Lue keskustelun säännöt.
IL: Yliopistot järjestävät valintakokeensa etänä koronaviruksen takia
09.04.2020 |
Kannattaakin nyt pyytää juristiystävä kylään oikiksen pääsykokeen aikaan ;)
Kommentit (394)
Jos koe on sen tyyppinen, että valintakokeen alussa annetaan aineisto (lisäksi on ollut pääsykoekirja) jonka pohjalta pitää sitten tuottaa jotain tekstiä ja vastata kysymyksiin, ei siitä välttämättä kauheasti iloa ole, että vaikkapa juristiystävän ottaa koetta tekemään. Siinä vaan ottaa sen riskin, että joku toinen omaksuu luettavan aineiston itseään heikommin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi ongelma valintakokeiden järjestämisessä oli myös se, että hakupainealojen kokeisiin on vaikea saada riittävästi valvojia, koska harva haluaa ottaa sairastumisriskin. Noilla aloilla 99% tulee vaikka kipeänä tekemään sen kokeen.
Oikeustieteelisen tiedote: https://www.oikeustieteet.fi/tiedote-9-4-2020/
"
UNIFI: ”Yliopistojen kevään valintakokeet muuttuvat – perinteiset kokeet korvataan vaihtoehtoisilla valintatavoilla” (linkki uutiseen)
Oikeustieteellisen alan yhteisvalinnan todistusvalinnan ja valintakoevalinnan kiintiöt tullaan pitämään ennallaan.
Valintakokeen ensimmäinen vaihe järjestetään sähköisesti, minkä lisäksi on mahdollista, että valintakokeeseen sisältyy toinen vaihe erikseen määriteltynä ajankohtana.
Tarkempia tietoja tiedotetaan viimeistään 30.4.2020."
Tottakai oikeustiede pitää nuo sähköisenä. Asianajajat saavat nyt omat lapsensa sisään helposti.
2020 sisäänpäässeet tullaan aina muistamaan tästä, kunnioitus 0, hyijareita kaikki ja kiitos suomi kun tämän mahdollistatte.
Luoko sopua kansassa vai korostaako mikä yhteiskunnassa on mätä?
Eipä ihme että moni pyrkiiki talousrikoksiin ynm. ja sieltä sitten ehkä kiinnijäädessään vankilaan opiskelemaan.
Olkaatten hyvä Suomi on kyllä tasa-arvon maa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi ongelma valintakokeiden järjestämisessä oli myös se, että hakupainealojen kokeisiin on vaikea saada riittävästi valvojia, koska harva haluaa ottaa sairastumisriskin. Noilla aloilla 99% tulee vaikka kipeänä tekemään sen kokeen.
Oikeustieteelisen tiedote: https://www.oikeustieteet.fi/tiedote-9-4-2020/
"
UNIFI: ”Yliopistojen kevään valintakokeet muuttuvat – perinteiset kokeet korvataan vaihtoehtoisilla valintatavoilla” (linkki uutiseen)
Oikeustieteellisen alan yhteisvalinnan todistusvalinnan ja valintakoevalinnan kiintiöt tullaan pitämään ennallaan.
Valintakokeen ensimmäinen vaihe järjestetään sähköisesti, minkä lisäksi on mahdollista, että valintakokeeseen sisältyy toinen vaihe erikseen määriteltynä ajankohtana.
Tarkempia tietoja tiedotetaan viimeistään 30.4.2020."
Tottakai oikeustiede pitää nuo sähköisenä. Asianajajat saavat nyt omat lapsensa sisään helposti.
Tuntemani asianajajien vanhemmat eivät suinkaan ole asianajajia tai toisaalta heidän omat lapsensa eivät ole lukeneet asianajajiksi.
Vierailija kirjoitti:
Jos koe on sen tyyppinen, että valintakokeen alussa annetaan aineisto (lisäksi on ollut pääsykoekirja) jonka pohjalta pitää sitten tuottaa jotain tekstiä ja vastata kysymyksiin, ei siitä välttämättä kauheasti iloa ole, että vaikkapa juristiystävän ottaa koetta tekemään. Siinä vaan ottaa sen riskin, että joku toinen omaksuu luettavan aineiston itseään heikommin.
He ymmärtävät ja osaavat lukea aineistoa paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei tehdä kuten monissa maissa, että kaikki hakukelpoiset hakijat saavat aloittaa, mutta sitten alkaa pudotuspeli eli huonoimmat ja laiskimmat pudotetaan muutaman kerran vuodessa pois.
Kaikilla olisi mahdollisuus ja jos tipahtaa, ei jää jossiteltavaa.
Valintakokeet ovat sekä epäreiluja että kalliita.Tätä varten Suomessa on olemassa nuo yo-kirjoitukset. Se mittaa ihan riittävästi kuinka pätevä hakija on korkeakouluun. Turha tuhlata opetusresursseja B:n ja C:n ylioppilaisiin. Nämä voivat hakea ammattikorkeaan tai ammattikouluun.
Itselläni C:n paperit lukiosta. Koko lukioajan tein täyspäiväisesti töitä, asuin omillani, kävin siis aikuislukiota jonne menin suoraan yläasteelta koska 6,2 keskiarvolla ei normilukioon päässyt. Rankka lapsuus, duunariperhetausta. En varmaan koko peruskouluaikana tehnyt läksyjä, opin aina kaiken kyllä helposti ja nopeasti, enkä muutenkaan panostanut ikinä kouluun. En edes ylioppilaskirjoituksiin pitänyt mitään lukulomaa!?
Näillä spekseillä mulla ei olisi joidenkin näkemysten mukaan ollut mitään mahkuja yliopistoon. No, pääsin ekalla yrittämällä sisään Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteelliseen, eli käytännössä pelkillä valintakoearvosanoilla! Luin maisteriksi, perustin IT-firman, myin osuuteni ja tällä hetkellä oon kotiäitinä neljättä vuotta (kolme lasta). Väitän, että jos tuota valintakoemahdollisuutta ei aikanaan olisi ollut, olisin päätynyt varsin erilaiseen elämään, kuin mitä nyt elän. Opiskelumotivaatio ja Se Oma Ala voi todellakin löytyä vasta lukion jälkeen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei tehdä kuten monissa maissa, että kaikki hakukelpoiset hakijat saavat aloittaa, mutta sitten alkaa pudotuspeli eli huonoimmat ja laiskimmat pudotetaan muutaman kerran vuodessa pois.
Kaikilla olisi mahdollisuus ja jos tipahtaa, ei jää jossiteltavaa.
Valintakokeet ovat sekä epäreiluja että kalliita.Tätä varten Suomessa on olemassa nuo yo-kirjoitukset. Se mittaa ihan riittävästi kuinka pätevä hakija on korkeakouluun. Turha tuhlata opetusresursseja B:n ja C:n ylioppilaisiin. Nämä voivat hakea ammattikorkeaan tai ammattikouluun.
Itselläni C:n paperit lukiosta. Koko lukioajan tein täyspäiväisesti töitä, asuin omillani, kävin siis aikuislukiota jonne menin suoraan yläasteelta koska 6,2 keskiarvolla ei normilukioon päässyt. Rankka lapsuus, duunariperhetausta. En varmaan koko peruskouluaikana tehnyt läksyjä, opin aina kaiken kyllä helposti ja nopeasti, enkä muutenkaan panostanut ikinä kouluun. En edes ylioppilaskirjoituksiin pitänyt mitään lukulomaa!?
Näillä spekseillä mulla ei olisi joidenkin näkemysten mukaan ollut mitään mahkuja yliopistoon. No, pääsin ekalla yrittämällä sisään Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteelliseen, eli käytännössä pelkillä valintakoearvosanoilla! Luin maisteriksi, perustin IT-firman, myin osuuteni ja tällä hetkellä oon kotiäitinä neljättä vuotta (kolme lasta). Väitän, että jos tuota valintakoemahdollisuutta ei aikanaan olisi ollut, olisin päätynyt varsin erilaiseen elämään, kuin mitä nyt elän. Opiskelumotivaatio ja Se Oma Ala voi todellakin löytyä vasta lukion jälkeen!
Olisit myös voinut nostaa lukioarvosanojasi ja päntätä aineistoon joka alalla vaaditaa, lopputulema olisi ollut sama.
Valintakokeet pois, ei niissä ole mitään järkeä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos koe on sen tyyppinen, että valintakokeen alussa annetaan aineisto (lisäksi on ollut pääsykoekirja) jonka pohjalta pitää sitten tuottaa jotain tekstiä ja vastata kysymyksiin, ei siitä välttämättä kauheasti iloa ole, että vaikkapa juristiystävän ottaa koetta tekemään. Siinä vaan ottaa sen riskin, että joku toinen omaksuu luettavan aineiston itseään heikommin.
He ymmärtävät ja osaavat lukea aineistoa paremmin.
Riippuu aineistosta. Sen ei tarvitse suoraan liittyä edes juristin työhön, vaan mennä sopivasti ohi ja mitata lähinnä tiedon omaksumisen ja tekstin tuottamisen kykyjä (tai mitä nyt halutaankaan mitata).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei tehdä kuten monissa maissa, että kaikki hakukelpoiset hakijat saavat aloittaa, mutta sitten alkaa pudotuspeli eli huonoimmat ja laiskimmat pudotetaan muutaman kerran vuodessa pois.
Kaikilla olisi mahdollisuus ja jos tipahtaa, ei jää jossiteltavaa.
Valintakokeet ovat sekä epäreiluja että kalliita.Tätä varten Suomessa on olemassa nuo yo-kirjoitukset. Se mittaa ihan riittävästi kuinka pätevä hakija on korkeakouluun. Turha tuhlata opetusresursseja B:n ja C:n ylioppilaisiin. Nämä voivat hakea ammattikorkeaan tai ammattikouluun.
Itselläni C:n paperit lukiosta. Koko lukioajan tein täyspäiväisesti töitä, asuin omillani, kävin siis aikuislukiota jonne menin suoraan yläasteelta koska 6,2 keskiarvolla ei normilukioon päässyt. Rankka lapsuus, duunariperhetausta. En varmaan koko peruskouluaikana tehnyt läksyjä, opin aina kaiken kyllä helposti ja nopeasti, enkä muutenkaan panostanut ikinä kouluun. En edes ylioppilaskirjoituksiin pitänyt mitään lukulomaa!?
Näillä spekseillä mulla ei olisi joidenkin näkemysten mukaan ollut mitään mahkuja yliopistoon. No, pääsin ekalla yrittämällä sisään Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteelliseen, eli käytännössä pelkillä valintakoearvosanoilla! Luin maisteriksi, perustin IT-firman, myin osuuteni ja tällä hetkellä oon kotiäitinä neljättä vuotta (kolme lasta). Väitän, että jos tuota valintakoemahdollisuutta ei aikanaan olisi ollut, olisin päätynyt varsin erilaiseen elämään, kuin mitä nyt elän. Opiskelumotivaatio ja Se Oma Ala voi todellakin löytyä vasta lukion jälkeen!
Muistuttaa kovasti omaa tarinaani, tosin itse tässä vasta odotan esikoistani ja työskentelen freelancerina... Mutta kuten totesit, tuo valintakoe on tärkeä, siinä kun tämmöisellä "huonommalla aineksella" on edes mahdollisuus osoittaa, että motivaatiota ja älliä kyllä löytyy! :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei tehdä kuten monissa maissa, että kaikki hakukelpoiset hakijat saavat aloittaa, mutta sitten alkaa pudotuspeli eli huonoimmat ja laiskimmat pudotetaan muutaman kerran vuodessa pois.
Kaikilla olisi mahdollisuus ja jos tipahtaa, ei jää jossiteltavaa.
Valintakokeet ovat sekä epäreiluja että kalliita.Tätä varten Suomessa on olemassa nuo yo-kirjoitukset. Se mittaa ihan riittävästi kuinka pätevä hakija on korkeakouluun. Turha tuhlata opetusresursseja B:n ja C:n ylioppilaisiin. Nämä voivat hakea ammattikorkeaan tai ammattikouluun.
Itselläni C:n paperit lukiosta. Koko lukioajan tein täyspäiväisesti töitä, asuin omillani, kävin siis aikuislukiota jonne menin suoraan yläasteelta koska 6,2 keskiarvolla ei normilukioon päässyt. Rankka lapsuus, duunariperhetausta. En varmaan koko peruskouluaikana tehnyt läksyjä, opin aina kaiken kyllä helposti ja nopeasti, enkä muutenkaan panostanut ikinä kouluun. En edes ylioppilaskirjoituksiin pitänyt mitään lukulomaa!?
Näillä spekseillä mulla ei olisi joidenkin näkemysten mukaan ollut mitään mahkuja yliopistoon. No, pääsin ekalla yrittämällä sisään Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteelliseen, eli käytännössä pelkillä valintakoearvosanoilla! Luin maisteriksi, perustin IT-firman, myin osuuteni ja tällä hetkellä oon kotiäitinä neljättä vuotta (kolme lasta). Väitän, että jos tuota valintakoemahdollisuutta ei aikanaan olisi ollut, olisin päätynyt varsin erilaiseen elämään, kuin mitä nyt elän. Opiskelumotivaatio ja Se Oma Ala voi todellakin löytyä vasta lukion jälkeen!
Joo, kyllä. Tämä on minunkin tarinani. 100% tosi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei tehdä kuten monissa maissa, että kaikki hakukelpoiset hakijat saavat aloittaa, mutta sitten alkaa pudotuspeli eli huonoimmat ja laiskimmat pudotetaan muutaman kerran vuodessa pois.
Kaikilla olisi mahdollisuus ja jos tipahtaa, ei jää jossiteltavaa.
Valintakokeet ovat sekä epäreiluja että kalliita.Tätä varten Suomessa on olemassa nuo yo-kirjoitukset. Se mittaa ihan riittävästi kuinka pätevä hakija on korkeakouluun. Turha tuhlata opetusresursseja B:n ja C:n ylioppilaisiin. Nämä voivat hakea ammattikorkeaan tai ammattikouluun.
Itselläni C:n paperit lukiosta. Koko lukioajan tein täyspäiväisesti töitä, asuin omillani, kävin siis aikuislukiota jonne menin suoraan yläasteelta koska 6,2 keskiarvolla ei normilukioon päässyt. Rankka lapsuus, duunariperhetausta. En varmaan koko peruskouluaikana tehnyt läksyjä, opin aina kaiken kyllä helposti ja nopeasti, enkä muutenkaan panostanut ikinä kouluun. En edes ylioppilaskirjoituksiin pitänyt mitään lukulomaa!?
Näillä spekseillä mulla ei olisi joidenkin näkemysten mukaan ollut mitään mahkuja yliopistoon. No, pääsin ekalla yrittämällä sisään Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteelliseen, eli käytännössä pelkillä valintakoearvosanoilla! Luin maisteriksi, perustin IT-firman, myin osuuteni ja tällä hetkellä oon kotiäitinä neljättä vuotta (kolme lasta). Väitän, että jos tuota valintakoemahdollisuutta ei aikanaan olisi ollut, olisin päätynyt varsin erilaiseen elämään, kuin mitä nyt elän. Opiskelumotivaatio ja Se Oma Ala voi todellakin löytyä vasta lukion jälkeen!
Upea tarina :) Olet ollut sisukas ja selvasti lahjakas.
Oli itsellekin kova paikka, kun luin tästä. Kuulun niihin joilla todistus ei tule riittämään ja kokeet ainoa vaihtoehto päästä. Välillä mennyt paremmin kokeet, mutta en ole silti vielä päässyt. Nämä kokeiden perumiset saavat kyllä aikaan surullisen olon ja mietin oikeasti voinko koskaan päästä täällä Suomessa yliopistoon. En varmaan ole sitten tarpeeksi hyvä, kun todistus ei ole täynnä älliä. Jos tilanne menee muutenkin niin, että pääsykokeet poistetaan niin sitten voin itsekin unohtaa koko opiskelun sillä ei tule pääsemään. Ehkä se on reilua joidenkin mielestä, mutta itse en tiedä enää mitä tehdä ja mietin samalla monia samassa tilanteessa olevia. Joskus mietin, että tässäkö se elämä sitten on ja ovet menevät kiinni. Muutenkin ollut aika vaikeaa elämässä jo nyt ja senkin takia nämä muutokset vaikuttavat paljon siihen. Ymmärrän ajatuksen ja tiedän, että vaikea tilanne varmaan. En silti haluaisi luopua niistä viimeisistä unelmista mitä minulla on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Monella alalla on esimerkiksi avoimen väylä. Avataan muutama avoimen verkkokurssi kaikille hakijoille ja parhaiten sen tehneet pääsevät sisään. Mittaa motivaatiota ainakin.
Lisäksi etähaastattelut vielä, millä varmistetaan että hakija on tosiaan itse kurssin tehnyt (tai ainakin osaa ne kurssin asiat).
Pitäisiköhän tällaisen vanhuksenkin hakea kokeeksi lapsuuden unelma-alalle... Tutkinto on jo ja alan töitä tehty, mutta nyt olisi ehkä yllättävä mahdollisuus ihan vain kokeilla, olisiko päässyt sille toisellekin alalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi ongelma valintakokeiden järjestämisessä oli myös se, että hakupainealojen kokeisiin on vaikea saada riittävästi valvojia, koska harva haluaa ottaa sairastumisriskin. Noilla aloilla 99% tulee vaikka kipeänä tekemään sen kokeen.
Oikeustieteelisen tiedote: https://www.oikeustieteet.fi/tiedote-9-4-2020/
"
UNIFI: ”Yliopistojen kevään valintakokeet muuttuvat – perinteiset kokeet korvataan vaihtoehtoisilla valintatavoilla” (linkki uutiseen)
Oikeustieteellisen alan yhteisvalinnan todistusvalinnan ja valintakoevalinnan kiintiöt tullaan pitämään ennallaan.
Valintakokeen ensimmäinen vaihe järjestetään sähköisesti, minkä lisäksi on mahdollista, että valintakokeeseen sisältyy toinen vaihe erikseen määriteltynä ajankohtana.
Tarkempia tietoja tiedotetaan viimeistään 30.4.2020."
Tottakai oikeustiede pitää nuo sähköisenä. Asianajajat saavat nyt omat lapsensa sisään helposti.
No eikö juristien ja ekonomien pidäkin olla vähän ketkuja...tai nyt pitää olla ne hyvät "verkostot".
Vierailija kirjoitti:
Pitäisiköhän tällaisen vanhuksenkin hakea kokeeksi lapsuuden unelma-alalle... Tutkinto on jo ja alan töitä tehty, mutta nyt olisi ehkä yllättävä mahdollisuus ihan vain kokeilla, olisiko päässyt sille toisellekin alalle.
Liian myöhästä sun hakea. Se hakuaika meni jo.
Vierailija kirjoitti:
Täysin eriarvoiseen asemaan asetetaan tässä hakijat. Osalla on heikot nettiyhteydet jne. kotona. Pelkkä todistusvalinta on täysin poissuljettava vaihtoehto, koska se tarkoittaisi käytännössä tuhansien kohdalla samaa kuin, että estettäisiin kokonaan sisäänpääsymahdollisuudet ja siten turhaa koko hakeminen. Jokainen on ratkaissut pääsykoemahdollisuudet satsaamalla joko pääsykokeeseen tai korottamalla arvosanoja. Ei voi toista väylää poistaa näin lyhyellä varoitusajalla kun arvosanojen korotus ei ole enää vaihtoehto.
Esimerkiksi itse olen töissä ja olen lukenut lääkiksen pääsykokeisiin yli vuoden kaiken vapaa-aikani, samoin koko viime kevään edelliseen pääsykoeyritykseen. Lukioarvosanani karsisivat minut ilman muuta, sillä minulla ei ole ainereaalia kirjoitettuna, vaan vanha reaali. En lähtenyt korottamaan, koska se ei minua ei-ensikertalaista tuonne hyödyttäisi. Kuitenkin tällä lukusatsauksella uskoisin, että minulla olisi/olisi ollut täysin realistiset mahdollisuudet päästä sisään. Viime keväänä jäin täpärästi varasijalle. Olen todella vihainen ja turhautunut jos taas karsiudun ja syy on se, että yhtäkkiä ilmoitetaankin, että mennään lähinnä tai kokonaan todistusvalinnalla. Olen tehnyt älyttömästi töitä unelmani eteen, mutta tässä iässä ei ole mahdollista lykätä opintoja jatkuvasti vuodella eteenpäin.
Onhan todistusvalinta oliko se 49 % oikkis ja lääketiede ensimmäistä kertaa todistusvalinta . Lopuille etäkokeet jos siihen mennään. Aallon kauppis oliko 60 % viime vuonna todistusvalinta.
Nyt pääsee srlllaisiakin jotka ei muuten pääsisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi ongelma valintakokeiden järjestämisessä oli myös se, että hakupainealojen kokeisiin on vaikea saada riittävästi valvojia, koska harva haluaa ottaa sairastumisriskin. Noilla aloilla 99% tulee vaikka kipeänä tekemään sen kokeen.
Oikeustieteelisen tiedote: https://www.oikeustieteet.fi/tiedote-9-4-2020/
"
UNIFI: ”Yliopistojen kevään valintakokeet muuttuvat – perinteiset kokeet korvataan vaihtoehtoisilla valintatavoilla” (linkki uutiseen)
Oikeustieteellisen alan yhteisvalinnan todistusvalinnan ja valintakoevalinnan kiintiöt tullaan pitämään ennallaan.
Valintakokeen ensimmäinen vaihe järjestetään sähköisesti, minkä lisäksi on mahdollista, että valintakokeeseen sisältyy toinen vaihe erikseen määriteltynä ajankohtana.
Tarkempia tietoja tiedotetaan viimeistään 30.4.2020."
Tottakai oikeustiede pitää nuo sähköisenä. Asianajajat saavat nyt omat lapsensa sisään helposti.
No eikö juristien ja ekonomien pidäkin olla vähän ketkuja...tai nyt pitää olla ne hyvät "verkostot".
Ei pidä. Nyt on aika putkikatseinen ajattelu.
Lääkikseen on jo nyt valintakokeidenkin kautta päätynyt tyyppejä joilla ei oikeasti olisi mitään asiaa potilaiden lähellekään. Saati sitten kun sinne tupsahtavat suoraan koulusta kaikki 7 ällän hikarit. Lääketieteelliseen pitäisi ehdottomasti olla soveltuvuuskoe.
Tottakai oikeustiede pitää nuo sähköisenä. Asianajajat saavat nyt omat lapsensa sisään helposti.