Mitä kovasti kehutun kirjan suosiota et ymmärrä?
Kommentit (1751)
Juhani Aho - Rautatie. Ei se huono ole mutta mielestäni yliarvostettu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lumen taju. Karsea kirja.
Oliko siinä se ällöttävä pedofiliasävytteinen kohtaus? Pikkupoika on alasti vuoteessa naisen (päähenkilö) kanssa?
Juuri se.
Twilight-sarja oli ihan käsittämätöntä roskaa. Kömpelö teiniromanssi, jossa suositeltiin seksistä pidättäymistä. Odotin joka osan kohdalla suurta tason nousua, joka selittäisi suosion, mutta sitä ei koskaan tullut.
Dan Brownin Da Vinci koodi. Oli kirjoitettu suoraan elokuvaksi.
Sieppari ruispellossa.
Pentti Saarikosken suomennos 50-luvun stadin slangiksi.
Kärsimys lukea ja keskustella luetusta aiheesta 70-luvun Ylä-Savon kunnallisen keskikoulun äidinkielen tunnilla, kun äikän opettajakaan ei ymmärtänyt kaikkia kirjan sanoja. (pläägät, kniigat, skutsi, buli, snadi jne)
Vierailija kirjoitti:
Juhani Aho - Rautatie. Ei se huono ole mutta mielestäni yliarvostettu.
Rautatie oli aikansa sci-fi-kirja.
Kirjan kirjoittamisen aikaan rautatietä ei edes ollut rakennettu Kuopiosta pohjoiseen. Lapinlahdelle, saatikka Iisalmeen asti.
Kaikki lukemani Nobelin kirjallisuuspalkinnon saaneet kirjat. En siis ole lukenut kaikkia mutta varmaan joku 30-40 kappaletta. Ovat olleet niin puuduttavaa lukemista.
Tulipunainen kirjain on legenda, ostin sen aikanaan kirpputorilta ja olen yrittänyt lukea sitä useasti, aina on jäänyt kesken.
Hemingwayn koko tuotanto.
Annie Proulxin kirjat.
Taru sormusten herrasta, Harry Potterit, Tolstoin kirjat.
Sadan vuoden yksinäisyys
Paska kirja!
Vierailija kirjoitti:
Sofi Oksasen Puhdistus.
Hyvin neuvostovastainen kirja.
YYA-aikaan olisi poltettu roviolla.
Raamattu. Sekava, ristiriitainen, ei punaista lankaa, jos lähtee lukemaan avoimin mielin. Pitää olla jo etukäteen päätetty mitä siitä hakee. Muuten ei saa oikein kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Riikka Pulkkisen Raja oli mielestäni tekotaiteellinen, sensaatiohakuinen, aivan liikaa yrittävä ja varsin jonninjoutava.
Minä en pitänyt tavasta käsitellä nuoren tytön hyväksikäyttöteemaa ja rajojen rikkomista jotenkin lolitamaiseen sävyyn. Vaikea selittää, mutta kirja tuntui normalisoivan tällaista ikään kuin korkeintaan vähän paheksuttavana asiana.
Sori oksase koko tuotanto. En ymmärrä hänen suosiotaan minusta huono kirjoittaja.
Arto Paasilinna koko tuotanto. Ei. Ei nairattanut, tylsistyttää.
Leena Lehtolaisen.
Hattu Potterit, juoni siinä ja siinä, mutta se kirjallinen ilmaisu!!! Luokattoman huonoa! Miten voikaan kukaan kirjallisesti olla täysin paska?
Kätilö. Tylsä, en jaksanut lukea loppuun. Kertoo varmaan enemmän minusta kuin kirjasta.
Lukeeko muka joku tällä palstalla kirjoja? :D :D :D
Vierailija kirjoitti:
Kaikki nuo kommentoidut kirjat ovat sellaisia, joista niiden lukijat eivät käsittäneet höykäsen pöläystä.
Eivät tajunneet kirjailijan sanomaa.
Nuo kirjat ovat päin vastoin niin yksinkertaisia sanomaltaan, että täytyisi olla ihan palikka ettei tajuaisi. Ja juuri siksi niistä ei kukaan älykäs pidä. Sunlaiselle taukille nuo olivat kyllä taatusti tosi syvällisiä ja haastavia kirjoja.
Pablo Neruda, runokokoelma Andien mainingit, suom. Pentti Saaritsa.
Taistolaisten mielilukemistoa 70-luvulla.
Nimikin on jo itsessään epälooginen. Sisällöstä puhumattakaan
Seitsemän veljestä. Olkoon jonkinlainen kansalliskirja mutta ihan helvetin tönkköä tekstiä ja tarina on todella lapsellinen.
Pitää kertoa parista huomenna, nyt ei ehdi enää selittää koska 22.54.
Irja Raneen Naurava neitsyt. En kai vaan tajunnut pointtia.
Minulla juuri luettavana. Viimeksi 30v sitten luin ja yllätyin miten kiinnostava teos on kaikesta kökköydestään huolimatta. Sinuhen tyhmyys naisen vuoksi alussa pani kyllä kiristelemään hampaita mut loppuun aion lukea.
Tohon alkuperäiseen kysymykseen : Katja Ketun Kätilö. Karmeaa tekstiä .En ainakaan uudestaan aio lukea