Lue keskustelun säännöt.
Jo kolmas suhde päättyi samasta syystä
14.04.2020 |
Tämä oli nyt kolmas kerta, kun sydämeni on särkynyt. Ja syy on ollut joka kerta sama, mutta hieman eri tavoin sanoitettuna/osoitettuna: olen henkilö jonka kanssa on hauskaa sitä The Oikeaa rakkautta odotellessa.
Yritän katsoa peiliin, ja miettiä mikä siinä on. Minun kanssani ollaan kyllä hyvin hanakasti, mutta tehdään myös selväksi että en ole ihminen jonka kanssa voisi kuvitella loppuelämää tai edes tähdätä siihen. Onko olemuksessani jokin vika? (jos nyt mitään merkitsee, normaalipainoinen/hoikka, 32-vuotias, alempi korkeakoulututkinto, vakityö, perusnätti ja perustyylikäs, normaalin sosiaalinen, tupakoimaton jne.) Vai viehätynkö itse jostain tietystä miestyypistä? Kaikki nämä kolme joihin kovasti ihastuin/rakastuin olivat hyvin erilaisia (eikä kukaan heistä ole ollut mitenkään poikkeuksellisen out of my league, jos näin saa sanoa) mutta heitä yhdisti tämä, että kenellekään heistä en koskaan ollut "vakavastiotettava" vaihtoehto. Vaikka yhden kanssa seurustelin 5 vuotta, toisen 3 vuotta ja tämän uusimman tapauksen kanssa tuntosarvet alkoi olla jo pystyssä ja puolen vuoden seurustelun jälkeen selvisi, että hän haluaa vain pitää hauskaa kanssani parempaa odottaessa.
Itkettää, ahdistaa ja surettaa. Toivoisin jotain vertaistukea tai mitä tahansa ulkopuolisen näkökulmaa.
Kommentit (138)
Kuten ketjussa on jo sanottu niin perhekeskeisiä miehiä on todella paljon mutta kun ne ei ole niitä komeita yli-itsevarmoja pitkiä statusmiehiä joita naiset pelkästään kelpuuttaa.
Naiset eivät itse halua perhekeskeisiä miehiä kun ne tuntuvat vain kivoilta kavereilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en tasan kattelisi 5 vuotta miestä, joka ei halua sen enempää kun "kattella".
Vuodessa muutetaan yhteen, ja parissa naimisiin. Jos tämä on miehelle jotenkin vastenmielistä jo puhetasolla, se mies ei oikeasti ole kiinnostunut, ja siitä parempi heti erota, eikä hukata aikaa. Puolessa vuodessa voi jo ottaa asian puheeksi, ja jos mies silloin juoksee, juoksee se joka tapauksessa, turha antaa aikaa. Jos olet oikea, mies ei ota riskiä menettämisestäsi. Ellet ole, sitä vähemmän sydänsurua, mitä nopeammin asia selviää.
Näin toimien jo 10 v onnellista avioliittoa.
Jos ihminen ei arvosta itseään, ei kukaan muukaan arvosta häntä.
Ei naiset nykyään halua puhua ekan vuoden-kahden aikana mitään yhteenmuutosta, saati sitten perheestä. Se kun ei ole feminismin ja muun nykynaiseuden mukaan yhtään cool. Naisen kuuluu suostua yhteenmuuttoon, avioliittoon, perheeseen vasta monen vuoden yhdessäolon jälkeen, ja sittenkin vähän vastentahtoisesti, esim. torjuen miehen kosinnan kerran tai pari. Tämä on nykynaisille päähän upotettu juttu.
Höpöhöpö, katso poika sanakirjasta mitä feminismi tarkoittaa, niin et nolaa itseäsi.
Kyllä voi olla yhtä hyvin niinkin, että mies on väärä, silloin se nainen arpoo ja vetkuttaa. Ihan sama ohje silloin miehelle, siirry seuraavaan, jos onnellisen suhteen haluat.
Vierailija kirjoitti:
Mä en tasan kattelisi 5 vuotta miestä, joka ei halua sen enempää kun "kattella".
Vuodessa muutetaan yhteen, ja parissa naimisiin. Jos tämä on miehelle jotenkin vastenmielistä jo puhetasolla, se mies ei oikeasti ole kiinnostunut, ja siitä parempi heti erota, eikä hukata aikaa. Puolessa vuodessa voi jo ottaa asian puheeksi, ja jos mies silloin juoksee, juoksee se joka tapauksessa, turha antaa aikaa. Jos olet oikea, mies ei ota riskiä menettämisestäsi. Ellet ole, sitä vähemmän sydänsurua, mitä nopeammin asia selviää.
Näin toimien jo 10 v onnellista avioliittoa.
Jos ihminen ei arvosta itseään, ei kukaan muukaan arvosta häntä.
Sulla on sitten käynyt tuuri. Kovin nopeassa etenemisessä on se riski, että toinen on esittänyt aivan muuta mitä on oikeasti. Pahimmat naisia alistavat ja väkivaltaiset miehet pitävät tästä syystä pikasitoutumisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei näin! kirjoitti:
On aika kauan seurustella 5 vuotta? Ei sitoutumista? Ja miksi mies sitoutuisi? Miksi? Jos kaikki on jo annettu?
Älä muuta yhteen, älä mene miehen mukaan, pihtaa niin kauan alussa kuin voit. Ole vaikea. Miehen vaimohaave on edelleen: nainen, joka ei lähde kenen tahansa matkaan. Sanokaa mitä sanotte, kukaan mies ei ole tätä kiistänyt.
Mitä nainen tuollaisesta suhteesta saa? Ei saa näyttää tunteitaan, ei saa innostua mistään, ei voi nauttia s**sistä eikä mistään muustakaan. Kovat ovat luulot miehilläkin, jos kuvittelevat naisten sietävän tuollaista pelleilyä.
Minä en jaksa olla vaikea, koska olen mutkaton luonne. Hyvin on sopinut sekin. Jos ei, kyseessä on väärä mies.
Jatka valitsemallasi tiellä, mutta itseään arvostava nainen osaa myös vaatia asioita. Ei siihen jäädä vuosiksi ihmettelemään asioiden ”laitaa”. Usein kuulee: ”No, katsellaan nyt...” niin ne vuodet vierivät. Pitää uskaltaa odottaa ja vaatia enemmän. Ei koskaan saa jäädä roikkumaan tyyppiin, joka ei osaa olla suhteessa. Mielestäni on itsepetosta naisilta se, että he sietävät sitoutumattomuutta. Se on vain sitä, ettei uskalla nähdä totuutta suhteesta. Kyllä sen tietää, onko mies sitoutunut vai ei.
Niin? Kirjoitinko, että minä roikkuisin yhtikäs missään, saati kenessäkään?
Päinvastoin. Jos minun oletetaan olevan jotain mitä en ole (kuten vaikka vaikea eli negatiivinen luonne) niin minun puolesta saa olla, ja jätän ne leikit niistä tykkääville. Mutkaton luonne tarkoittaa, että ei jaksa turhaa draamailua eikä tehdä elämästä tarpeettoman vaikeaa, vaan asiat otetaan niinkuin ne ovat hyvässä ja pahassa.
Itseään arvostava nainen ei mielestäni anna miesten sanella sitä, millainen hänen kuuluu olla kelvatakseen parisuhteeseen (sellaisen miehen kanssa vieläpä, joka nostaa kytkintä jos nainen uskaltautuu noiden rajojen ulkopuolelle, hah).
Kyllä, todellakin jatkan valitsemallani tiellä. :)
Ei näin! kirjoitti:
On aika kauan seurustella 5 vuotta? Ei sitoutumista? Ja miksi mies sitoutuisi? Miksi? Jos kaikki on jo annettu?
Älä muuta yhteen, älä mene miehen mukaan, pihtaa niin kauan alussa kuin voit. Ole vaikea. Miehen vaimohaave on edelleen: nainen, joka ei lähde kenen tahansa matkaan. Sanokaa mitä sanotte, kukaan mies ei ole tätä kiistänyt.
Olen hyvin itsenäinen nainen, jolla on myös tarve ottaa omaa aikaa. Ja jotenkin tapaan tyyppejä, jotka heti haluaa muuttaa yhteen ja mennä naimisiin. Minua on kosittu 4 kertaa. Liika yhdessä nysvääminen alkaa ahdistaa minua ja pari suhdetta olen lopettanut, kun mies on ollut liian innokas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voi sinua. Tiedän tuon tunteen, mulla sama juttu. Viimeisin suhde tai sen loppuminen kyllä sattui. Siitä on jo muutama kuukausi aikaa ja silti sattuu aivan hirvittävän paljon. Alussa eron jälkeen tuntui, että tukehdun.
Olen myös miettinyt mikä on vikana. Tapaan miehen, hänen mielestään olen upea ja Ihana. Samat sanat olen kuullut jo parilta, kuinka kukaan on ikinä voinut päästää minua menemään. Puoli vuotta niin yhtäkkiä minulle tehdään ohareita, arvostellaan yms ja lopulta jätetään. Minussa on pakko olla jotain vikaa.
Kuulostaa siltä, että tapaat miehiä, jotka ihastuu herkästi ja sanovat kaikki ne sanat mitkä haluat kuulla. Kyseessä on luultavasti miestyyppi, joka häipyy kun se alkuihastuskuvio on käyty läpi ja osaavat sanoa noi sanat sitten taas seuraavalle valloitukselle. Arvostelu yms. kuuluu kuvioon loppuvaiheessa.
Koita katsoa avoimin silmin sellaisia tyyppejä, jotka on vähän ujoja ja kömpelöitä alussa, mutta kuitenkin "kehityskelpoisia". Sieltä voi löytyä vaikka mitä helmiä. Omani ei osannut alkuun kehua kaunopuheisesti, mutta oli aito ihminen. Ja oppi kyllä flirttailemaan ja vielä kymmenen vuoden jälkeenkin olen hänen silmissään upea ja ihana. Mutta ei kyllä ensitreffeillä minun upeudestani pukahtanut sanaakaan.
Polaarisuus on vetovoiman tekijä. Molemmille sukupuolille pitää olla tilaa.
Sukupuolia on kaksi. Ja jos olet vahvasti toista, niin vastapuoli ilmaantuu paikalle. Suomalaiset naiset ovat joutuneet liian paljon tekemään työtä, olemaan kovia. Itse ainakin haen feminiinisempää puolta itsessäni. Minun ei tarvitse tapella huomiosta tai rakkaudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on surullista, kun pidetään suhdetta yllä paremman puutteessa, ja samalla etsitään sitä suurta rakkautta. Tämä on ok, jos molemmat ovat samoilla linjoilla, mutta harvoin se taitaa mennä niin.
Arvosta itseäsi joka tapauksessa. Mieti etukäteen mitä itse toivot elämältä ja parisuhteelta. Tee oma bucket- list, asioista joita haluat kokea tai jotka ovat tärkeitä. Kun tapaat kiinnostavan tyypin puhu jo heti alussa näistä asioista. Jos mies lähtee karkuun, niin menköön. Joku kyllä kiinnostuu ja jää. Voin kertoa esimerkin: kerroin mun miehelle toisilla treffeillä että tulevaisuudessa ( 5 vuoden sisällä) toivon lapsia. Mutta ensin haluan edetä uralla, matkustaa ja nauttia elämästä. No, seurusteluaikana käytiin yhdessä lomilla, nyt meillä on kaksi yhteistä lasta ja ollaan oltu yhdessä lähes 20 vuotta. Älä tingi omista unelmista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luulen, että sinulla on huono itsetunto, mikä heijastuu ulos. Siitä voisi olla apua, jos tapaamisen alkuvaiheessa miettisit miehen käytöstä tarkemmin siltä kannalta, onko tämä ylipäätään parisuhdeainesta. Ja minkä verran on valmis näkemään vaivaa takiasi.
Ainakin omassa tuttavapiirissä nämä tilanteet ovat syntyneet sellaisten naisten kanssa, jotka kelpuuttavat suhteeseen lähes jokaisen, joka heistä on kiinnostunut ja alkavat tavallaan roikkua heissä vähintään henkisesti. Miesten käytöksestä näkee, etteivät he arvosta tarpeeksi, mutta naiset selittävät sen aina parhain päin. Suhde tapahtuu esimerkiksi täysin miehen ehdoilla, tavataan juuri sen verran kuin miehelle sopii jne. Nuo asiat ovat helppo huomata, mutta jostain syystä nainen ei huomaa sitä, vaan jatkaa suhdetta. Suhde on jonkinlainen hyväksikäyttösuhde, mutta nainen ei näe sitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mulla toi kaava menee nopeamman kautta, et jonkun kuukauden joku tyyppi jaksaa piirittää ja olla kiinnostunut ja innoissaan, mutta sitten kyllästytään. Yleensä silloin kun mulla alkaa jo jotain fiiliksiä herään ja alan luottamaan ja pitämään sillä tavalla oikeasti jne. Että hyvillä mielin tulevaan ny sitten :/ En kyllä oikeesti halua enää koskaan ketään miestä itelleni, epäilisin vaan kaikkea ja koko ajan, koska fiilikset ihmisillä nykyään vaihtuu salamannopeasti. Parissa viimosessa jutussa ei mitään ennusmerkkiä, että tyyppi ois jotenkin tympääntynyt ollu tai oisin ollu vastenmielistä seuraa, tuli varmaan vaan joku uus nainen kuvioihin ja mä sit unohduin samantien. Tiiän et liian kiltti, hiljainen ja ujo olen, mutta enpä mä itteeni voi muuksi muuttaa. Enkä halua.
Mä vähän luulen, et moni mies esittää suhteen alussa kiinnostuneempaa kuin oikeasti on. Siksi naiselle tulee parin kuukauden päästä yllätyksenä, kun kiinnostus loppui yhtäkkiä. Mut tosiasiassa olikin vain esitystä mieheltä, että pääsee nussim#an... Sairasta, mutta miesten voi olla vaikeempi saada s-seuraa...
Sit kun nainen antanut ja ehkä jopa ihastunut mies ei olekaan edes kiinnostunut. Peliä vaan...
Tämä pätee hyvin ainakin noissa lyhemmissä "suhteissa". Nettiajan logiikka kun menee lyhykäisyydessään niin, että halutuimmat miehet "sitouttavat" monesti useamman naisen, mikä aiheuttaa vajausta seuraaville portaille. Miesten kakkosporraskik on vielä melkoisen haluttu ja osa heistäkik sitouttaa useamman naisen lähinnä siis seksisuhteeseen. Tavalliset miehet alkavat olla siis jo pariutumisen ja seksin suhteen kusessa, varsinkin kun huomioidaan vielä sukupuolten välinen epäsuhta nuoremmissa ikäluokissa. Täten tavismieskin on suorastaan pakotettu likaisiin temppuihin, jotta saa edes joskus seksiä. Miehille seksi on hyvin tärkeää, eikä tavismiehille sitä suuresti ole tarjolla ns. irtonumeroina puhtaasti seksuaaliselta pohjalta.
Tuon kun sisäistää, niin kaikki miesullina- sekä mies häipyi yllättäin-ketjut ovat aivan turhia. Kaikki johtuu tuosta yllä mainitusta modernista pariutumisen dynamiikasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en tasan kattelisi 5 vuotta miestä, joka ei halua sen enempää kun "kattella".
Vuodessa muutetaan yhteen, ja parissa naimisiin. Jos tämä on miehelle jotenkin vastenmielistä jo puhetasolla, se mies ei oikeasti ole kiinnostunut, ja siitä parempi heti erota, eikä hukata aikaa. Puolessa vuodessa voi jo ottaa asian puheeksi, ja jos mies silloin juoksee, juoksee se joka tapauksessa, turha antaa aikaa. Jos olet oikea, mies ei ota riskiä menettämisestäsi. Ellet ole, sitä vähemmän sydänsurua, mitä nopeammin asia selviää.
Näin toimien jo 10 v onnellista avioliittoa.
Jos ihminen ei arvosta itseään, ei kukaan muukaan arvosta häntä.
Sulla on sitten käynyt tuuri. Kovin nopeassa etenemisessä on se riski, että toinen on esittänyt aivan muuta mitä on oikeasti. Pahimmat naisia alistavat ja väkivaltaiset miehet pitävät tästä syystä pikasitoutumisesta.
Eri tyyppisiä, harva normaali mies niitä häitä aika pian ehdottaa. Mutta oikeasti kiinnostunut mies kyllä suostuu, kun nainen ehdottaa,. Kun ihminen on oikea, silloin sitoutuminen ei yhtään ahdista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yritä seuraavalla kerralla olla vaikeammin tavoiteltava. Mun pitää aina viiden vuoden välein "palauttaa mies maanpinnalle". Eli näyttää, että vientiä on, jos ei ukolle kelpaa. Tähän asti maan pinnalle palautus on aina toiminut. Yhdessä oltu pian 20 vuotta.
Tässä maan pinnalle palautuksessa ei siis ole tarkoitus pettää miestä, vaan antaa miehen huomata esim. vieraiden miesten flirttailut. Mun mies alkaa pitää minua muutoin itsestään selvyytenä. Kiinnostus omaa vaimoa kohtaan nousee, kun mies huomaa, että ottajia olisi muitakin.
Suhteen alussa et saa myöskään olla liian helppo tai liian innostunut. Kiinnostunut saat olla, mutta älä rupea palveliaksi tai kynnysmatoksi. Anna miehen välillä odottaa. Älä vastaa viestiin aina sillä samalla sekunnilla.
No huh huh. Juuri tämä on sellaista, mitä en halua. Tämän sortin pelaamista, laskelmointia ja esitystä. Ei saa olla, ei saa tehdä, muista olla tällainen... Ei, kyllä pitää saada olla oma itsensä alusta asti. Jos ei toiselle "kelpaa", niin silloin se toinen ei ole millään tavalla oikea, hän etsiköön jonkun joka osaa pelata samaa peliä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mulla toi kaava menee nopeamman kautta, et jonkun kuukauden joku tyyppi jaksaa piirittää ja olla kiinnostunut ja innoissaan, mutta sitten kyllästytään. Yleensä silloin kun mulla alkaa jo jotain fiiliksiä herään ja alan luottamaan ja pitämään sillä tavalla oikeasti jne. Että hyvillä mielin tulevaan ny sitten :/ En kyllä oikeesti halua enää koskaan ketään miestä itelleni, epäilisin vaan kaikkea ja koko ajan, koska fiilikset ihmisillä nykyään vaihtuu salamannopeasti. Parissa viimosessa jutussa ei mitään ennusmerkkiä, että tyyppi ois jotenkin tympääntynyt ollu tai oisin ollu vastenmielistä seuraa, tuli varmaan vaan joku uus nainen kuvioihin ja mä sit unohduin samantien. Tiiän et liian kiltti, hiljainen ja ujo olen, mutta enpä mä itteeni voi muuksi muuttaa. Enkä halua.
Mä vähän luulen, et moni mies esittää suhteen alussa kiinnostuneempaa kuin oikeasti on. Siksi naiselle tulee parin kuukauden päästä yllätyksenä, kun kiinnostus loppui yhtäkkiä. Mut tosiasiassa olikin vain esitystä mieheltä, että pääsee nussim#an... Sairasta, mutta miesten voi olla vaikeempi saada s-seuraa...
Sit kun nainen antanut ja ehkä jopa ihastunut mies ei olekaan edes kiinnostunut. Peliä vaan...Tämä pätee hyvin ainakin noissa lyhemmissä "suhteissa". Nettiajan logiikka kun menee lyhykäisyydessään niin, että halutuimmat miehet "sitouttavat" monesti useamman naisen, mikä aiheuttaa vajausta seuraaville portaille. Miesten kakkosporraskik on vielä melkoisen haluttu ja osa heistäkik sitouttaa useamman naisen lähinnä siis seksisuhteeseen. Tavalliset miehet alkavat olla siis jo pariutumisen ja seksin suhteen kusessa, varsinkin kun huomioidaan vielä sukupuolten välinen epäsuhta nuoremmissa ikäluokissa. Täten tavismieskin on suorastaan pakotettu likaisiin temppuihin, jotta saa edes joskus seksiä. Miehille seksi on hyvin tärkeää, eikä tavismiehille sitä suuresti ole tarjolla ns. irtonumeroina puhtaasti seksuaaliselta pohjalta.
Tuon kun sisäistää, niin kaikki miesullina- sekä mies häipyi yllättäin-ketjut ovat aivan turhia. Kaikki johtuu tuosta yllä mainitusta modernista pariutumisen dynamiikasta.
Ei ole pelkästään nettiajan vaiva, huijattu on ennenkin.
Tuolla tavalla varmistetaan kätevästi myös se, ettei osa naisista halua minkäänlaista suhdetta miesten kanssa.
eri
Näitä « katellaan» miehiä on vaikka kuinka paljon. Näytä että olet itsenäinen nainen joka arvostaa itseensä. Lyöt toiveet ja unelmat tiskiin jo alkuvaiheessa ja jätät miehen « kattelemaan» jos siltä niin tuntuu. Parempi että häipyy jo alussa ennenkuin 10 vuoden « kattelun» jälkeen kun olet jo liian vanha saamaan lapsia esimerkiksi.
Muuta vikaa sinussa ei ole kuin se, että et osaa miehen käytöksestä ajoissa lukea onko tämä tosissaan vai ei. Saamistasi plussista huomaat, ettet ole ainoa.
Tässä vähän listaa mistä huomaa, ettei mies ole tosissaan, lievemmistä syistä vakavampiin:
-Mies ei aseta omia menojaan syrjään takiasi
-Ei esittele sinua ylpeänä kavereilleen ja perheelleen tai esittelee, mutta olet mukana "voithan sä tietysti tulla, jos oikein kovasti haluat"-mentaliteetilla
-Ei sano rakastavansa sinua yli kaiken, ei puhu yhteisestä tulevaisuudesta ja perheestä
-Ei osta sinulle lahjoja tai pyri ilahduttamaan sinua spontaanisti
-Mies ei kehu ulkonäköäsi ja luonnettasi usein tai koskaan
-Mies ei näe vaivaa ollakseen silmissäsi ihana, haluttava ja rakastamisen arvoinen, vaan saat osaksesi erilaista nyrpeää, alentavaa ja ilkeää käytöstä jo suhteen alussa
-Suhteessanne vaikuttaa miehen addiktio (peli, päihteet, porno jne.)
-Mies on rahaton, käytännössä elätät häntä
-Mies asuu ilmaiseksi luonasi
-Mies pummaa rahaa, vaikka ette asuisikaan yhdessä
-Miehellä on muita naisia tai menoja, joista ei koskaan tule selkoa (=pettää jatkuvasti)
Jostain syystä naiset jatkavat suhteita, vaikka nuo merkit ovat olleet mukana jo alusta asti.
Muistakaa vielä se että ennenkuin parisuhteesta on sanallisesti puhuttu/ sovittu olet käytännössä vapaa. Eli nämä jotka haluaisivat pyörittää/ sitouttaa useampaa naista: nainen on vapaa tapailemaan myös muita niin kauan kun mitään varsinaista suhdetta ei ole.
Mielestäni täällä on aika paljon yksinkertaistuksia jotka eivät päde todellisuudessa, kuten että "naisen pitäisi pihdata" jne. Nämä toimivat ehkä kulttuureissa joissa mennään naimisiin nuorena, mutta naurettavaa ajatella että näin pitäisi toimia Suomessa (ainakaan ei-uskonnollisissa piireissä) :D
Sen sijaan uskon että ap saattaa valitettavasti hakea/löytää aina tietyntyylisiä "vääriä" miehiä. Valitettavasti tapaamatta on vaikea sanoa missä se vika on: ehkä miehet ovat ap:ta itsevarmempia; urakeskeisempiä; perhekeskeisempiä; tms. Joku yhteinen nimittäjä näillä on.
Voi olla myös että ap jollain tavalla "huokuu" jotain ominaisuutta josta hän ei ole tietoinen. Tätä ominaisuutta voisi yrittää kompensoida jotenkin, kunhan vain saisi selville ensin mistä on kyse. Jotkut ihmiset vaikuttavat erilaisilta kuin ovat, ja joutuvat valitettavasti kärsimään väärästä "kruunustaan" elämänsä ajan. Eräs ystäväni mm. vaikuttaa juhlivalta ulospäinsuuntautuvalta bilehirmulta vaikka oikeasti haluisi vain perustaa perheen ja olla kotosalla: en osaa sanoa johtuuko se hänen ulospäinsuuntautuneesta kommunikointitavastaan, ulkonäöstään vai huumorintajustaan, yhtä kaikki hän nykyään yrittää pukeutumisellaan yms viestittää "perhearvoja" niin hyvin kuin pystyy jotta häntä ei heti leimattaisi väärin.
Ei tuo ole vain naisten ongelma. Omassa kaveripiirissäni jokaisella naisella on samanlaisia kokemuksia, mutta niin on myös miespuolisilla ystävillänikin. Eräskin ystäväni on todella pitkä, komea ja karismaattinen ja saa helposti seksiseuraa mutta jolla on vaikeuksia löytää vakituista naisystävää. Tuo johtuu yksinkertaisuudessaan siitä ettei kaksi ihmistä ole yhtä investoineita toisiinsa. Deittailu on usein sattuman kauppaa ja moni deittailee ihmistä ns. trialina tai saadakseen seksiä/seuraa vaikkei olisikaan toiseen täysin hullaantunut.
Välttäisin siis ajattelemasta että sinussa on jotain vikaa, sillä kyseessä on vaan huonoa säkää.
Oisko vaan tunnepuolesta. Sun kanssa on ilmeisesti ” helppo” olla. Mut se ei riitä pidempään