Mitä kovasti kehutun kirjan suosiota et ymmärrä?

Todellakin Paulo Coelhon "syvällisyys"oksennukset. Kuin lukisi allekirjoittaneen 13-vuotiaana kirjoitettua päiväkirjaa.

Leena Lehtolaisen koko tuotanto alkuaikoja lukuunottamatta. Tekstistä näkee, että kirjailija kirjoittaa orjallisesti toimistotyö-aikataululla, kuten on kertonut. Joka kirja etenee samalla tavalla, samat Maria Kallion salitreenit ja punk-bändi-jammailut. Pahinta kuitenkin se, että teksti muodostuu vain päälauseisya, sivulauseita kirjailija ei osaa enää käyttää ja siksi teksti ei solju eteenpäin sujuvana virtana. Uusimmissa teennäisissä Ilveskeroissa en vain jaksaisi sitä ihmeellistä lesboilu-täytettä. Etsiikö kirjailija omaa seksuaalisuuttaan, vai miksi sitä on pakko olla turhana täytteenä dekkarissa?

Useimmat klassikot ovat niin puuduttavia!

Fifty Shades of Grey. Luin, koska ihan vilpittömästi en uskonut, että mikään kirja tai kirjasarja voi olla niin huono. Olin väärässä. Mieltänyrjäyttävän luokatonta kuraa ja lähes mykistävän vastenmielistä settiä ihan joka tasolla kirjallisesta ulosannista aihesisällön käsittelyyn.

Ja Untinen-Auelin Maan lapset -sarja, voi morjes. :D Kaksi ekaa kirjaa oli ensilukemalla ihan hauskoja, mutta loput noudattivat lähinnä kaavaa "kolmisen sivua Aylan tittelien luettelua, viitisen sivua niin uskomatonta myötähäpeää herättäviä seksikohtauksia, että alta pois, ja sitten pakollinen Uusi Mullistava Keksintö no. 689". Siis mitä se mimmi EI keksinyt? Eläinten kesytys, rintaliivit, ompeluneulat, tikit ja kipsaus, sytkärit, ihmisen biologia, saippua, koronavirusrokote, ratsastus, demokratia, kalenteri, g-piste, suuseksi... puhumattakaan nyt kaikkien mahdollisten kielten virtuoosimaisesta oppimisesta, eideettisestä muistista, hahmon säkenöivästä kauneudesta ja painovoimaa uhmaavista tisseistä. Huh huh. :D

Kaikki Cecelia Ahernin kirjat. Eiväthän ne arvostettuja ole, mitään klassikoita olevinaankaan, mutta pidettyjä ja suosittuja ovat. Niin viidenpennin kirjallisuutta kuin olla voi. Ei auta, vaikka koittaisi lukea alkukielellä, yhtä tuubaa ovat silläkin. 

Laura Lindstedin Oneiron. Mulla oli kovat odotukset koska Sakset oli niin hyvä, mutta voi elämä mitä shaibaa tuo oli.

Kafkan kirjat, Marquezin Sadan vuoden yksinäisyys, Galaxy hitchiker mikä se nyt on, Nuoren Wertherin uudet kärsimykset,...

V.P. Chili kirjoitti:

Sinuhe egyptiläinen. Mielestäni tarinaa oli venytetty viisi kertaa pidemmäksi kuin oli tarpeen, hahmot olivat epärealistisia ja inhottavia, arvomaailma kauhea.

Historiantuntemukselle nostan hattua, muuten en vain voi ymmärtää suosion syytä.

Sinuhe on kuin keisarin uudet vaatteet. Kukaan ei uskalla sanoa sitä huonoksi, kun muut kehuvat. Huono se on, jos ihan rehellisiä ollaan.

Salman Rushdien Saatanalliset säkeet

Kuin puhelinluetteloa lukisi.

Ja tämän takia miestä on vainottu.

Ainiin ja Twilight oli kyllä uskomatonta kuraa, siitä on vaikea pistää pahemmaksi. Juoni täynnä epäloogisuuksia ja kirjallinen anti surkea.

Sofi Oksasen kirjat. Normaa sain luettua 3 tai 4 sivua ja lopulta vain selailin läpi, Baby Jane taas tökkäsi jo  ekalla sivulla.

Vierailija kirjoitti:

Seitsemän veljestä. Olkoon jonkinlainen kansalliskirja mutta ihan helvetin tönkköä tekstiä ja tarina on todella lapsellinen.

Vastaaviin hahmoihin törmää arkielämässä ihan jstkuvasti.

Impivaaraan muuttamisesta haaveilijoita tälläkin palstalla riittää.

Vierailija kirjoitti:

V.P. Chili kirjoitti:

Sinuhe egyptiläinen. Mielestäni tarinaa oli venytetty viisi kertaa pidemmäksi kuin oli tarpeen, hahmot olivat epärealistisia ja inhottavia, arvomaailma kauhea.

Historiantuntemukselle nostan hattua, muuten en vain voi ymmärtää suosion syytä.

Sinuhe on kuin keisarin uudet vaatteet. Kukaan ei uskalla sanoa sitä huonoksi, kun muut kehuvat. Huono se on, jos ihan rehellisiä ollaan.

Kyllä minä ihan rehellisesti pidin siitä. Luin sen lukiolaisena ja olin tuolloin muutenkin hyvin kiinnostunut muinaisesta Egyptistä. Lyhyempi se toki olisi voinut olla, monta turhaa sivupolkua juonessa.

Vierailija kirjoitti:

Seitsemän veljestä. Olkoon jonkinlainen kansalliskirja mutta ihan helvetin tönkköä tekstiä ja tarina on todella lapsellinen.

Vastaaviin hahmoihin törmää arkielämässä ihan jatkuvasti, vaikka Juhani onkin aika karrikoitu.

Impivaaraan muuttamisesta haaveilijoita tälläkin palstalla riittää.

Twillight-saaga. Olisi ehkä uponnut paremmin, jos olisin ollut 12 enkä 28...

Leena Lehtolainen, koko tuotanto. Ei voi uskoa mitä noissa nähdään. Vuosien ajan aina ihmetyttänyt kun kirjoittajaa haastatellaan ihan tosissaan noista tekeleistä. Ylennsäkin dekkarigenressä on paljon kökköyttä. 

Toinen yliarvostettu on mielestäni Knausgård, itsekkään turjakkeen oman napanöyhdän ympärille rakennettu koko sarja. 

Vierailija kirjoitti:

Ainiin ja Twilight oli kyllä uskomatonta kuraa, siitä on vaikea pistää pahemmaksi. Juoni täynnä epäloogisuuksia ja kirjallinen anti surkea.

Päähenkilö huokailee ja tuijottelee kaukaisuuteen vähän väliä. Ja ne piinallisen pitkät vaatteiden esittelyt...

Vierailija kirjoitti:

Twillight-saaga. Olisi ehkä uponnut paremmin, jos olisin ollut 12 enkä 28...

Heh joo. Veljen tyttö luki ne viidesluokkalaisena eikä muusta puhunutkaan puoleen vuoteen.

Rikos ja rangaistus. Puolet kirjasta kuvailtiin sitä yhtä ja samaa pölyistä tienpätkää.

No Dostojevskin mainetta nostaa hänen yhteiskunnallinen merkityksensä mielipidevaikuttajana. Ei hänen kaikki kirjansa mitään loistoteoksia ole.

Komppaan Naista junassa, ihan kamalaa pötyä alusta loppuun. Luin pöljänä loppuun asti, kun kaikki siitä niin kerran tykkäävät.

13 syytä, jonka epäonnekseni luin nelisen vuotta sitten. Aivan hirveä kirja hirveällä sanomalla ja ylipäänsä hirveällä kaikella.

Teräviä esineitä, jonka jostain syystä kuvittelin olevan parempi kuin muut yleisesti hehkutetut naisille suunnatut jännärit, kuten se Nainen junassa. Eipä ollut.

Ymmärrän kyllä, että joku näistä tykkää, itsekin pidin joistakin tämän ketjun kirjoista, mutta pitänee varmaan vain todeta, että mun ei jännäreiden ja dekkareiden lukemista kannata jatkaa siinä toivossa, että sieltä löytyy joku timantti. En jaksa avata tuhatta ällöä simpukkaa jonkun hassun helmen takia. Mutta jokuhan niitä simpukoitakin syö.