Lue keskustelun säännöt.
Olen ollut mieheni kanssa nyt 10v yhdessä, mutta nyt alkanut mietityttää suhteen alkuajat ja ikäero.
10.04.2020 |
Olin siis itse 17v kun alettiin seurustella ja mies oli reilu 30v. Nyt oltu 10v yhdessä mut itseäni alkanut häiritsemään ihan vasta näin aikuistumisen seurauksena tuo, että olin alaikäinen.
Herättää tosi ristiriitaisia tunteita enkä oikein tiedä mitä ajatella. Rakastan miestäni ja hän on ollut minulle aina hyvä, mutta en voi enää olla ajattelematta suhteen alkua ja sitä että hän oli alaikäisen kanssa.
Pakko oli purkaa tämä jonnekin. Vain paras ystäväni tietää milloin suhde alkoi koska perheelle ym. kerrottiin vasta sen jälkeen kun olin jo täyttänyt 18. Eivät tiedä vieläkään et seurustelin jo alaikäisenä.
Kommentit (148)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sallan tauti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ukkini oli 37-vuotias ja mummoni 20, kun äitini syntyi. Aloivat seurustelmaan, kun mummoni oli 17-vuotias. Olivat naimisissa 50 vuotta, kunnes ukki kuoli ja mummo kohta perässä paljon nuorempana. Mahtoiko kuolla nuoruuden traumoihin?
Tilastollisesti iso ikäero johtaa sairaampiin ja huonommin pärjääviin lapsiin ja naisen kuolemaan nuorempana.
Niin myöskin eri rotuisten kanssa tulleet lapset.
Tilastollisesti päinvastoin. Geenien sekoittuminen on hyväksi lasten terveydelle.
Ei siltä näytä. Elämässä puhtailla papereilla pärjääminen heikkoa. Matala IQ jne.
Toisaalta menestyjät maailmalla ja yhä enenevissä määrin myös meillä Suomessa on lähes järjestäen mixed race.
Ei ole. Jos ei lueta vakio bumtsi bum hommia tai muuta sontaa. Älyllisesti vaativissa ns. kovan alan opinnoissa ei kauheasti tummempia suomalaisia näy. Aikanaan hehkutettiin tukholman monikulttuurista koulua (suomalainen rehtori) kuinka hyvin he pärjäävät = kuin etnisesti ruotsalaiset koulut. No totuushan paljastui.
Ruotsalaisten IQ on muuten jo alle suomalaisten. Toisin oli vajaa 2 vuosikymmentä sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sallan tauti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ukkini oli 37-vuotias ja mummoni 20, kun äitini syntyi. Aloivat seurustelmaan, kun mummoni oli 17-vuotias. Olivat naimisissa 50 vuotta, kunnes ukki kuoli ja mummo kohta perässä paljon nuorempana. Mahtoiko kuolla nuoruuden traumoihin?
Tilastollisesti iso ikäero johtaa sairaampiin ja huonommin pärjääviin lapsiin ja naisen kuolemaan nuorempana.
Niin myöskin eri rotuisten kanssa tulleet lapset.
Tilastollisesti päinvastoin. Geenien sekoittuminen on hyväksi lasten terveydelle.
Ei siltä näytä. Elämässä puhtailla papereilla pärjääminen heikkoa. Matala IQ jne.
No mutta niinhän on sullakin? Ota, veli, se hirsi pois silmästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sallan tauti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ukkini oli 37-vuotias ja mummoni 20, kun äitini syntyi. Aloivat seurustelmaan, kun mummoni oli 17-vuotias. Olivat naimisissa 50 vuotta, kunnes ukki kuoli ja mummo kohta perässä paljon nuorempana. Mahtoiko kuolla nuoruuden traumoihin?
Tilastollisesti iso ikäero johtaa sairaampiin ja huonommin pärjääviin lapsiin ja naisen kuolemaan nuorempana.
Niin myöskin eri rotuisten kanssa tulleet lapset.
Tilastollisesti päinvastoin. Geenien sekoittuminen on hyväksi lasten terveydelle.
Ei siltä näytä. Elämässä puhtailla papereilla pärjääminen heikkoa. Matala IQ jne.
Toisaalta menestyjät maailmalla ja yhä enenevissä määrin myös meillä Suomessa on lähes järjestäen mixed race.
Ei ole. Jos ei lueta vakio bumtsi bum hommia tai muuta sontaa. Älyllisesti vaativissa ns. kovan alan opinnoissa ei kauheasti tummempia suomalaisia näy. Aikanaan hehkutettiin tukholman monikulttuurista koulua (suomalainen rehtori) kuinka hyvin he pärjäävät = kuin etnisesti ruotsalaiset koulut. No totuushan paljastui.
Ruotsalaisten IQ on muuten jo alle suomalaisten. Toisin oli vajaa 2 vuosikymmentä sitten.
Mahtaako kyse olla enemmän kulttuurista kuin geeneistä?
No, minä olen vähän päälle kolmekymppinen nainen ja minusta olisi aika sairasta seukkailla jonkun 17-vuotiaan jannun kanssa....
Vierailija kirjoitti:
Tää keskustelu lähti nyt ihan väärille raiteille. En taida lukea enempää. Ap
Jospa miehesi oli arka ja kokematon kolmekymppinen ja sinä kypsä 17 v.
Jos nyt rakastatte toisianne ja teillä menee hyvin, miksi alkaisit rakennella turhia ongelmia vällillenne sinne, missä niitä ei ollut eli menneisyyteenne.
Nämä kypsyysasiat eivät ole yksioikoisesti numeroiihin sidottuja.
Itse olisin ollut 17 v valmis naimisiin, mutta jouduin odottamaan 3,5 vuotta vanhemman poikaystäväni kypsymistä muutaman vuoden :D
- Nyt on oltu naimisissakin yli 40 vuotta, joten oikein tein kun annoin hänen kypsyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No, minä olen vähän päälle kolmekymppinen nainen ja minusta olisi aika sairasta seukkailla jonkun 17-vuotiaan jannun kanssa....
Saman ikäinen ja muhun rakastui pari vuotta sitten teini. Ihan käsittämätön ja järkyttävä ajatus että olisin alkanut seurustella sen kanssa. Sitä kiinnosti selvästi nimenomaan mun aikuisuus ja itsevarmuus. Ei sellasessa suhteessa ole edes mahdollista olla ilman että toista kontrolloi ja aivopesee. Täsmälleen sama homma mitä voi tehdä mentorina tai kaverina, jopa hoitona, sellanen lisäkasvatus ja henkisen kasvun tuki, muuttuu hyväksikäytöksi ihan heti jos siihen sotketaan parisuhdekuvio.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä mäkin muistan luokkakaverin joka kahdeksantoistavuotiaana seurusteli kolmekymppisen kanssa. Ihan tosi rakkautta oli, ovat yhdessä vieläkin. Riippuu ihan henkilöistä. Ei se ikäero sitten vähän myöhemmin edes ikinä tullut mieleen.
En tietenkään yritä puolustaa niitä pervoja tyyppeja jotka väijyvät koulutyttöjä. Mutta jos kaikki on mennyt hienosti ja suhde on tasapainossa niin hyvähän sen vaan. Yhtä hyvin oisit tässä välissä ehtinyt tavata tuhat hullua, voi se niinkin mennä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, minä olen vähän päälle kolmekymppinen nainen ja minusta olisi aika sairasta seukkailla jonkun 17-vuotiaan jannun kanssa....
Saman ikäinen ja muhun rakastui pari vuotta sitten teini. Ihan käsittämätön ja järkyttävä ajatus että olisin alkanut seurustella sen kanssa. Sitä kiinnosti selvästi nimenomaan mun aikuisuus ja itsevarmuus. Ei sellasessa suhteessa ole edes mahdollista olla ilman että toista kontrolloi ja aivopesee. Täsmälleen sama homma mitä voi tehdä mentorina tai kaverina, jopa hoitona, sellanen lisäkasvatus ja henkisen kasvun tuki, muuttuu hyväksikäytöksi ihan heti jos siihen sotketaan parisuhdekuvio.
No ei niitä teinejä kyllä tartte aikuisen hoitonaankaan käyttää. Hyvin ristiriitaista tuo, että olet muka kiinnostunut teinien hyvinvoinnista ja henkisestä kasvusta, mutta silti kuitenkin seksi aikuisen ja teinin välillä olisi mielestäsi ok.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mulla oli 24-vuotiaana suhde 44-vuotiaan miehen kanssa. Olin aikuinen, eikä jäänyt traumoja,mutta kyllähän sitä nyt myöhemmin tajuaa, ettei ne miehet ole suhdemateriaalia, jotka on noin paljon nuoremman kanssa. Ei siitä vaan tule kunnon parisuhdetta samalla tavalla kuin jos osapuolet on tasavertaisempia. Nykyään tyytyväinen nykyiseen mieheeni.
24-vuotiaan ja 17-vuotiaan välillä on jo paljon eroa. Seitsemässä vuodessa kasvaa paljon. Toinen ei ole edes aikuinen vielä.
Mitä sillä on väliä minkä ikäisiä ovat jos pitää toisistaan ja tulee hyvin toimeen?
Siinä teini menettää osan nuoruudestaan, kun pitää suoraan hypätä jonkun liian vanhan miehen naisystäväksi. 👎
Mun mummo oli 17v ja äijä 32v, oli v 1950. Kertoi että koko äijä ällötti, mutta oli pakko mennä naimisiin kun ei ollut töitä ja kotoa pakotettiin pois kun ei ollut syötävää.
Olivat naimisissa äijän kuolemaan saakka, mutta vain siksi että koki olevansa vastuullinen. Ymmärrän tavallaan, koska jo 6v lähti piikomaan naapurin lapsia että sai ruokaa.
Minä muutin 17v yhteen 23v äijän kanssa ja se näin jälkeenpäin oli aivan liian suuri ikäero. Minä olin täysin untuvikko ja mies vei kuin litran ämpäriä.
Siksi mielestäni alle 20v voi seurustella vain alle 20v kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sallantauti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sallan tauti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ukkini oli 37-vuotias ja mummoni 20, kun äitini syntyi. Aloivat seurustelmaan, kun mummoni oli 17-vuotias. Olivat naimisissa 50 vuotta, kunnes ukki kuoli ja mummo kohta perässä paljon nuorempana. Mahtoiko kuolla nuoruuden traumoihin?
Tilastollisesti iso ikäero johtaa sairaampiin ja huonommin pärjääviin lapsiin ja naisen kuolemaan nuorempana.
Niin myöskin eri rotuisten kanssa tulleet lapset.
Tilastollisesti päinvastoin. Geenien sekoittuminen on hyväksi lasten terveydelle.
Ei siltä näytä. Elämässä puhtailla papereilla pärjääminen heikkoa. Matala IQ jne.
Toisaalta menestyjät maailmalla ja yhä enenevissä määrin myös meillä Suomessa on lähes järjestäen mixed race.
Ei ole. Jos ei lueta vakio bumtsi bum hommia tai muuta sontaa. Älyllisesti vaativissa ns. kovan alan opinnoissa ei kauheasti tummempia suomalaisia näy. Aikanaan hehkutettiin tukholman monikulttuurista koulua (suomalainen rehtori) kuinka hyvin he pärjäävät = kuin etnisesti ruotsalaiset koulut. No totuushan paljastui.
Ruotsalaisten IQ on muuten jo alle suomalaisten. Toisin oli vajaa 2 vuosikymmentä sitten.
Mahtaako kyse olla enemmän kulttuurista kuin geeneistä?
Onko ihonvärikin vain kulttuurista ei geeneistä. Eli ulkonäössä voi olla eroa, mutta ihon sisäpuolella ei?
Tarkoitatko, että vaikka Barak Obama painii samassa sarjassa kuin Itiksessä notkuva, musta uussuomalainen?
16v on suojaikäraja eli ihan turhaan haukut miestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sallantauti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sallan tauti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ukkini oli 37-vuotias ja mummoni 20, kun äitini syntyi. Aloivat seurustelmaan, kun mummoni oli 17-vuotias. Olivat naimisissa 50 vuotta, kunnes ukki kuoli ja mummo kohta perässä paljon nuorempana. Mahtoiko kuolla nuoruuden traumoihin?
Tilastollisesti iso ikäero johtaa sairaampiin ja huonommin pärjääviin lapsiin ja naisen kuolemaan nuorempana.
Niin myöskin eri rotuisten kanssa tulleet lapset.
Tilastollisesti päinvastoin. Geenien sekoittuminen on hyväksi lasten terveydelle.
Ei siltä näytä. Elämässä puhtailla papereilla pärjääminen heikkoa. Matala IQ jne.
Toisaalta menestyjät maailmalla ja yhä enenevissä määrin myös meillä Suomessa on lähes järjestäen mixed race.
Ei ole. Jos ei lueta vakio bumtsi bum hommia tai muuta sontaa. Älyllisesti vaativissa ns. kovan alan opinnoissa ei kauheasti tummempia suomalaisia näy. Aikanaan hehkutettiin tukholman monikulttuurista koulua (suomalainen rehtori) kuinka hyvin he pärjäävät = kuin etnisesti ruotsalaiset koulut. No totuushan paljastui.
Ruotsalaisten IQ on muuten jo alle suomalaisten. Toisin oli vajaa 2 vuosikymmentä sitten.
Mahtaako kyse olla enemmän kulttuurista kuin geeneistä?
Onko ihonvärikin vain kulttuurista ei geeneistä. Eli ulkonäössä voi olla eroa, mutta ihon sisäpuolella ei?
Tarkoitatko, että vaikka Barak Obama painii samassa sarjassa kuin Itiksessä notkuva, musta uussuomalainen?
Painii samassa sarjassa kuin sinä ja Trump. Näistä ainoastaan sinä olet noin kusetettava. Pressaksi voi tulla vaikka tunnetusti matalan IQ:n omaava Kanye West.
Taas kerran Ikiksen provoon lähdettiin mukaan.
Ihan toivotonta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, minä olen vähän päälle kolmekymppinen nainen ja minusta olisi aika sairasta seukkailla jonkun 17-vuotiaan jannun kanssa....
Saman ikäinen ja muhun rakastui pari vuotta sitten teini. Ihan käsittämätön ja järkyttävä ajatus että olisin alkanut seurustella sen kanssa. Sitä kiinnosti selvästi nimenomaan mun aikuisuus ja itsevarmuus. Ei sellasessa suhteessa ole edes mahdollista olla ilman että toista kontrolloi ja aivopesee. Täsmälleen sama homma mitä voi tehdä mentorina tai kaverina, jopa hoitona, sellanen lisäkasvatus ja henkisen kasvun tuki, muuttuu hyväksikäytöksi ihan heti jos siihen sotketaan parisuhdekuvio.
No ei niitä teinejä kyllä tartte aikuisen hoitonaankaan käyttää. Hyvin ristiriitaista tuo, että olet muka kiinnostunut teinien hyvinvoinnista ja henkisestä kasvusta, mutta silti kuitenkin seksi aikuisen ja teinin välillä olisi mielestäsi ok.
En ole käyttämässäkään. Sen sijaan vähän vanhempiin nuoriin miehiin mulla on kyllä ollut suhteita joissa seksi yhdistyi eräänlaiseen kasvatukseen ja yleiseen opastajana ja esimerkkinä oloon. Niissä on ollut hyvinkin helppo välttää käyttämästä ketään hyväksi vahingossa, ja lähes kaikki on olleet oikein onnistuneita kokemuksia kaikille osapuolille.
Mun on vaikea nähdä merkittävää eroa 19- ja 22-vuotiaan välillä. Raja pitää vetää johonkin, ja olen vetänyt sen niin että teinit jää ulkopuolelle. Mutta paremmassa maailmassa joka toimii vähemmän valtasuhteilla ja jossa hyväksikäyttöä ja haavoittuvuutta ei ole koko ajan varottava en tosiaan pidä mitenkään mahdottomana etteikö sitäkin voisi tehdä eettisesti ja vastuullisesti.
Olet vain kyllästynyt. Kyllä suhteessa voi välillä etäisyyttäkin olla, ei sen tarvitse tarkoittaa että muita olisi sinä aikana (vai oletko vähän kiinnostunut toisesta?) Ota fyysistä etäisyyttä, mutta älä ole tarpeettoman yly.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, minä olen vähän päälle kolmekymppinen nainen ja minusta olisi aika sairasta seukkailla jonkun 17-vuotiaan jannun kanssa....
Saman ikäinen ja muhun rakastui pari vuotta sitten teini. Ihan käsittämätön ja järkyttävä ajatus että olisin alkanut seurustella sen kanssa. Sitä kiinnosti selvästi nimenomaan mun aikuisuus ja itsevarmuus. Ei sellasessa suhteessa ole edes mahdollista olla ilman että toista kontrolloi ja aivopesee. Täsmälleen sama homma mitä voi tehdä mentorina tai kaverina, jopa hoitona, sellanen lisäkasvatus ja henkisen kasvun tuki, muuttuu hyväksikäytöksi ihan heti jos siihen sotketaan parisuhdekuvio.
No ei niitä teinejä kyllä tartte aikuisen hoitonaankaan käyttää. Hyvin ristiriitaista tuo, että olet muka kiinnostunut teinien hyvinvoinnista ja henkisestä kasvusta, mutta silti kuitenkin seksi aikuisen ja teinin välillä olisi mielestäsi ok.
En ole käyttämässäkään. Sen sijaan vähän vanhempiin nuoriin miehiin mulla on kyllä ollut suhteita joissa seksi yhdistyi eräänlaiseen kasvatukseen ja yleiseen opastajana ja esimerkkinä oloon. Niissä on ollut hyvinkin helppo välttää käyttämästä ketään hyväksi vahingossa, ja lähes kaikki on olleet oikein onnistuneita kokemuksia kaikille osapuolille.
Mun on vaikea nähdä merkittävää eroa 19- ja 22-vuotiaan välillä. Raja pitää vetää johonkin, ja olen vetänyt sen niin että teinit jää ulkopuolelle. Mutta paremmassa maailmassa joka toimii vähemmän valtasuhteilla ja jossa hyväksikäyttöä ja haavoittuvuutta ei ole koko ajan varottava en tosiaan pidä mitenkään mahdottomana etteikö sitäkin voisi tehdä eettisesti ja vastuullisesti.
Seksi yhdistyi kasvatukseen ja opastajana ja esimerkkinä oloon? Tajuatko kuin kyseenalaiselta toiminnalta tuo kuulostaa? Nimenomaan haiskahtaa sellaiselta manipuloinnilta, jota itse muka välttelet. Miten voi harrastaa seksiä henkilön kanssa, johon ottaa kasvattajan roolin? Ihan oikeesti nyt.
25 vuotta on hyvä alarajaksi jos on suuri ikäero. Sitä nuorempien aivot eivät ole vielä täysin kehittyneet.
En vaan käsitä, mitä yhteistä voi 30-vuotiaalla ja 17-vuotiaalla olla. Ja miten on mahdollista edes kiinnostua 17-vuotiaasta? Alkaa epäilyttää miehesi älykkyys ja henkinen kypsyysaste.