Mitä jonkun toisen ihmisen ruuanlaittotapaa olet mielessäsi ihmetyellyt?

Laittaa tölkkipavut ruokaan liemineen, siis se säilöntäliemi, mikä pitäisi valuttaa ja huuhdella lävikössä ennen käyttöä. Eri asia, jos pavut on säilötty esim. tomaattikastikkeessa, mutta se suolaliemi pitäisi valuttaa.

Vierailija kirjoitti:

Heze69 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitä, että valitetaan, että on NIIN kiire ja paljon työtä ja vaikka mitä ja sitten pitää kuitenkin keittää ja paistaa ja hauduttaa ja mehustaa ja pullottaa kaikki ruuat ja juomat IHAN ITSE.

Aivan älytöntä.

Siman ja munkitkin saa valmiina.

********************************************************************************

-kaupan simasta ja sopivasti käyneestä kotisimasta ei voi edes puhua samana päivänä!

-maistamani kaupan simat ovat järjestään olleet pelkkää sokerilitkua 😖

********************************************************************************

Ei siinä ihmisarvo katoa.

Ei kaupan sima oo ainut vaihtoehto, täälläpäin myydään vapun alla torilla marttojen kojulla tosi hyvää kotisimaa. En oo vuosiin tehnyt itse koska en kuitenkaan jaksais ämpärillistä itse juoda.

En lainkaan vastusta valmiin ostamista, mutta ihan tiedoksi että simaa voi tehdä vaikka vain litrankin. Ei ole mitään lakia että vähintään ämpärillinen kerrallaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anoppi...

" Rasvan" tiristäminen pois jauhelihasta. Siis sehän on lihasnestettä suurimmaksi osaksi, mitä siitä nestettä irtoaa, varsinkin kun kyse on paistijauhelihasta. Mutta kamala show sen nesteen ympärillä. Lusikallistakaan ei saa jäädä. Ja sit toki päälle lisätään vettä, että saadaan jauhelihamurusta ja jauhoista aikaan kastike. 

Toinen anopin bravuuri on munamaito. Sitä laitetaan kaikkeen, mm. pizzaan ja lasagneen. 

Ruokamäärät on kans mielenkiintoisia. Kutsuttiin juhlalounaalle (synttärit), tarjolla oli uunilohta ja perunamuusia. Perunamuusia oli 4 isoa kattilallista ja lohta n. 60g 10 hengelle, josta nuorimmat alakouluikäisiä lapsia. Lohessa ei mitään mausteita, ei edes suolaa. 

Meillä myös anoppi tarjoaa älyttömän pieniä annoksia. Ja ruoka syödään pieniltä jälkiruokalautasilta. Yleensä jokaiselle riittää lusikallinen lohta, 1-2 perunaa ja lusikallinen salaattia. Ja tarkoitan ihan ruokalusikallista. Loput nälästä pitää hävittää leivällä ja sokerimehulla.

Mun anoppi tarjoaa kyllä "riittävästi" perunaa, sitä on n. 1kg/syöjä. Itse kun viljellään niin on halpaa. Ja toki porkkanaraaste ja etikkakurkut on ainoat tarjolla olevat salaatit, ruoalla kuin ruoalla. Liha kun maksaa niin sitä tarjotaan vertauskuvallinen määrä. Esim. lihapullia kuudelle 400g:sta jauhelihaa. 

Case sipulikeitto... olen 47v ja muistan lapsuudesta/nuoruudesta kun se oli joku K-kaupan Väiskin tai jonkun muun vastaavan ruokagurun uusi upea niksi. Näin saat lihapullasta maistuvaa. Siitä kait sitten tuli "uusi normaali". Itse en käytä ja oma äitini ei koskaan lähtenyt mukaan näihin "uusiin villityksiin". 

Muistan tuon, laitettiin sipulikeittopussi ja purkillinen kermaviiliä.

Itsekin tein noin, kun aloittelin omillani asumista ja opettelin laittamaan ruokaa.

N57

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anoppi...

" Rasvan" tiristäminen pois jauhelihasta. Siis sehän on lihasnestettä suurimmaksi osaksi, mitä siitä nestettä irtoaa, varsinkin kun kyse on paistijauhelihasta. Mutta kamala show sen nesteen ympärillä. Lusikallistakaan ei saa jäädä. Ja sit toki päälle lisätään vettä, että saadaan jauhelihamurusta ja jauhoista aikaan kastike. 

Toinen anopin bravuuri on munamaito. Sitä laitetaan kaikkeen, mm. pizzaan ja lasagneen. 

Ruokamäärät on kans mielenkiintoisia. Kutsuttiin juhlalounaalle (synttärit), tarjolla oli uunilohta ja perunamuusia. Perunamuusia oli 4 isoa kattilallista ja lohta n. 60g 10 hengelle, josta nuorimmat alakouluikäisiä lapsia. Lohessa ei mitään mausteita, ei edes suolaa. 

Meillä myös anoppi tarjoaa älyttömän pieniä annoksia. Ja ruoka syödään pieniltä jälkiruokalautasilta. Yleensä jokaiselle riittää lusikallinen lohta, 1-2 perunaa ja lusikallinen salaattia. Ja tarkoitan ihan ruokalusikallista. Loput nälästä pitää hävittää leivällä ja sokerimehulla.

Tätä on vaikea ymmärtää. Itse jos teen ruokaa vieraille, teen niin paljon että varmasti riittää ja on mistä santsata. Noloa jos ruoka loppuu kesken tai laitetaan vieraat ottamaan jotain taaperon annoksia.

Meillä kans anoppi tekee suhteettoman vähän ruokaa. Esim. 700g kasvisgratiini-pussi kuudelle aikuiselle ja kuudelle lapselle. Tai muusi ja 10 kalapuikkoa samalle porukalle. Tai kun itse kutsuu kylään meitä pitkänmatkalaisia, jääkaapissa saattaa olla valon lisäksi pari jogurttia ja muutama viipale leipää ilta- ja aamupalaksi neljälle aikuiselle ja kahdelle lapselle. Paras osuus on se, että joudutaan itse käymään kaupassa ostamassa ruokatarvikkeita, joita anoppi ja appi hyvällä ruokahalulla syö. Ollaankin opittu, sekä meidän perhe että miehen veljen perhe, käymään aina matkan varrella syömässä ja että "kauppareissulla" käydään pitsalla tms. ja ostetaan anoppilaan vaan leipätarvikkeita. 

Ja pakko myös sanoa, että kummankin pojan perheen luona kyläillessä ruokaa riittää kyllä anopille ja appiukolle ja monesti tehdään jopa vielä jotain erikoisempaakin ruokaan heidän kyläilynsä kunniaksi, esim. grillataan parempaa lihaa. Homma ei vaan toimi molempiin suuntiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anoppi...

" Rasvan" tiristäminen pois jauhelihasta. Siis sehän on lihasnestettä suurimmaksi osaksi, mitä siitä nestettä irtoaa, varsinkin kun kyse on paistijauhelihasta. Mutta kamala show sen nesteen ympärillä. Lusikallistakaan ei saa jäädä. Ja sit toki päälle lisätään vettä, että saadaan jauhelihamurusta ja jauhoista aikaan kastike. 

Toinen anopin bravuuri on munamaito. Sitä laitetaan kaikkeen, mm. pizzaan ja lasagneen. 

Ruokamäärät on kans mielenkiintoisia. Kutsuttiin juhlalounaalle (synttärit), tarjolla oli uunilohta ja perunamuusia. Perunamuusia oli 4 isoa kattilallista ja lohta n. 60g 10 hengelle, josta nuorimmat alakouluikäisiä lapsia. Lohessa ei mitään mausteita, ei edes suolaa. 

Meillä myös anoppi tarjoaa älyttömän pieniä annoksia. Ja ruoka syödään pieniltä jälkiruokalautasilta. Yleensä jokaiselle riittää lusikallinen lohta, 1-2 perunaa ja lusikallinen salaattia. Ja tarkoitan ihan ruokalusikallista. Loput nälästä pitää hävittää leivällä ja sokerimehulla.

Tätä on vaikea ymmärtää. Itse jos teen ruokaa vieraille, teen niin paljon että varmasti riittää ja on mistä santsata. Noloa jos ruoka loppuu kesken tai laitetaan vieraat ottamaan jotain taaperon annoksia.

Meillä kans anoppi tekee suhteettoman vähän ruokaa. Esim. 700g kasvisgratiini-pussi kuudelle aikuiselle ja kuudelle lapselle. Tai muusi ja 10 kalapuikkoa samalle porukalle. Tai kun itse kutsuu kylään meitä pitkänmatkalaisia, jääkaapissa saattaa olla valon lisäksi pari jogurttia ja muutama viipale leipää ilta- ja aamupalaksi neljälle aikuiselle ja kahdelle lapselle. Paras osuus on se, että joudutaan itse käymään kaupassa ostamassa ruokatarvikkeita, joita anoppi ja appi hyvällä ruokahalulla syö. Ollaankin opittu, sekä meidän perhe että miehen veljen perhe, käymään aina matkan varrella syömässä ja että "kauppareissulla" käydään pitsalla tms. ja ostetaan anoppilaan vaan leipätarvikkeita. 

Ja pakko myös sanoa, että kummankin pojan perheen luona kyläillessä ruokaa riittää kyllä anopille ja appiukolle ja monesti tehdään jopa vielä jotain erikoisempaakin ruokaan heidän kyläilynsä kunniaksi, esim. grillataan parempaa lihaa. Homma ei vaan toimi molempiin suuntiin.

Tuo on kyllä kummallinen ilmiö. Omat vanhempani kun kutsuvat syömään, on meitä lapsia perheinemme yhteensä 10 ihmistä ja silti jää ruokaa yli. Isän sapuskat on superhyviä ja kaikki vetävätkin pari isoa lautasellista. Anopin luona ruuan närppiminen pieniltä jälkiruokalautasilta on niin käsittämätöntä, että kutsuisi sitten rehellisesti vaan kahville eikä syömään. Mekin käydään vaikka Subin tai Mäkkärin kautta ennen anopilla vierailua. 😁 Itse jos kutsumme ihmisiä syömään, on ruokaa aivan valtavasti. Mieluummin liikaa kuin liian vähän. Ja mieluusti muutamaa eri lajia jos joku ei tykkää tai voi syödä jotain tiettyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anoppia joskus ihmettelen. On ehkä maailman hitain kokki. Teki viimeksi kanakastiketta. Huolella tekikin. Haudutti sitä nelisen tuntia. Lopputulos oli suunnilleen saman makuista kuin itse teen parissakymmenessä minuutissa. Ihan hyvää kyllä. Hän käytti sen tekemiseen kahta paistinpannua ja yhtä pataa. Itse olisin käyttänyt vain sitä pataa.

Kuulostaa mun anopilta. En tähän päivään mennessä ole tajunnut, että mikä nakkikeiton keittämisessä vaatii neljä tuntia aktiivista työtä. 

Sama. Kaduttaa joka kerta jos lupaudutaan jäämään vielä syömään. Sitä ruuan valmistumista ja epämääräistä ympäriinsä sohelointia kestää tuntikaupalla.

Mä ihmettelin kaverilla päinvastaista jokunen vko sitten. Oltiin yökylässä ja kaveri kysyi, otatteko vielä lounasta. Sanoin, että jotain pientä, pitäis jo mennä kotiinkin.

Eka kertaa jäin oikein  katselemaan kaverin ruuanlaittoa ja sehän oli kuin tanssia! Käsien pesusta lautaselle laittoon näytti, että ei yhtään turhaa elettä. Itse haen omassa keittiössä aina kaikkea, hän jutteli rennosti ja tuntui taikovan sen tosi helkkarin hyvän, mausteisen jauhelihakeiton lämpimillä juustoleivillä. 

Omastakin mielestä toi sohellus on aivan rasittavaa, mutta jäin kaverilla miettimään, että jos oppisin tuon keittiötavan, voisinko jopa tykätä ruuanlaitosta, kun nyt en tykkää.

Vai tekeekö kaveri niin hyvää ruokaa ja tykkää siitä, kun jotenkin luonnostaan osaa. En tiedä.

Mitä enemmän tekee ruokaa ja ymmärtää makuyhdistelmiä, sen nopeammin ja kätevämmin ruuanlaitto käy. 😊 Kyllä sen voi oppia! Itse en seuraa koskaan reseptejä ruuanlaitossa tai leivonnassa, kun kaikki on iskostuneet takaraivoon. Itse teen keittiössä montaa asiaa samanaikaisesti kun esim. mieheni ensin keittää pastan ja valuttaa, ja vasta sitten alkaa miettimään että pitäisiköhän tämän kanssa olla kastiketta. 😄

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämähän on jännä vedenjakaja, kun niin moni pakasteita haukkuu. Tiesittekö, että pakastaminen säilöö paitsi tuoreuden, myös ravinteet? Tai kyllä osa niistä tuhoutuu pakastaessa - mutta pienempi osa kuin tuoreiden pitkässä ajassa kuljetuksessa, kaupassa ym. Moni pakaste on tuoreempi ja ravinteikkaampi kuin kaupan tuore, kiitos teollisuuden tehokkaan pikapakastuksen aidosti tuoreena.

Pakasteet on mielestäni toisinaan ihan jees, mutta monien kasvisten koostumus ja maku muuttuu pakastimessa. Esim porkkana ja parsakaali ovat mielestäni paljon parempia tuoreena kuin pakasteena.

Näin on. Itse en ymmärrä kaiken pakastamaista. Yhdelläkin ruokapalstalla kysellään vähän väliä outoja kysymyksiä pakastamisesta. Voiko kermaa, maitoa, puuroa, ruskeata kastiketta ym. pakastaa. Onko pakastin jämäruokien hautausmaa? Pakastin on hyvä säilöntämuoto esim. marjojen pakastamisessa, ja itse tehtyjen leivonnaisten, kuten leipien, pullien ja kuivakakkujen.

Mä kyllä pakastan pieniäkin määriä ja ehkä sinun mielestäsi outoja juttuja. Näin yksinelävän kaupunkilaisen ruokataloudessa se vähentää hävikkiä hurjasti. Ei mulla ole pakastimessa marjoja tai kakkuja vaan ruokaa ja ruoanlaittoaineksia. Esimerkiksi kermaa kuluu tosi vähän, miksi en pakastaisi loppuja? Mulla on myös pakastimessa rasia johon menee pienetkin juuston kannikat siinä vaiheessa kun juustoa höylätessä tahtoo sormet olla vaarassa. Rasian täyttyessä sitten raastan ne ja käytän vaikkapa laatikoihin.

Voihan ne jämät käyttää muutenkin kuin pakastaa, koska eivät kaikki ruoka-aineet kestä pakastamista. Minusta hyvin kummallinen tapa, että pakastin täynnä kummallisia nyttösiä, joista kukaan ei tiedä mitä ne ovat.

Meillä jää usein 1-2 annosta ruokaa yli. Perunamuussia tai makaronia en pakasta mutta ruuat muuten kyllä. 2 annosta on mulle ja miehelle kiirepäivien lounas tai päivällinen, yksittäiset annokset menee opiskelijan mukana tai anopille. Tai syödään itse. Mitään mystistä ei jää pyörimään pakkaseen. Esim Apetinan siniset fetapurkit on täydellisiä 1 annoksen pakastamiseen. 

Juuston kannikat raastan minäkin, äärimmäisen kustannustehokasta. Raasteet on kalliita ostaa ja tosiaan ne kantit tuppaa aina murenemaan ja jäämään syömättä muuten. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Victuurian hääillallisella tarjottiin hernesoppaa, kylmänä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HK:n Sininen Lenkki suoraan jääkaapista, nam

Jalostajan hernekeitto suoraan purkista, nam, sellaisenaan lusikalla tai levän päälle

Nötkötti suoraan purkista lusikalla, nam

Siin ihmettelyni herkuistani

Hernekeitto levän päältä kuulostaa gourmeelta, maksaisi varmaan maltaita michelinravintolassa. 😂

Eikös kylmä hernekeitto ole joku vichy tms, eli heti se on hienoa! Ja muuten oikeasti hyvää, taidetaan tehdä tosin tuoreista, ei kuivatetuista (ja liotetuista) herneistä.

Creme Ninon.

Vichyssoise on  lämmin purjo-perunakeitto, herkullinen kyllä!

Vierailija kirjoitti:

Laittaa tölkkipavut ruokaan liemineen, siis se säilöntäliemi, mikä pitäisi valuttaa ja huuhdella lävikössä ennen käyttöä. Eri asia, jos pavut on säilötty esim. tomaattikastikkeessa, mutta se suolaliemi pitäisi valuttaa.

Aha. Jamie Oliver kaataa kyllä suolaliemineen kaikkineen ruokaan

Vierailija kirjoitti:

Laittaa tölkkipavut ruokaan liemineen, siis se säilöntäliemi, mikä pitäisi valuttaa ja huuhdella lävikössä ennen käyttöä. Eri asia, jos pavut on säilötty esim. tomaattikastikkeessa, mutta se suolaliemi pitäisi valuttaa.

Ihan vilpittömästi kysyn: Miksi? Täysin samat "mausteet" (ja raskasmetallit) siinä liemessä on, kuten pavuissakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämähän on jännä vedenjakaja, kun niin moni pakasteita haukkuu. Tiesittekö, että pakastaminen säilöö paitsi tuoreuden, myös ravinteet? Tai kyllä osa niistä tuhoutuu pakastaessa - mutta pienempi osa kuin tuoreiden pitkässä ajassa kuljetuksessa, kaupassa ym. Moni pakaste on tuoreempi ja ravinteikkaampi kuin kaupan tuore, kiitos teollisuuden tehokkaan pikapakastuksen aidosti tuoreena.

Pakasteet on mielestäni toisinaan ihan jees, mutta monien kasvisten koostumus ja maku muuttuu pakastimessa. Esim porkkana ja parsakaali ovat mielestäni paljon parempia tuoreena kuin pakasteena.

Näin on. Itse en ymmärrä kaiken pakastamaista. Yhdelläkin ruokapalstalla kysellään vähän väliä outoja kysymyksiä pakastamisesta. Voiko kermaa, maitoa, puuroa, ruskeata kastiketta ym. pakastaa. Onko pakastin jämäruokien hautausmaa? Pakastin on hyvä säilöntämuoto esim. marjojen pakastamisessa, ja itse tehtyjen leivonnaisten, kuten leipien, pullien ja kuivakakkujen.

Mä kyllä pakastan pieniäkin määriä ja ehkä sinun mielestäsi outoja juttuja. Näin yksinelävän kaupunkilaisen ruokataloudessa se vähentää hävikkiä hurjasti. Ei mulla ole pakastimessa marjoja tai kakkuja vaan ruokaa ja ruoanlaittoaineksia. Esimerkiksi kermaa kuluu tosi vähän, miksi en pakastaisi loppuja? Mulla on myös pakastimessa rasia johon menee pienetkin juuston kannikat siinä vaiheessa kun juustoa höylätessä tahtoo sormet olla vaarassa. Rasian täyttyessä sitten raastan ne ja käytän vaikkapa laatikoihin.

Voihan ne jämät käyttää muutenkin kuin pakastaa, koska eivät kaikki ruoka-aineet kestä pakastamista. Minusta hyvin kummallinen tapa, että pakastin täynnä kummallisia nyttösiä, joista kukaan ei tiedä mitä ne ovat.

Meillä jää usein 1-2 annosta ruokaa yli. Perunamuussia tai makaronia en pakasta mutta ruuat muuten kyllä. 2 annosta on mulle ja miehelle kiirepäivien lounas tai päivällinen, yksittäiset annokset menee opiskelijan mukana tai anopille. Tai syödään itse. Mitään mystistä ei jää pyörimään pakkaseen. Esim Apetinan siniset fetapurkit on täydellisiä 1 annoksen pakastamiseen. 

Juuston kannikat raastan minäkin, äärimmäisen kustannustehokasta. Raasteet on kalliita ostaa ja tosiaan ne kantit tuppaa aina murenemaan ja jäämään syömättä muuten. 

Miksi ne jää muuten syömättä?

Anoppi tiskaa astiat käsin pöytäluutulla. Puhdistaa sillä myös leikkuulaudat. Luutua ei pese tai vaihda ennenkuin se hajoaa käsiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämähän on jännä vedenjakaja, kun niin moni pakasteita haukkuu. Tiesittekö, että pakastaminen säilöö paitsi tuoreuden, myös ravinteet? Tai kyllä osa niistä tuhoutuu pakastaessa - mutta pienempi osa kuin tuoreiden pitkässä ajassa kuljetuksessa, kaupassa ym. Moni pakaste on tuoreempi ja ravinteikkaampi kuin kaupan tuore, kiitos teollisuuden tehokkaan pikapakastuksen aidosti tuoreena.

Pakasteet on mielestäni toisinaan ihan jees, mutta monien kasvisten koostumus ja maku muuttuu pakastimessa. Esim porkkana ja parsakaali ovat mielestäni paljon parempia tuoreena kuin pakasteena.

Näin on. Itse en ymmärrä kaiken pakastamaista. Yhdelläkin ruokapalstalla kysellään vähän väliä outoja kysymyksiä pakastamisesta. Voiko kermaa, maitoa, puuroa, ruskeata kastiketta ym. pakastaa. Onko pakastin jämäruokien hautausmaa? Pakastin on hyvä säilöntämuoto esim. marjojen pakastamisessa, ja itse tehtyjen leivonnaisten, kuten leipien, pullien ja kuivakakkujen.

Mä kyllä pakastan pieniäkin määriä ja ehkä sinun mielestäsi outoja juttuja. Näin yksinelävän kaupunkilaisen ruokataloudessa se vähentää hävikkiä hurjasti. Ei mulla ole pakastimessa marjoja tai kakkuja vaan ruokaa ja ruoanlaittoaineksia. Esimerkiksi kermaa kuluu tosi vähän, miksi en pakastaisi loppuja? Mulla on myös pakastimessa rasia johon menee pienetkin juuston kannikat siinä vaiheessa kun juustoa höylätessä tahtoo sormet olla vaarassa. Rasian täyttyessä sitten raastan ne ja käytän vaikkapa laatikoihin.

Voihan ne jämät käyttää muutenkin kuin pakastaa, koska eivät kaikki ruoka-aineet kestä pakastamista. Minusta hyvin kummallinen tapa, että pakastin täynnä kummallisia nyttösiä, joista kukaan ei tiedä mitä ne ovat.

Meillä jää usein 1-2 annosta ruokaa yli. Perunamuussia tai makaronia en pakasta mutta ruuat muuten kyllä. 2 annosta on mulle ja miehelle kiirepäivien lounas tai päivällinen, yksittäiset annokset menee opiskelijan mukana tai anopille. Tai syödään itse. Mitään mystistä ei jää pyörimään pakkaseen. Esim Apetinan siniset fetapurkit on täydellisiä 1 annoksen pakastamiseen. 

Juuston kannikat raastan minäkin, äärimmäisen kustannustehokasta. Raasteet on kalliita ostaa ja tosiaan ne kantit tuppaa aina murenemaan ja jäämään syömättä muuten. 

Miksi ne jää muuten syömättä?

En osaa laitta sellaista 1/2 cm siivua leivän päälle, mulla siivut on aina hyvin ohuita. Enkä syö niitä paljaaltaan koska niissä se pinta on sellainen vahamaisen kovettunut vaikka kuori on poissa. Mies kyllä syö mutta ennemmin kuin heitän roskiin pakastan koska juustoa käytetään paljon leivonnassa ja ruuanlaitossa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämähän on jännä vedenjakaja, kun niin moni pakasteita haukkuu. Tiesittekö, että pakastaminen säilöö paitsi tuoreuden, myös ravinteet? Tai kyllä osa niistä tuhoutuu pakastaessa - mutta pienempi osa kuin tuoreiden pitkässä ajassa kuljetuksessa, kaupassa ym. Moni pakaste on tuoreempi ja ravinteikkaampi kuin kaupan tuore, kiitos teollisuuden tehokkaan pikapakastuksen aidosti tuoreena.

Pakasteet on mielestäni toisinaan ihan jees, mutta monien kasvisten koostumus ja maku muuttuu pakastimessa. Esim porkkana ja parsakaali ovat mielestäni paljon parempia tuoreena kuin pakasteena.

Näin on. Itse en ymmärrä kaiken pakastamaista. Yhdelläkin ruokapalstalla kysellään vähän väliä outoja kysymyksiä pakastamisesta. Voiko kermaa, maitoa, puuroa, ruskeata kastiketta ym. pakastaa. Onko pakastin jämäruokien hautausmaa? Pakastin on hyvä säilöntämuoto esim. marjojen pakastamisessa, ja itse tehtyjen leivonnaisten, kuten leipien, pullien ja kuivakakkujen.

Mä kyllä pakastan pieniäkin määriä ja ehkä sinun mielestäsi outoja juttuja. Näin yksinelävän kaupunkilaisen ruokataloudessa se vähentää hävikkiä hurjasti. Ei mulla ole pakastimessa marjoja tai kakkuja vaan ruokaa ja ruoanlaittoaineksia. Esimerkiksi kermaa kuluu tosi vähän, miksi en pakastaisi loppuja? Mulla on myös pakastimessa rasia johon menee pienetkin juuston kannikat siinä vaiheessa kun juustoa höylätessä tahtoo sormet olla vaarassa. Rasian täyttyessä sitten raastan ne ja käytän vaikkapa laatikoihin.

Voihan ne jämät käyttää muutenkin kuin pakastaa, koska eivät kaikki ruoka-aineet kestä pakastamista. Minusta hyvin kummallinen tapa, että pakastin täynnä kummallisia nyttösiä, joista kukaan ei tiedä mitä ne ovat.

Meillä jää usein 1-2 annosta ruokaa yli. Perunamuussia tai makaronia en pakasta mutta ruuat muuten kyllä. 2 annosta on mulle ja miehelle kiirepäivien lounas tai päivällinen, yksittäiset annokset menee opiskelijan mukana tai anopille. Tai syödään itse. Mitään mystistä ei jää pyörimään pakkaseen. Esim Apetinan siniset fetapurkit on täydellisiä 1 annoksen pakastamiseen. 

Juuston kannikat raastan minäkin, äärimmäisen kustannustehokasta. Raasteet on kalliita ostaa ja tosiaan ne kantit tuppaa aina murenemaan ja jäämään syömättä muuten. 

Miksi ne jää muuten syömättä?

En osaa laitta sellaista 1/2 cm siivua leivän päälle, mulla siivut on aina hyvin ohuita. Enkä syö niitä paljaaltaan koska niissä se pinta on sellainen vahamaisen kovettunut vaikka kuori on poissa. Mies kyllä syö mutta ennemmin kuin heitän roskiin pakastan koska juustoa käytetään paljon leivonnassa ja ruuanlaitossa. 

Heität roskiin, jos et saa sitä leivän päälle!  Kaikkea sitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sipulikeittopussin lisääminen lihapullataikinaan lienee ikäpolvijuttu?

Eli juoriso laittaa?

Olen itse 70 enkä unissanikaan laittaisi sipulikeittopussia mausteeksi lihapullataikinaan. Eikä laita kukaan ystävistäkään. Osastoa ”never heard”.

Minä olen 64v ja jo 70-luvulla äitini lisäsi sipulikeittopussillisen lihapullataikinaan :D On siis ikäpolvijuttu, nimenomaan vanhemman ikäpolven!

N. 10 v sitten ystäväni hehkutti "uutta" oivallustaan: lisätä sipulikeittopussillinen jauhelihataikinaan, vastasin, että eipä ole "uusi", vaan ikivanha... tuli melkein heti, kun valmispussikeitot tulivat markkinoille ;)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laittaa tölkkipavut ruokaan liemineen, siis se säilöntäliemi, mikä pitäisi valuttaa ja huuhdella lävikössä ennen käyttöä. Eri asia, jos pavut on säilötty esim. tomaattikastikkeessa, mutta se suolaliemi pitäisi valuttaa.

Ihan vilpittömästi kysyn: Miksi? Täysin samat "mausteet" (ja raskasmetallit) siinä liemessä on, kuten pavuissakin.

Tämä suolaliemipapu-case:

Se, että laittaako ne pavut suolaliemineen mukaan vai valuttaako suolaisen liemen ensin pois, riippuu tietysti ihan siitä, että haluaako siihen ruokaan lisää suolaisuutta!

Sama pätee ihan mihin tahansa suolaliemessä purkissa lilluvaan, vaikka herkkusieniin. Veikkaan kuitenkin, että harvempi niistäkään sitä suolalientä kokonaan kaataa soosiinsa mukaan. On nimittäin helpompi säädellä suolaisuuden tasoa itse suolaamalla, jollei tiedä justiinsa onko se valmis purkin suolaliemi oikeanlaista. Jamie varmaan tietää juuri sen käyttämänsä papumerkin liemen suolaisuuden tason. Ei tarvitse siis väkisin matkia häntä kaikessa :)

Vierailija kirjoitti:

Jauhelihan

ruskistamatta jättäminen. Paistetaan sen verran että väri juuri ja juuri muuttuu punaisesta harmaaksi. Kun kaikki ne makuaineet syntyy lihaan vasta kun sitä kunnolla ruskistaa! Joskus joutunut syödä näiden kokkien luona jotka ei ruskista. Ällöttää se sitkeä ja mauton jauheliha ja saa vielä joka puraisulla jännittää onko sisältä raakaa.

Jauheliha täytyy ruskistaa (tai keittää) kunnolla jotta se on läpikotaisin kypsää. Muuten on vaarana Ehec eli verenvuota aiheuttava colibakteeri johon voi kuolla.

Vierailija kirjoitti:

Laittaa tölkkipavut

ruokaan liemineen, siis se säilöntäliemi, mikä pitäisi valuttaa ja huuhdella lävikössä ennen käyttöä. Eri asia, jos pavut on säilötty esim. tomaattikastikkeessa, mutta se suolaliemi pitäisi valuttaa.

Kikherneiden liemi sopii hyvn munanvalkuaisen korvikkeeksi vegaaniseen leivontaan ja ruoanlaittoon. Sitä kutsutaan aquafabaksi. Suolaton liemi sopii paremmin esim.marenkeihin kuin suolainen. Samoin itse keitettyjen kikherneiden ja ainakin valkoisen papujen keitinliemi käy.

Erään sukulaiseni vaimo piti kuppilaa ja teki itse ruuat paikkaan.

Sitten perheellä oli syytä juhlaan ja näin omin silmin heidän kotonaan, kuinka tämä rouva sekoitti hedelmäsalaatin ja maisteli sitä samalla omalla lusikallaan.

Jätin ottamatta. Hygienia ei ollut tärkeimpiä asioita sielläpäin.

Vierailija kirjoitti:

Joka sunnuntai sama ruoka, vuodesta toiseen

Äitini "pravuuri" joka helvetin sunnuntai: Perunamuusi ja uunilenkki, viiltoihin sipulia ja juustoa. En ole poismuuton jälkeen syönyt!

Kerran olikin äidillä krapula, teki perheelle samaa safkaa ja meni takaisin sänkyyn potemaan. Minullakin (17v.) sama "sairaus". Oksensin lautaselle ja vein loput vessanpönttöön;) Jostain syystä isäni piti suunsa kiinni...

Vähän ohi, sori.