Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Sukupuoli-identiteetti, sukupuoliroolit, seksuaalisuus
Väsynyt miesnainen
26.04.2020 |
Haluaisin puhua vähän näistä aiheista, jos saisin jonkunlaista vertaistukea. En koe että sovin mihinkään lokeroon, olen kuitenkin nainen ja 35 vuotias lapseton sinkku. Minua on yhä enemmän alkanut ärsyttää roolit mihin naisia yritetään tunkea. Se että mies saa olla kiimainen (on jopa toivottavaa, muuten on vajavainen mies) ja nainen ei. Nainen muuttuu oudoksi ja huoraksi jos puhuu seksistä, osoittaa seksuaalisuutensa tms. Se tuntuu olevan vähän sellainen hihittelyn ja supattamisen aihe, josta vain "tyttökavereitten" kanssa saa salassa kuiskuttaa. Nuoruuden kaveripiirissäni KAIKKI tytöt puhuivat aina antamisesta, jakamisesta jne. Kerran muistan erään ystäväni sanoneen mulle, että "ville" ansaitsee! Sen jälkeen kun olin kieltäytynyt harrastamasta seksiä villen kanssa. (olin sinkku ja seksuaalisesti vapaamielinen, ilmeisesti kuuluin ystäväni mielestä niihin jotka antaa😉) Seksi oli nk. kaupantekoväline:kun ville käyttäytyy tarpeeksi kohteliaasti ja kiltisti, on hän ansainnut seksiä. Edellisessä parisuhteessani olin "liian seksuaalinen" koska miehen halut mua kohtaan hiipuivat lähes heti. En siis esittänyt vaikeasti tavoiteltavaa, vaan ilmaisin haluni suoraan.
Minua myös ärsyttää ajatus "tavallisesta elämästä" jossa tietyn ikäisenä pitää olla mies, 2,5 lasta, olla naimisissa ja vaihtaa toisen ihmisen nimi itselleen. En tunnu löytävän omaa paikkaani tässä maailmassa, se aiheuttaa masennusta. Tietysti saa valita itse, en silti tiedä mitä muuta tekisin elämälläni edellämainittujen sijaan.
Minua myös ärsyttää aivan hvetisti "sukupuoliroolimainokset" kuten hiivatulehdusmainos, jossa supernainen sanoo itselleen kuinka reippaasti kykenee taistella hiivaa vastaan, ja silti olla herkkä ja herttainen! Vaippamainokset joissa on täydellinen äiti ja täydellinen vauva. Tena-mainokset joissa pissi tulee kohta ihan KIRJAIMELLISESTI housuun! Onko muita joita vtuttaa?
Viime yönä näin unta että kasvoihini oli ilmestynyt partaa ja kauhistuin siitä, aloin epätoivon ja kauhun vallassa ajamaan pois sitä. Aloin miettimään itseäni. Olen ikäni koettanut sopeutua muottiin, olla herkkä ja herttainen, tyttömäinen. Kontrolloida seksuaalisuuttani, jotta mies ei vain suutu siitä, piilotella joitain puolia itsestäni, joita myös maskuliiniseksi mielletään. Apuja kiitos
Kommentit (127)
Käyttäjä32687 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikään laki ei kiellä sinua olemasta sellainen kuin haluat, ihmisten älyttömille aivoituksille nyt ei voi mitään - ja jos seksi ja seksuaalisuus ei olisi täynnä erilaisia tabuja, likaisuutta ja synnin tuntoa niin siitähän häviäisi kaikki maku.
Totta. Tabujen kantaminen, likaisuuden ja synnin ilmentäminen (=näytteleminen) kaatuu kuitenkin aina naisen kannettavaksi, koska mies saa olla seksuaalinen, se on itseisarvo. Nainen ei saa olla.
Voisitko AP vähän avata mitä tarkoitat tällä kommentilla? Yritän ihan vilpittömästi ymmärtää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä32687 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä32687 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä32687 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikään laki ei kiellä sinua olemasta sellainen kuin haluat, ihmisten älyttömille aivoituksille nyt ei voi mitään - ja jos seksi ja seksuaalisuus ei olisi täynnä erilaisia tabuja, likaisuutta ja synnin
tuntoa niin siitähän häviäisi kaikki maku.
Totta. Tabujen kantaminen, likaisuuden ja synnin ilmentäminen (=näytteleminen) kaatuu kuitenkin aina naisen kannettavaksi, koska mies saa olla seksuaalinen, se on itseisarvo. Nainen ei saa olla.
Itse väitän, että seksuaalisuus on nimenomaan sen likaisuuden ja tabujen vuoksi naiselle moninverroin nautinnollisempaa kuin miehelle.
Uskomatonta p*skaa.
Jos olet nainen niin menetät paljon tavallasi nähdä asia.
Koska olet mies, painu muualle kertomaan mielipiteitäsi siitä mitä nainen tuntee, ja mitä sen kuuluisi tuntea.
Uskon siltikin olevani oikeassa ainakin sen mukaan mitä tulee suomalaisen yhteiskuntaan. Jossain lähi-idässä asia on kokonaan toinen. Tietysti sinulle, lesbolle, asia varmastikin näyttäytyy epätyypillisessä valossa vertailussa enemmän heterosti suuntautuneisiin naisiin.
Vaikka toisaalta, olen myös nimenomaan seksuaalivähemmistöjen edustajilta muutamaan otteeseen kuullut saman, että iso osa homman nautintoa on siinä miten tabu asia on yleisesti.
Edellinen lause täyttä valetta. Tulee myös jostain syystä mieleen, että ehkä ajattelet naisten käyttävän seksiä vallankäytön välineenä. Mene ja tiedä.
Käyttäjä32687 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä32687 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä32687 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä32687 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikään laki ei kiellä sinua olemasta sellainen kuin haluat, ihmisten älyttömille aivoituksille nyt ei voi mitään - ja jos seksi ja seksuaalisuus ei olisi täynnä erilaisia tabuja, likaisuutta ja synnin
tuntoa niin siitähän häviäisi kaikki maku.
Totta. Tabujen kantaminen, likaisuuden ja synnin ilmentäminen (=näytteleminen) kaatuu kuitenkin aina naisen kannettavaksi, koska mies saa olla seksuaalinen, se on itseisarvo. Nainen ei saa olla.
Itse väitän, että seksuaalisuus on nimenomaan sen likaisuuden ja tabujen vuoksi naiselle moninverroin nautinnollisempaa kuin miehelle.
Uskomatonta p*skaa.
Jos olet nainen niin menetät paljon tavallasi nähdä asia.
Koska olet mies, painu muualle kertomaan mielipiteitäsi siitä mitä nainen tuntee, ja mitä sen kuuluisi tuntea.
Uskon siltikin olevani oikeassa ainakin sen mukaan mitä tulee suomalaisen yhteiskuntaan. Jossain lähi-idässä asia on kokonaan toinen. Tietysti sinulle, lesbolle, asia varmastikin näyttäytyy epätyypillisessä valossa vertailussa enemmän heterosti suuntautuneisiin naisiin.
Vaikka toisaalta, olen myös nimenomaan seksuaalivähemmistöjen edustajilta muutamaan otteeseen kuullut saman, että iso osa homman nautintoa on siinä miten tabu asia on yleisesti.
Edellinen lause täyttä valetta. Tulee myös jostain syystä mieleen, että ehkä ajattelet naisten käyttävän seksiä vallankäytön välineenä. Mene ja tiedä.
Ei ole valhetta vaan elämässä kuultua, en näe mitään ideaa keskustella mistään valehdellen.
Valta ja seksi kietoutuvat yhteen, toista ei edes ole ilman toista. Antautuminen, alistuminen, alistaminen, heittäytyminen, voimallisten piirteiden ja kauneuden ihailu, toisen ihmisen monitahoinen valta ja luottamus hetkessä, valtaleikit jne kaikki kuuluvat eriasteisesti seksuaalisuuteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samoja fiiliksiä kuin AP:llä, koskaan en istunut naisen muottiin, ja se on ahdistanut aina, koska yhteiskunta pakottaa todella stereotyyppisiä sukupuolirooleja meiltä kurkusta alas. Moni vielä tuntuu olevan näihin tyytyväinen, mitä en ole koskaan ymmärtänyt. Miksi ihmiset pitävät itselleen asetetuista rajoitteista, joille ei ole mitään loogista perustetta? Tuoko se kenties jotain turvaa ja täyttymystä, jos omat intressit ja itsensä ilmaisu osuu sukupuolen puolesta nappiin?
Tiukoista sukupuolirooleista ja sukupuoliin asetetuista odotuksista pitäisi avoimesti puhua, ja päivittää yleisiä käsityksiä PALJON avoimemmiksi. On selvää, että suuri osa niin miehistä kuin naisistakin kärsii näistä rajaavista sukupuolirooleista.
Koen itse olevani muunsukupuolinen, ei niin, ettei nainen voisi olla vaikka kuinka epänaismainen, ja silti tuntea itsensä 100% naiseksi. Tämä on mielestäni täysin oma määrittely kysymyksensä. Ei se persoonallisuus tai intressit naista tee. Minä en ole koskaan tuntenut itseäni naiseksi, joten en siis se ole. Minulla on tosin bodydysforiaa, joten se ei ole pelkästää henkisten ominaisuuksien ja intressien sopimattomuus, vaan biologiset naisen osat eivät koskaan tuntuneet omalta. En myöskään väittäisi olevani mies, ja sosiaalisesti minut on naiseksi kasvatettu, joten joitakin naisilta odotettuja maneereita minulla tulee varmaan aina olemaan. Muunsukupuolisuus poisti kaikki ahdistukset sukupuolirooleista ja odotuksista, sillänäitä ei muunsukupuolisillatietenkään ole. Ehkä tulevaisuudessa puhutaan vain ihmisistä.
Hyppäsin mukaan keskusteluun. :) Olen ap:ta muutaman vuoden vanhempi nainen, mutta täytyy sanoa, etten minäkään ole juurikaan tullut pohtineeksi näitä asioita kuin vasta viime vuosina. Aiemmassa pitkässä suhteessani minun odotettiin olevan tietynlainen ja hirveän kilttinä sitten yritin toteuttaa miehen toiveita. Nykyisen kumppanini, mies hänkin, kanssa saan olla aivan sellainen kuin haluan. Olen tajunnut, että vaikka naisen vartaloni tuntuu hyvältä ja minulle oikealta, voisin olla yhtä hyvin myös mieskin. Ajattelen itseäni lähinnä ihmisenä ja lisäksi olen aina viehättynyt ihmisestä, en tietystä sukupuolesta. Miltä tämä kuullostaa? Ovatko panseksuaalit tällaisia?
Hyvältä kuulostaa😊 myös mielummin ajattelen itseni sen kautta mitä olen ihmisenä, enkä vaginani kautta. Toisaalta seksuaalinen mielenkiintoni kohdistuu nimenomaan myös ulkoisiin "osiin"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nro 10 jatkaa. Minäkin olen pienestä peräkylästä, jossa oli ne pienet piirit ja vähän vanhoilliset asenteet. Mutta onnekseni olen aina ollut aika omapäinen, en mennyt koskaan mukaan niihin juttuihin ja piireihin, jotka eivät itseäni kiinnostaneet. Äitini ja siskoni taisivat kyllä vähän hävetä minua, nuorempana en vaan ehkä oikein tajunnut miksi, eikä minua suoraan sanottuna kiinnostanutkaan.
Tässä hiljattain kuulin kuinka joku trans/muunsukupuolinen kertoili miten rankkaa oli kasvaa, kun esimerkiksi sarjoissa tai elokuvissa ei koskaan ollut ketään trans/muunsukupuolista hahmoa, johon olisi voinut samaistua. Tämä oli itselleni suuri valaistumisen hetki, sillä minulle ei lapsena tai nuorena ollut tällaisten hahmojen sukupuolella minkäänlaista merkitystä; minä olin aina sumeilematta samaistunut niihin hahmoihin, jotka koin kiinnostavina, rohkeina, viisaina tai muuten koskettavina, oli kyseessä sitten McGyver, Madonna tai Lassie. Jos ihmisellä ei mielikuvitus riitä siihen, että näkisi tuollaisten ulkoisten seikkojen ohi, voi elämä varmaan ollakin aika tuskallista... Voi myös olla, että minulla on jokin ruuvi löysällä, mutta ainakin se on tehnyt elämästäni paljon helpompaa.
Olen muuten samaa mieltä siitä, mitä tuolla aiemmin kirjoitettiin noista lokeroista. En usko että kukaan löytää onneaan siitä, että luo itselleen aina vaan tiukemmin istuvan lokeron. Halusin sanoa nimenomaan sen, että jos jonkun mielestä minä en siihen naislokeroon mahdu, niin lokero saa luvan mukautua, en minä. Lokero pitää määritellä sisällön mukaan, ei toisinpäin.
Nainen ja mies ovat biologisia käsitteitä, ja vastaavat kaikille nisäkäslajeille tyypillistä binaarista sukupuolijakoa. Molemmilla sukupuolilla on omat fyysiset, tunnistettavissa olevat ominaisuutensa.
Muunsukupuolisuus on vain sisäinen tunne, joka ei näy ulospäin. Eli tämä "trans"henkilö oli järkyttynyt siitä, että elokuvassa ei ole käsitelty jotain tiettyä tunnetta?
Pahoittelen, en valitettavasti enää tarkkaan muista mikä kyseisen henkilön sukupuoli oli. Mutta pointti oli se, että kun ei itse ollut nainen tai mies, ei kokenut voivansa samaistua kehenkään, koska kaikki olivat miehiä tai naisia.
No totta kai kaikki ovat joko miehiä tai naisia. Ihmiset jakautuvat binaarisesti miehiin ja naisiin. Tämä on helposti tunnistettavissa heti syntymän jälkeen 99,98 % tapauksista. Loput ovat harvinaisia intersex-anomalioita eli heillä on kehityshäiriö. Mutta hekin ovat miehiä tai naisia ja se tulee aivan selvästi esille murrosiässä sukupuolihormonien vaikutuksesta. Muunsukupuolisuus on näkymätön tunne. Ei sitä voi nähdä, koska se ei ole fyysistä todellisuutta
Juu, kyllä minä sen ymmärrän. Nostin tämän esille vain siksi, että mielestäni oli todella omituista ettei tuo trans/muunsukupuolinen henkilö voinut omasta mielestään koskaan samaistua kehenkään, jonka kokemus sukupuolesta oli jotenkin erilainen hänellä itsellään. Ihan kuin en itse voisi millään tasolla samaistua miespuoliseen hahmoon, koska olen itse nainen. En tietenkään voi tietää miltä vaikka omat kivekset tuntuvat, mutta ihmisenä olemiseen nyt sisältyy aika paljon muutakin...
Btw, eikö elokuvissa ja muissa yleensä juuri pyritä ilmaisemaan myös niitä näkymättömiä asioita, tunteita yms?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä32687 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä32687 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä32687 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nro 10 jatkaa. Minäkin olen pienestä peräkylästä, jossa oli ne pienet piirit ja vähän vanhoilliset asenteet. Mutta onnekseni olen aina ollut aika omapäinen, en mennyt koskaan mukaan niihin juttuihin ja piireihin, jotka eivät itseäni kiinnostaneet. Äitini ja siskoni taisivat kyllä vähän hävetä minua, nuorempana en vaan ehkä oikein tajunnut miksi, eikä minua suoraan sanottuna kiinnostanutkaan.
Tässä hiljattain kuulin kuinka joku trans/muunsukupuolinen kertoili miten rankkaa oli kasvaa, kun esimerkiksi sarjoissa tai elokuvissa ei koskaan ollut ketään trans/muunsukupuolista hahmoa, johon olisi voinut samaistua. Tämä oli itselleni suuri valaistumisen hetki, sillä minulle ei lapsena tai nuorena ollut tällaisten hahmojen sukupuolella minkäänlaista merkitystä; minä olin aina sumeilematta samaistunut niihin hahmoihin, jotka koin kiinnostavina, rohkeina, viisaina tai muuten koskettavina, oli kyseessä sitten McGyver, Madonna tai Lassie. Jos ihmisellä ei mielikuvitus riitä siihen, että näkisi tuollaisten ulkoisten seikkojen ohi, voi elämä varmaan ollakin aika tuskallista... Voi myös olla, että minulla on jokin ruuvi löysällä, mutta ainakin se on tehnyt elämästäni paljon helpompaa.
Olen muuten samaa mieltä siitä, mitä tuolla aiemmin kirjoitettiin noista lokeroista. En usko että kukaan löytää onneaan siitä, että luo itselleen aina vaan tiukemmin istuvan lokeron. Halusin sanoa nimenomaan sen, että jos jonkun mielestä minä en siihen naislokeroon mahdu, niin lokero saa luvan mukautua, en minä. Lokero pitää määritellä sisällön mukaan, ei toisinpäin.
Kuinka iso sen lokeron oikein pitää olla, että koet mahtuvasi siihen, jos sekään ei riitä, että se lokero kattaa puolet koko maailman väestöstä? Meinaatko ettet mahdu siihen joukkoon? Siihen mahtuu kaikki he, jotka ovat syntyneet naisiksi. Se on se ainut vaatimus. Muuten voi olla mitä vain.
Ymmärsit nyt jotenkin väärin, ei minulla sen mahtumisen kanssa ole mitään ongelmaa. Ongelma on se jos joku muu kokee asiakseen rajoittaa esim. nyt naisia sen mukaan, että sopivat paremmin johonkin tietynlaiseen muottiin.
Asia on muuttumassa koko ajan, sitä murretaan, muutos on vain todella hidasta. Mieti vaikka äänioikeuden saamista - muut roolit tulevat oikeuksien perässä, käsitykset ja ennakkoluulot muuttuvat hitaasti.
Yksittäisten henkilöiden mielipiteet eivät merkitse mitään sinulle, ellet päätä antaa heille sitä valtaa. Sen sijaan yhteiskuntien tasolla esim ihmisoikeudet, äänioikeus yms yms on saatava maapallolla kuntoon. Pohjaoismaissaon mahdollisuus elää omanlaistaan elämää; toisten ihmisten halu vaikuttaa sinuun esim rooliodotusten kautta on kertakaikkiaan sivuutettava VAIKKA on täysin ymmärrettävää, että toisten odotukset ovatkin ärsyttäviä ja kohtuuttomia.
Kiitos tästä. Keskustelussa huomaa, että toisia asia nyppii enemmän kuin toisia, ja se ehkä johtuu siitä että jotkut solahtaa helpommin siihen tyrkytettyyn rooliin kuin toiset. Ne joille asia on peace of cake, eivät varmaankaan tajua kuinka paljon tämä voi aiheuttaa kärsimystä. Kun joku sanoi että kuulostan teiniltä, ja että tällaiset asiat olis jo pitänyt käydä läpi, niin hän ilmeisesti pitää aivan normaalina sitä että tällaisia kriisejä kuuluu naisella olla. Että se on NORMAALIA, että pitää "hakea paikkaansa sukupuolittuneissa asenteissa" Kun mun mielestäni se on kaikkea muuta kuin normaalia, joutua jatkuvasti selittelemään itseään muille. Se aiheuttaa raivoa.
Kukaan nainen ei täysin samaistu stereotyyppiseen naisen kuvaan. Eikä tarvitsekaan samastua. Koska se on vain stereotypia. Ei se silti tarkoita, että on jotakin kolmatta sukupuolta. Miehiin kohdistuu ihan samalla lailla sukupuolittuneita odotuksia ja he joutuvat käsittelemään niitä. KAIKKI ihmiset käyvät noita asioita tahollaan läpi.
Olen eri mieltä. Huomaa ettet ole kokenut esimerkiksi kehodysforiaa. Kun sukupuoli ei_koskaan_ole _pelkästään_se_mitä _jalkojen_välissä_on. Minäkään en koskaan voi vaikka tummaihoiselle sanoa jostain hänen kokemuksestaan että ei se ole näin ei se ole näin, koska minä olen valkoihoinen. Tai miehelle jankuttaa näin se on näin se on, koska en ole mies ja näin ollen en voi mitenkään tietää miten hän miehenä kokee asian.
Rachel Dolezal. Valkoihoinen, joka väittää olevansa mustaihoinen.
Kuulostaako tutulta?
Kuten miehet, jotka väittävät olevansa naisia.
Tai naiset, jotka väittävät olevansa miehiä.
Toista harhaa tuetaan. Toista ei. Tuetko sinä Rachel Dolezalia myös? Sanot hänelle, että kyllä hän tietää mitä on olla musta, jos hän niin sanoo. Kun hänellä on "tunne" siitä, että on aina ollut musta.
Se, että on dysforiaa, ei tarkoita, että tiedät mitä on olla toista sukupuolta.
En oikein ymmärrä mitä tarkoitat. En tiedä kuka tuo Rachel on enkä välitä tietääkkään. Tuo mielipide että se on vain tunne, on mielestäni jotenkin todella köyhää ajattelua ilmentävä. Onko siis mielestäsi tunne yhdentekevä asia?
Auttaako tämä?
Sex vs. gender
Nainen tai mies = biologinen sukupuoli eli "sex" englanniksi
Biologinen sukupuoli (sex) = fyysinen todellisuus
Kaikki ihmiset jakautuvat joko miehiin tai naisiin. Kehosi on joko miehen tai naisen.
”Gender identity” = sisäinen tunne sukupuolesta. Joillakin ihmisillä sisäinen tunne ei vastaa fyysistä todellisuutta. Eli juurikin ihmiset, joilla on dysforiaa.
Mies tai nainen eivät ole kuitenkaan sisäisiä tunteita, vaan ne ovat biologisia faktoja.
Gender (tunne) ei ole yhtä kuin sex (fyysinen todellisuus).
Ja et tietenkään halua tietää, kuka on Rachel Dolezal, koska ajattelusi kusee juuri siinä, että et pysty hyväksymään muita esimerkkejä harhoista, mutta silti sukupuolen kohdalla kannatat harhan hyväksymistä. Jotkut luulevat olevansa toista sukupuolta, mutta eivät ole. Jotkut luulevat olevansa koiria, mutta eivät ole. Ja jotkut luulevat olevansa mustaihoisia, vaikka ovat valkoihoisia. Yhtä lailla kaikissa esimerkeissä sisäinen tunne ei vastaa todellisuutta, mutta jostain syystä yhtä harhakuvitelmaa tuetaan.
En koe olevani toista sukupuolta😂 Luulenpa että tässä on nyt käynyt niin, että sinä puhut aidasta, ja minä aidan seipäästä 😅🙏
Olet selvästi elänyt varsin ahtaassa ympäristössä. Olen nainen ja koen olevani monin tavoin kaukana stereotyyppisestä konservatiivisesta naiseudesta. Ulkoisesti olen naisellinen ja varsin tavallinen 4-kymppinen. Luonteeltani olen sitten monipuolisesti miehisiksi ja naisellisiksi luokiteltavia piirteitä. Joissain piireissä minua pidetään jopa miehisenä. Seksuaalisuuteen suhtaudun vapaasti. Olen kuitenkin yksiavioinen, mutta muut voivat olla mitä tykkäävät. Ongelmaksi suhteissa on yleensä tullut miehen 'salatut' toiveet perinteisestä naisellisesta naisesta. En sovi siihen muottiin enkä voi olla oma itseni. Nykyään tiedän, että minun on turha tapailla mm. dominoiviksi itsensä mieltäviä miehiä. Pystyn nykyään nopeasti haistamaan onko edellytyksiä sille, että mies hyväksyisi minut sellaisena kuin olen. Harmi, että tämän ymmärtämiseen meni minulta melkein 20 vuotta. Sinulla on edessä vielä monia upeita vuosia kunhan tutustut itseesi ja hyväksyt itsesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä32687 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikään laki ei kiellä sinua olemasta sellainen kuin haluat, ihmisten älyttömille aivoituksille nyt ei voi mitään - ja jos seksi ja seksuaalisuus ei olisi täynnä erilaisia tabuja, likaisuutta ja synnin tuntoa niin siitähän häviäisi kaikki maku.
Totta. Tabujen kantaminen, likaisuuden ja synnin ilmentäminen (=näytteleminen) kaatuu kuitenkin aina naisen kannettavaksi, koska mies saa olla seksuaalinen, se on itseisarvo. Nainen ei saa olla.
Voisitko AP vähän avata mitä tarkoitat tällä kommentilla? Yritän ihan vilpittömästi ymmärtää.
Tuo oli ehkä huonosti muotoiltu. Tarkoitan vilpittömästi sitä, että mikäli nainen esimerkiksi ilmaisee avoimesti seksuaalisen halukkuutensa (ei aina ja kaikkialla) on hän automaattisesti jotenkin epäilyttävä, ehkä tauteja, ei "vaimomateriaalia" tms. Jos hän taas ei halua seksiä, on hän "pihtari", käyttää valtaa seksin avulla, on syy jos mies vaikka pettää. Kun näin on ajateltu aina, nainen helposti alkaa mukautua (=näytellä) eri odotuksiin jotta eri puolensa hyväksyttäisiin. Vaikka miehillä on myös tällaisia "vaatimuksia", nainen on kuitenkin aina kantanut tällaista seksitaakkaa enemmän kuin mies.
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä32687 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä32687 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä32687 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä32687 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikään laki ei kiellä sinua olemasta sellainen kuin haluat, ihmisten älyttömille aivoituksille nyt ei voi mitään - ja jos seksi ja seksuaalisuus ei olisi täynnä erilaisia tabuja, likaisuutta ja synnin
tuntoa niin siitähän häviäisi kaikki maku.
Totta. Tabujen kantaminen, likaisuuden ja synnin ilmentäminen (=näytteleminen) kaatuu kuitenkin aina naisen kannettavaksi, koska mies saa olla seksuaalinen, se on itseisarvo. Nainen ei saa olla.
Itse väitän, että seksuaalisuus on nimenomaan sen likaisuuden ja tabujen vuoksi naiselle moninverroin nautinnollisempaa kuin miehelle.
Uskomatonta p*skaa.
Jos olet nainen niin menetät paljon tavallasi nähdä asia.
Koska olet mies, painu muualle kertomaan mielipiteitäsi siitä mitä nainen tuntee, ja mitä sen kuuluisi tuntea.
Uskon siltikin olevani oikeassa ainakin sen mukaan mitä tulee suomalaisen yhteiskuntaan. Jossain lähi-idässä asia on kokonaan toinen. Tietysti sinulle, lesbolle, asia varmastikin näyttäytyy epätyypillisessä valossa vertailussa enemmän heterosti suuntautuneisiin naisiin.
Vaikka toisaalta, olen myös nimenomaan seksuaalivähemmistöjen edustajilta muutamaan otteeseen kuullut saman, että iso osa homman nautintoa on siinä miten tabu asia on yleisesti.
Edellinen lause täyttä valetta. Tulee myös jostain syystä mieleen, että ehkä ajattelet naisten käyttävän seksiä vallankäytön välineenä. Mene ja tiedä.
Ei ole valhetta vaan elämässä kuultua, en näe mitään ideaa keskustella mistään valehdellen.
Valta ja seksi kietoutuvat yhteen, toista ei edes ole ilman toista. Antautuminen, alistuminen, alistaminen, heittäytyminen, voimallisten piirteiden ja kauneuden ihailu, toisen ihmisen monitahoinen valta ja luottamus hetkessä, valtaleikit jne kaikki kuuluvat eriasteisesti seksuaalisuuteen.
Ne kuuluvat "seksuaalisuuteen", mikäli kaksi ihmistä omassa seksissään niin haluavat. Muutoin "valtaleikit" eivät ole mikään seksin normi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käyttäjä32687 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samoja fiiliksiä kuin AP:llä, koskaan en istunut naisen muottiin, ja se on ahdistanut aina, koska yhteiskunta pakottaa todella stereotyyppisiä sukupuolirooleja meiltä kurkusta alas. Moni vielä tuntuu olevan näihin tyytyväinen, mitä en ole koskaan ymmärtänyt. Miksi ihmiset pitävät itselleen asetetuista rajoitteista, joille ei ole mitään loogista perustetta? Tuoko se kenties jotain turvaa ja täyttymystä, jos omat intressit ja itsensä ilmaisu osuu sukupuolen puolesta nappiin?
Tiukoista sukupuolirooleista ja sukupuoliin asetetuista odotuksista pitäisi avoimesti puhua, ja päivittää yleisiä käsityksiä PALJON avoimemmiksi. On selvää, että suuri osa niin miehistä kuin naisistakin kärsii näistä rajaavista sukupuolirooleista.
Koen itse olevani muunsukupuolinen, ei niin, ettei nainen voisi olla vaikka kuinka epänaismainen, ja silti tuntea itsensä 100% naiseksi. Tämä on mielestäni täysin oma määrittely kysymyksensä. Ei se persoonallisuus tai intressit naista tee. Minä en ole koskaan tuntenut itseäni naiseksi, joten en siis se ole. Minulla on tosin bodydysforiaa, joten se ei ole pelkästää henkisten ominaisuuksien ja intressien sopimattomuus, vaan biologiset naisen osat eivät koskaan tuntuneet omalta. En myöskään väittäisi olevani mies, ja sosiaalisesti minut on naiseksi kasvatettu, joten joitakin naisilta odotettuja maneereita minulla tulee varmaan aina olemaan. Muunsukupuolisuus poisti kaikki ahdistukset sukupuolirooleista ja odotuksista, sillänäitä ei muunsukupuolisillatietenkään ole. Ehkä tulevaisuudessa puhutaan vain ihmisistä.
Hyppäsin mukaan keskusteluun. :) Olen ap:ta muutaman vuoden vanhempi nainen, mutta täytyy sanoa, etten minäkään ole juurikaan tullut pohtineeksi näitä asioita kuin vasta viime vuosina. Aiemmassa pitkässä suhteessani minun odotettiin olevan tietynlainen ja hirveän kilttinä sitten yritin toteuttaa miehen toiveita. Nykyisen kumppanini, mies hänkin, kanssa saan olla aivan sellainen kuin haluan. Olen tajunnut, että vaikka naisen vartaloni tuntuu hyvältä ja minulle oikealta, voisin olla yhtä hyvin myös mieskin. Ajattelen itseäni lähinnä ihmisenä ja lisäksi olen aina viehättynyt ihmisestä, en tietystä sukupuolesta. Miltä tämä kuullostaa? Ovatko panseksuaalit tällaisia?
Hyvältä kuulostaa😊 myös mielummin ajattelen itseni sen kautta mitä olen ihmisenä, enkä vaginani kautta. Toisaalta seksuaalinen mielenkiintoni kohdistuu nimenomaan myös ulkoisiin "osiin"
Käyttäjä32687 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samoja fiiliksiä kuin AP:llä, koskaan en istunut naisen muottiin, ja se on ahdistanut aina, koska yhteiskunta pakottaa todella stereotyyppisiä sukupuolirooleja meiltä kurkusta alas. Moni vielä tuntuu olevan näihin tyytyväinen, mitä en ole koskaan ymmärtänyt. Miksi ihmiset pitävät itselleen asetetuista rajoitteista, joille ei ole mitään loogista perustetta? Tuoko se kenties jotain turvaa ja täyttymystä, jos omat intressit ja itsensä ilmaisu osuu sukupuolen puolesta nappiin?
Tiukoista sukupuolirooleista ja sukupuoliin asetetuista odotuksista pitäisi avoimesti puhua, ja päivittää yleisiä käsityksiä PALJON avoimemmiksi. On selvää, että suuri osa niin miehistä kuin naisistakin kärsii näistä rajaavista sukupuolirooleista.
Koen itse olevani muunsukupuolinen, ei niin, ettei nainen voisi olla vaikka kuinka epänaismainen, ja silti tuntea itsensä 100% naiseksi. Tämä on mielestäni täysin oma määrittely kysymyksensä. Ei se persoonallisuus tai intressit naista tee. Minä en ole koskaan tuntenut itseäni naiseksi, joten en siis se ole. Minulla on tosin bodydysforiaa, joten se ei ole pelkästää henkisten ominaisuuksien ja intressien sopimattomuus, vaan biologiset naisen osat eivät koskaan tuntuneet omalta. En myöskään väittäisi olevani mies, ja sosiaalisesti minut on naiseksi kasvatettu, joten joitakin naisilta odotettuja maneereita minulla tulee varmaan aina olemaan. Muunsukupuolisuus poisti kaikki ahdistukset sukupuolirooleista ja odotuksista, sillänäitä ei muunsukupuolisillatietenkään ole. Ehkä tulevaisuudessa puhutaan vain ihmisistä.
Hyppäsin mukaan keskusteluun. :) Olen ap:ta muutaman vuoden vanhempi nainen, mutta täytyy sanoa, etten minäkään ole juurikaan tullut pohtineeksi näitä asioita kuin vasta viime vuosina. Aiemmassa pitkässä suhteessani minun odotettiin olevan tietynlainen ja hirveän kilttinä sitten yritin toteuttaa miehen toiveita. Nykyisen kumppanini, mies hänkin, kanssa saan olla aivan sellainen kuin haluan. Olen tajunnut, että vaikka naisen vartaloni tuntuu hyvältä ja minulle oikealta, voisin olla yhtä hyvin myös mieskin. Ajattelen itseäni lähinnä ihmisenä ja lisäksi olen aina viehättynyt ihmisestä, en tietystä sukupuolesta. Miltä tämä kuullostaa? Ovatko panseksuaalit tällaisia?
Hyvältä kuulostaa😊 myös mielummin ajattelen itseni sen kautta mitä olen ihmisenä, enkä vaginani kautta. Toisaalta seksuaalinen mielenkiintoni kohdistuu nimenomaan myös ulkoisiin "osiin"
Ja tuo "vaginani kautta" oli sitten vähän sarkastinen heitto
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olet selvästi elänyt varsin ahtaassa ympäristössä. Olen nainen ja koen olevani monin tavoin kaukana stereotyyppisestä konservatiivisesta naiseudesta. Ulkoisesti olen naisellinen ja varsin tavallinen 4-kymppinen. Luonteeltani olen sitten monipuolisesti miehisiksi ja naisellisiksi luokiteltavia piirteitä. Joissain piireissä minua pidetään jopa miehisenä. Seksuaalisuuteen suhtaudun vapaasti. Olen kuitenkin yksiavioinen, mutta muut voivat olla mitä tykkäävät. Ongelmaksi suhteissa on yleensä tullut miehen 'salatut' toiveet perinteisestä naisellisesta naisesta. En sovi siihen muottiin enkä voi olla oma itseni. Nykyään tiedän, että minun on turha tapailla mm. dominoiviksi itsensä mieltäviä miehiä. Pystyn nykyään nopeasti haistamaan onko edellytyksiä sille, että mies hyväksyisi minut sellaisena kuin olen. Harmi, että tämän ymmärtämiseen meni minulta melkein 20 vuotta. Sinulla on edessä vielä monia upeita vuosia kunhan tutustut itseesi ja hyväksyt itsesi.
Kiitos paljon. On samoja kokemuksia, olen myös sitten alkanut muokkautumaan toisen mieleiseksi. Nykyään en sietäisi minuuttiakaan sellaista. Taisi olla myös niinkin, että mies yritti pitää yllä omaa "miestenmies" identiteettiään minun avulla.
Käyttäjä32687 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä32687 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikään laki ei kiellä sinua olemasta sellainen kuin haluat, ihmisten älyttömille aivoituksille nyt ei voi mitään - ja jos seksi ja seksuaalisuus ei olisi täynnä erilaisia tabuja, likaisuutta ja synnin tuntoa niin siitähän häviäisi kaikki maku.
Totta. Tabujen kantaminen, likaisuuden ja synnin ilmentäminen (=näytteleminen) kaatuu kuitenkin aina naisen kannettavaksi, koska mies saa olla seksuaalinen, se on itseisarvo. Nainen ei saa olla.
Voisitko AP vähän avata mitä tarkoitat tällä kommentilla? Yritän ihan vilpittömästi ymmärtää.
Tuo oli ehkä huonosti muotoiltu. Tarkoitan vilpittömästi sitä, että mikäli nainen esimerkiksi ilmaisee avoimesti seksuaalisen halukkuutensa (ei aina ja kaikkialla) on hän automaattisesti jotenkin epäilyttävä, ehkä tauteja, ei "vaimomateriaalia" tms. Jos hän taas ei halua seksiä, on hän "pihtari", käyttää valtaa seksin avulla, on syy jos mies vaikka pettää. Kun näin on ajateltu aina, nainen helposti alkaa mukautua (=näytellä) eri odotuksiin jotta eri puolensa hyväksyttäisiin. Vaikka miehillä on myös tällaisia "vaatimuksia", nainen on kuitenkin aina kantanut tällaista seksitaakkaa enemmän kuin mies.
Ikävä kuulla että tällaiset kliseet ovat uponneet sinuun niin syvälle. Kai ymmärrät etteivät läheskään kaikki ihmiset oikeasti ajattele näin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä32687 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä32687 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikään laki ei kiellä sinua olemasta sellainen kuin haluat, ihmisten älyttömille aivoituksille nyt ei voi mitään - ja jos seksi ja seksuaalisuus ei olisi täynnä erilaisia tabuja, likaisuutta ja synnin tuntoa niin siitähän häviäisi kaikki maku.
Totta. Tabujen kantaminen, likaisuuden ja synnin ilmentäminen (=näytteleminen) kaatuu kuitenkin aina naisen kannettavaksi, koska mies saa olla seksuaalinen, se on itseisarvo. Nainen ei saa olla.
Voisitko AP vähän avata mitä tarkoitat tällä kommentilla? Yritän ihan vilpittömästi ymmärtää.
Tuo oli ehkä huonosti muotoiltu. Tarkoitan vilpittömästi sitä, että mikäli nainen esimerkiksi ilmaisee avoimesti seksuaalisen halukkuutensa (ei aina ja kaikkialla) on hän automaattisesti jotenkin epäilyttävä, ehkä tauteja, ei "vaimomateriaalia" tms. Jos hän taas ei halua seksiä, on hän "pihtari", käyttää valtaa seksin avulla, on syy jos mies vaikka pettää. Kun näin on ajateltu aina, nainen helposti alkaa mukautua (=näytellä) eri odotuksiin jotta eri puolensa hyväksyttäisiin. Vaikka miehillä on myös tällaisia "vaatimuksia", nainen on kuitenkin aina kantanut tällaista seksitaakkaa enemmän kuin mies.
Ikävä kuulla että tällaiset kliseet ovat uponneet sinuun niin syvälle. Kai ymmärrät etteivät läheskään kaikki ihmiset oikeasti ajattele näin?
Hmm🤔 mutta myöskään se että juuri sinä et ole kokenut tällaista, ei tarkoita että läheskään kaikki ei ajattele näin.
Käyttäjä32687 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä32687 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä32687 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä32687 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä32687 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikään laki ei kiellä sinua olemasta sellainen kuin haluat, ihmisten älyttömille aivoituksille nyt ei voi mitään - ja jos seksi ja seksuaalisuus ei olisi täynnä erilaisia tabuja, likaisuutta ja synnin
tuntoa niin siitähän häviäisi kaikki maku.
Totta. Tabujen kantaminen, likaisuuden ja synnin ilmentäminen (=näytteleminen) kaatuu kuitenkin aina naisen kannettavaksi, koska mies saa olla seksuaalinen, se on itseisarvo. Nainen ei saa olla.
Itse väitän, että seksuaalisuus on nimenomaan sen likaisuuden ja tabujen vuoksi naiselle moninverroin nautinnollisempaa kuin miehelle.
Uskomatonta p*skaa.
Jos olet nainen niin menetät paljon tavallasi nähdä asia.
Koska olet mies, painu muualle kertomaan mielipiteitäsi siitä mitä nainen tuntee, ja mitä sen kuuluisi tuntea.
Uskon siltikin olevani oikeassa ainakin sen mukaan mitä tulee suomalaisen yhteiskuntaan. Jossain lähi-idässä asia on kokonaan toinen. Tietysti sinulle, lesbolle, asia varmastikin näyttäytyy epätyypillisessä valossa vertailussa enemmän heterosti suuntautuneisiin naisiin.
Vaikka toisaalta, olen myös nimenomaan seksuaalivähemmistöjen edustajilta muutamaan otteeseen kuullut saman, että iso osa homman nautintoa on siinä miten tabu asia on yleisesti.
Edellinen lause täyttä valetta. Tulee myös jostain syystä mieleen, että ehkä ajattelet naisten käyttävän seksiä vallankäytön välineenä. Mene ja tiedä.
Ei ole valhetta vaan elämässä kuultua, en näe mitään ideaa keskustella mistään valehdellen.
Valta ja seksi kietoutuvat yhteen, toista ei edes ole ilman toista. Antautuminen, alistuminen, alistaminen, heittäytyminen, voimallisten piirteiden ja kauneuden ihailu, toisen ihmisen monitahoinen valta ja luottamus hetkessä, valtaleikit jne kaikki kuuluvat eriasteisesti seksuaalisuuteen.
Ne kuuluvat "seksuaalisuuteen", mikäli kaksi ihmistä omassa seksissään niin haluavat. Muutoin "valtaleikit" eivät ole mikään seksin normi.
Tämän asian kanssa olen itsekin painiskellut ja tullut siihen lopputulokseen ettei ihmisen seksuaalisuus ole paljoakaan mitään ilman laajoja tai ainakin eriasteisen vahvoja liitännäistuntemuksia, jotka useimiten liittyvät jonkinasteisesti valtaan. Otan mielelläni vastaan vastakkaisia perusteltuja näkemyksiä.
Käyttäjä32687 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä32687 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikään laki ei kiellä sinua olemasta sellainen kuin haluat, ihmisten älyttömille aivoituksille nyt ei voi mitään - ja jos seksi ja seksuaalisuus ei olisi täynnä erilaisia tabuja, likaisuutta ja synnin tuntoa niin siitähän häviäisi kaikki maku.
Totta. Tabujen kantaminen, likaisuuden ja synnin ilmentäminen (=näytteleminen) kaatuu kuitenkin aina naisen kannettavaksi, koska mies saa olla seksuaalinen, se on itseisarvo. Nainen ei saa olla.
Voisitko AP vähän avata mitä tarkoitat tällä kommentilla? Yritän ihan vilpittömästi ymmärtää.
Tuo oli ehkä huonosti muotoiltu. Tarkoitan vilpittömästi sitä, että mikäli nainen esimerkiksi ilmaisee avoimesti seksuaalisen halukkuutensa (ei aina ja kaikkialla) on hän automaattisesti jotenkin epäilyttävä, ehkä tauteja, ei "vaimomateriaalia" tms. Jos hän taas ei halua seksiä, on hän "pihtari", käyttää valtaa seksin avulla, on syy jos mies vaikka pettää. Kun näin on ajateltu aina, nainen helposti alkaa mukautua (=näytellä) eri odotuksiin jotta eri puolensa hyväksyttäisiin. Vaikka miehillä on myös tällaisia "vaatimuksia", nainen on kuitenkin aina kantanut tällaista seksitaakkaa enemmän kuin mies.
Huoh, oletkin näköjään puhtaasti aatteellisella ristiretkellä. Ajattelu on jämähtänyt kirjaesimerkkeihin, vaikka maailma on huomattavasti vähemmän mustavalkoinen. Mutta ei siinä mitään, jostain perusolettamuksistahan täytyy ihmisen aina lähteä. Mutta avoimin mielin.
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä32687 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä32687 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikään laki ei kiellä sinua olemasta sellainen kuin haluat, ihmisten älyttömille aivoituksille nyt ei voi mitään - ja jos seksi ja seksuaalisuus ei olisi täynnä erilaisia tabuja, likaisuutta ja synnin tuntoa niin siitähän häviäisi kaikki maku.
Totta. Tabujen kantaminen, likaisuuden ja synnin ilmentäminen (=näytteleminen) kaatuu kuitenkin aina naisen kannettavaksi, koska mies saa olla seksuaalinen, se on itseisarvo. Nainen ei saa olla.
Voisitko AP vähän avata mitä tarkoitat tällä kommentilla? Yritän ihan vilpittömästi ymmärtää.
Tuo oli ehkä huonosti muotoiltu. Tarkoitan vilpittömästi sitä, että mikäli nainen esimerkiksi ilmaisee avoimesti seksuaalisen halukkuutensa (ei aina ja kaikkialla) on hän automaattisesti jotenkin epäilyttävä, ehkä tauteja, ei "vaimomateriaalia" tms. Jos hän taas ei halua seksiä, on hän "pihtari", käyttää valtaa seksin avulla, on syy jos mies vaikka pettää. Kun näin on ajateltu aina, nainen helposti alkaa mukautua (=näytellä) eri odotuksiin jotta eri puolensa hyväksyttäisiin. Vaikka miehillä on myös tällaisia "vaatimuksia", nainen on kuitenkin aina kantanut tällaista seksitaakkaa enemmän kuin mies.
Huoh, oletkin näköjään puhtaasti aatteellisella ristiretkellä. Ajattelu on jämähtänyt kirjaesimerkkeihin, vaikka maailma on huomattavasti vähemmän mustavalkoinen. Mutta ei siinä mitään, jostain perusolettamuksistahan täytyy ihmisen aina lähteä. Mutta avoimin mielin.
En ole millään "ristiretkellä" se että olen mielestäsi aatteellinen tuon kommenttini jälkeen kertoo enemmän sinusta, kuin minusta. Tuo sun sarkastisen tympeä viestisi kertoo, että pidät kommenttiani jotenkin tyhmänä, tai reagoit siihen "no eeeihän se niin mustavalkoista ole tämä elämä", ja se itseasiassa juuri alleviivaa pointtini😊
Naiset voi saada monta orgasmia yhden seksikerran aikana joten en ymmärrä miksi naisten ajatellaan haluavan vähemmän. Ehkä siksi että siihen irtoseksiin naiset ei lähde yleensä helposti...
Käyttäjä32687 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä32687 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä32687 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikään laki ei kiellä sinua olemasta sellainen kuin haluat, ihmisten älyttömille aivoituksille nyt ei voi mitään - ja jos seksi ja seksuaalisuus ei olisi täynnä erilaisia tabuja, likaisuutta ja synnin tuntoa niin siitähän häviäisi kaikki maku.
Totta. Tabujen kantaminen, likaisuuden ja synnin ilmentäminen (=näytteleminen) kaatuu kuitenkin aina naisen kannettavaksi, koska mies saa olla seksuaalinen, se on itseisarvo. Nainen ei saa olla.
Voisitko AP vähän avata mitä tarkoitat tällä kommentilla? Yritän ihan vilpittömästi ymmärtää.
Tuo oli ehkä huonosti muotoiltu. Tarkoitan vilpittömästi sitä, että mikäli nainen esimerkiksi ilmaisee avoimesti seksuaalisen halukkuutensa (ei aina ja kaikkialla) on hän automaattisesti jotenkin epäilyttävä, ehkä tauteja, ei "vaimomateriaalia" tms. Jos hän taas ei halua seksiä, on hän "pihtari", käyttää valtaa seksin avulla, on syy jos mies vaikka pettää. Kun näin on ajateltu aina, nainen helposti alkaa mukautua (=näytellä) eri odotuksiin jotta eri puolensa hyväksyttäisiin. Vaikka miehillä on myös tällaisia "vaatimuksia", nainen on kuitenkin aina kantanut tällaista seksitaakkaa enemmän kuin mies.
Huoh, oletkin näköjään puhtaasti aatteellisella ristiretkellä. Ajattelu on jämähtänyt kirjaesimerkkeihin, vaikka maailma on huomattavasti vähemmän mustavalkoinen. Mutta ei siinä mitään, jostain perusolettamuksistahan täytyy ihmisen aina lähteä. Mutta avoimin mielin.
En ole millään "ristiretkellä" se että olen mielestäsi aatteellinen tuon kommenttini jälkeen kertoo enemmän sinusta, kuin minusta. Tuo sun sarkastisen tympeä viestisi kertoo, että pidät kommenttiani jotenkin tyhmänä, tai reagoit siihen "no eeeihän se niin mustavalkoista ole tämä elämä", ja se itseasiassa juuri alleviivaa pointtini😊
Äh, luettelet mustavalkoisia kliseitä ikään kuin jostain feministin opaskirjasta ilman omakohtaista sanottavaa oikeastaan mihinkään. Feminismin toimiessa lähinnä vain purkautumiskanavana sinulle kuten monille kaltaisillesi turhautuneille ja vihaisille naisille. Boring.
Alue: Aihe vapaa
Auttaako tämä?
Sex vs. gender
Nainen tai mies = biologinen sukupuoli eli "sex" englanniksi
Biologinen sukupuoli (sex) = fyysinen todellisuus
Kaikki ihmiset jakautuvat joko miehiin tai naisiin. Kehosi on joko miehen tai naisen.
”Gender identity” = sisäinen tunne sukupuolesta. Joillakin ihmisillä sisäinen tunne ei vastaa fyysistä todellisuutta. Eli juurikin ihmiset, joilla on dysforiaa.
Mies tai nainen eivät ole kuitenkaan sisäisiä tunteita, vaan ne ovat biologisia faktoja.
Gender (tunne) ei ole yhtä kuin sex (fyysinen todellisuus).
Ja et tietenkään halua tietää, kuka on Rachel Dolezal, koska ajattelusi kusee juuri siinä, että et pysty hyväksymään muita esimerkkejä harhoista, mutta silti sukupuolen kohdalla kannatat harhan hyväksymistä. Jotkut luulevat olevansa toista sukupuolta, mutta eivät ole. Jotkut luulevat olevansa koiria, mutta eivät ole. Ja jotkut luulevat olevansa mustaihoisia, vaikka ovat valkoihoisia. Yhtä lailla kaikissa esimerkeissä sisäinen tunne ei vastaa todellisuutta, mutta jostain syystä yhtä harhakuvitelmaa tuetaan.