enempää perehtyä. Mistäpä ne sen kummemmin tietää miten kenenkin kotiolot ovat mahdollisesti muuttuneet. Ei se päällepäin näy sen enempää kuin aiemminkaan. Jos joku voikin huonosti, mutta ei tuo sitä mitenkään esiin, ei voi ope tietää. Ja lapsethan tunnetusti on kaikesta huolimatta lojaaleja vanhemmilleen. Naapurit on kyllä opettajia enemmän avainasemassa näiden ongelmaperheiden tunnistamisessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännä, että tämä tutkimus, jossa on todettu, etteivät lapset levitä tehokkaasti kouluissa on tehty kahdessa maassa, joissa koulut ovat olleet kiinni (Alankomaat ja Australia). Milläköhän datalla sitä on tutkittu? Todettu, ettei sairaalahoitoon ole ilmestynyt koululaisia?
(sivuhuomiona silloin kun Ranskassa oli vielä koulut auki, siellä lähti tutkitusti tartuntaketjuja nimenomaan kouluista)
Kun sairastunut lapsi on käynyt koulua, testataan luokkakaverit ja opettajat. Yhdestä lapsesta ei voi päätellä vielä mitään, mutta kun lapsia on paljon, voidaan todeta ettei lapset levitä koulussa juurikaan koronaa.
Niin, niin, mutta nyt puhutaan maista, joissa koulut ovat kiinni ja ne suljettiin ihan epidemian alussa. Eli tapauksia on ollut vielä niin vähän, ettei tuollaista johtopäätöstä yksinkertaisesti vaan voi tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännä, että tämä tutkimus, jossa on todettu, etteivät lapset levitä tehokkaasti kouluissa on tehty kahdessa maassa, joissa koulut ovat olleet kiinni (Alankomaat ja Australia). Milläköhän datalla sitä on tutkittu? Todettu, ettei sairaalahoitoon ole ilmestynyt koululaisia?
(sivuhuomiona silloin kun Ranskassa oli vielä koulut auki, siellä lähti tutkitusti tartuntaketjuja nimenomaan kouluista)
Kun sairastunut lapsi on käynyt koulua, testataan luokkakaverit ja opettajat. Yhdestä lapsesta ei voi päätellä vielä mitään, mutta kun lapsia on paljon, voidaan todeta ettei lapset levitä koulussa juurikaan koronaa.
Niin, niin, mutta nyt puhutaan maista, joissa koulut ovat kiinni ja ne suljettiin ihan epidemian alussa. Eli tapauksia on ollut vielä niin vähän, ettei tuollaista johtopäätöstä yksinkertaisesti vaan voi tehdä.
Mikä on mielestäsi tarpeeksi suuri määrä ja miksi? Kuinka hyvin olet perehtynyt tilastoihin ja todennäköisyyslaskentaan, kun väität asiantuntijoiden vetäneen liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On eri asia olla lomalla 10vko kuin 18vk. Lisäksi korona lisää aikuisten pahoinvointia tavalliseen kesäloman verrattuna, mikä heijastuu sitten lapsiin.
Ei oppilaiden loma-aika mihinkään muutu. Heillä on edelleen lomaa 10 viikkoa.
Listataan nyt ensin tämän hetken tiedon perusteella ne faktat, joihin päätökset perustuvat.
1. Koronan leviäminen Suomessa on saatu rajoituksilla hidastettua niin hyvin, että tehohoidon kapasiteetti on nyt valmiimpi ottamaan vastaan potilaita.
2. Rokotetta tautiin ei ole tulossa ainakaan vuoteen.
3. Tautiin kuolleiden mediaani-ikä on 84 vuotta.
4. Kuolleisuus on pessimististenkin arvioiden mukaan alle 2%, painottuen selvästi yli 70-vuotiaisiin ja tietyistä perussairauksista kärsiviin.
5. Lapsia tautiin ei ole Suomessa kuollut yhtäkään.
6. Jossain vaiheessa rajoituksia on pakko alkaa purkaa, sillä hyvinvointivaltiomme ei kestä sulkua rokotteen keksimiseen saakka.
7. Tavoitteena ei ole laumasuojan kehittäminen sairastumisten kautta, vaan hallittu taudin leviäminen siten, että hoitokapasiteetti pystyy ottamaan sairastuneet vastaan ja näin pitämään kuolleisuuden edelleen alhaisena.
Näiden faktojen perusteella koulujen avaaminen on mielestäni järkevä liike. On totta, että sairastumisten määrä tulee lisääntymään, mutta hoitoa on tarjolla ja tauti on joka tapauksessa varsin vaaraton lapsille sekä perusterveille työikäisille (= opettajille ja lasten vanhemmille).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
5. Lapsia tautiin ei ole Suomessa kuollut yhtäkään.
6. Jossain vaiheessa rajoituksia on pakko alkaa purkaa, sillä hyvinvointivaltiomme ei kestä sulkua rokotteen keksimiseen saakka.
7. Tavoitteena ei ole laumasuojan kehittäminen sairastumisten kautta, vaan hallittu taudin leviäminen siten, että hoitokapasiteetti pystyy ottamaan sairastuneet vastaan ja näin pitämään kuolleisuuden edelleen alhaisena.
5. Lapsia ei ole kuollut tautiin, koska koulut on suljettu ja päiväkotejakaan ei ole suositeltu. Niinpä lasten tartunnat ovat jääneet vähemmälle. Lasten tartuntoja on kyllä ollut Suomessakin useampi sata.
6. Rajoitteita voi alkaa purkaa paikoista, joihin on vapaaehtoista mennä ja joissa on alle 500 henkeä yhtäaikaa (ravintolat, hotellit, harrastukset, kirjastot, teatterit). Näin riskiryhmäläiset voivat itse suojella itseään.
7. Kun kohdan 6 kautta tauti leviää maltillisesti, terveydenhuolto pystyy vastaamaan kysyntään.
Ei kaikki opettajat ja lasten vanhemmat ole perusterveitä... Riskiryhmään kuuluviakin on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhemmille ei kerrota toisten sairauksista (luokkakaverin, luokkakaverin perheen, opettajan jne) ei edes koronatartunnasta Tanskassa ja Ruotsissa.
Tämä on varmasti myös tilanne Suomessa koska vaitiolovelvollisuus.
Koska koulun järjestäjä on vastuussa koulun turvallisuudesta, ei taida virallisesti mikään taho myöntää koronatartunnan tapahtuneen koulussa eikä päivähoidossa. Se on hys hys.
Koulu ei ole mikään sosiaalilaitos. Tämä tuntuu hyvin usein unohtuvan Li Anderssonilta. Opettajat eivät pääasiassa kysele oppilaiden kotiasioista, vaan koulussa keskitytään oppimiseen ja opettamiseen. Tietysti, jos huomaa jotain tai saa tietoonsa jotain huolestuttavaa, niin pitää ryhtyä toimiin eli ottaa yhteyttä oppilashuoltoon ja sitä kautta perheeseen. Mutta jos koulut nyt pariksi viikoksi avataan, niin ei siellä mitään sosiaalihuollollisia tarkistuksia tehdä, vaan opiskellaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teoria laumasuojasta ei ole saanut vahvistusta. Immuniteettia ei synny mm. koska virus muuntautuu nopeasti ja sairastuttaa uudelleen.
Vierailija kirjoitti:
Teoria laumasuojasta ei ole saanut vahvistusta. Immuniteettia ei synny mm. koska virus muuntautuu nopeasti ja sairastuttaa uudelleen.
Mikä pakko on laukoo näitä kommentteja, jos et kerta kaikkiaan tiedä asiasta mitään.
Laumasuoja ei ole teoria, se on luonnonilmiö joka liittyy tautien leviämiseen. Se muodostuu kun on riittävästi taudille immuuneja.
Korona muuntautuu virukseksi kohtalaisen hitaasti. Immuniteetti voi hyvin kestää usean vuoden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
5. Lapsia tautiin ei ole Suomessa kuollut yhtäkään.
6. Jossain vaiheessa rajoituksia on pakko alkaa purkaa, sillä hyvinvointivaltiomme ei kestä sulkua rokotteen keksimiseen saakka.
7. Tavoitteena ei ole laumasuojan kehittäminen sairastumisten kautta, vaan hallittu taudin leviäminen siten, että hoitokapasiteetti pystyy ottamaan sairastuneet vastaan ja näin pitämään kuolleisuuden edelleen alhaisena.5. Lapsia ei ole kuollut tautiin, koska koulut on suljettu ja päiväkotejakaan ei ole suositeltu. Niinpä lasten tartunnat ovat jääneet vähemmälle. Lasten tartuntoja on kyllä ollut Suomessakin useampi sata.
6. Rajoitteita voi alkaa purkaa paikoista, joihin on vapaaehtoista mennä ja joissa on alle 500 henkeä yhtäaikaa (ravintolat, hotellit, harrastukset, kirjastot, teatterit). Näin riskiryhmäläiset voivat itse suojella itseään.
7. Kun kohdan 6 kautta tauti leviää maltillisesti, terveydenhuolto pystyy vastaamaan kysyntään.
5. Lapsia ei ole kuollut Italiassa yhtään, Espanjassa yksi ...
6. Jos lapsesi on kovin riskiryhmäläinen, eikö hän voisi jäädä kotiin ja antaa muiden jatkaa normaalia elämää. 2 vuotta kotiopiskelua.
Alue: Aihe vapaa
Kutakuinkin. Joskin opettajat tottakai jo tämän tietävät, joten siinäkin mielessä koulujen avaaminen on turhaa.